POMARKKU KIRKONKYLÄ. Kortteli 341 (TY-1) RIUTTANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

POMARKKU KIRKONKYLÄ Kortteli 341 (TY-1) RIUTTANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS 13.3.2019 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA HANKKEEN TARKOITUS... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS... 5 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1 Luonnonympäristö... 5 3.1.2 Kulttuuriympäristö ja maisema-arvot... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireille tulo... 11 4.3.3 Hallinnollinen käsittely... 11 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 12 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 KAAVAN RAKENNE... 12 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 5.3 ALUEVARAUKSET... 13 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.3.2 Muut alueet... 14 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 5.4.1 Kaavaratkaisu suhteessa maakunta- ja yleiskaavaan... 14 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.4.3 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 15 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset... 15 5.4.5 Liikenteelliset vaikutukset... 15 5.4.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen... 15 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 15 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 LIITTEET 1. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tämä kaavaselostus koskee 13.3.2019 päivättyä asemakaavakarttaa. 2

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Riuttantien asemakaavan muutos ja asemakaavan kumoaminen Kunta: Pomarkku (608) Asemakaavan muutos koskee korttelia 341 (TY-1) Asemakaavan kumoaminen koskee tiealueella (Riutan pt 13041, 608-895-1-3041) olevaa osaa korttelista 341 (TY-1) Asemakaavan laadituttaja: Pomarkun kunta Vanhatie 14, 29630 Pomarkku Yhteyshenkilö: kj. Eero Mattsson puh. (02) 550 5625 eero.mattsson@pomarkku.fi Alueen maanomistus: Tila 608-406-10-160, Mattsson (omistaja Pomarkun kunta) Tila 608-406-10-204, Pajamäki (omistaja Pomarkun kunta) Tila 608-406-10-217, Vasaramäki (yksityinen omistaja) Tila 608-406-10-236, Koivukumpu (yritys omistaja) Tila 608-406-10-239, Rajamaa (yritys omistaja) Tila 608-406-10-240, Liukonen (yksityinen omistaja) Asemakaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA Yhteyshenkilöt: Niina Järvinen ja Arto Remes p. 040-1629194 (Niina), 040-1629193 (Arto) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Pomarkun kunnanhallitus päätti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisesta 15.5.2018 88. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 3.1.-4.2.2019. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä -.2019 Tämä asemakaava ja asemakaavan muutos on Pomarkun kunnanvaltuuston hyväksymä. 2019. Voimaantulo:.2019 1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA HANKKEEN TARKOITUS Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän kaakkoispuolella Riuttantien, Härkämäentien ja Alitalontien rajaamalla alueella. Alueen sijainti on esitetty punaisella rajauksella maastokartalla (kuva 1). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,51 ha. 3

Kuva1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty maastokartalla. Kartta: KTJ. Laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on uuden katuyhteyden osoittaminen Riuttantieltä Härkämäentielle. Uusi katuyhteys halkaisee korttelin 341. Samalla jäsennetään korttelin 341 kaavallinen tonttijako huomioiden alueelle jo muodostuneet kiinteistöt. Luonnosvaiheen lausuntojen perusteella osoittautui tarpeelliseksi kumota kaava koskien tiealueella (Riutan pt 13041, 608-895-1-3041) olevaa osaa korttelista 341 (TY-1). Riuttantien teollisuusalueen yrittäjät ovat esittäneet tieyhteyden rakentamista Härkämäentieltä Riuttantielle parannuksena alueen liikennejärjestelyihin. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireille tulovaihe ja valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Pomarkun kunnanhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta 15.5.2018 88. 4

