Hilton Helsinki Strand, John Stenbergin ranta 4, Helsinki

Pöytäkirja 1 (38) Kokoustiedot Aika 27.02.2019 keskiviikko klo 17:00-18:50 Paikka Hilton Helsinki Strand, John Stenbergin ranta 4, Helsinki Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Info-asiat kokous 27.2.2019 5 2 HYKS-sairaanhoitoalueen johtaminen ja sairaanhoitoalueen johtajan tehtävä 3 HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilön nimeäminen 1.3.2019 alkaen 4 Lausunnon antaminen HUS Diagnostisten palvelujen tulosalueen muodostamisesta 5 HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2018 tilinpäätös ja toimintakertomus 6 Ehdotus vuoden 2019 HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisiksi käyttösuunnitelmiksi 7 Oikaisuvaatimus HUS Sydän- ja keuhkokeskuksen hallinnollisen ylilääkärin päätöksestä 8 Oikaisuvaatimus HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön hallinnollisen ylilääkärin potilasmaksupäätöksestä HUS/267/2018-9 9 Oikaisuvaatimus (HUS/3135/2018) koskien HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön, Plastiikkakirurgian linjan linjajohtaja Hannu Kuokkasen 2.11.2018 tekemää erikoistuvan lääkärin neljän määräaikaisen koulutusviran (1E11000284, 1E11000286, 1E11000312, 1E11000261, työavain 180001lx) virkasuhteeseen ottamista koskevaa päätöstä 7 HUS/699/2018 10 Oikaisuvaatimus koskien HUS kuvantamisen toimialajohtajan Anne Mykkäsen 1.11.2018 virantoimitusvelvollisuuden muutoksesta tekemää viranhaltijapäätöstä 86 HUS/2989/2018 11 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 2019 12 Muut asiat kokous 27.2.2019 38 6 9 11 13 20 26 28 30 32 34

Pöytäkirja 2 (38) Osallistujat Läsnä Paula Lehmuskallio, puheenjohtaja Minna Hakapää, varapuheenjohtaja Olavi Filppula Maritta Hyvärinen, Saapui klo 17.12. :n 1 aikana Nina af Hällström Anja Järvinen Marko Kosonen Ali Mehmet Mika Levänen Hanna Lähteenmäki Mika Mäkelä Johanna Nuorteva Touko Niinimäki Nelli Nurminen Sirpa Pajunen, Saapui klo 17.10 :n 1 aikana Jari Sainio Helena Sistonen Juhani Skyttä Jarmo Soljasalo Ari Harjula Marika Niemi Muut osallistujat Poissa Juha Tuominen, toimitusjohtaja Jaana Vento, hallintopäällikkö Jukka Louhija, toimialajohtaja Jari Finnilä, talousjohtaja Piia Aarnisalo, hallinnollinen ylilääkäri Marja Renholm, johtava ylihoitaja Tiina Herranen, johdon assistentti Ulla-Marja Urho, hallituksen puheenjohtaja esittelijä sihteeri

Pöytäkirja 3 (38) Allekirjoitukset Paula Lehmuskallio puheenjohtaja Jaana Vento sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Nina af Hällström Mika Levänen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu.2019 kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Jaana Vento sihteeri

Pöytäkirja 4 (38) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Nina af Hällström ja Mika Levänen.

Pöytäkirja 5 (38) 1 Asianro HUS/130/2019 Info-asiat kokous 27.2.2019 Selostus HUSin investointiohjelma 2019-2022 Anne Priha, investointijohtaja, HUS Katsaus ajankohtaisiin asioihin Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Käsittely Investointijohtaja Anne Priha esitteli vuosien 2019-2022 tulevia investointeja sekä investointisuunnitelmia. Toimitusjohtaja Juha Tuominen esitteli hallituksen toimitusjohtajalle asettamia painopistealueita sekä toimenpiteitä, näkemyksiä ja suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Investointijohtaja Anne Priha, s-posti anne.priha(at)hus.fi Toimitusjohtaja Juha Tuominen, s-posti juha.a.tuominen(at)hus.fi Jakelu

Pöytäkirja 6 (38) 2 Asianro HUS/808/2019 HYKS-sairaanhoitoalueen johtaminen ja sairaanhoitoalueen johtajan tehtävä Selostus Hallintosäännön 19 :n mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen johtajana toimii toimitusjohtaja. Hallintosäännössä todetaan edelleen, että Hyksin johtoon kuuluu hänen lisäkseen Hyksin johtava ylilääkäri, Hyksin talousjohtaja ja muita viranhaltijoita ja että Hyksin johtamisesta määrätään tarkemmin sairaanhoitoalueen johtajan hyväksymässä toimintaohjeessa. HYKS-sairaanhoitoalueen johtavan ylilääkärin viran haltijana ollut dosentti Petri Bono irtisanoutui siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen siten, että hänen palvelussuhteensa viimeinen päivä oli 31.1.2019. Toimitusjohtaja, sairaanhoitoalueen johtaja oto on päättänyt 28.1.2019 25 järjestää johtavan ylilääkärin tehtävien hoidon siten, että Sisätaudit ja kuntoutus - tulosyksikön (SiSu) toimialajohtaja Jukka Louhija hoitaa johtavan ylilääkärin virkaan kuuluvat tehtävät 1.2.2019 alkaen ja enintään 31.8.2019 saakka. Työmäärän jakamiseksi päätöksessä todetaan edelleen, että toimialajohtaja Antti Vento huolehtii 1.3.2019 alkaen ja enintään 31.8.2019 saakka SiSu -tulosyksikön toimialajohtajan tehtävistä lukuun ottamatta tulosyksikön johtavan lääkärin tehtävää, joka jää edelleen Louhijan vastuulle. Edellä kuvattu järjestely on väliaikainen ja voimassa enintään 31.8. saakka. Järjestelyn voimassaollessa olisi mielekästä tarkastella muutenkin HYKSsairaanhoitoalueen johtamisrakennetta ja tehdä tarvittavia muutoksia siihen. Tällöin arvioitavaksi tulee kaksi kysymystä: 1) HUSin toimitusjohtajan ja HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan tehtävien liitos toisiinsa ja 2) HYKSsairaanhoitoalueen lääketieteellisen johtamisen järjestäminen. Hallitus päätti 28.1.2013 7 liittää HUSin toimitusjohtajan ja HYKSsairaanhoitoalueen johtajan tehtävät toisiinsa 1.7.2013 alkaen, jolloin sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta jäi eläkkeelle. Kysymystä HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan tehtävien hoitamisesta on käsitelty sittemmin hallituksessa useaan otteeseen (17.11.2014 162, 16.11.2015 143 ja 19.9.2016 120). Keskeiset perusteet toimitusjohtajan ja sairaanhoitoalueen johtajan tehtävien yhteen liittämiselle ovat olleet edellä mainittujen päätöksien mukaan toisaalta kesken oleva sote-uudistus ja toisaalta se tosiseikka, että HYKS muodostaa taloudellisesti huomattavan osan HUSin ulkoisesta tulovirrasta ja näin HUSin ja Hyksin johtamisella on vääjäämättä merkittäviä yhtymäkohtia. Rakenteen on edelleen nähty edistävän HUSin ylimmän johdon osallisuutta myös Hyksin johtamisessa. HYKSsairaanhoitoalueen päivittäisjohtaminen on kuulunut ensin HYKSsairaanhoitoalueen talousjohtajalle ja myöhemmin sairaanhoitoalueen talousjohtajalle yhdessä HYKS-sairaanhoitoalueen johtavan ylilääkärin kanssa. Edellä kuvatut perustelut toimitusjohtajan ja sairaanhoitoalueen johtajan tehtävien yhdistämiselle pitävät sinänsä edelleen paikkansa. Sote-uudistus on edelleen kesken ja epäselvää on, miten se toteutuessaan tulee vaikuttamaan HUSin yhtymätason ja HYKS-sairaanhoitoaluetason johtamisjärjes-

