Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti

2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 4 LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET LUONTOTYYPIT... 4 5 METSÄLAIN ERITYISEN TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT... 4 6 VESILAIN MUKAAN SUOJELTAVAT PIENVEDET... 5 7 KASVILLISUUS... 5 7.1 Tienpientareet... 6 7.2 Pietilän metsä... 6 7.3 Peltosaareke... 7 7.4 Javanaisenojan pientareet... 8 7.5 Javanaisenojan pohjoispuolella sijaitseva metsä... 8 7.6 Peltojen väliin jäävä metsä... 8 7.7 Suomelan metsä... 8 7.8. Pellon eteläpuolella sijaitseva metsä... 8 7.9 Hakkuuaukea... 9 7.10 Vantaanjoen itäpuolen metsä... 9 7.11 Vantaanjoen rannat... 10 7.12 Vantaanjoen länsipuolen metsä... 11 7.13 Metsitetty pelto... 11 7.14 Hyvinkääntien varsi... 12 7.15 Hämeenlinnantien varsi... 12 8 LIITO-ORAVASELVITYS... 12 9 LINNUSTO... 13 9.1 Lintudirektiivi... 13 9.2 FINIBA-kohteet... 14 9.3 Linnustoselvitys... 14 10 MUUT HUOMIOT... 15 11 JOHTOPÄÄTÖKSET... 15 12 JATKOSELVITYSTARPEET... 17 LIITTEET... 19

3 1 JOHDANTO Kesäkuussa 2007 Riihimäen kaupungin tekninen virasto pyysi Luontoselvitys Metsästä selvittämään Riihimäen Arolammin eteläisen kehätievaihtoehdon (VE 1C) vaikutusalueelta liito-oravat ja lajille soveliaat elinympäristöt, linnustosta maankäytön kannalta huomioitavat lajit (uhanalaiset ja Lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit), luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 29 nojalla suojellut luontotyypit, mahdolliset metsälain (12.12.1996/1093) 10 tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain (264/1961) 15a ja 17a :ien mukaiset kohteet sekä alueella kasvavat merkittävät putkilokasvit. Selvitysalue rajattiin noin 100 metrin leveydelle VE 1C-linjauksen molemmin puolin (liite 17;kartta 1). 2 MENETELMÄT Selvitykseen sisältyi viisi maastotyöpäivää, joiden aikana selvitysalue kierrettiin läpi. Maastokierroksilla havainnoitiin lintuja, etsittiin liito-oravalle soveltuvista metsistä merkkejä lajin ulosteista (8. ja 13.6.2007) ja kartoitettiin kasvilajistoa (13.6., 17.6. ja 1.8.2007). Selvityksen tekivät ympäristösuunnittelijat Timo Metsänen (linnut) ja Evita Reitti (kasvillisuus). Linnustoinventointipäivät aloitettiin ennen auringonnousua ja inventointia jatkettiin puolille päiville. Tällä aikavälillä linnut ovat aktiivisimmillaan. Lisähavaintoja linnuista tehtiin vielä 1.8.2007 kasvillisuusselvityksen yhteydessä. Kasvillisuusselvityksessä selvitysalue kuljettiin läpi ja jaettiin 15 kuvioon. Kultakin kuviolta kirjattiin niillä esiintyvät putkilokasvit ja arvioitiin lajien esiintyminen kuvioilla asteikolla 1-3 (1= yksittäisiä kasveja, 3= runsas kasvusto tai valtalaji). Alueelta havainnoitiin myös luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä vesilain perusteella suojeltuja vesiluontotyyppejä.

4 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue myötäilee VE1C-tielinjausta koillisesta lounaaseen, mutkitellen erilaisten pelto- ja metsäalueiden läpi ja Vantaanjoen yli (liite 17; kartta 1). Viljellyt tai kesannoidut pellot sekä kiinteistöjen pihapiirit jätettiin kasvillisuusselvityksessä huomioimatta. Peltojen ja pihapiirien ulkopuolelle jäävät alueet ovat pääasiassa eri kehitysvaiheissa olevia talousmetsiä, joista useimmissa maapohja on ojitettu. Linnusto sekä liito-oravalle soveliaat kuviot selvitettiin em. alueelta ja lisäksi linnustoinventointi ulotettiin pohjoisemman tievaihtoehdon (VE1A) vaikutusalueelle (liite 17; kartta 1). 4 LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET LUONTOTYYPIT Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 29 luontotyyppejä. 5 METSÄLAIN ERITYISEN TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT Mahdollisia metsälain (12.12.1996/1093) 10 erityisen tärkeitä elinympäristöjä löytyi kahdesta paikasta (kts. kappaleet 7.1.2, 7.1.8 ja liite 21). Keski-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen mukaan selvitysalueella ei ole luontokohteita.

5 Kuva 1. Mahdollinen metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö; pieni lampi tai muu arvokas elinympäristö; pienkosteikko. Paikka on hieman ns. rajatapaus. 6 VESILAIN MUKAAN SUOJELTAVAT PIENVEDET Selvitysalueella ei havaittu vesilaissa (15a ja 17a ) mainittuja suojeltavia vesiluontotyyppejä. 7 KASVILLISUUS Kasvillisuusselvitystä varten selvitysalue jaettiin 15 erityyppiseen kuvioon, joista kustakin esitetään jäljempänä lyhyt kuvaus. Kuviokohtaiset lajilistat on esitetty liitteissä 1-15.

6 Kasvillisuusselvitys aloitettiin kesäkuussa, joten on mahdollista, että joitakin varhain keväällä kasvavia lajeja on jäänyt havaitsematta. Muutamia lajeja ei pystytty tunnistamaan tarkasti. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojeluasetuksessa määriteltyjä uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia putkilokasvilajeja. Useilta alueilta tavattu riidenlieko (Lygopodium vulgare) on luontodirektiivin liitteessä V mainittu laji, jonka ottaminen luonnosta tai ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen säätelyä. 7.1 Tienpientareet Metsolantien ja siltä kääntyvien pihoille vievien teiden pientareilla vallitsee rehevä kasvillisuus. Valtalajeina ovat koiranputki (Anthriscus sylvestris) ja komealupiini (Lupinus polyphyllus). (Liite 1.) 7.2 Pietilän metsä Pietilän tilan pohjoispuolella on kuusivaltainen varttunut talousmetsä, jonka kenttäkerroksessa vallitsevia kasvilajeja ovat oravanmarja (Maianthemum bifolia) ja käenkaali (Oxalis acetosella). (Liite 2.) Metsässä on pienellä alueella lähteitä tai tihkupintoja, jotka muodostavat mahdollisen metsälain 10 erityisen tärkeän elinympäristön, paikka esitetty liitteessä 21 (kartta 5). Yhteen lähteeseen on laitettu kaivonrengas. Kasvillisuuden perusteella kohteessa on havaittavissa maaperän kosteutta ja pohjavesivaikutusta, sillä alueella kasvaa mm. rentukkaa (Caltha palustris). Kohde ei ole enää luonnontilainen, eikä se todennäköisesti täytä metsälain määritelmää. Kohde voidaan kuitenkin luokitella muuten tärkeäksi elinympäristöksi; lähteeksi. Metsäkeskus on ylin päättävä viranomainen metsälakikohteiden arvottamisessa.