Kunnanhallitus päätti 27.11.2018 212 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Kaavaluonnos ja muut valmisteluvaiheen aineistot olivat julkisesti nähtävillä 3.1.-4.2.2019. Lausunnot antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakuntaliitto. Kaavaluonnosta muutettiin lausuntojen perusteella seuraavasti: korttelialue rajattiin maanmittauslaitoksen koordinaattitietojen perusteella tiealueen reunaan ja voimassa oleva asemakaava kumottiin tiealueen osalta. merkintä "istutettava alueenosa" poistettiin näkemäalueelta. pohjakartalta puuttuvan rakennuksen sijainti määritettiin maanmittauslaitoksen koordinaattitietojen perusteella ja näkemäalueen rajaus korjattiin sen mukaisesti. kaavakartalle lisättiin tiedot pohjakartan hyväksymisestä. lähivirkistysalue (VL) muutettiin suojaviheralueeksi (EV) kaavaselostusta täydennettiin liikenteellisten vaikutusten osalta Kaavaehdotusvaihe Kunnanhallitus päätti 4.3.2019 36 kaavaratkaisuun viranomaislausuntojen perusteella tehtävistä muutoksista ja asemakaavan muutoksen asettamisesta 30 päivän ajaksi nähtäville. Kaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä xx-xx.2019. 2.2. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee Pomarkun kirkonkylän korttelia 341 (TY-1). Asemakaavan kumoaminen koskee tiealueella (Riutan pt 13041, 608-895-1-3041) olevaa osaa korttelista 341 (TY-1) Asemakaavan muutoksella muodostuu Pomarkun kirkonkylän korttelit 341 ja 343 sekä suojaviheraluetta ja katualuetta. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa alueen maanomistajien tarpeiden mukaisesti kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä alueelta ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. Alue on pääosin metsämaata. Tiloilla Vasaramäki ja Koivukumpu on yritystoimintaa (kuva 2). Ympäristö on harvaan rakennettua haja-asutusaluetta ja metsäaluetta. 5

Kuva 2. Ortokuva alueelta. Lähde: KTJ Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueelta ei myöskään tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. 3.1.2 Kulttuuriympäristö ja maisema-arvot Suunnittelualue ei kuulu Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueeseen. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai muita erityisiä arvoja. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän kaakkoispuolella Riuttantien, Härkämäentien ja Alitalontien rajaamalla alueella. Aluetta ympäröivät metsäalueet. Alue on harvaan rakennettua haja-asutusaluetta. Suurin osa kunnan kaupallisista ja julkisista palveluista sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kyläkuva ja rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee yrityskäytössä olevia rakennuksia ja asuinrakennuksia. Alue kuuluu Riuttantien teollisuusalueeseen. Lähiympäristössä on yrityskäytössä olevia rakennuksia ja hajaasutusta. Palvelut Suunnittelualue tukeutuu Pomarkun keskustaajaman palveluihin, jotka sijaitsevat noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Virkistys Aluetta ympäröivät laajat metsäalueet. Kunnan yleiset uimarannat sijaitsevat Pikku-Valkjärvellä, Isojärvellä (Kerimannin ranta) sekä Kirkonkylässä Kylänlahdella. Keskusurheilukentällä on hiekkatekonurmi, jossa pelataan paljon mm. pesäpalloa. Granrothin tien nurmipintainen jalkapallokenttä on yleisessä käytössä. Jääurheilijoille on tarjolla Kirkonkylän kaukalo sekä yleisluistelualueet Kirkonkylän koulun kentällä ja Tuunajärvellä. Retkiluistelu on mahdollista Isojärvellä, jonne aurataan erilaisia luistelureittejä jää- ja lumitilanteesta riippuen. Lähde: www.pomarkku.fi. 6