Pöytäkirja 7 (38) telyihin. Lisäksi HYKS-sairaanhoitoalueen taloudellinen painoarvo kuntayhtymän sisällä on kasvanut edelleen siitä, mitä se oli järjestelyn alkaessa vuonna 2013. Käytännössä kuitenkin tehtävien yhdistäminen on ollut lähinnä muodollinen järjestely. Toimitusjohtaja on toiminut sairaanhoitoalueen lautakunnan esittelijänä, mutta käytännössä asioiden valmistelu lautakunnalle on tapahtunut johtavan ylilääkärin, talousjohtajan tai muiden sairaanhoitoalueen johtavien viranhaltijoiden toimesta. Toimitusjohtajan ajalliset resurssit eivät ole mahdollistaneet erityisempää paneutumista HYKS-sairaanhoitoalueen johtamiseen. Toimitusjohtaja sairaanhoitoalueen johtajana on kuitenkin vahvistanut mm. HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaohjeen, ja käyttänyt näin merkittävää muodollista valtaa sairaanhoitoalueella. Operatiivisen johtamisen osalta johtavan ylilääkärin rooli on ollut merkittävä. Hyksin toimintaohjeen mukaan johtava ylilääkäri toimii sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilönä ja toimialajohtajien esimiehenä sairaanhoitoalueen johtoryhmän puheenjohtajana ja asettaa Hyksin työvaliokunnan sekä käyttää muuten toimintaohjeessa annettua päätösvaltaa. Esittelijä katsoo, että nykyisessä tilanteessa olisi perusteltua järjestellä HYKS-sairaanhoitoalueen johtamista uudelleen. Sote-uudistuksen valmistelu ja epävarma tilanne tulee jatkumaan näillä näkymin ainakin vielä joitakin aikoja, ja tällä aikaa kannattaa HUSin sisäiset työnjaot ja johtamisjärjestelyt muodostaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävän eriyttäminen toimitusjohtajan tehtävästä mahdollistaisi paremman keskittymisen ja panostamisen molempiin tehtäviin. Kummassakin tehtävässä on joka tapauksessa selvästi erilainen painopiste: toimitusjohtajan tehtävä keskittyy strategisen tason kysymyksiin, koko kuntayhtymän johtamiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön. Sairaanhoitoalueen johtaja puolestaan keskittyy sekä Hyksissä että muilla sairaanhoitoalueilla kyseisen sairaanhoitoalueen sisäisiin kysymyksiin ja terveyskeskusyhteistyöhön. Esittelijä esittää edellä mainitulla perusteella hallintosäännön 19 :n tarkistamista siten, että hallitus valitsisi tai määräisi HYKS-sairaanhoitoalueelle sairaanhoitoalueen johtajan kuten myös muille sairaanhoitoalueille. Ehdotetusta muutoksesta huolimatta on tärkeää säilyttää tiivis yhteistyö HUSin yhtymähallinnon ja HYKS-sairaanhoitoalueen johdon välillä. Tätä tavoitetta on mahdollista edistää mm. yhteisillä johtamisfoorumeilla, ja esim. HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja olisi luontevasti mukana myös kuntayhtymän johtoryhmässä. Jos HYKS-sairaanhoitoalueella on päätoiminen sairaanhoitoalueen johtaja, ei vastaavasti ole tarvetta enää sairaanhoitoalueen johtavalle ylilääkärille, koska edellä kuvatut johtavan ylilääkärin operatiiviset johtamistehtävät tulevat siirtymään samassa yhteydessä sairaanhoitoalueen johtajan hoidettavaksi. Tarkoituksena on, että virkojen määrää ei edellä mainitun muutoksen seurauksena lisättäisi Hyksin johdossa. Tällöin HUSin johtajaylilääkärin rooli koko kuntayhtymän ja tätä kautta myös Hyksin lääketieteellisenä johtajana vastaavasti korostuu, mikä on omiaan edelleen tiivistämään yhteistyötä Hyksin ja yhtymähallinnon välillä.

Pöytäkirja 8 (38) HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan käsittelyn jälkeen asia tullaan valmistelemaan edelleen hallituksen ja kesäkuussa kokoontuvan valtuuston käsiteltäväksi. Valtuusto päättää hallintosäännön tarkistamisesta. Päätösesitys Lautakunta puoltaa edellä kuvattua ehdotusta, jossa HYKSsairaanhoitoalueen johtajan tehtävä eriytetään HUSin toimitusjohtajan tehtävästä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Juha Tuominen, s-posti juha.a.tuominen(at)hus.fi Jakelu Hyksin toimialajohtajat Hyksin esikunta Soili Juden, Yleishallinnon ja juridiikan vastuualue Lauri Tanner, Yleishallinnon ja juridiikan vastuualue Hallitus

Pöytäkirja 9 (38) 3 Asianro HUS/129/2019 HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilön nimeäminen 1.3.2019 alkaen Selostus Hallintosäännön 26 :n 3 momentin mukaan sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilön ja sijaisen nimeämisestä päättää sairaanhoitoalueen lautakunta. Lautakunta päätti 6.6.2017 32 nimetä HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan ensimmäiseksi varahenkilöksi 7.6.2017 alkaen johtava ylilääkäri Petri Bonon. Johtavan ylilääkärin estyneenä ollessa sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilöinä ovat ko. päätöksen mukaisesti toimineet seuraavat henkilöt alla olevassa järjestyksessä: talousjohtaja Jari Finnilä toimialajohtaja Jari Petäjä toimialajohtaja Olli Kirvelä toimialajohtaja Seppo Heinonen toimialajohtaja Jukka Louhija toimialajohtaja Piia Aarnisalo Ensimmäisenä sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilönä toiminut Petri Bono on irtisanoutunut 1.2.2019 alkaen ja on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen. Toimitusjohtaja on 28.1.2019 25 päättänyt, että toimialajohtaja Jukka Louhija hoitaa suostumuksellaan oman toimialajohtajan virkansa ohella johtavan ylilääkärin virkaan kuuluvat tehtävät (oto). Piia Aarnisalo on toimitusjohtajan 13.2.2019 12 päätöksen mukaisesti otettu Hyks-sairaanhoitoalueen hallinnollisen ylilääkärin virkaan 1.2.2019 alkaen. Hyks-sairaanhoitoalueen edellä olevien johtamisjärjestelyjen muutosten vuoksi on tarpeen tarkistaa Hyks-sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilöiden nimeämispäätöstä. Päätösesitys Lautakunta päättää nimetä 1.3.2019 alkaen HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan ensimmäiseksi varahenkilöksi ja sijaiseksi oto. johtava ylilääkäri Jukka Louhijan. Johtavan ylilääkärin estyneenä ollessa sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilöinä ja sijaisena toimivat seuraavassa järjestyksessä: talousjohtaja Jari Finnilä hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo toimialajohtaja Jari Petäjä toimialajohtaja Olli Kirvelä toimialajohtaja Seppo Heinonen Päätös Esitys hyväksyttiin.