7 Kuva 2. Muu arvokas elinympäristö; lähde. Kohteessa on ihmisvaikutusta, eikä se enää ole täysin luonnontilainen, eikä täten todennäköisesti täytä metsälain määritelmää. 7.3 Peltosaareke Peltosaarekkeen keskellä on Javanaisenojaan yhteydessä oleva lammikko. Saarekkeen reunoilla vallitsee rehevä kasvillisuus. Valtalajeina ovat koiranputki (A. sylvestris), nokkonen (Urtica dioica) ja nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis). (Liite 3.) Lammikossa valtalajeina kasvaa saroja (Carex), korpikaislaa (Scirpus sylvaticus) ja vedessä pikkulimaskaa (Lemna minor). (Liite 3.)

8 7.4 Javanaisenojan pientareet Myös Javanaisenojan pientareet ovat reheväkasvuisia. Valtalajina on koiranputki (A. sylvestris). (Liite 4.) 7.5 Javanaisenojan pohjoispuolella sijaitseva metsä Ojitetun, varttuneen talousmetsän valtapuulaji on kuusi. Kenttäkerroksessa vallitsevia lajeja ovat metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris), oravanmarja (M. bifolium), käenkaali (O. acetosella) ja mustikka (Vaccinium myrtillus). (Liite 5.) 7.6 Peltojen väliin jäävä metsä Ojitetun talousmetsän valtapuulajeja ovat kuusi ja rauduskoivu. Kenttäkerroksessa kasvaa muun muassa saniaisia (Athyrium filix-femina ja D. carthusiana). (Liite 6.) 7.7 Suomelan metsä Länsiosa metsästä on varttunutta kuusivaltaista, ojitettua talousmetsää, jonka kenttäkerroksen valtalajeja ovat oravanmarja (M. bifolium), käenkaali (O. acetosella) ja mustikka (V. myrtillus). (Liite 7.) Itäosan kallioisella mäntyvaltaisella osalla lajeja esiintyy runsaammin. Paikoitellen männikössä on harvennettuja laikkuja, joissa valtalajeina kasvaa maitohorsmaa (Epilobium angustifolium) ja sananjalkaa (Pteridium aquilinum). (Liite 7.) 7.8 Pellon eteläpuolella sijaitseva metsä Vantaanjoen itärannalla on varttunutta kuusivaltaista metsää. Länteen päin kuljettaessa sijaitsee pienialainen räme, jonka kenttäkerroksen valtalajeja ovat suomuurain (Rubus chamaemorus) ja juolukka (Vaccinium uliginosum). Metsänpohja on ojitettu. (Liite 8.)

9 Kaakkoisosassa metsää sijaitsee mahdollinen metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö (Liite 21.). Paikalla on pieni lampare ja sen läheisyydessä toinen pienialainen maaperältään selvästi kostea alue. Lampareen rannoilla kasvaa muun muassa vehkaa (Calla palustris), ojasorsimoa (Glyceria fluitans) ja ratamosarpiota (Alisma plantago-aquatica). (Liite 8.) 7.9 Hakkuuaukea Hakkuuaukealle on jätetty säästöpuiksi mäntyjä. Vallitsevana kasvillisuutena alueella ovat metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea), metsälauha (Deschampsia flexuosa) ja vadelma (Rubus idaeus). (Liite 9.) 7.10 Vantaanjoen itäpuolen metsä Ojitetun talousmetsän valtapuulaji on kuusi. Kenttäkerroksessa ja ojissa kasvaa erittäin runsaasti saniaisia (A. filix-femina ja D. carthusiana). Myös vuohenputkea (Aegopodium podagraria), nokkosta (U. dioica) ja mustikkaa (V. myrtillus) esiintyy paikoitellen runsaasti. (Liite 10.)

10 Kuva 3. Kasvillisuuskuvio 10: kuusikkoa ja saniaisia. 7.11 Vantaanjoen rannat Vantaanjoen rannoilla (vesirajasta n. 10 metrin säteellä) vallitsee rehevä kasvillisuus. Rannan valtalajeja ovat koiranputki (A. sylvaticum), nokkonen (U. dioica) ja nurmipuntarpää(a. pratensis). Paikoitellen rannalla kasvaa lehtopalsamia (Impatiens noli-tangere) runsaina kasvustoina. (Liite 11.)

11 Kuva 4. Lehtopalsameja Vantaanjoen rannan tuntumassa. 7.12 Vantaanjoen länsipuolen metsä Ojitetun talousmetsän valtapuulajeja ovat kuusi ja rauduskoivu. Kenttäkerroksessa kasvaa erittäin runsaasti saniaisia (A. filix-femina ja D. carthusiana) sekä paikoitellen myös nokkosta (U. dioica)ja mustikkaa (V. myrtillus). (Liite 12.) 7.13 Metsitetty pelto Metsitetyllä pellolla kasvaa noin kymmenvuotiaita kuusia. Alue on heinittynyt pahasti. Valtalajeja ovat erilaiset rikkakasvit, kuten pelto-ohdake (Cirsium arvense) ja nokkonen (U. dioica). (Liite 13.)

12 7.14 Hyvinkääntien varsi Hyvinkääntien varressa sijaitsevalle pihaan rajoittuvalle alueelle on istutettu jalopuulajeja, mm. tammea (Quercus robur) ja vaahteraa (Acer platanoides). Pohjakasvillisuus koostuu erilaisista heinistä ja ruohovartisista kasveista, joista ei ole osoitettavissa selvää valtalajia. (Liite 14.) 7.15 Hämeenlinnantien varsi Hämeenlinnantien varressa on eri kehitysvaiheissa olevia talousmetsäkuvioita, joiden pääpuulajit ovat kuusi ja mänty. Nuorten kasvatusmetsien ja mäntyvaltaisten osien kenttäkerroksissa vallitsevia lajeja ovat metsäkastikka (C. arundinacea) ja metsälauha (D. flexuosa). Varttuneen kuusimetsän kenttäkerroksessa kasvaa muun muassa mustikkaa (V. myrtillus). (Liite 15.) 8 LIITO-ORAVASELVITYS Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravista. Selvitysalueelta löydetyistä liitooravalle soveliasta kohdista etsittiin tuloksetta liito-oravan papanoita. Selvitysalueella ei sijainnut yhtään hyvää, potentiaalista liito-oravalle soveliasta ja riittävän laajaa metsää. Selvitysalueen ulkopuolella, kivikautisten asuinpaikkojen ja ojitetun kuusikon välissä sijaitseva rinnemetsä vaikuttaa lajille soveliaalta. Paikalla oli myös muutama kolohaapa ja kaksi liito-oravallekin soveltuvaa varpuspöllönpönttöä. Pöntöt oli tosin sijoitettu oravan kannalta todennäköisesti liian alas. Koska alue ei kuulunut varsinaiseen selvitysalueeseen, sitä ei inventoitu. Kolohaapojen tyvet kuitenkin tarkastettiin.