Liikenne Alue sijaitsee Riuttantien, Härkämäentien ja Alitalontien rajaamalla alueella. Alue kuuluu Riuttantien teollisuusalueeseen. Riuttantie alkaa Pomarkun keskustasta. Suunnittelualue on saavutettavissa Pomarkun kirkonkylältä Riuttantietä pitkin. Alueelle pääsee myös Vanhatietä (yhdystie 13039) ja Pitkäkujaa pitkin tai Vanhatien, Asematien ja Riuttantien kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualue ei sijaitse Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. 3.1.4 Maanomistus Pomarkun kunta omistaa kiinteistöt Mattsson 608-406-10-160 ja Pajamäki 608-406-10-204. Kiinteistöt Vasaramäki 608-406-10-217 ja Liukonen 608-406-10-240 ovat yksityisomistuksessa. Kiinteistöt Koivukumpu 608-406-10-236 ja Rajamaa 608-406-10-239 ovat yritysten omistuksessa. Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus taustakartalla, Kartta: KTJ. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavan muutosalueelle ulottuva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö tulee huomioida suunnittelussa. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan 1.4.2018. Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. - Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. - Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. - Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 2. Tehokas liikennejärjestelmä - Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetus-ketjuille sekä tavara ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. -Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. - Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. - Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. - Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. - Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. - Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. - Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. - Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto - Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. - Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. 8

Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston 22.12.2009 päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Pomarkun kirkonkylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY- alue). Suunnittelualue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän RKY- alueen ulkopuolella. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan 30.11.2011. Maakuntakaava saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Suunnittelualue (likimääräinen sijainti esitetty kartassa punaisella ympyrällä) on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualueen tuntumasta on osoitettu alkamaan ohjeellinen ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan merkittävät olemassa olevat tai kehitettävät ohjeelliset ulkoilureitit. Kuva 4. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 (energia, biotalous, kauppa, kulttuurisen identiteetin vahvistaminen) laatiminen on edennyt toiseen ehdotusvaiheeseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 2 aineisto on asetettu julkisesti nähtäville 12.11.-14.12.2018 väliseksi ajaksi. Suunnittelualueeseen ei kohdistu vaihemaakuntakaavamerkintöjä. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Pomarkun kunnanvaltuuston 20.6.2002 hyväksymän Pomarkun osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa myös asuinrakennuksia alueella toimivien yrittäjien käyttöön (TY/a). 9

Kuva 5. Ote Pomarkun osayleiskaavasta.. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Riuttantien teollisuusalueen asemakaava, joka on tullut voimaan 19.6.2003. Kortteli 341 on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300m 2 (TY-1). Korttelin 341 tehokkuusluku e=0.20. Kuva6. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. Rakennusjärjestys Pomarkun rakennusjärjestys on tullut voimaan 5.10.2006. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 10

Pohjakartta Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty 15.12.2005. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Pomarkun kirkonkylän alueella on voimassa asemakaava sekä vuoden 2002 osayleiskaava. Lähiympäristössä ei ole tiedossa tällä hetkellä muita vireillä olevia / tulevia kaavahankkeita. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. Alueen yrittäjillä on tarve saada uusi katuyhteys Riuttantieltä Härkämäentielle alueen liikennejärjestelyjen parantamiseksi. Samalla jäsennetään korttelin 341 kaavallinen tonttijako huomioiden alueelle jo muodostuneet kiinteistöt ja maantien tiealueella (Riutan pt 13041, 608-895-1-3041) olevat osat korttelista 341 kumotaan. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen on aloitettu Pomarkun kunnan aloitteesta keväällä 2018. Kunnanhallitus teki päätöksen kaavoituksen aloittamisesta 15.5.2018 88 ja valitsi kaavan laatijaksi Ympäristönsuunnittelu Oy:n. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset 1. Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt 3. Viranomaiset Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne/ympäristö), Satakunnan museo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta sekä tekninen lautakunta Osallisilla on mahdollisuus osallistua asemakaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan kunnanhallituksen päätöksellä 15.5.2018. 4.3.3 Hallinnollinen käsittely Ajankohta kh 15.5.2018 88 kh 27.11.2018 212 kh 4.3.2019 36 Suunnitteluvaihe Kunnanhallitus päätti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisesta. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaluonnoksen ja päätti kaavan vireilletuloja valmisteluaineistojen (OAS + kaavaluonnos + selostus) asettamisesta yleisesti nähtäville. Kunnanhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen edellyttämällä tavalla 30 päivän ajaksi nähtäville ja että siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. 11