Pöytäkirja 10 (38) Lisätiedot Toimitusjohtaja Juha Tuominen, s-posti juha.a.tuominen(at)hus.fi Jakelu Varahenkilöiksi nimetyt Hyksin toimialajohtajat Hyksin esikunta Hyksin johdon sihteerit, tarvittaessa edelleen tiedotettavaksi Kaarina Heikinheimo, HUS Yhteiset tulosalueen johto ja yhteiset

Pöytäkirja 11 (38) 4 Asianro HUS/411/2019 Lausunnon antaminen HUS Diagnostisten palvelujen tulosalueen muodostamisesta Selostus HUSin hallitus on käsitellyt 4.2.2019 9 ehdotusta HUS Diagnostisten palvelujen tulosalueen muodostamisesta ja määräaikaisen diagnostiikkajohtajan viran perustamisesta kyseisen tulosalueen johtajaksi. Hallitus päätti pyytää ehdotuksesta lausunnot sekä Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnalta että henkilöstötoimikunnalta, perustaa määräaikaisen viran tarkoitusta varten ja julistaa sen sisäisesti haettavaksi. Tiivistetysti muutoksessa olisi kyse siitä, että nykyisin HYKSsairaanhoitoalueeseen kuuluvista HUSLAB- ja HUS-Kuvantaminen - tulosyksiköistä muodostettaisiin oma tulosalueensa, jolla muutoksella vahvistettaisiin sekä kyseisten yksiköiden johtamista että korostettaisiin kyseisten tulosyksiköiden erityisvastuualueen laajuista ja valtakunnallista palvelutehtävää ja roolia. Liitteenä 1 seuraa ote edellä mainitusta hallituksen päätöksestä, jonka esittelytekstissä perustellaan lähemmin muutoksen tavoitteita ja vaikutuksia. Erityisvastuualueen tasolla diagnostisilla palveluilla on merkittävä rooli yhteisten hoitopolkujen mahdollistajana. Erityisvastuualueyhteistyön tiivistämiseksi ja potilaiden kulun sujuvoittamiseksi eri en välillä olisi toivottavaa, että laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia voitaisiin käsitellä erityisvastuualueen sisällä samassa tietojärjestelmässä ja että eri tutkimuksilla olisi yhtenäiset viitearvot. Tämä on paitsi potilaan etu, kun samoja tutkimuksia ei tarvitse teettää uudestaan niin myös kustannussäästöjä tuova tekijä. Tähän tavoitteeseen on päästy jo Kymsoten osalta sekä laboratorio- että kuvantamispalvelujen osalta ja neuvotteluja asian edistämiseksi jatketaan Eksoten kanssa. Päijät-Hämeessä laboratoriopalvelut tuottaa Fimlab ja kuvantamispalvelut tuotetaan kuntayhtymän omana toimintana. Kansallisella tasolla yhteistyöjärjestelyissä kyse on vastaavasti toiminnan tehostamisesta erilaisten työnjakoratkaisujen kautta. Tavoitteena olisi muodostaa yhteistoimintasopimuksia, joiden seurauksena kumpikin yhteistyön osapuolista voisi keskittyä omiin vahvuusalueisiinsa ja vastaavasti sitoutuisi näillä vahvuusalueilla tuottamaan edullisesti palveluja yhteistyön toiselle osapuolelle. Ehdotettu ratkaisu vastaa tältä osin kansallisessa korkeakoulupolitiikassa noudatettua suuntausta, jossa yliopistoja kannustetaan profiloitumaan ja tekemään valintoja painoalojensa suhteen. Selvää on, että keskustelun tulee HUSinkin osalta tapahtua tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Edellä kuvatun muutoksen etuna Hyksin kannalta olisi yliopistosairaalan painoarvon kasvattaminen edellä kuvattujen järjestelyjen myötä. Sekä erityisvastuualueyhteistyö että kansalliset yhteistyöjärjestelyt tähtäävät lääketieteellisesti haastavien potilasryhmien hoidon keskittämiseen hoidon laadun edistämiseksi, joka kehityskulku on omiaan edistämään myös yliopistosairaalan painoarvoa ja tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä.

Pöytäkirja 12 (38) Muutoksen haasteena tai huomioitavana asiana on hyvän yhteistyön säilyttäminen Hyksin toimialojen ja diagnostisten palvelujen välillä diagnostiikkakustannusten suotuisan kustannuskehityksen ja tarkoituksenmukaisen diagnostiikan käytön turvaamiseksi. Nämä tavoitteet eivät sinänsä edellytä yhteistä organisaatiota, mutta niitä varten tulee luoda yhteistyörakenteet toimialojen ja perustettavan tulosalueen välille Päätösesitys Lautakunta toteaa lausuntonaan HUSin hallitukselle edellä todetuin perusteluin, että sillä ei ole huomauttamista ehdotetun muutoksen johdosta sillä edellytyksellä, että muutoksessa otetaan huomioon ja turvataan Hyksin toimialojen ja diagnostisten palvelujen välinen tiivis yhteistyö ja varmistetaan diagnostisten palveluiden suotuisan kustannuskehityksen jatkuminen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Juha Tuominen, s-posti juha.a.tuominen(at)hus.fi Liitteet 1 Liite 1 Ote 9 HUS hallitus 4.2.2019 Jakelu Hyksin esikunta Soili Juden, Yleishallinnon ja juridiikan vastuualue Lauri Tanner, Yleishallinnon ja juridiikan vastuualue Anne Mykkänen, HUS Kuvantaminen tulosyksikön hallinto Kaisa Salmenkivi, HUSLAB tulosyksikön hallinto Hallitus

Pöytäkirja 13 (38) 5 Asianro HUS/131/2019 HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2018 tilinpäätös ja toimintakertomus Selostus Vuoden 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma 2018-2020 hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 13.12.2017 ( 34) kuntayhtymätasoisena. Lisäksi valtuuston kokouksessa 14.6.2018 ( 11) hyväksyttiin vuoden 2018 talousarvion investointiosan ja eräiden peruskorjausinvestointien muutokset. Talousarviovuodelle 2018 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin kuntayhtymän tilikauden tulos sekä sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Hallitus vahvisti 18.12.2017 ( 73) mm. HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2018 käyttösuunnitelman ja lisäksi 4.6.2018 ( 76) tehdyt käyttösuunnitelmamuutokset ja niiden vaikutukset sairaanhoitoalueiden vuoden 2018 sitoviin taloudellisiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelmamuutosten vaikutus HYKSsairaanhoitoaluetason sitoviin nettokuluihin oli 0,629 milj. euroa. Vuoden 2018 HYKS-sairaanhoitoalueen käyttösuunnitelmassa tilikauden tulostavoite on nollatulos, tuottavuustavoite 1,97 % ja sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin sitovat nettokulut 1 291,0 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvion valmistelutilanne Valtuusto päätti kokouksessaan 13.12.2018 ( 40) vahvistaa HUSkuntayhtymän sitovat nettokulut, ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa, 50,7 milj. euroa vuoden 2018 talousarviota suurempina. Kuntayhtymän tarkistettuja sitovia taloudellisia tavoitteita ei ole jaettu kuntayhtymän sisällä toimintayksiköille, joten HYKS-sairaanhoitoalueen talousarviovertailu on tehty hallituksen 18.12.2017 ( 73) ja 4.6.2018 ( 76) kokouksissaan vahvistamaan käyttösuunnitelmaan. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoitusosa ja investointien toteutumisvertailu laaditaan yhtymätasolla. HUSin toimintakertomus esitetään pääosin kuntayhtymätasoisena, mutta käyttötalousosan toteutumista arvioitaessa esitetään sairaanhoitotoiminnan osuudessa myös sairaanhoitoalueiden toimintakertomustiedot. HUSin yhtymähallinnon ohjeistuksen mukainen sairaanhoitoalueen tekninen tilinpäätösmateriaali on toimitettu yhtymähallintoon 13.2.2019. Hyksin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 on esityslistan liitteenä 2. Se sisältää toiminnan, henkilöstön ja talouden avainlukuja vuodelta 2018. Talouden lukujen käsittelyn yhteydessä on huomioitava, että luvut ovat tilintarkastamattomia ja niissä saattaa tapahtua pieniä muutoksia. Muutokset eivät kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta merkittäviä. HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2018 talousarviota valmisteltiin, kuten aiempinakin vuosina, kasvavan palvelukysynnän, yleisen epävarman taloustilanteen ja kireän kuntatalouden paineessa. Valmistelussa huomioitiin lisäksi HUSin ja en/kuntien väliset työnjaolliset ja toiminnalliset siirrot sekä HUSin toiminnallisessa organisaatiossa tehdyt muutokset ja toimintojen siirrot, joissa mm. Raaseporin sairaala integroitiin Hyksin tu-