13 Kuva 5. Liito-oravalle soveliasta vanhahkoa kuusikkorinnemetsää. 9 LINNUSTO 9.1 Lintudirektiivi Lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin yleisenä tavoitteena on luonnonvaraisten lintulajien suojelu, hoitaminen ja sääntely. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista todetaan seuraavaa: Lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien lisääntyminen ja eloonjääminen niiden levinneisyysalueella. Erityistoimilla tarkoitetaan sitä, että jäsenvaltioiden on osoitettava lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet erityissuojelualueiksi eli SPA-alueiksi

14 (Special Protection Area) Natura 2000 verkostoon. (Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen M. 2004). 9.2 FINIBA-kohteet FINIBA-alueet (Finnish Important Bird Areas) ovat Suomessa valtakunnallisesti tärkeitä lintualueita. Kohteita on valittu mukaan yhteensä 411 ja ne ovat päässeet mukaan tietyt kriteerit täytettyään. Kanta-Hämeessä FINIBA-kohteita on yhteensä 17 kappaletta. Alueiden valinnassa käytettyjä kriteerejä ovat mm. kriteerilajit, niiden esiintyminen, pesintä (parimäärät) ja lepäilijämäärät. (Leivo M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002). 9.3 Linnustoselvitys Linnustoselvityksen perusteella alueen linnusto on melko tyypillistä eteläsuomalaista lajistoa. Mukaan mahtuu kuitenkin muutamia huomioitavia ja harvalukuisempiakin lajeja. Selvitysalueen täydellinen lajilista on liitteenä 16. Alueen yleisimpiä lintulajeja edustavat muun muassa pajulintu (Phylloscopus trochilus), peippo (Fringilla coelebs), räkättirastas (Turdus pilaris), punakylkirastas (T.iliacus), metsäkirvinen (Anthus trivialis), punarinta (Erithacus rubecula), keltasirkku (Emberiza citrinella), talitiainen (Parus major) ja kirjosieppo (Ficedula hypoleuca). Lisäksi pelloilla esiintyi kiuruja (Alauda arvensis) ja pensaskerttuja (Sylvia communis). Harvalukuismpia lajeja olivat uuttukyyhky (Columba oenas), isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus), kurki (Grus grus), pohjantikka (Picoides tridactylus), keltavästäräkki (Motacilla flava) ja pikkulepinkäinen (Lanius collurio). Lintudirektiivin I-liitteen lajeista tavattiin alueella kuusi lajia: kurki, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka (jälkiä), pyy ja teeri. Uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantuneita (VU) havaittiin yksi laji: tiltaltti ja silmälläpidettävistä (NT) 6 lajia: teeri, käki, pohjantikka, pensastasku, pikkulepinkäinen ja kottarainen. Havainnot näistä lajeista ja

15 niiden reviirien oletetut keskipisteet on paikannettu kartta-aineistoon ja ne on esitetty liitteessä 22. (kartta 6.) Luokat ovat osin päällekkäisiä. Selvitysalueella ei ole kansallisesti merkittäviä linnustoalueita eli FINIBA-kohteita. Alueella ei ole myöskään maakunnallisesti merkittäviä linnustokohteita. 10 MUUT HUOMIOT Alueella nähtiin tai havaittiin merkkejä useista nisäkkäistä, muun muassa hirvestä, valkohäntäkauriista ja mäyrästä. Silmäkenevan eteläosassa ja kasvillisuuskuvio 10:llä oli useita riistapolkuja. Eläimet todennäköisesti käyvät Vantaanjoella ja saattavat ylittää joen paikoin. 11 JOHTOPÄÄTÖKSET Kasvillisuuden kannalta selvitysalueen merkittävimpinä kohteina voidaan pitää kahta mahdollista metsälakikohdetta, pellolla sijaitsevaa metsäsaareketta ja Vantaanjoen rantoja. Useimmissa kohteissa tielinjan rakentaminen vaikuttaisi kohteisiin rakentamisen ajan. Tienpohjan alle jäävä kasvillisuus tuhoutuisi. Osa kasveista saattaisi levitä myöhemmin takaisin rakentamisaikana tuhoutuneille kasvupaikoille, mutta on mahdollista, että esim. tiesuolaus, tienvarsien niitto ym. tekijät vaikuttaisivat vielä rakentamisen jälkeenkin putkilokasvilajistoon. Kohdealueilla 3 ja 7 tielinjan rakentaminen tuhoaisi todennäköisesti sekä alueella kasvavat putkilokasvit että kohteiden erityispiirteet pysyvästi. Rakentaminen saattaisi vaikuttaa myös kohdealueen 2 mahdollisen lähteen kasvillisuuteen, jos pohjaveden virtaukseen tulee muutoksia.

16 Paikallisesti arvioiden selvitysalueen parhaat lintualueet ovat: Pietilänmetsä (kasvillisuuskohde 2.), havaittuina huomioon otettavina lajeina tiltaltti ja palokärki. Javanaisenojan pohjoispuoleinen metsä (kasvillisuuskohde 5), huomioon otettavina lajina tiltaltti. Kasvillisuus kohde 8. metsä. Huomioon otettavana lajina tiltaltti. Vantaanjoen itäpuoleinen metsä (kasvillisuuskohde 10.). Huomioon otettava lajina tiltaltti. Rinnemetsä (liito-oravalle sovelias biotooppi) selvitysalueen ulkopuolella. Paikalla alueellisesti uhanalaisen pohjantikan jälkiä ja laulava tiltaltti. Silmäkenevan eteläreuna. Ojitettua rämettä. Parhaita lajeja pyy, teeri ja isokäpylintu. Vantaanjokivarsi, eteläosa. Todennäköinen kurkireviiri sijaitsee alueella. Linnustoselvitys aloitettiin kesäkuun alkupuolella, koska luontoselvitys tilattiin vasta toukokuun lopussa. Tämän vuoksi on mahdollista, että joitakin varhain keväällä soidintavia lajeja (pöllöt, tikat ja metsäkanalinnut) on jäänyt havaitsematta. Linnustoarvoiltaan selvitysalueen paikallisesti merkittävimmät kohteet on lueteltu yllä. Leveät tiet muuttavat luontoa aina. Paras vaihtoehto alueen linnuston kannalta olisi luonnollisesti 0-vaihtoehto. Eteläisempi tielinjaus vaihtoehto (VE1C) kulkenee riittävän kaukaa Pietilän metsän kohteesta, joten merkittävin vaikutus kohteen lintuihin olisi tiestä aiheutuva melusaaste.