4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 3.1.-4.2.2019 Kaavan vireilletulo- ja valmisteluvaiheen aineistot (OAS, kaavaluonnos ja selostus) pidettiin yleisesti nähtävillä. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. - Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä Kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä. 4.3.5 Viranomaisyhteistyö Asemakaava ja asemakaavan muutos on merkitykseltään vähäinen, joten MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukaista aloitusvaiheen viranomaisneuvottelulle ei todennäköisesti ole tarvetta. Ajankohta Suunnitteluvaihe 3.1.-4.2.2019 Pomarkun kunta pyysi viranomaisilta lausunnot kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheen lausunnot antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakuntaliitto. Kaavaluonnosta muutettiin lausuntojen perusteella seuraavasti: korttelialue rajattiin maanmittauslaitoksen koordinaattitietojen perusteella tiealueen reunaan ja voimassa oleva asemakaava kumottiin tiealueen osalta. merkintä "istutettava alueenosa" poistettiin näkemäalueelta. pohjakartalta puuttuvan rakennuksen sijainti määritettiin maanmittauslaitoksen koordinaattitietojen perusteella ja näkemäalueen rajaus korjattiin sen mukaisesti. kaavakartalle lisättiin tiedot pohjakartan hyväksymisestä. lähivirkistysalue (VL) muutettiin suojaviheralueeksi (EV) kaavaselostusta täydennettiin liikenteellisten vaikutusten osalta 4.4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on uuden katuyhteyden osoittaminen Riuttantieltä Härkämäentielle. Uusi katuyhteys halkaisee korttelin 341. Samalla jäsennetään korttelin 341 kaavallinen tonttijako huomioiden alueelle jo muodostuneet kiinteistöt ja maantien tiealueella (Riutan pt 13041, 608-895-1-3041) olevat osat korttelista 341 kumotaan. Asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Satakunnan maakuntakaavan, Pomarkun osayleiskaavan ja selvitysten alueelle asettamat tavoitteet. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutos koskee Pomarkun kirkonkylän korttelia 341 (TY-1). Asemakaavan kumoaminen koskee maantien tiealueella olevaa osaa korttelista 341 (TY-1) 12