Pöytäkirja 14 (38) Katsaus vuoden 2018 toimintaan losyksiköksi. Talousarvion toimintakulujen ja poistojen yhteenlaskettu määrä, ennen talousarvioon sisällytettyjä useita toimintojen siirtoja, oli liki vuoden 2017 toteuman tasolla (+0,1 %). Huomioiden arviot vallitsevasta kustannustason muutoksesta, sisäisten palveluntuottajien tarjoukset sekä kasvavat tila- ja tietohallinnon kulut, ennakoitiin talousarvion valmisteluvaiheessa sairaanhoitoalueen vuoden 2018 talousarvion toimintakulujen kokonaissopeuttamistarpeeksi noin 22,1 milj. euroa, josta ulkoisten toimintakulujen osuus oli 20,2 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa jäsenkuntien maksuosuus, ennen toimintojen siirtoa, alitti vuoden 2017 vertailukelpoisen toteutuman noin 8,4 milj. eurolla (-0,7 %). HYKS-sairaanhoitoalueen kaikkien alkuperäisten elektiivisten ulkoisten lähetteiden määrä nousi 3,1 % (7 687 lähetteellä) vuoteen 2017 verrattuna. Jäsenkuntapotilaiden lähetteet muodostavat noin 94 % kaikista sairaanhoitoalueen elektiivistä lähetteistä. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon elektiivisen palvelukysynnän (lähetteiden) kasvuvauhti tasaantui vuonna 2018 verrattuna aiempiin vuosiin, kasvaen kuitenkin edelleen 3,3 % vuodesta 2017. Tässä kehityksessä oli kuitenkin suuria eroja eri jäsenkuntien ja eri erikoisalojen välillä. Suurimmat kysyntäpaineet kohdistuivat verenkiertoelimistön sairauksia, psykiatriaa, aistielinten sairauksia, lastentauteja ja syöpätauteja hoitaviin tulosyksiköihin. Sairaanhoitoalueella selviydyttiin keskittämisasetuksen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän HYKS-ervaan siirtymisen mukanaan tuomasta vaativan hoidon kysynnän lisääntymisestä sekä päivystystoiminnan ja muun kiireellisen toiminnan haasteista. Ei- kiireellisen hoidon tarpeisiin pystyttiin vastaamaan useimmilla erikoisaloilla kohtuullisen hyvin hoitotakuuvelvoitteiden mukaisesti huolimatta jatkuvasti kasvavasta palvelukysynnästä ja ei-kiireellisen hoidon tuotannon ajoittaisista supistuksista mm. Uuden lastensairaalan sekä Peijaksen sairaalan Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Kuten jo aiempinakin vuosina, jouduttiin kasvaneen palvelukysynnän vuoksi eräillä erikoisaloilla täydentämään omaa palvelutuotantoa palvelu-seteleillä ja ostopalveluilla. Hoitoonpääsyä odottavien potilaiden kokonaismäärä nousi 10,7 % vuoden 2017 lopun tilanteesta. Vuodeosasto- ja päiväkirurgiseen hoitoon yli 6 kuukautta odottavien määrä kasvoi vain vähän edellisen vuoden lopun tasosta, mutta osin pakollisista toiminnan supistuksista johtuen polikliiniseen hoitoon ja tutkimukseen yli 3 kuukautta odottavien määrä yli kaksinkertaistui. Lisääntynyt erikoissairaanhoidon palvelukysyntä, kohdistuen erityisesti vaativaan kirurgiseen hoitoon, yhdistettynä vuoden alussa / aikana HYKSsairaanhoitoalueella tapahtuneisiin useisiin organisatorisiin, toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin sekä uusien tilojen ja Apottipotilastietojärjestelmän käyttöönottoon, asettivat sairaanhoitoalueen vuoden 2018 toiminnalle ja taloudelle monia haasteita. Merkittävä ja pitkään odotettu muutos Hyksin sairaalakiinteistökannassa toteutui, kun Uusi lastensairaala otettiin syksyllä 2018 onnistuneesti käyttöön. Muutto vaikutti Lasten- ja nuortensairauksien tulosyksikön lisäksi myös

Pöytäkirja 15 (38) Toiminnan ja talouden kehitys HUS Kuvantamisen ja HUSLAB:n tulosyksiköiden sekä vaihtelevassa määrin myös HUSin tukipalveluyksiköiden toimintaan. Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön sairaalakiinteistöihin liittyvät muutokset jatkuivat myös vuoden 2018 alkupuolella. Kätilöopiston sairaalan synnytystoiminta lopetettiin lokakuussa 2017 sisäilmaongelmien vuoksi ja synnytystoiminta siirtyi Naistenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Samalla sovittiin jatkotoimenpiteinä, että synnytystoiminta siirretään Jorvin sairaalasta uuteen Espoon sairaalaan, jonka vuodeosastohoitoon tarkoitetut tilat muutettiin synnytyssaleiksi, kahdeksi leikkaussaliksi oheistiloineen sekä synnyttäjien vuodeosastoksi. Toiminta Espoon sairaalassa aloitettiin helmikuun lopussa. Vuoden 2018 tiloihin liittyvänä muutoksena toteutui lisäksi mm. lokakuun lopulla Auroran sairaalassa sijainneiden infektiosairauksien kahden vuodeosaston ja poliklinikan muutto Auroran sairaalasta Kolmiosairaalaan. Palvelutuotanto HYKS-sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon oma yhteenlaskettu palvelutuotanto ylitti vuoden 2018 suunnitelman kuten myös vuoden 2017 toteuman. Erikoissairaanhoidon tuotteiden yhteismäärä ylitti suunnitelman 3,1 %:lla (70 677 tuotteella) ja edellisen vuoden toteuman 3,2 %:lla (72 416 tuotteella). Koko oman palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymimuutos oli suunnitelmaan verrattuna +4,5 % ja vuoden 2017 toteumaan verrattuna +4,2 %. Vuoteen 2017 verrattuna NordDRG-tuoteryhmän kokonaislaskutus kasvoi 24,4 milj. eurolla (2,5 %). Avohoidon (ml. päiväkirurgiset hoidot) DRGtuotteiden laskutus nousi 10,0 % (9,8 milj. euroa) ja tuotemäärä 23,7 % (29 573 tuotetta). Avohoidon tuotemäärän merkittävään kasvuun vaikutti osaltaan Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirtyminen Hyksiin vuoden 2018 alusta. Vuodeosastohoidon DRG-tuotteiden laskutus kasvoi edellisvuodesta 2,1 % (14,6 milj. euroa), mutta tuotemäärä laski 4,0 % (-5 098 tuotetta). Keskimääräisen laskutushinnan nousuun on vaikuttanut osaltaan keskittämisasetuksen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän HYKS-ervaan siirtymisen seurauksena vaativien, pääosin kirurgisten hoitojen määrän kasvu. Käyntituotteista laskutettiin 7,2 milj. euroa (-1,9 %) vähemmän, mutta niitä tuotettiin 28 457 kpl (1,9 %) enemmän kuin vuonna 2017. Käyntimäärän kasvuun on vaikuttanut Laakson neurologian kuntoutuspoliklinikan siirtyminen Hyksiin vuoden 2018 alusta ja keskimääräisen laskutushinnan alenemiseen suhteessa halvempien käyntituotteiden osuuden kasvun lisäksi vuoden 2018 tuotehinnoittelussa tehdyt hinnanalennukset (mm. psykiatriassa). Hoitopäivätuotteiden määrä nousi 9,9 % (14 713 kpl) edellisestä vuodesta laskutuksen pysyessä vuoden 2017 tasolla. Hoitopäivätuotteiden määrän kasvuun vaikutti Laakson neurologian kuntoutusosastojen siirto Hyksin toiminnaksi vuoden 2018 alusta sekä selkäydinvammapotilaiden kuntoutushoidon siirtyminen omaksi palvelutuotannoksi. Hyksissä erikoissairaanhoidossa olleiden eri henkilöiden määrä (481 384 henkilöä) nousi 3,8 % (17 783 henkilöä) vuodesta 2017. Hoidettujen eri henkilöiden määrää lisäsi osaltaan vuoden 2018 alusta Hyksiin siirtyneet toiminnot (Helsingin kaupungin neurologia ja Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö). Jorvin, Peijaksen ja Raaseporin sairaaloiden yhteispäivystysten terveyskeskuspäivystyskäynneillä ja Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön

Pöytäkirja 16 (38) kliinisen hammaslääketieteen terveyskeskuskäynneillä kävi yhteensä 68 940 eri henkilöä vuonna 2018, mikä on samalla tasolla kuin vuonna 2017. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien maksuosuuden toteuma, joka sisältää vuoden 2018 tilikauden ylijäämän palautuksen jäsenkunnille (40,7 milj. euroa), ylitti jäsenkuntien suunnitellun maksuosuuden 4,6 %:lla (59,5 milj. euroa). Talousarvion ylittymiseen vaikutti pääasiassa sairaanhoitoalueen oman palvelutuotannon suunniteltua suurempi tuotantomäärä, mutta vaikutusta oli myös suunniteltua korkeammalla keskimääräisellä laskutushinnalla erityisesti DRG-ryhmän tuotteiden ja käyntituotteiden osalta. Jäsenkuntalaskutuksen oman palvelutuotannon noususta vuoden 2018 talousarvioon verrattuna selittyy 50,2 milj. euroa (4,1 %) palvelutuotannon määrän kasvulla ja palvelutuotannon keskilaskutushinnan poikkeaman vaikutus laskutukseen oli 31,9 milj. euroa (2,6 %). Näissä vertailuissa ei ole huomioitu vuoden 2018 tilikauden tuloksen ylijäämän (40,7 milj. euroa) palautusta jäsenkunnille. Laskutusosuudella painotettu oman palvelutuotannon volyyminmuutos ylitti talousarvion 4,2 %:lla. Jäsenkuntien maksuosuus muodosti vuonna 2018 HYKS-sairaanhoitoalueen koko sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutuksesta 87,2 % (TP 2017: 88,0 %). Muille kuin jäsenkunnille kohdistuva sairaanhoitopalvelujen laskutus oli yhteensä 182,5 milj. euroa, joka oli 8,9 % (15 milj. euroa) talousarviossa suunniteltua enemmän ja nousi 12,9 % (20,8 milj. euroa) vuodesta 2017. Vuoden 2018 palvelulaskutuksen voimakkaaseen kasvuun vaikutti erityisesti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän siirtyminen HYKS-ervaan sekä keskittämisasetuksen mukainen potilasohjaus. HYKSsairaanhoitoalueella hoidettujen, muiden en vapaan liikkuvuuden potilaista laskutettiin vuonna 2018 yhteensä 8,5 milj. euroa. Talous HYKS-sairaanhoitoalueen toimintatuotoista (1 858,0 milj. euroa) muodostui 72,7 % jäsenkuntien maksuosuudesta, 1,2 % ensihoidosta, 8,3 % HUS Kuvantamisen ja HUSLAB:n diagnostisten palvelujen myynnistä, 11,3 % muista palvelutuloista jäsenkunnilta ja muilta maksajilta, 1,7 % muista myyntituloista, 3,5 % maksutuotoista, 1,0 % valtion korvauksesta lääketieteen opetukseen ja yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen ja noin 0,3 % muista toimintatuotoista sekä tuista ja avustuksista. HYKS-sairaanhoitoalueen toimintakulut, 1 823,4 milj. euroa, ylittivät talousarvion 74,9 milj. eurolla (4,3 %). Henkilöstökulut, 901,3 milj. euroa, ylittivät 23,3 milj. eurolla (2,7 %) talousarvion. Palkat ja palkkiot ylittivät suunnitellun 27,8 milj. eurolla (3,9 %), mutta henkilösivukulut jäivät 4,5 milj. euroa (-2,8 %) alle talousarvion 4,5 milj. eurolla. Palvelujen ostot, 426,7 milj. euroa, ylittivät talousarvion 27,7 milj. eurolla (6,9 %). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot, 321,9 milj. euroa, ylittivät talousarvion 25,7 milj. eurolla (8,7 %). Palvelujen sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa talousarvion ylitys muodostui kokonaan potilashoitoon kohdentuvista palveluista, lääkkeistä ja hoitotarvikkeista. Muut toimintakulut, 168,8 milj. euroa, alittivat talousarvion 2,0 milj. eurolla (-1,2 %). Toteutuneista toimintakuluista 37,3 % muodostui ostoista HUS-konsernin sisäisiltä palveluntuottajilta.

Pöytäkirja 17 (38) Poistot, 33,9 milj. euroa, ylittivät talousarviossa suunnitellun tason 4,4 milj. eurolla (15,1 %). Talousarvion ylityksen syynä on suunnitelmaan sisältymättömänä Lastenklinikan uudisrakennusosassa sijaitsevien leikkaus- ja teho-osastotilojen kertapoisto (4,9 milj. euroa). Talousarvioon sisältymättömiä kulueriä oli vuodelle 2018 varovaisesti arvioiden yhteensä noin 15 milj. euroa, joka koostuu mm. tilojen kertapoistosta, Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukseen sisällytetystä tuloksellisuudesta maksettavasta kertaerästä, Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönoton vaatimista henkilöstölisäresursseista ja muista pääosin henkilöstökuluihin sisältyvistä eristä. Vuoteen 2017 verrattuna toimintakulujen ja poistojen yhteenlaskettu summa kasvoi 5,3 %:lla (94,2 milj. eurolla). Tähän kasvuun vaikutti osaltaan vuoden 2018 alusta HYKS-sairaanhoitoalueelle HUSin ulkopuolelta siirtyneet toiminnot (Helsingin kaupungin neurologia ja Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö), palvelutuotannon kasvu ja tuotantoprofiilin muutokset, Kuntaalan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset palkkojen sopimuskorotukset sekä uusien tilojen ja Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvät kustannukset. Talousarvion sitovana taloudellisena tavoitteena olivat sitovat nettokulut ja tilikauden tulos. Sairaanhoitoalueen sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 4,6 %:lla (59,2 milj. euroa) ja tilikauden tulos päätyi talousarviossa asetettuun tulostavoitteeseen 40,7 milj. euron jäsenkuntapalautuksen jälkeen. Investoinnit HUSin vuoden 2018 talousarviossa oli HYKS-sairaanhoitoalueelle varattu tutkimus- ja hoitolaiteinvestointeihin yhteensä noin 39,5 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukainen toteuma oli 42,1 milj. euroa. Summasta pienten, alle 500 000 euron, laiteinvestointien osuus oli yhteensä 26 milj. euroa. Tästä summasta 17,5 milj. euroa oli sairaanhoitoalueen pieniä laitehankkeita ja Uuden lastensairaalan laitevarusteluun kohdennettiin 8,5 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukaisesti toteuma pienten laitehankkeiden osalta oli 99 % (n. 17,3 milj. euroa) ja Uuden lastensairaalan laitevarustelussa 7,9 milj. euroa. Yhteensä 26 miljoonan euron budjettivaraus alittui noin 0,8 milj. eurolla. Tämän alituksen merkittävimpinä osatekijöinä oli se, että hankintojen toteutuksessa laajennettiin keskitettyä ohjausta koko HYKS-sairaanhoitoalueella sekä toteutettiin useat yhteiskilpailutukset laitteita tarvitseville tulosyksiköille, joiden avulla laitehankinnoista saatiin kustannussäästöä. Isoille laitehankkeille vuodelle 2018 oli budjetoitu yhteensä 13,5 milj. euroa ja hankkeiden toteuma oli 16,8 milj. euroa. Hyksin investointiohjelmaan sisältyvään lineaarikiihdyttimien 11-13 hankkeeseen oli budjetoitu 4,4 milj. euroa, mutta toteuma oli 7,7 miljoonaa. Ero selittyy sillä, että sädehoitolaitteiden hankinnan maksuja oli kirjautunut jo vuodelle 2016 ja siitä, että tilan rakentamistyö vuonna 2017 eteni arvioitua hitaammin, jonka vuoksi merkittävimmät rakentamiskustannukset kirjautuivat vuodelle 2018. Hankkeen kokonaisbudjetti on kuitenkin alittumassa reilulla 3 milj. eurolla.