17 Kasvillisuuskuviolla 8. ja 10. tien alle jäävä alue pienentäisi metsäalueen kokoa ja tie jakaisi alueen. Tällä olisi hyvin todennäköisesti negatiivisia vaikutuksia alueen lintuihin, muun muassa tiltaltteihin. Peltoalueiden linnustoon tielinja vaikuttaisi mahdollisesti vähemmän, koska se samalla synnyttäisi piennaralueita, jotka soveltuvat monen avomaanlajin elinympäristöiksi. Kurjen reviiri sijoittuu jonkin matkan päähän tielinjasta. Tielinjaus saattaisi heikentää reviirin oloja muun muassa lintujen ruuanhankinnan osalta, koska kapea rantapelto halkaistaisiin. Pohjoisempi tielinjaus (VE1A) kulkee niin ikään riittävän kaukaa Pietilän metsän kohteesta, joten vaikutukset tämän kohteen lintuihin jäisivät lähinnä melusaasteen osalle. Javanaisenojan pohjoispuolinen metsä (kasvillisuuskohde 5.) sijoittuu tielinjan reunaan ja sen linnustoarvoihin linjauksella voisi olla negatiivisia vaikutuksia. Silmäkenevan eteläreunan alueella esiintyviin lajeihin uudella tiellä saattaisi myös olla haitallisia vaikutuksia. Lajisto on kuitenkin melko tavanomaista ja tielinjaus kulkisi Silmäkenevan reunassa, jolloin laajempi räme jäisi vaikutusten ulkopuolelle. Molemmat linjaukset halkovat Suopellon peltoja ja toteutuessaan heikentäisivät tai tuhoaisivat teerien käyttämän soidinpellon. Vaihtoehtoja vertailtaessa myös nisäkkäät tulee huomioida. Jos tie rakennetaan, voitaisiin sen vaikutuksia vähentää rakentamalla nisäkkäille sopivia ylityksiä tai alituksia soveltuviin paikkoihin. Tievaihtoehto VE1C:ssä pitäisi kiinnittää myös huomiota Vantaanjoen ylittävään siltaan, jotta se olisi saukkoystävällinen. 12 JATKOSELVITYSTARPEET Selvitysalueella sijaitsee yksi maastoon merkitty muinaisjäännös. Museoviraston mukaan kohde on kivikautinen asuinpaikka. Kohde on laajempi kuin maastoon laitettu merkkipaalu osoittaa, ja alueilla tulisi tehdä argeologiset inventoinnit ennen tielinjausten vertailua. Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain suojaamina rauhoitettuja ja ne tulee huomioida maankäytössä.

18 Kuva 6. Lain suojaama muinaisjäännös. Mainitun liito-oravalle (kappale 8.) soveltuvan rinnemetsäalueen maankäytön muuttuessa tai ennen metsänkäsittelytoimenpiteitä sen inventointi liito-oravamielessä on suositeltavaa. Liitteenä 23. suuripiirteinen rajaus kohteesta. Alue saattaa olla isompikin ja se tulisi maastossa rajata tarkemmin. Tässä luontoselvityksessä ei havainnoitu lepakoita. Kaikki lepakot ovat Suomessa rauhoitettuja ja Luontodirektiivin mukaan niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Lepakoiden esiintymistiedot ovat Suomessa vielä puutteellisia ja selvitykset kaavoituksessa ovat yleistyneet pikkuhiljaa, kuten maankäyttö- ja rakennuslakikin edellyttää. Alueelle olisi siis hyödyllistä tehdä myös lepakkokartoitus.

19 LÄHTEET Mossberg B., Stenberg L. 2003. Suuri Pohjolan Kasvio. 2.painos. Helsinki: Tammi. Ympäristöministeriö. 2007. Lajien suojelu. [www-dokumentti]. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=475&lan=fi Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen M. 2004. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 742. Helsinki. 114 s. Leivo M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002. Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4.). Suomen graafiset palvelut. Kuopio. 142 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski I. (toim.). 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Lisäksi Keski-Uudenmaan mhy:n ja Museoviraston työntekijöiden kanssa puhuttiin puhelimessa ja vaihdettiin sähköpostia. LIITTEET Liitteet 1-15. Kasvillisuuskuvioiden lajilistat kohteittain Liite 16. Linnustoselvityksessä havaitut lajit. Liite 17. Kartta 1. Selvitysalueen rajaus ja tielinjojen reitit. Liitteet 18-20. Kasvillisuusalueiden rajaukset (kartat 2.,3, ja 4.) Liite 21 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt tai muut tärkeät elinympäristöt Liite 22. Lintudirektiivin I-liitteen lajit, uhanalaisuusluokituksen vaarantuneet (VU) ja silmälläpidettävät (NT) lintulajit Liite 23. Liito-oravalle sovelias elinympäristö

20 Selite liitteisiin 1-15. Yleisyys (Suuren Pohjolan Kasvion mukaan) Y= yleinen, MY= melko yleinen, MH= melko harvinainen Esiintyminen kasvupaikalla: 1= yksittäisiä yksilöitä; 2 = satunnaisia yksilöitä tai kasvustoja 3 = laajoja kasvustoja tai valtalaji

21 Liite 1. 1 TIENPIENTAREET Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Aegopodium podagraria Vuohenputki Y 2 Artemisia vulgaris Pujo Y 2 Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 3 Arbidopsis thaliana Lituruoho Y 2 Campanula patula Harakankello Y 2 Capsella bursapastoris Lutukka Y 2 Cirsium arvense Pelto-ohdake Y 2 Elytrigia repens Juolavehnä Y 2 Epilobium montanum Lehtohorsma Y 2 Equisetum arvense Peltokorte Y 2 Equisetum sylvaticum Metsäkorte Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Galium album Paimenmatara Y 2 Galium boreale Ahomatara Y 2 Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolvi Y 2 Geum rivale Ojakellukka Y 2 Leucanthemum vulgare Päivänkakkara Y 2 Linaria vulgaris Keltakannusruoho Y 2 Lupinus polyphyllus Komealupiini Y 3 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Myosotis arvensis Peltolemmikki Y 2 Phleum pratense Nurmitähkiö Y 2 Poa pratensis Niittynurmikka Y 2 Ranunculus acris Niittyleinikki Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Rumex acetosa Niittysuolaheinä Y 2 Rumex acetosella Ahosuolaheinä Y 2 Salix phylicifolia Kiiltopaju Y 2 Salix repens Hanhenpaju Y 1 Tussilago farfara Leskenlehti Y 1 Trifolium pratense Puna-apila Y 2 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2 Vicia cracca Hiirenvirna Y 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2