Asemakaavan muutoksella muodostuu Pomarkun kirkonkylän korttelit 341 ja 343 sekä suojaviheraluetta ja katualuetta. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan 2,48 ha. Voimassa olevan kaavan mukainen kortteli 341 halkaistiin uudella katuyhteydellä Riuttantieltä Härkämäentielle. Kaavamuutosalueen korttelialueen (TY-1) rakentamisen tehokkuusluku e=0,20. Teollisuusalueen korttelin rakennusoikeuden kokonaismäärä on 4508 k-m 2. Kaavamuutoksella rakennusoikeus vähenee 517 k-m 2 koska voimassa olevan kaavan teollisuusaluetta osoitetaan katualueeksi ja suojaviheralueeksi. Kumottavan asemakaava-alueen pinta-ala on yhteensä 366 m2 ja osuus rakennusoikeuden vähenemisestä 73 k-m 2. Asemakaavan seurantalomake liitteenä 1. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutos on pääpiirteissään maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen maankäyttöratkaisu alueen kehittämiseksi. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisia maisema-arvoja eikä suunnittelualue kuulu Pomarkun kirkonkylän rky-alueeseen. Suunnittelualueen luonnontilaiset osat ovat tavanomaista metsää. Asemakaavan muutoksen toteutumisella ei siten ole vaikutusta erityisiin luonnonympäristön arvoihin. Kaavaratkaisussa on osoitettu alueen maankäytön, sisäisten tiejärjestelyjen ja liikenneturvallisuuden kannalta edullinen sijoituspaikka uudelle liittymälle. Uuden liittymän sijoittamisessa on huomioitu ELY-keskuksen ohjeistus riittävistä näkemäalueista. Uusi liittymä parantaa liikenneyhteyksiä ja tuo houkuttelevuutta alueen tonteille. Asemakaavamuutoksen maankäytön toteutumisesta ei aiheudu merkittävää häiriötä rakennettuun ympäristöön tai luonnonympäristöön. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (TY-1) Asemakaavan muutoksella muodostuu teollisuusrakennusten korttelialueet 341 ja 343, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kortteliin 341 on osoitettu 2 tonttia ja kortteliin 343 on osoitettu 2 tonttia. Molemmissa kortteleissa yksi tontti on jo rakentunut. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300 m²(ty-1). TY-1 alueen kokonaispinta-ala on 2,25 ha ja tehokkuusluku on 0,2. Valtatien suuntaan on osoitettu istutettava alueenosa. Korttelin 341 tontille 2 ja korttelin 343 tontille 1 on osoitettu uutta Ajotien liittymää varten Riuttantien näkemäalue nopeusrajoituksen 50km/h mukaisesti 20 metrin etäisyydelle nykyisen Riuttantien ajoradan lähimmästä reunasta ja jatkumaan Riuttantien suuntaisesti 80 metriä. Korttelin 341 tontilla 1 sijaitsevaa Härkämäentien liittymän Riutantien näkemäaluetta on supistettu voimassa olevan kaavan mukaisesta tilanteesta alueella olevien rakennusten vuoksi. Yleismääräyksillä on määrätty: Autopaikkoja on järjestettävä teollisuusrakennusten korttelialueella: - 2 ap / asunto - 1 ap / teollisuusrakennuksen 100 k-m² Asuntojen piha-alueet tulee erottaa tontin muista toiminnoista riittävin suojaistutuksin. 13

5.3.2 Muut alueet Suojaviheralue (EV) Kaavamuutosalueelle on osoitettu uusi 0,09 ha laajuinen suojaviheralue (EV). Ajotien katualueen ja korttelin 343 välinen osa kunnan omistamasta kiinteistöstä on osoitettu suojaviheralueeksi. Aluetta voidaan tarvittaessa käyttää keskitettyyn hulevesien käsittelyyn. Yleismääräyksillä on määrätty: Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tonttikohtaisesti. Tarvittaessa suojaviheraluetta voidaan käyttää keskitettyyn hulevesien käsittelyyn. Kadut Asemakaavamuutoksella osoitetaan uusi Ajotie-niminen katuyhteys Riuttantieltä Härkämäentielle. Katualueita muodostuu yhteensä 0,13 ha. Katualueen leveys on 12m. Ajotien liittymässä Riuttantien näkemäalueet on mitoitettu nopeusrajoituksen 50km/h mukaisesti. Korttelin 341 tontilla 1 sijaitsevaa Härkämäentien liittymän Riuttantien näkemäaluetta on supistettu voimassa olevan kaavan mukaisesta tilanteesta alueella olevien rakennusten vuoksi. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Kaavaratkaisu suhteessa maakunta- ja yleiskaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Pomarkun osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa myös asuinrakennuksia alueella toimivien yrittäjien käyttöön (TY/a). Kortteli 341 on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300m2 (TY-1) Asemakaavassa osoitettu kaavamääräys: teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300 m²(ty-1) noudattaa pääpiirteissään niin alueen osayleiskaavan kuin maakuntakaavankin kaavaratkaisuja. Asemakaavassa on täsmennetty yleiskaavan ja maakuntakaavan yleispiirteiseen suunnitteluun perustuvia rajauksia alueen maanomistusolot ja maasto-olosuhteet huomioiden. Valtatien varteen asemakaavan korttelialueelle on osoitettu istutettavan alueen osan kaavamerkintä. Istutettavan alueen osan tarkoituksena on edistää rakentamisen sopeutumista ympäristöön. Asemakaavassa osoitetut liikenneyhteydet täsmentävät osayleiskaavan aluevarauksia. Kokonaisuutena tarkasteltuna asemakaavan maankäyttöratkaisu huomioi yleiskaavan MRL 42 :n mukaisen ohjausvaikutuksen riittävällä tavalla. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueella sijaitsee yrityskäytössä olevia rakennuksia ja asuinrakennuksia. Alue kuuluu Riuttantien teollisuusalueeseen. Lähiympäristössä on yrityskäytössä olevia rakennuksia ja hajaasutusta. Kaavamuutoksen mahdollistama uusi katuyhteys ei muuta voimassa olevaa kaavaa merkittävästi ympäröivän rakennetun ympäristön kannalta eikä kaavan toteutumisesta aiheudu merkittävää häiriötä lähiympäristön rakennetun ympäristön kannalta. 14