Pöytäkirja 18 (38) Suurina laiteprojekteina olivat vuonna 2018 meneillään myös Syöpäkeskuksen lineaarikiihdyttimet 7-8, Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkatetrisaatiolaboratorion laitevaihto sekä HUSLAB:n genomisekvensaattorin hankinta, jotka kukin alittivat hankkeelle asetetun määrärahavarauksen (yhteensä alitus 0,2 milj. euroa). Uuteen lastensairaalan hankittu angiografialaitteisto vaati alkuperäiseen suunnitelmaan kuulumattoman erilaisen kattokeskuksen. Tätä budjettiylitystä kattamaan siirrettiin tarvittava rahoitus pienten laitehankkeiden budjetista. HUS Kuvantamisen magneetti- ja tietokonetomografialaitteistojen hankkeet ylittivät hieman asetetun varauksen. Ylitys johtui kasvaneista rakentamiskustannuksista. Henkilöstö Sairaanhoitoalueen henkilöstömäärä 31.12.2018 oli 17 406. Vakinaisen henkilöstön osuus vuoden lopussa oli 76,9 %. Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2018 yhteensä 14 001, mikä on 2,2 % (295 htv) enemmän kuin vuonna 2017, joka johtui mm. vuoden 2018 alussa toteutetuista toiminnallisista siirroista HUSin ulkopuolelta, vuodelle 2018 hyväksytyistä toiminnallista muutoksista ja hankkeista sekä tehdyistä lisätöistä ja sijaisten käytöstä. Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä (13,2 päivää/henkilö) nousi hieman vuoden 2017 tasosta (12,8 päivää/henkilö). Henkilöstökulut olivat yhteensä 901,3 milj. euroa, mikä oli 2,7 % (23,3 milj. euroa) yli talousarviossa suunnitellun. Sairaanhoitoalueen keskimääräinen henkilötyövuoden hinta (63 397 euroa) toteutui lähes vuoden 2018 talousarviossa suunnitellun mukaisena (-0,4 %), mutta nousi 1,5 % (911 euroa/ henkilötyövuosi) vuodesta 2017. Kliinisen lisätyön ja hoitotakuun henkilöstökulut olivat yhteensä 17,0 milj. euroa vuonna 2018. Lisätöiden aiheuttamat henkilöstökulut nousivat 2,0 milj. eurolla vuodesta 2017, muutos edelliseen vuoteen oli 13,6 %. Suurimmat euromääräiset lisäykset tapahtuivat Syöpäkeskuksessa ja Psykiatriassa. Naistentautien ja synnytysten sekä Neurokeskuksen osalta lisätöiden kulut puolestaan vähenivät. Palvelujen ostoissa vuokratyövoiman käyttö (15,7 milj. euroa) nousi 2,9 milj. eurolla vuodesta 2017. Lääkärityövoiman ostot (7,6 milj. euroa) muodostivat 48,7 % koko vuokratyövoiman ostosta, josta suurin osa kohdistui Kuvantamiseen, Jorvin ja Peijaksen yhteispäivystykseen sekä lastenpsykiatriaa ja nuorisopsykiatriaan. Radiologien ja psykiatrien puute vaikuttaa merkittävästi vuokratyövoiman käyttöön. Hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan vuokratyön ostot (8,1 milj. euroa) kasvoivat noin 2,0 milj. eurolla vuodesta 2017. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä, josta kaikki hoitohenkilökunnan vuokratyöntekijät sekä lyhytaikaiset sijaiset on pyritty hankkimaan vuodesta 2016 lähtien, ostettiin vuokratyötä yhteensä 6,2 milj. eurolla. Hengityshalvauspotilaiden hoitamiseen vuokratyövoimaa käytettiin 1,6 milj. eurolla. Tilinpäätös 2018 verrattuna vuoden 2019 talousarvioon Talousarvion 2019 toimintatuotot yhteensä, ennen HUSin ja kuntien välisiä työnjaollisia muutoksia ja HUSin sisäisiä toiminnallisia siirtoja, ovat 0,6 milj. euroa pienemmät kuin vuoden 2018 tilinpäätöksessä. Vertailukelpoinen jäsenkuntien maksuosuustulo on kuitenkin vuoden 2019 talousarviossa 8,9

Pöytäkirja 19 (38) milj. euroa (-0,7 %) alle kuin vuoden 2018 tilinpäätöksen. Talousarvion 2019 vertailukelpoiset toimintakulut ovat 21,9 milj. euroa (1,2 %) suuremmat kuin vuoden 2018 tilinpäätöksessä ja poistot vastaavasti 4,7 milj. euroa (-13,8 %) pienemmät. Vuodelle 2019 tilikauden asetettu tulostavoite ennen työnjaollisia muutoksia / toiminnallisia siirtoja on 17,1 milj. euroa alijäämäinen, kun vuoden 2018 tilikauden tulos päätyi jäsenkuntapalautuksen, erva-palautuksen ja myönnettyjen sisäisten asiakashyvitysten jälkeen 0,7 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tulosyksiköiden käyttösuunnitelmien toteutuminen Lautakunnan kokouksessa 4.3.2019 tuodaan erillisenä asiakohtana hyväksyttäväksi HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden käyttösuunnitelmien toteumat vuodelta 2018. Päätösesitys Päätös Lautakunta päättää 1. omalta osaltaan hyväksyä sairaanhoitoalueen liitteessä 2 olevan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2018; 2. oikeuttaa esittelijän tekemään vuoden 2018 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen mahdollisesti myöhemmin tulevat tekniset korjaukset; 3. esittää tilinpäätöksen hallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Talousjohtaja Jari Finnilä, s-posti jari.finnila(at)hus.fi Suunnittelupäällikkö Jari Kokkonen, s-posti jari.kokkonen(at)hus.fi Liitteet 2 Liite 2_Toimintakertomus 2018_HYKS ltk 27.2.2019 3 Liitteen 2 liite 2_Investointi KANtp2018 26.2.2019 Jakelu HYKS-sairaanhoitoalueen toimialajohtajat Hyksin johdon sihteerit, tarvittaessa edelleen jaettavaksi Jari Kokkonen, HYKS Sairaanhoitoalueen hallinto