22 Liite 2. 2 PIETILÄN METSÄ Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Agrostis capillaris Nurmirölli Y 2 Anemone nemorosa Valkovuokko Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Caltha palustris Rentukka Y 1 Cirsium helenioides Huopaohdake Y 2 Convallaria majalis Kielo Y 1 Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuri Y 2 Equisetum sylvaticum Metsäkorte Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Fragaria vesca Ahomansikka Y 2 Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolvi Y 2 Hepatica nobilis Sinivuokko MY 2 Maianthemum bifolium Oravanmarja Y 3 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Melica nutans Nuokkuhelmikkä Y 2 Orthilia secunda Nuokkutalvikki Y 2 Oxalis acetosella Käenkaali Y 3 Paris quadrifolia Sudenmarja Y 2 Picea abies Metsäkuusi Y 3 Pinus sylvestris Metsämänty Y 1 Pulmonaria obscura Lehtoimikkä MY 2 Rubus idaeus Vadelma Y 1 Rubus saxatilis Lillukka Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Trientalis europaea Metsätähti Y 2 Trifolium pratense Puna-apila Y 2 Vaccinium myrtillus Mustikka Y 2 Vaccinium vitis-idaea Puolukka Y 2 Viola canina Aho-orvokki Y 2 Viola palustris Suo-orvokki Y 2 Tunnistamattomia lajeja 3 kpl

23 Liite 3. 3 PELTOSAAREKE Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Alnus glutinosa Tervaleppä Y 2 Alnus incana Harmaaleppä Y 2 Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 3 Arbidopsis thaliana Lituruoho Y 2 Artemisia vulgaris Pujo Y 2 Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 2 Caltha palustris Rentukka Y 2 (vesi) Campanula patula Harakankello Y 2 Carex rostrata Pullosara Y 3 Cirsium arvense Pelto-ohdake Y 2 Cirsium helenioides Huopaohdake Y 2 Comarum palustre Kurjenjalka Y 2 (vesi) Elytrigia repens Juolavehnä Y 2 Epilobium angustifolium Maitohorsma Y 2 Equisetum palustre Suokorte MY 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Galium album Paimenmatara Y 2 Galium aparine Kierumatara Y 2 Lemna minor Pikkulimaska Y 3 (vesi) Lysimachia thyrsiflora Terttualpi Y 2 Myosotis scorpioides Luhtalemmikki Y 2 Phleum pratense Nurmitähkiö Y 2 Prunus padus Tuomi Y 2 Ranunculus acris Niittyleinikki Y 2 Ribes nigrum Mustaherukka MY 2 Ribes spicatum Pohjanpunaherukka MY 1 Salix caprea Raita Y 1 Salix cinerea Tuhkapaju Y 2 Salix phylicifolia Kiiltopaju Y 2 Scirpus sylvaticus Korpikaisla Y 3 Silene dioica Puna-ailakki Y 2 Symphytum officinale Rohtoraunioyrtti koristekasvi 2 Taraxacum sektio Voikukat Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 2 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2 Tunnistamattomia lajeja 1 kpl

24 Liite 4. 4 JAVANAISENOJAN PIENTAREET Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Alopecurus geniculatus Polvipuntarpää Y 2 Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 3 Artemisia vulgaris Pujo Y 2 Calla palustris Vehka Y 2 Caltha palustris Rentukka Y 2 Campanula patula Harakankello Y 2 Cirsium arvense Pelto-ohdake Y 2 Cirsium helenioides Huopaohdake Y 2 Elytrigia repens Juolavehnä Y 2 Epilobium angustifolium Maitohorsma Y 2 Equisetum palustre Suokorte MY 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Galium album Paimenmatara Y 2 Linaria vulgaris Keltakannusruoho Y 2 Lychnis flos-cuculi Käenkukka MY 2 Lysimachia thyrsiflora Terttualpi Y 2 Myosotis scorpioides Luhtalemmikki Y 2 Phleum pratense Nurmitähkiö Y 2 Ranunculus acris Niittyleinikki Y 2 Ranunculus auricomus Kevätleinikit Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Scirpus sylvaticus Korpikaisla Y 2 Symphytum officinale Rohtoraunioyrtti koristekasvi 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 2 Valeriana officinalis Rohtovirmajuuri MY 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2

25 Liite 5. 5 JAVANAISENOJAN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVA METSÄ Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 2 Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Y 2 Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuri Y 3 Frangula alnus Korpipaatsama Y 1 Galium aparine Kierumatara Y 1 Gymnocarpium dryopteris Metsäimarre Y 3 Linnaea borealis Vanamo Y 2 Luzula pilosa Kevätpiippo Y 2 Lycopodium annotinum Riidenlieko Y 2 Maianthemum bifolium Oravanmarja Y 3 Moehringia trinervia Lehtoarho Y 1 Oxalis acetosella Käenkaali Y 3 Picea abies Metsäkuusi Y 3 Ribes alpinum Taikinamarja Y 1 Ribes nigrum Mustaherukka MY 2 Rubus idaeus Vadelma Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Trientalis europaea Metsätähti Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 1 Vaccinium myrtillus Mustikka Y 3 Vaccinium uliginosum Juolukka Y 1 Vaccinium vitis-idaea Puolukka Y 2

26 Liite 6. 6 PELTOJEN VÄLIIN JÄÄVÄ METSÄ Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Alnus incana Harmaaleppä Y 2 Anemone nemorosa Valkovuokko Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 2 Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 2 Betula pendula Rauduskoivu Y 2 Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuri Y 2 Equisetum sylvaticum Metsäkorte Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Galium boreale Ahomatara Y 2 Gymnocarpium dryopteris Metsäimarre Y 2 Linnaea borealis Vanamo Y 2 Luzula pilosa Kevätpiippo Y 2 Maianthemum bifolium Oravanmarja Y 2 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Oxalis acetosella Käenkaali Y 2 Paris quadrifolia Sudenmarja Y 2 Picea abies Metsäkuusi Y 3 Pinus sylvestris Metsämänty Y 1 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Rubus idaeus Vadelma Y 2 Rubus saxatilis Lillukka Y 2 Rumex acetosa Niittysuolaheinä Y 2 Solidago virgaurea Kultapiisku Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Trientalis europaea Metsätähti Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 2 Vaccinium myrtillus Mustikka Y 2 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2 Vicia cracca Hiirenvirna Y 2

27 Liite 7. 7 SUOMELAN METSÄ Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Achillea millefolium Siankärsämö Y 2 Achillea ptarmica Ojakärsämö Y 2 Aegopodium podagraria Vuohenputki Y 2 Alchemilla sektio Poimulehdet Y 2 Alnus incana Harmaaleppä Y 2 Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Y 2 Anemone nemorosa Valkovuokko Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 2 Argentina anserina Ketohanhikki Y 2 Artemisia vulgaris Pujo Y 2 Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 2 Betula pendula Rauduskoivu Y 2 Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Y 2 Campanula patula Harakankello Y 2 Carex Jokapaikansara Y 2 Convallaria majalis Kielo Y 2 Deschampsia flexuosa Metsälauha Y 2 Deschampsia cespitosa Nurmilauha Y 2 Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuri Y 2 Epilobium angustifolium Maitohorsma Y 3 Equisetum sylvaticum Metsäkorte Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Fragaria vesca Ahomansikka Y 2 Galeopsis speciosa Kirjopillike Y 2 Galeopsis tetrahit Karheapillike Y 2 Galium album Paimenmatara Y 2 Galium boreale Ahomatara Y 2 Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolvi Y 2 Goodyera repens Yövilkka Y 1 Gymnocarpium dryopteris Metsäimarre Y 2 Linaria vulgaris Keltakannusruoho Y 2 Linnaea borealis Vanamo Y 2 Luzula pilosa Kevätpiippo Y 2 Lycopodium annotinum Riidenlieko Y 2 Maianthemum bifolium Oravanmarja Y 3 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Melica nutans Nuokkuhelmikkä Y 2 Oxalis acetosella Käenkaali Y 3

