Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Samankaltaiset tiedostot
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Johtamalla hyvää säilörehua

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Pellon käytön strategiset valinnat

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Hyödyllinen puna-apila

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Säilörehunurmet kg ka

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

InnoTietoa! hanke Ruotsissa: Vallkonferens i Uppsala

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Nurmen lannoitusohjelmat

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta. Maitoyrittäjät

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

Muistiinpanot ovat valmiina

Transkriptio:

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Lähde: Maataloustilastot

Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi

- Tiheysongelma: liian harvat kasvustot, aukkoisuus, yksipuolinen seos ja rikkakasvit - Seoksen epätasapaino pilaa erityisesti jälkisatojen laadun, esim. timotein katoaminen pellosta - Maan kasvukunnon ongelmat, erityisesti vesitalouden haasteet - Voiman puute: Hivenravinteiden, fosforin tai kaliumin puutetta/heikkoa juuristoa yritetään korjata lisäämällä typpeä - Apila- ja mailaskasvustojen väkilannoitusmäärää ei uskalleta alentaa - Ei tiedetä ikinä ennalta, korjattaisiinko 2 vai 3 satoa vaikea suunnitella - Vanhaa kuloheinää on kasvuston seassa, syksyn kasvu yllättää Tilojen tyypillisiä ongelmia nurmituotannossa pellolla

Nurmiseos vaikuttaa koko säilörehuprosessiin!

Seoksen valinta Huippumaat Puhdas timotei toimii pellolla ja maittaa ruokinnassa Vahvuutena laatu ja toiminnan selkeys Riskinä jälkikasvun niukkuus erityisesti kuivina kesinä Riskinä vaatimattomampi tiheys, kun on vain yhdenmuotoista kasvia Vaihtelevat maat Monipuolinen seos mahdollistaa hyvät sadot kaikissa olosuhteissa ja kaikissa korjuuerissä Vahvuutena tiivis kasvustomassa ja monialainen juuristo Riskinä tasapainon säilyttämisen haaste lajiseoksessa erityisesti jälkisadoissa

Yksipuolinen timoteinurminataseos onko se ok? Maittavaa kevätrehua Vaikeaa saavuttaa täystiheys koko kasvukerroksessa Matala juuristo, epävarmuus kuivassa ja märässä Kasvustossa olevat lajikkeet tulee tietää Laadukasta rehua JOS - lyhyt viljelykierto - hyvät maat - runsas lannoitus - oikea korjuuaika - hyvä tuuri

Esim. timoteilajikkeen merkitys sulavuuden kehitykseen Lähde: Boreal

Monipuolinen seos miksi? Joka säässä on mukana kasveja, jotka menestyvät hyvin Erimuotoisten kasvien tasainen massa -> tiheys Ruokinnalliset ominaisuudet: sulavuus, valkuainen, maittavuus, syöntiindeksi

Ruotsalaisia perusseoksia Puna-apila Nancy 4% Puna-apila Rajah 8% Valkoapila Riesling 6% Timotei Lischka 27 % Timotei Motim 10 % Rainata Hykor 30 % Engl.raiheinä Calibra 10 % Engl.raiheinä Aberdart 5% Puna-apila Nancy 4% Puna-apila Rajah 4% Valkoapila Riesling 4% Sinimailainen Vela 15% Timotei Lischka 33 % Rainatahybridi Hykor 30 % Engl.raiheinä Calibra 5% Engl.raiheinä Kentaur 3% Engl.raiheinä Foxtrot 2 %

Monipuolisuus jatkuu maan alle. Säänkestävä seos on monipuolinen!

Todella tiivis savimaa + renkaanjäljet: mailasen ja valkoapilan vuorot : tasaisempi typensidonta

Nurmiheinien ja apiloiden vuorottelua syyskuun kasvustossa

Alsikeapilalla ja punaapilalla muhkeutta

Valkoapila rönsyilee ja täyttää alaosan

Jätetään viihtyvyysvalinta apilalajien väliseksi asiaksi kolmesta apilalajista joku viihtyy aina paremmin kuin muut -> tasaisemmin apilaa ympäri peltoa ja yksi seos riittää Keep it simple

Nurminata ja ruokonata Nurminata Ruokonata sulavuus1. niitto 2. niitto 3. niitto sulavuus 1. niitto 2. niitto 3. niitto Valtteri 70% 71,2% 71,5% Kasper 69,6% 70,6% 71,0% Inkeri 704,% 69,8% 70,9% Karolina 70,2% 67,8% 69,0% Retu 69,3% 67,9% 69,5% Swaj 69,0% 67,6% - Kora 69,1% 67,3% 68,8% Entäs, jos onkin vain kaksi niittoa? Tai jos viljelykierto on kuusi vuotta?

Massaa lajien kirjosta Keväällä parhaimmillaan Timotei Talvehtinut englanninraiheinä (sinimailanen) Jälkikasvussa parhaimmillaan Nurminata Ruokonata Englanninraiheinä Puna-apila Alsikeapila Valkoapila Sinimailanen (jälkikasvukykyiset timoteit) TIMOTEI 60-70 % + JÄLKIKASVUKYKYISET 30-40 % = KOKO KESÄN TASAPAINO?

Nurmiheinien tasapainoinen laatu? Kevätsadon laatunäkymiä Timotein lajikkeet, jotka sopivat niittorytmiin -> D-arvoa, maittavuutta Nurminata ja ruokonata Jälkikasvun laatunäkymiä Ruokonata (D-arvo yleisesti alhainen 2. niitossa, vanhana ei niin maittavaa) Nurminata (D-arvo usein melko korkea 2. niitossa) Englanninraiheinä (D-arvo ja valkuainen korkea, kuitua niukemmin) TIMOTEI 60-70 % + JÄLKIKASVUKYKYISET 30-40 % = KOKO KESÄN TASAPAINO?

Apilat ja mailaset laatua? Ruokinnallinen laatu Apilat Korkea valkuainen mutta heikompi D-arvo syönti kompensoi Sinimailanen Korkea valkuainen, mutta D- arvo alhainen syönti kompensoi Säilönnällinen laatu Puna-apila kuivuu hitaammin (huom. sadesää + biologinen säilöntäaine) Apiloilla ja mailasilla korkea valkuainen ja alhainen sokeri TIMOTEI 60-70 % + JÄLKIKASVUKYKYISET 30-40 % = KOKO KESÄN TASAPAINO?

Kokonaissato ja käyttökelpoinen sato ka 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Sato kg/ha ka Sato kg/ha ka D-arvo korjattu 0 K-maatalouden koetilan nurmikokeet

Kokonaisseos ratkaisee keväällä, kesällä ja syksyllä

Kiitokset kuulijoille