1 (11) Asianumero Aiemmat asianumerot: 157/10.02.03/2017 3934/10.02.03/2013 7141/503/2006 Aluenumero 631900 Miilukorpi II Asemakaava 72. kaupunginosa, Karhusuo Korttelit 72120-72140, sekä katu-, virkistys-, vesialueet. Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelujohtajan 3.12.2007 MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään valmisteluaineistoon, piirustusnumero 6336 / osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 7.-5.2.2008 Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043-8246730 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Harald Arlander etunimi.sukunimi@espoo.fi Markus Pasanen Katariina Peltola
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 (11) 28.2008 Tämä kannanotto koskee Miilukorpi II -alueen länsiosaa, lähinnä Miilukorventien loppuosan ja loppuosan omakotitalojen pohjois- ja eteläpuolella olevia alueita. Tämänhetkisessä luonnoksessa katu- ja tieverkosto on suunniteltu niin että suurin osa alueen A:n (kts. liite 1, 72131-72136, osa 72138:sta) autoista ohjautuisi Miilukorventien (luonnoksessa Kekäletie) kautta päätielle (luonnoksessa Miilukorventie). Jos luonnos toteutetaan nykyisten suunnitelmien mukaisesti, tulee Miilukorventien (nykyinen Miilukorventie) loppuosaa kuormittavasta autoliikenteestä valtava. Autot joutuvat ajamaan turhan pitkän matkan alueen sisällä ennen päätielle pääsyä ja tämä ylimääräinen ajo häiritsisi selvästi nykyisten ja tulevien asukkaiden viihtyvyyttä. Alueelle A rakennettavien talojen autoliikenne tulee ohjata päätielle omalla liittymällä. Ehdotus liittymän sijainniksi liitteessä Miilukorventien loppuosa jäisi Miilukorventien ympärille rakennettavien talojen käyttöön. Alueelle A ei olisi tieyhteyttä, mutta esim. kevyen liikenteen reittiä nykyiseltä Miilukorventieltä. 2. Alueille 72138 (sekä osa 72136:sta) tulee kaavoittaa suuruudeltaan 1000-1200 m2 omakotitalotontteja joka mahdollistaisi isompien talojen rakentamisen. Näin alueen luonne säilyisi samanlaisena kuin Miilukorventie 17-25:ssä. 3. Liitteeseen 3 punaisella merkitylle alueelle (Miilukorventien 21-25 eteläpuoli, osa 72140:sta) on suunniteltu rivitaloja. Esitämme että alueelle sijoitetaan 2 taloyhtiötä jotta alueelle rakennettavat talot eivät olisi kaikki samanlaisia. Pienet taloyhtiöt ovat yleensä viihtyisämpiä kuin isot. Rivitalot tulisi sijaita "vähintään" yhtä kaukana Miilukorventiestä kuin kommentoitavassa kaavaluonnosehdotuksessa. Rivitaloalueen katuliittymät tulisi olla taloyhtiöiden eteläpuolella jo lyhyiden ajomatkojen takia Nupurintielle eikä talojen (katunumerot 21-25) edessä. Alueelle tulisi myös sijoittaa yksi omakotitalotontti. Esitämme että yllämainitut kannanotot huomioidaan seuraavissa kaavan valmisteluvaiheissa. Vuoden 2007 vuoden kaavaluonnos on muuttunut lähes kauttaaltaan, kuten myös Miilukorventietä koskeva, luonnoksessa esillä ollut linjaus joka mahdollisti läpiajon mainittua aluetta koskien. Asemakaavaehdotuksessa nykyisen Miilukorventien (kaavaehdotuksessa loppupään nimi Ensitorppa) länteen kääntyvä linjaus päättyy samaan paikkaan kuin nykyään, joten liikennemäärät Miilukorventien loppupäässä eivät ole likimainkaan samalla tasolla kuin vuoden 2007 kaavaluonnoksessa. Kaavaehdotuksessa alueen liikenne on ratkaistu kokoojakatuvetoisesti niin, että tonttikadut ovat päättyviä. 2. Kyseisen alueen suunnitelmat ovat muuttuneet ja jäsentyneet hyvin paljon vuoden 2007 kaavaluonnoksesta. Kyseiselle alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu erilaisia korttelialueita ja tehokkuuksia riippuen mm. katuverkon, rakennettavuuden sekä maastonmuotojen asettamista reu-