Paris quadrifolia Sudenmarja Y 2 Picea abies Metsäkuusi Y 3 Pinus sylvestris Metsämänty Y 3 Poa pratensis Niittynurmikka Y 2 Populus tremula Haapa Y 2 Pteridium aquilinum Sananjalka Y 3 Ranunculus acris Niittyleinikki Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Ribes spicatum Pohjanpunaherukka MY 1 Rubus idaeus Vadelma Y 2 Rubus saxatilis Lillukka Y 2 Rumex acetosa Niittysuolaheinä Y 2 Sambucus racemosa Terttuselja Y 1 Silene dioica Puna-ailakki Y 2 Solidago virgaurea Kultapiisku Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Taraxacum sektio Voikukat Y 2 Trientalis europaea Metsätähti Y 2 Trifolium medium Metsäapila Y 2 Tussilago farfara Leskenlehti Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 2 Vaccinium myrtillus Mustikka Y 3 Vaccinium vitis-idaea Puolukka Y 3 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2 Vicia cracca Hiirenvirna Y 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2 Viola canina Aho-orvokki Y 2 28

29 Liite 8. 8 PELLON ETELÄPUOLELLA SIJAITSEVA METSÄ Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Alismaplantago-aquatica Ratamosarpio Y 1 (lampi) Alnus incana Harmaaleppä Y 2 Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 2 Betula pendula Rauduskoivu Y 2 Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Calla palustris Vehka Y 2 (lampi) Comarum palustre Kurjenjalka Y 2 (lampi) Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuri Y 2 Empetrum nigrum Etelänvariksenmarja Y 2 Equisetum sylvaticum Metsäkorte Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Glyceria fluitans Ojasorsimo Y 1 (lampi) Luzula pilosa Kevätpiippo Y 2 Lycopodium annotinum Riidenlieko Y 2 Maianthemum bifolium Oravanmarja Y 2 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Melica nutans Nuokkuhelmikkä Y 2 Mentha arvensis Rantaminttu Y 2 (lampi) Oxalis acetosella Käenkaali Y 2 Picea abies Metsäkuusi Y 3 Pinus sylvestris Metsämänty Y 2 Populus tremula Haapa Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 3 (lampi) Ranunculus reptans Rantaleinikki Y 2 (lampi) Rhododendron tomentosum Suopursu Y 3 Rubus chamaemorus Suomuurain Y 3 Rubus idaeus Vadelma Y 2 Rubus saxatilis Lillukka Y 2 Solidago virgaurea Kultapiisku Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Stellaria nemorum Lehtotähtimö MY 2 Trientalis europaea Metsätähti Y 2 Vaccinium myrtillus Mustikka Y 2 Vaccinium oxycoccos Isokarpalo Y 2 Vaccinium uliginosum Juolukka Y 2 Vaccinium vitis-idaea Puolukka Y 2 Viola palustris Suo-orvokki Y 2

30 Liite 9. 9 HAKKUUAUKEA Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Alnus incana Harmaaleppä Y 2 Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Y 3 Deschampsia flexuosa Metsälauha Y 3 Epilobium angustifolium Maitohorsma Y 2 Juniperus communis Metsäkataja Y 1 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Pinus sylvestris Metsämänty Y 3 Rubus idaeus Vadelma Y 3 Rubus saxatilis Lillukka Y 2 Sambucus racemosa Terttuselja Y 1 Solidago virgaurea Kultapiisku Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 2 Vaccinium myrtillus Mustikka Y 2 Vaccinium vitis-idaea Puolukka Y 2

31 Liite 10. 10 VANTAANJOEN ITÄPUOLEN METSÄ Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Alnus incana Harmaaleppä Y 2 Anemone nemorosa Valkovuokko Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 2 Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 3 Betula pendula Rauduskoivu Y 2 Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Y 2 Deschampsia flexuosa Metsälauha Y 3 Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuri Y 3 Epilobium angustifolium Maitohorsma Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Gymnocarpium dryopteris Metsäimarre Y 3 Luzula pilosa Kevätpiippo Y 2 Lycopodium annotinum Riidenlieko Y 2 Maianthemum bifolium Oravanmarja Y 3 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Melica nutans Nuokkuhelmikkä Y 2 Orthilia secunda Nuokkutalvikki Y 2 Oxalis acetosella Käenkaali Y 3 Paris quadrifolia Sudenmarja Y 2 Picea abies Metsäkuusi Y 3 Pinus sylvestris Metsämänty Y 2 Rubus chamaemorus Suomuurain Y 2 Rubus idaeus Vadelma Y 2 Salix cinerea Tuhkapaju Y 2 Sambucus racemosa Terttuselja Y 2 Solidago virgaurea Kultapiisku Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Trientalis europaea Metsätähti Y 3 Urtica dioica Isonokkonen Y 2 Vaccinium myrtillus Mustikka Y 3 Vaccinium uliginosum Juolukka Y 2 Vaccinium vitis-idaea Puolukka Y 2 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2 Viola mirabilis Lehto-orvokki MY 1 Viola palustris Suo-orvokki Y 2

32 Liite 11. 11 VANTAANJOEN RANNAT Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Achillea ptarmica Ojakärsämö Y 2 Aegopodium podagraria Vuohenputki Y 2 Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio Y 2 Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Y 3 Artemisia vulgaris Pujo Y 2 Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 2 Bidens tripartita Tummarusokki Y 1 Calla palustris Vehka Y 2 Caltha palustris Rentukka Y 2 Carex acuta Viiltosara Y 2 Carex rostrata Pullosara Y 2 Chrysosplenium alternifolium Kevätlinnunsilmä MY 2 Cirsium arvense Pelto-ohdake Y 2 cirsium helenioides Huopaohdake Y 2 Convolvulaceae sepium Valkokarhunkierto MY 1 Deschampsia cespitosa Nurmilauha Y 2 Epilobium angustifolium Maitohorsma Y 2 Epilobium montanum Lehtohorsma Y 2 Equisetum arvense Peltokorte Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Galeopsis tetrahit Karheapillike Y 2 Geum rivale Ojakellukka Y 2 Glechoma hederacea Maahumala Y 2 Impatiens noli-tangere Lehtopalsami MH 3 Juncus bufonius Konnanvihvilä Y 1 Lathyrus pratensis Niittynätkelmä Y 2 Lysimachia thyrsiflora Terttualpi Y 2 Lysimachia vulgaris Ranta-alpi Y 2 Lythrum salicaria Rantakukka Y 2 Myosotis scorpioides Luhtalemmikki Y 2 Phleum pratense Nurmitähkiö Y 2 Phragmites australis Järviruoko Y 2 Potentilla erecta Rätvänä Y 2 Prunus padus Tuomi Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Rumex acetosa Niittysuolaheinä Y 2 Rumex aquaticus Vesihierakka MY 2 Salix cinerea Tuhkapaju Y 2 Salix phylicifolia Kiiltopaju Y 2 Scirpus sylvaticus Korpikaisla Y 2 Stellaria nemorum Lehtotähtimö MY 2