5.4.3 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Alue ei myöskään kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Kaava-alue on luonnontilaisilta osiltaan tavanomaista metsää eikä alueella ole erityisiä luonnonympäristön tai maiseman arvoja. Asemakaavan muutoksen toteutumisella ei siten ole vaikutusta erityisiin luonnonympäristön tai maiseman arvoihin. 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset Uusi rakentaminen muuttaa aina vallitsevia olosuhteita lähiympäristön kannalta ja muutos saatetaan joskus kokea naapurustossa myös häiriönä. Nykyinen voimassa oleva asemakaava mahdollistaa kuitenkin jo asemakaavan muutosalueelle suunnitellun teollisuus- ja asuinrakentamisen. Uusi katuyhteys parantaa alueen liikennejärjestelyjä ja rakentamattomien teollisuustonttien kiinnostavuutta. Laajat ympäröivät, vielä kaavoittamattomat metsäalueet jäävät ennalleen. Myös lähialueen asemakaava-alueella on laajoja virkistykseen ja retkeilyyn osoitettuja alueita. Arvioidaan, että asemakaavan muutoksen toteutumisesta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 5.4.5 Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisussa on osoitettu alueen maankäytön, sisäisten tiejärjestelyjen ja liikenneturvallisuuden kannalta edullinen sijoituspaikka uudelle liittymälle. Liittymän sijoittamisessa on huomioitu ELY-keskuksen ohjeistus riittävistä näkemäalueista. Risteysalueiden toimivuus vaikuttaa keskeisesti liikenteen sujuvuuteen. Kaavamuutoksella parannetaan teollisuusalueen liikennejärjestelyjä ja uusi Ajotien liittymä Riuttantielle on sijainniltaan ja näkemäalueiltaan turvallinen. Suunnittelualueen ja lähiympäristön nykyisten toimijoiden ja kaavamuutoksen mahdollistamien uusien teollisuustonttien määrän perusteella arvioidaan uuden liittymän risteysjärjestelyt riittäviksi. Kokonaisuutena arvioidaan, että kaavamuutoksella edistetään alueen liikenneturvallisuutta. 5.4.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Asemakaavamuutos on lähinnä voimassa olevan kaavatilanteen toteava ja rakennusmahdollisuuksia parantava. Taloudellisesti kaavahanke voidaan nähdä positiivisena niin kunnan kuin yksityistenkin maanomistajien kannalta, sillä kaava mahdollistaa aiempaa toimivampien liikenneyhteyksien rakentamisen alueelle. Uusien liikennejärjestelyjen toivotaan houkuttelevan alueen rakentamattomille teollisuustonteille uusia yrityksiä, jotka tuovat kuntaan lisää työpaikkoja. Täten asemakaavamuutoksen toteutumisella voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämän ja kuntatalouden kannalta. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavamuutoksen mahdollistama uuden katuyhteyden rakentaminen ei aiheuta ympäristöhäiriöiden lisääntymistä melun, ilmansaasteiden tai muun suhteen. 15