Pöytäkirja 20 (38) 6 Asianro HUS/131/2019 Ehdotus vuoden 2019 HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisiksi käyttösuunnitelmiksi Selostus Vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma 2019-2022 hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 13.12.2018 kuntayhtymätasoisena. Hallitus vahvisti sairaanhoitoalueiden vuoden 2019 käyttösuunnitelmat kokouksessaan 17.12.2018 ( 149). Kunkin sairaanhoitoalueen lautakunta hyväksyy oman alueensa tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat. Sairaanhoitoalueen lautakunnan päätettäväksi tuodaan nyt HYKSsairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaiset käyttösuunnitelmat. Tulosyksikkökohtaiset vuoden 2019 käyttösuunnitelmat ja HUS-kuntayhtymätasoista strategiasta johdetut tulosyksiköiden valmistelemat vuoden 2019 avaintavoitteet on esitetty esityslistan liitteessä 3. Tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat on laadittu ja sopeutettu hallituksen hyväksymän sairaanhoitoalueen käyttösuunnitelman raamiin. Käyttösuunnitelmat sisältävät toimenpiteet talousarvion tulostavoitteen ja tuottavuuden kasvutavoitteen saavuttamiseksi. Sairaanhoitoalueen ja sen kliinisten tulosyksiköiden talousarvion ulkoisten toimintakulujen sopeuttamistarve on noin 16,6 milj. euroa ulkoisista sairaanhoitoalueen toimintakuluista. Tämä perustuu sairaanhoitoalueelle asetettuun 1,4 % tuottavuustavoitteeseen sekä yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaiseen arvioon kustannustason noususta. Käyttösuunnitelmien valmisteluvaiheessa tulosyksiköt ovat valmistelleet esitykset toimintakulujen sopeuttamiseksi (talousarviovuoden kehittämisohjelmiksi) yhteensä 17,2 milj. euron edestä. Kooste tulosyksiköiden valmistelemista toimenpiteistä vuoden 2019 tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi on oheismateriaalissa A. HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2019 talousarvioesityksen toimintakuluista (1 958,3 milj. euroa) henkilöstökulujen osuus on noin 50,0 % (979,9 milj. euroa), palvelu- ja tarvikehankinnat sekä vuokrat HUS:n sisäisiltä palveluiden tuottajilta muodostavat noin 38,5 % ja loput 11,5 % on HUS:n ulkoisia palvelu- ja tarvikehankintoja. Lisäksi HYKS tulosyksiköiden vuoden 2019 käyttösuunnitelmiin sisältyy tulosyksiköiden toisilleen tuottamia palveluita noin 559,6 milj. eurolla. Sairaanhoitoalueen talousarvioesitykseen on sisällytetty seuraavat rakenteelliset, työnjaolliset muutokset ja toiminnalliset siirrot: HUS:n valtuusto päätti kokouksessaan 13.12.2018 42, että - Helsingin kaupungin päivystystoiminnat integroidaan HUSiin, jossa Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystystoiminnot ml. virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys sekä päivystystä tukevat vuodeosastot siirtyvät HYKS-sairaanhoitoalueelle 1.1.2019 alkaen. Siirtyvät toiminnot jakautuvat sairaanhoitoalueella Leikkaussalit, tehoja kivunhoidon, Psykiatrian, Akuutin, Lasten ja nuorten sairauksien, Pää- ja kaulakeskuksen, Sisätautien ja kuntoutuksen sekä Sydän- ja keuhkokeskuksen tulosyksiköille. Siirron seurauksena henkilöstö kas-

Pöytäkirja 21 (38) vaa 539 henkilöllä (445 htv) ja vaikutus toimintakuluihin on noin 70 milj. euroa. - Yleisanestesiahammashoito, joka on tähän asti järjestetty jäsenkuntien perusterveydenhuollossa pääasiassa ostopalveluna, keskitetään HU- Siin. Aikuispotilaat tullaan hoitamaan Pää- ja kaulakeskuksen ja lapsipotilaat Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksiköissä. Toiminnan keskittämisen seurauksena henkilöstö kasvaa 45 henkilöllä (37 htv) ja vaikutus toimintakuluihin on noin 2,5 milj. euroa. - Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnot yhdistetään HUS Välinehuoltoon, joka kuuluu Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikköön. Siirron seurauksena henkilöstö kasvaa 80 henkilöllä (70 htv) ja vaikutus toimintakuluihin on noin 4,3 milj. euroa. - Edellä esitettyjen muutosten lisäksi on talousarvion valmistelussa otettu huomioon Diakonissalaitoksen nuoriso- ja lasten psykiatrian siirto Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön (5 henkilöä / 4 htv) ja Nurmijärven terveysaseman röntgentoimintojen liittäminen Kuvantamisen tulosyksikköön (3 henkilöä / 2 htv). Näiden siirtojen vaikutus toimintakuluihin on yhteensä miljoona euroa. Tähän talousarvioesitykseen sisällytettyjen Hyksin ja jäsenkuntien välisten työnjaollisten muutosten vaikutuksesta HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstö kasvaa yhteensä 672 henkilöllä (559 htv) ja vaikutus sairaanhoitoalueen toimintakuluihin on 78 milj. euroa. HUS-kuntayhtymän sisäiset työnjaolliset muutokset ja toiminnalliset siirrot Sairaanhoitoalueiden väliset - Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden psykiatrian tulosyksiköt yhdistetään osaksi HYKS-sairaanhoitoalueen HUS Psykiatriaa 1.1.2019 lähtien. Toiminnan siirron seurauksena henkilöstö kasvaa 441 henkilöllä (355 htv) ja vaikutus toimintakuluihin on 32,6 milj. euroa. - Päivystysapu 116117-toiminta siirretään 1.1.2019 alkaen Hyksiin osaksi Akuutin tulosyksikköä. Vuosien 2017 2018 aikana tätä toimintaa on rahoitettu HUS Yhtymähallinnon strategisena kehittämishankkeena sekä HUS Tietohallinnon investointivaroin. Vuoden 2019 alusta lukien toiminta rahoitetaan kunnilta kerättävällä asukaslukuperusteisella maksulla, joka sisältyy Hyksin vuoden 2019 talousarvioon ja on sisällytetty jäsenkuntien kokonaismaksuosuuteen. Päivystysapuun liittyvää jäsenkuntien maksuosuusraamia kasvattaa HUSin ja jäsenkuntien välinen työnjaollinen muutos 0,55 milj. eurolla, joka on siirtymää kuntien ostopalvelusta HUSiin. Toiminnan siirron vaikutus toimintakuluihin on 2,1 milj. euroa ja toimintaa vahvistetaan yhdellä henkilöllä (0,8 htv). HUS:n sisäisten toimintojen siirtojen/yhdistämisen seurauksena HYKSsairaanhoitoalueelle siirtyy yhteensä 442 henkilöä (356 htv) ja vaikutus toimintakuluihin on 35,0 milj. euroa. Hyksin omat toiminnalliset muutokset HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan, HUSin lääketieteellisen johdon sekä sairaanhoitoalueen ja HYKS-tulosyksiköiden johdon linjausten perusteella valittujen Hyksin strategisesti tärkeiden toiminnallisten kehittämis-