33 Taraxacum sektio Voikukat Y 2 Thalictrum flavum Keltaängelmä MY 2 Typha latifolia Leveäosmankäämi Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 3 Valeriana officinalis Rohtovirmajuuri MY 2 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2 Vicia cracca Hiirenvirna Y 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2 Tunnistamattomia lajeja 2 kpl

34 Liite 12. 12 VANTAANJOEN LÄNSIPUOLEN METSÄ Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Aegopodium podagraria Vuohenputki Y 3 Alnus incana Harmaaleppä Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 2 Artemisia vulgaris Pujo Y 2 Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 3 Betula pendula Rauduskoivu Y 3 Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Y 2 Carex rostrata Pullosara Y 2 Cirsium helenioides Huopaohdake Y 2 Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuri Y 3 Elytrigia repens Juolavehnä Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Lapsana communis Linnunkaali Y 2 Leontodon hispidus Kesämaitiainen MY 2 Lycopodium annotinum Riidenlieko Y 2 Maianthemum bifolium Oravanmarja Y 2 Moehringia trinervia Lehtoarho Y 2 Oxalis acetosella Käenkaali Y 2 Paris quadrifolia Sudenmarja Y 2 Phragmites australis Järviruoko Y 2 Plantago major Piharatamo Y 2 Poa pratensis Niittynurmikka Y 2 Populus tremula Haapa Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Rhododendron tomentosum Suopursu Y 2 Ribes alpinum Taikinamarja Y 2 Rubus idaeus Vadelma Y 2 Rubus saxatilis Lillukka Y 2 Rumex longifolius Hevonhierakka Y 2 Sambucus racemosa Terttuselja Y 2 Scirpus sylvaticus Korpikaisla Y 2 Solidago virgaurea Kultapiisku Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Stellaria media Pihatähtimö Y 2 Trichoporum cespitosum Tupasluikka Y 2 Trientalis europaea Metsätähti Y 2 Tussilago farfara Leskenlehti Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 3

Vaccinium myrtillus Mustikka Y 3 Vaccinium uliginosum Juolukka Y 2 Vaccinium vitis-idaea Puolukka Y 2 Valeriana officinalis Rohtovirmajuuri MY 2 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2 35

36 Liite 13. 13 METSITETTY PELTO Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Achillea millefolium Siankärsämö Y 2 Alismaplantago-aquatica Ratamosarpio Y 2 (oja) Alopecurus geniculatus Polvipuntarpää Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 2 Artemisia vulgaris Pujo Y 2 Calla palustris Vehka Y 2 (oja) Caltha palustris Rentukka Y 2 (oja) Campanula patula Harakankello Y 2 Carduus crispus Kyläkarhiainen Y 2 Cirsium arvense Pelto-ohdake Y 3 Deschampsia cespitosa Nurmilauha Y 2 Elytrigia repens Juolavehnä Y 2 Epilobium angustifolium Maitohorsma Y 2 Equisetum arvense Peltokorte Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 (oja) Fragaria vesca Ahomansikka Y 2 Galium album Paimenmatara Y 2 Galium boreale Ahomatara Y 2 Hypericum maculatum Särmäkuisma Y 2 Lapsana communis Linnunkaali Y 2 Linaria vulgaris Keltakannusruoho Y 2 Myosotis arvensis Peltolemmikki Y 2 Myosotis scorpioides Luhtalemmikki Y 2 (oja) Phleum pratense Nurmitähkiö Y 2 Picea abies Metsäkuusi Y 2 Poa pratensis Niittynurmikka Y 2 Potentilla argentea Hopeahanhikki Y 2 Potentilla erecta Rätvänä Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Rumex acetosa Niittysuolaheinä Y 2 Rumex acetosella Ahosuolaheinä Y 2 Rumex longifolius Hevonhierakka Y 2 Scirpus sylvaticus Korpikaisla Y 2 (oja) Sparganium emersum Rantapalpakko Y 2 (oja) Trifolium pratense Puna-apila Y 2 Tripleurospermum perforatum Peltosaunio Y 2 Hieracium umbellatum Sarjakeltano Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 3 Valeriana officinalis Rohtovirmajuuri MY 2 (oja) Vicia cracca Hiirenvirna Y 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2

37 Viola arvensis Pelto-orvokki Y 2 Tunnistamattomia lajeja 1 kpl

38 Liite 14. 14 HYVINKÄÄNTIEN VARSI Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Acer platanoides Metsävaahtera Y 2 Achillea ptarmica Ojakärsämö Y 2 Aegopodium podagraria Vuohenputki Y 2 Agrostis capillaris Nurmirölli Y 2 Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 2 Cirsium arvense Pelto-ohdake Y 2 Dactylis glomerata Koiranheinä Y 2 Elytrigia repens Juolavehnä Y 2 Epilobium montanum Lehtohorsma Y 2 Equisetum arvense Peltokorte Y 2 Equisetum fluviatile Järvikorte Y 2 (oja) Fragaria vesca Ahomansikka Y 2 Galium album Paimenmatara Y 2 Galium boreale Ahomatara Y 2 Grataegus sektio Orapihlajat MY 1 Hypericum maculatum Särmäkuisma Y 2 Leontodon autumnalis Syysmaitiainen Y 2 Leucanthemum vulgare Päivänkakkara Y 2 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Phleum pratense Nurmitähkiö Y 2 Picea abies Metsäkuusi Y 2 Pinus sylvestris Metsämänty Y 2 Populus tremula Haapa Y 2 Quercus robur Metsätammi Y 2 Ranunculus acris Niittyleinikki Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Rubus saxatilis Lillukka Y 2 Rumex acetosella Ahosuolaheinä Y 2 Scirpus sylvaticus Korpikaisla Y 3 (oja) Senecio viscosus Tahmavillakko Y 2 Solidago virgaurea Kultapiisku Y 2 Stellaria graminea Heinätähtimö Y 2 Taraxacum sektio Voikukat Y 2 Trifolium medium Metsäapila Y 2 Trifolium repens Valkoapila Y 2 Tussilago farfara Leskenlehti Y 2 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2