5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 16

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen. Kaava toteutuu maanomistajien rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisia rakentamisalueita. Kaavan rakentamisalueiden toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Hämeenlinnassa 13.3.2019 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Niina Järvinen maanmittausinsinööri, FM Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK), YKS-617 17

Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 608 Pomarkku Täyttämispvm 13.03.2019 Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,4394 Maanalaisten tilojen pintaala [ha] RIUTTANTIEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,4760 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,4760 101,5 4508 0,18-0,0366-517 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 2,2540 91,0 4508 0,20-0,2586-517 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1328 5,4 0,1328 E yhteensä 0,0892 3,6 0,0892 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,4760 101,5 4508 0,18-0,0366-517 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 2,2540 91,0 4508 0,20-0,2586-517 TY 2,2540 100,0 4508 0,20-0,2586-517 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1328 5,4 0,1328 Kadut 0,1328 100,0 0,1328 E yhteensä 0,0892 3,6 0,0892 EV 0,0892 100,0 0,0892 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

LIITE 2 POMARKKU KIRKONKYLÄ Kortteli 341 (TY-1) RIUTTANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) 16.11.2018, 11.12.2018, 13.3.2019

TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Riuttantien asemakaavan muutos ja asemakaavan kumoaminen Kunta: Pomarkku (608) Asemakaavan muutos koskee korttelia 341 (TY-1) Asemakaavan kumoaminen koskee tiealueella (Riutan pt 13041, 608-895-1-3041) olevaa osaa korttelista 341 (TY-1) Asemakaavan laadituttaja: Pomarkun kunta Vanhatie 14, 29630 Pomarkku Yhteyshenkilö: kj. Eero Mattsson puh. (02) 550 5625 eero.mattsson@pomarkku.fi Alueen maanomistus: Tila 608-406-10-160, Mattsson (omistaja Pomarkun kunta) Tila 608-406-10-204, Pajamäki (omistaja Pomarkun kunta) Tila 608-406-10-217, Vasaramäki (yksityinen omistaja) Tila 608-406-10-236, Koivukumpu (yritys omistaja) Tila 608-406-10-239, Rajamaa (yritys omistaja) Tila 608-406-10-240, Liukonen (yksityinen omistaja) Asemakaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA Yhteyshenkilöt: Niina Järvinen ja Arto Remes p. 040-1629194 (Niina), 040-1629193 (Arto) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pomarkun kirkonkylän kaakkoispuolella Riuttantien, Härkämäentien ja Alitalontien rajaamalla alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,51 ha. Tiloilla Vasaramäki ja Koivukumpu on yritystoimintaa. Muuten alue on pääosin metsämaata. Kuva1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty maastokartalla. Kartta: KTJ. 2

Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus taustakartalla, Kartta: KTJ. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Laadittavan asemakaavamuutoksen päätavoitteena on uuden katuyhteyden osoittaminen Riuttantieltä Härkämäentielle. Uusi katuyhteys halkaisee korttelin 341. Samalla jäsennetään korttelin 341 kaavallinen tonttijako huomioiden alueelle jo muodostuneet kiinteistöt. Luonnosvaiheen lausuntojen perusteella osoittautui tarpeelliseksi kumota kaava koskien tiealueella (Riutan pt 13041, 608-895-1-3041) olevaa osaa korttelista 341 (TY-1). Asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Satakunnan maakuntakaavan, Pomarkun osayleiskaavan ja selvitysten alueelle asettamat tavoitteet. Suunnittelun lähtökohdat Aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet huomioidaan asemakaavatyössä. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan 1.4.2018. 3

Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan 30.11.2011. Maakuntakaava saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Suunnittelualue (likimääräinen sijainti esitetty kartassa punaisella ympyrällä) on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualueen tuntumasta on osoitettu alkamaan ohjeellinen ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan merkittävät olemassa olevat tai kehitettävät ohjeelliset ulkoilureitit. Kuva 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 (energia, biotalous, kauppa, kulttuurisen identiteetin vahvistaminen) laatiminen on edennyt toiseen ehdotusvaiheeseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 2 aineisto on asetettu julkisesti nähtäville 12.11.-14.12.2018 väliseksi ajaksi. Suunnittelualueeseen ei kohdistu vaihemaakuntakaavamerkintöjä. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Pomarkun kunnanvaltuuston 20.6.2002 hyväksymän Pomarkun osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa myös asuinrakennuksia alueella toimivien yrittäjien käyttöön (TY/a). 4

Kuva 4. Ote Pomarkun osayleiskaavasta.. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Riuttantien teollisuusalueen asemakaava, joka on tullut voimaan 19.6.2003. Kortteli 341 on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa rakentaa tonttia kohden yhden asunnon, jonka kerrosala on enintään 300m 2 (TY-1). Korttelin 341 tehokkuusluku e=0.20. Kuva5. Ote Pomarkun asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. Selvitykset ja suunnitteluaineisto Suunnittelualue ei sijaitse Pomarkun kirkonkylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä, luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä alue sijoitu pohjavesialueelle. Alueelta ei myöskään tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo. 5

Kaava laaditaan numeeriselle 1:2000-mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle, joka on hyväksytty 15.12.2005. Vaikutusalue Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen välitön vaikutusalue rajoittuu kaava-alueelle ja naapurikiinteistöjen alueelle. Asemakaavamuutoksen osalliset 1. Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt 3. Viranomaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne / ympäristö), Satakuntaliitto ja Satakunnan museo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta sekä tekninen lautakunta Osallistuminen ja kaavoitusmenettely Kaavaprosessi Vireille tulo- ja valmisteluvaihe Kaavaehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (oas) laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaavaluonnoksen ja -selostuksen laatiminen Kaavaluonnoksen hallinnollinen käsittely kunnassa Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta (nähtävillä 30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää kaavaluonnoksesta ja kaavan valmisteluaineistoista mielipiteensä nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot/-kommentit Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotuksen hallinnollinen käsittely kunnassa Kuulutus ja tiedottaminen asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville asettamisesta (nähtävillä 30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen Kaavamuutoksen hyväksymisasiakirjojen laatiminen Asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää Pomarkun kunnanhallitus / kunnanvaltuusto Asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO). Tiedottaminen Pomarkun kunnalliset ilmoitukset/kuulutukset julkaistaan Luoteisväylä-lehdessä. Alueen maanomistajia tiedotetaan kirjeitse kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaprosessin eri vaiheista tiedotetaan myös kunnan ilmoitustaululla sekä Internet-sivuilla. 6

Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen mahdollisia vaikutuksia arvioidaan seuraavasti: Arvioitavat tekijät Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset Sisältö Rakennettu ympäristö - taajamakuva Luonnonympäristö - luonnonympäristön arvot ja ominaispiirteet Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Ympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Virkistyskäyttö Taajamarakenne Palvelujen saatavuus Liikenne ja tekninen huolto Kiinteistön arvo, kuntatalous Aikataulu VAIHE Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kaavan hyväksyminen AJANKOHTA 3.1.-4.2.2019 3 4 / 2019 4 5 / 2019 Yhteystiedot ja palaute Asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Hämeenlinnasta. Pomarkun kunnan yhteyshenkilönä kaavatyössä toimii kunnanjohtaja Eero Mattsson. Mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa ja muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kirjallisesti Pomarkun kunnanhallitukselle. Pomarkun kunta: Pomarkun kunta kunnanhallitus Vanhatie 14 29630 Pomarkku kj. Eero Mattsson puh. (02) 550 5625 eero.mattsson@pomarkku.fi Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Niina Järvinen ja Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 Hämeenlinna p. 040-1629194 (Niina), 040-1629193 (Arto) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi 7