Pöytäkirja 22 (38) hankkeiden vaikutus sairaanhoitoalueen toimintakuluihin on yhteensä 5,3 milj. euroa ja niiden vaikutus henkilöstömäärän on 51 henkilöä (44 htv). Näistä vuoden 2019 talousarvioon sisällytetyistä toiminnallisista muutoksista eräitä keskeisimpiä ovat: - Toiminnallisten häiriöiden ja unihäiriöiden poliklinikkatoiminnan kehittäminen, - Meilahden päiväaikaisen toiminnan lisääminen ja varhaisen kotiuttamisen yksikön toiminnan käynnistäminen, - Jorvin tehohoitoyksikön U2:n hoitopaikkojen sekä Meilahden osasto M11 sairaansijojen lisääminen, - Käsikirurgian laajentaminen ja asiakaspalveluiden kehittäminen Toiminnallisiin muutoksiin perustettavat uudet vakanssit otetaan vuoden 2019 aikana vaiheittain käyttöön palvelutarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa. HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2019 talousarvion suunniteltu henkilömäärä on 18 695 joka sisältää työnjaollisina muutoksina ja toiminnallisina siirtoina yhteensä 1 165 henkilöä. Tulosyksiköiden sitovat taloudelliset tavoitteet vuodelle 2019 - Kahdentoista (12) kliinisen tulosyksiköiden osalta sitovat nettokulut. - Viiden (5) tulosyksikön osalta toimintakulut yhteensä. Perusteena näiden tulosyksiköiden mittarille on sisäisten toimintatuottojen osuuden korostuminen kaikista toimintatuotoista. Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidot tulosyksikön sisäisten toimintatuottojen osuus kaikista tulosyksikön toimintatuotoista on 93,6 %, HYKS Raaseporin tulosyksikön 82,2 %, HUS Kuvantaminen tulosyksikön 77,2 %, HUSLAB tulosyksikön 56,0 %, ja tulosalueen johdon tulosyksikön 100 %. Käyttösuunnitelmien muuttaminen Hallitus päättää muutoksista silloin, kun sairaanhoitoalueen talousarvion toimintatuottojen tai toimintakulujen kokonaismäärät muuttuvat. Lautakunta päättää mahdollisista tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien muuttamisesta, mikäli sairaanhoitoalueen talousarvion toimintatuottojen ja toimintakulujen kokonaismäärät eivät muutu. Toiminnan järkevän ja tarvittaessa nopean ohjauksen kannalta on järkevää, että sairaanhoitoalueen johtaja voi päättää euromäärältään vähäisistä (esitys 3 %) tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien vahvistettujen tavoitteiden muuttamisesta, mikäli sairaanhoitoalueen talousarvion toimintatuotot ja toimintakulut eivät muutu. Esitetty menettelytapa on ollut voimassa HYKS-sairaanhoitoalueella jo vuosina 2006-2018. Mahdolliset talousarvio muutokset vuonna 2019 Merkittävin muutos liittyy diagnostisten palveluiden uuteen asemointiin HUSissa (HUS hallitus 4.2.2019 9). Tarkoituksena on muodostaa HUSLABista ja HUS Kuvantamisesta HUSin tasolla oma diagnostisten palveluiden tulosalue.

Pöytäkirja 23 (38) Lisäksi vuoden 2018 aikana, osin melko nopealla aikataululla valmistellut merkittävät toimintojen siirrot ja yhdistämiset voivat vuoden 2019 aikana synnyttää sellaisia sairaanhoitoalueen toimintojen sisäisiä uudelleenjärjestelytarpeita, joihin ei aikataulullisesti nyt lautakunnalle päätettäväksi tuoduissa tuloyksiköiden käyttötalousesityksissä ole täysin pystytty varautumaan. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. hyväksyä esityslistan liitteenä 3 olevat HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden vuoden 2019 käyttösuunnitelmat 2. vahvistaa tulosyksikkökohtaisiksi sitoviksi taloudellisiksi tavoitteiksi; - Lasten ja nuorten sairaudet tulosyksikön sitovat nettokulut 162 908 000 euroa - Psykiatrian tulosyksikön sitovat nettokulut 183 104 458 euroa - Akuutti tulosyksikön sitovat nettokulut 112 949 412 euroa - Pään ja kaulakeskus tulosyksikön sitovat nettokulut 112 164 002 euroa - Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön sitovat nettokulut 78 915 300 euroa - Sydän- ja keuhkokeskus tulosyksikön sitovat nettokulut 130 018 000 euroa - Naistentaudit ja synnytykset tulosyksikön sitovat nettokulut 100 869 002 euroa - Syöpäkeskus tulosyksikön sitovat nettokulut 118 129 999 euroa - Tukielin- ja plastiikkakirurgia tulosyksikön sitovat nettokulut 126 965 999 euroa - Tulehduskeskus tulosyksikön sitovat nettokulut 47 606 001 euroa - Vatsakeskus tulosyksikön sitovat nettokulut 197 456 999 euroa - Neurokeskus tulosyksikön sitovat nettokulut 78 089 001 euroa - Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidot tulosyksikön toimintakulut yhteensä 219 686 626 euroa - Raaseporin sairaalan tulosyksikön toimintakulut yhteensä 30 613 713 euroa - Kuvantaminen tulosyksikön toimintakulut yhteensä 139 128 930 euroa - HUSLAB tulosyksikön toimintakulut yhteensä 185 038 391 euroa - Sairaanhoitoalueen johto tulosyksikön toimintakulut yhteensä 11 009 000 euroa 3. oikeuttaa HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan päättämään sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien muuttamisesta silloin, kun muutos vuositasolla on euromäärältään enintään 3 % eikä sairaanhoitoalueen talousarvion toimintatuottojen ja toimintakulujen enimmäismäärä muutu

Pöytäkirja 24 (38) Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätiedot Talousjohtaja Jari Finnilä, s-posti jari.finnila(at)hus.fi Suunnittelupäällikkö Jari Kokkonen, s-posti jari.kokkonen(at)hus.fi Liitteet Jakelu 4 Liite 3_TA2019 LTK 5 Oheismateriaali_A_HYKS-sha KS2019 Kehittämistoimenpiteet_18.12 Hyksin toimialajohtajat Hyksin johdon sihteerit, tarvittaessa edelleen tiedotettavaksi Jari Kokkonen, HYKS Sairaanhoitoalueen hallinto

Pöytäkirja 25 (38) 7 Asianro HUS/3108/2018 Oikaisuvaatimus HUS Sydän- ja keuhkokeskuksen hallinnollisen ylilääkärin päätöksestä Selostus Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992, asiakasmaksulaki) 15 :n mukaisen oikaisuvaatimuksen potilasmaksuista Sydän- ja keuhkokeskuksen hallinnollinen ylilääkäri Mika Laine on hylännyt vaatimuksen potilasmaksun, yhteensä 32,70 euroa, poistamisesta (potilasmaksupäätös HUS/3108/2018). Oikaisuvaatimus, alkuperäinen reklamaatio, potilasmaksupäätös ja asiassa saatu selvitys ovat esityslistan oheismateriaaleina B-E. Asia on selostettu ja perusteltu esityslistan liitteessä 4. Päätösesitys Esitetään, että lautakunta päättää 1. hylätä oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimuksen potilasmaksun poistamisesta 2. että laskulle nro 0204828, määrältään 32,70 euroa myönnetään lisämaksuaikaa 30.4.2019 saakka ja että mahdollisesti jo syntyneet viivästyskorot ja perintäkulut poistetaan. Päätös Esitys hyväksyttiin. Sovelletut oikeusohjeet Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) Hallintolaki (434/2003) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) HUS Asiakasmaksuohje HUS Taloushallinnon ohje Lisätiedot Hallintopäällikkö Jaana Vento, s-posti jaana.vento(at)hus.fi Liitteet 6 Liite 4 Selostus ja perustelut (Salassa pidettävä JulkL 24 ) 7 Oheismateriaali B Oikaisuvaatimus (Salassa pidettävä JulkL 24 ) 8 Oheismateriaali C Alkuperäinen reklamaatio (Salassa pidettävä JulkL 24 ) 9 Oheismateriaali D Potilasmaksupäätös (Salassa pidettävä JulkL 24 ) 10 Oheismateriaali E Lausunto (Salassa pidettävä JulkL 24 ) Jakelu Oikaisuvaatimuksen tekijä Hallinnollinen ylilääkäri Mika Laine HUS Tukipalvelut / Potilaslaskutus