39 Vicia cracca Hiirenvirna Y 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2 Viola canina Aho-orvokki Y 2 Tunnistamattomia lajeja 1 kpl

40 Liite 15. 15 HÄMEENLINNANTIEN VARSI Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Yleisyys Esiintyminen kohteessa Achillea ptarmica Ojakärsämö Y 2 Alchemilla sektio Poimulehdet Y 2 Alnus incana Harmaaleppä Y 2 Anemone nemorosa Valkovuokko Y 2 Angelica sylvestris Karhunputki Y 2 Anthriscus sylvestris Koiranputki Y 2 Artemisia vulgaris Pujo Y 2 Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Y 3 (oja) Betula pubescens Hieskoivu Y 2 Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Y 3 Caltha palustris Rentukka Y 2 (oja) Campanula patula Harakankello Y 2 Carduus crispus Kyläkarhiainen Y 2 Carum carvi Kumina Y 2 Cirsium arvense Pelto-ohdake Y 2 Cirsium helenioides Huopaohdake Y 2 Comarum palustre Kurjenjalka Y 2 (oja) Convallaria majalis Kielo Y 2 Deschampsia flexuosa Metsälauha Y 3 Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuri Y 2 Epilobium angustifolium Maitohorsma Y 2 Epilobium montanum Lehtohorsma Y 2 Equisetum sylvaticum Metsäkorte Y 2 Euphrasia stricta Ketosilmäruoho Y 2 Filipendula ulmaria Mesiangervo Y 2 Fragaria vesca Ahomansikka Y 2 Galium album Paimenmatara Y 2 Galium boreale Ahomatara Y 2 Geum rivale Ojakellukka Y 2 Gymnocarpium dryopteris Metsäimarre Y 2 Hypericum maculatum Särmäkuisma Y 2 Juncus effusus Röyhyvihvilä Y 2 Lathyrus pratensis Niittynätkelmä Y 2 Leontodon hispidus Kesämaitiainen MY 2 Linaria vulgaris Keltakannusruoho Y 2 Linnaea borealis Vanamo Y 2 Luzula pilosa Kevätpiippo Y 2 Lychnis flos-cuculi Käenkukka MY 2 Lysimachia thyrsiflora Terttualpi Y 2 (oja) Maianthemum bifolium Oravanmarja Y 2

Melampyrum pratense Kangasmaitikka Y 2 Melampyrum sylvaticum Metsämaitikka Y 2 Melica nutans Nuokkuhelmikkä Y 2 Oxalis acetosella Käenkaali Y 2 Phleum pratense Nurmitähkiö Y 2 Picea abies Metsäkuusi Y 3 Pimpinella saxifraga Ahopukinjuuri Y 2 Pinus sylvestris Metsämänty Y 2 Populus tremula Haapa Y 2 Potentilla erecta Rätvänä Y 2 Ranunculus acris Niittyleinikki Y 2 Ranunculus repens Rönsyleinikki Y 2 Rubus idaeus Vadelma Y 2 Rubus saxatilis Lillukka Y 2 Rumex acetosa Niittysuolaheinä Y 2 Rumex acetosella Ahosuolaheinä Y 2 Scirpus sylvaticus Korpikaisla Y 2 (oja) Silene vulgaris Nurmikohokki Y 1 Solidago virgaurea Kultapiisku Y 2 Sorbus aucuparia Kotipihlaja Y 2 Stellaria graminea Heinätähtimö Y 2 Tanacetum vulgare Pietaryrtti Y 2 Taraxacum sektio Voikukat Y 2 Tragopogon pratensis Piennarpukinparta Y 2 Trientalis europaea Metsätähti Y 2 Trifolium medium Metsäapila Y 2 Trifolium pratense Puna-apila Y 2 Tussilago farfara Leskenlehti Y 2 Urtica dioica Isonokkonen Y 2 Vaccinium myrtillus Mustikka Y 3 Vaccinium vitis-idaea Puolukka Y 2 Veronica chamaedrys Nurmitädyke Y 2 Veronica officinalis Rohtotädyke Y 2 Veronica serpyllifolia Orvontädyke Y 2 Vicia cracca Hiirenvirna Y 2 Vicia sepium Aitovirna Y 2 Viola canina Aho-orvokki Y 2 41

42 Liite 16. Linnustoselvityksessä havaitut lajit. Linnustoselvityksen lajilista SINISORSA PENSASKERTTU VARPUSHAUKKA LEHTOKERTTU PYY MUSTAPÄÄKERTTU TEERI TILTALTTI FASAANI PAJULINTU KURKI HIPPIÄINEN TÖYHTÖHYYPPÄ HARMAASIEPPO METSÄVIKLO KIRJOSIEPPO RANTASIPI HÖMÖTIAINEN KALALOKKI TÖYHTÖTIAINEN HARMAALOKKI KUUSITIAINEN UUTTUKYYHKY SINITIAINEN SEPELKYYHKY TALITIAINEN KÄKI PUUKIIPIJÄ PALOKÄRKI PIKKULEPINKÄINEN KÄPYTIKKA NÄRHI POHJANTIKKA HARAKKA KIURU NAAKKA HAARAPÄÄSKY VARIS RÄYSTÄSPÄÄSKY KORPPI METSÄKIRVINEN KOTTARAINEN NIITTYKIRVINEN PEIPPO KELTAVÄSTÄRÄKKI JÄRRIPEIPPO VÄSTÄRÄKKI VIHERPEIPPO RAUTIAINEN VIHERVARPUNEN PUNARINTA HEMPPO PENSASTASKU PIKKUKÄPYLINTU MUSTARASTAS ISOKÄPYLINTU RÄKÄTTIRASTAS PUNATULKKU LAULURASTAS KELTASIRKKU PUNAKYLKIRASTAS PAJUSIRKKU HERNEKERTTU

Liite 17. Kartta 1. Selvitysalueen rajaus ja tielinjojen reitit. VE1C punainen viiva ja VE1A vihreä katkoviiva. Selvitysalue Aluerajaus

Liite 18. Kartta 2. Kasvillisuusalueet 1-6 (numerointi näkyy paremmin MapInfo-aineistossa). kasvillisuuskohde Alue

Liite 19. Kartta 3. Kasvillisuusalueet 7-13 (numerointi näkyy paremmin MapInfo-aineistossa). 45 kasvillisuuskohde Alue

Liite 20. Kartta 4. Kasvillisuusalueet 14-15 (numerointi näkyy paremmin MapInfo-aineistossa). 46

Liite 21. Kartta 5. Mahdolliset metsälakikohteet / muuten tärkeät elinympäristöt. 47 Metsälakikohteet Piste Selvitysalue Alue

Liite 22. Kartta 6. Lintudirektiivin I-liitteen, uhanalaisuusluokituksen vaarantuneet (VU) ja silmälläpidettävät (NT) lintulajit. 48

Liite 23. Liito-oravalle sovelias elinympäristö (punainen aluerajaus). 49