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 3 (11) naehdoista. Kyseiselle alueelle on ehdotuksessa esitetty A- sekä AO korttelialueita. AO -korttelialueilla havainnekuvassa esimerkkitonttikoot vaihtelevat, ja suuriakin tontteja on muodostumassa alueelle. Asemakaavaehdotuksessa ei esitetä sitovaa tonttijakoa, vaan tonttijako laaditaan hyväksymiskäsittelyvaiheessa. 3. Kaavaluonnoksen kortteli 72140 alue on muuttunut siten, että alueelle ollaan osoittamassa nykyisen Miilukorventien linjauksen eteläpuolelle AO - korttelialue, joka mahdollistaa omilla tonteillaan sijaitsevat erillispientalot. Eteläinen osa kyseisestä kaavaluonnoksen korttelialueesta on kaavaehdotuksessa osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), joka on voimassa olevan Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:n virkistysaluemerkinnän mukainen. Viheryhteys on samalla osa Metsälammelta Glomsån - purouomalle saakka ulottuvaa viheraluetta ja ekologista yhteyttä. Osa luonnoksen korttelista 72140 on kaavaehdotuksessa osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL-1). 2. 30.2008 Mielipiteenäni MIILUKORPI II asemakaavaan esitän seuraavaa. Miilukorventien yhteys Kunnarlantielle kulkee välittömästi omakotikiinteistöni eteläpuolella. Haluaisin myös jatkossa säilyttää nykyisen tonttiliittymäni Kunnarlantielle, joten toivon, että tuleva risteysalue sijoitetaan liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioiden riittävän etäälle tonttiliittymästäni. Kiinteistöni talousvesitilanne on nykyään erittäin huono. Sekä pintavesikaivo että uusi porakaivo tuottavat sameaa juomakelvotonta vettä. Tarve kiinteistöni liittämiseksi kunnallistekniseen verkostoon on välitön. Käsittääkseni Miilukorventien alle sijoitetaan vesihuoltoputket. Näin ollen toivon että vesiasia voitaisiin hoitaa jo tässä asemakaavoituksessa. Kiinteistöni halki kulkee naapurini rasitetie erittäin vaikeassa maastossa. Naapurini on ilmoittanut rasitteen poistamisen olevan mahdollinen, mikäli hän saa tonttiliittymänsä joen länsipuolelle suoraan Miilukorventielle. Rasitteen poisto tontiltani olisi erittäin kannatettavaa ja järkevää, joten toivoisin myös tämän asian hoitamista samassa yhteydessä. Koska Miilukorventien liittäminen Kunnarlantiehen vaikuttaa oleellisesti kiinteistöni olosuhteisiin, esitän että asemakaava-aluetta laajennetaan Kunnarlantien länsipuolelle siten, että edellä mainitut järjestelyt voidaan toteuttaa. Kiinteistöt (omani mukaan lukien), joita asia koskee, tulisi liittää asemakaavaan ja maankäyttö ja rakentaminen ratkaista vahvistetun osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti pientaloalueena. Samalla haluaisin huomauttaa etten ole saanut Espoon kaupungilta minkäänlaista kutsua kaavan esittelyyn tai yleisötilaisuuteen. Jatkossa keskustelemaan asioista suunnittelijoiden kanssa. Kaavaehdotuksen mukainen katulinjaus tulee olemaan pitkälti samaa linjausta noudatteleva kuin vuoden 2007 versiossa sillä erotuksella, että sitä ei ole enää merkitty Kunnarlantielle ohjeellisena VL -alueella kulkevana yhteytenä, vaan katualueena.
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4 (11) Liittymä Kunnarlantielle on esitetty kaavaehdotuksessa lähes samaan paikkaan, mutta koska kaavan ohessa tehdään myös kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa, vahvistuu lopullinen kadun ja liittymän linjaus vielä kaavan hyväksymiskäsittelyvaiheen aikana. Liittymä on suunniteltu siten, että se sekä lähistön muut liittymät ovat liikenneturvallisuuden kannalta parhaassa mahdollisessa paikassa. Miilukorpi II -asemakaava-alueen kunnallistekninen yleissuunnittelu on käynnistetty keväällä 2017. Koska sillan sekä Pumpuliniityntien linjaus ja tilavaraus vahvistuvat vasta kunnallisteknisen yleissuunnitelman myötä eli kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyvaiheessa, ei tässä vaiheessa pystytä määrittelemään, pystyykö naapurikiinteistön ajoliittymää liittämään Pumpuliniityntiehen. Yksittäisille tonttiliittymille annetaan vain erittäin poikkeustapauksissa lupa liittyä kokoojakatutasoiselle kadulle. Tila sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, mutta kuitenkin asemakaava-alueen ulkopuolella. Kunnarlantiehen liittyvän Pumpuliniityntien linjaus sekä asemakaava-alueen kunnallistekninen yleissuunnitelma vahvistuvat vasta kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyvaiheessa. Suunnittelussa otetaan huomioon ensisijaisesti asemaakaavaalueella sijaitsevien nykyisten sekä tulevien rakennusten kunnallistekninen huolto. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa suunnitellaan alueen runkolinjat, joihin kiinteistöt voivat liittyä. Kyseisen kiinteistön mahdollista liittymistä ei tässä vaiheessa pystytä määrittelemään. Asemakaava-aluetta ei ole tässä vaiheessa kaavaprosessia tarpeen laajentaa kattamaan kokonaan kyseisiä tiloja. Kaava-alueen laajentaminen toivotussa määrin tässä vaiheessa johtaisi kaavaprosessin uudelleenkäsittelyyn mikä ei ole tavoiteltavaa. Kyseiset tilat ovat alustavassa rajauksessa huomioitu vuoden 2014 kaavoituksen työohjelman kautta vireille tulleessa Korsbackan asemakaavassa, jonka yhteydessä tullaan aikanaan ratkaisemaan suunnittelualueen liikenteelliset sekä kunnallistekniset asiat. 3. 32008 Miilukorpi II asemakaavan ehdotuksessa omistamamme kiinteistön 6:76 Kunnarlantien eteläpuolisen noin 0,6 hehtaarin suuruisen palstan yli kulkee katuvaraus ja alue on osoitettu virkistysalueeksi (VL-1). Voimassa olevassa vahvistetussa osayleiskaavassa alue on AP-aluetta joenrantaa lukuun ottamatta. Alue Kunnarlantien varressa on käsityksemme mukaan mitä parhainta luontaista omakotirakentamisaluetta, johon kohdistuu erittäin suuri kysyntä. Luonnonkaunis alue kiinnostaa erityisesti myös Espoon kaipaamia hyviä veronmaksajia. Mielipiteemme on, että Miilukorventien ja Kunnarlantien liittymä on siirrettävä etelään päin siten, että katualue sijoittuu esimerkiksi puoliksi kiinteistöjen väliselle rajalle. Palstamme tulisi osoittaa Miilukorpi II-asemakaavassa vahvistetun osayleiskaavan mukaisesti AP-alueeksi. Myös maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate ja yleinen oikeustaju puoltaa ratkaisua, jossa kunnioitetaan vahvistetun yleiskaavan asiallisia maankäyttöratkaisuja. Lisäksi haluamme painottaa Korsbackan kaavoitusaloitteessa esitettyjä yhteistyötavoitteita kylämme kehittämiseksi.
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 5 (11) Emme ole saaneet kutsua kaavan yleisötilaisuuteen, toivomme että saamme ajoissa tiedon tulevista asukastilaisuuksista. Voimassa olevassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä tila 6:76 on asemakaavaehdotuksen alueella merkitty osin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), osin julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY) sekä pieneltä osin virkistysalueeksi (V). Yleiskaavatason suunnittelun on lähtökohtaisesti suuntaa antavaa strategisen maankäytön suunnittelua, jossa esitettyjä aluevarauksia sekä -merkityksiä tarkennetaan asemakaavatasolla, jolloin otetaan huomioon erilaiset suunnittelun reunaehdot sekä suunnitteluratkaisuja rajoittavat tai puoltavat tekijät. Miilukorpi II:n asemakaavatyön aikana on tutkittu erilaisia vaihtoehtoisia linjauksia joukkoliikenteen mahdollistamiseksi alueelle. Useiden suunnitteluvaiheiden jälkeen on todettu, että Miilukorventien (kaavaehdotuksessa Pumpuliniityntie) ja Kunnarlantien välinen liittymä sekä katulinjaus on suunniteltu liikenneturvallisuuden, maastonmuotojen, luontoarvojen, sillan sijoittumisen sekä joen suojelemisen kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Vesistön ylittävän sillan sekä katualueen varaus on osoitettu kaavaehdotuksessa katualueeksi. Sillan sekä katualueen tarvitsema tilavaraus tarkentuu asemakaavan hyväksymiskäsittelyvaiheeseen mennessä keväällä 2017 aloitetun kunnallisteknisen yleissuunnitelman myötä. Korsbackan asemakaavatyön yhteydessä käsitellään kyseisen suunnittelualueen asioita. Tilan 6:76 alueelle on asemakaavaehdotuksessa osoitettu kokoojakadun sekä Glomsån -uoman ylittävän sillan mahdollistava katualue sekä vesistösillan ohjeellinen varaus (si). Tila on osoitettu muulta kuin katualueen osalta osin lähivirkistysalueeksi (VL/s), osin maisemallisesti arvokkaaksi, avoimena hoidettavaksi ja säilytettäväksi peltoalueeksi (MA-1). Osaa tilasta koskevat Glomsån -purouoman suojelumääräys (s-2). Nykyinen viljelyskäytössä oleva alue on pysynyt yhtämittaisesti hyvin pitkään viljeltynä. Lisäksi peltomaiseman pohjoisosa avoin luonne on laajempien maisemallisten näkymien (Kunnarlantien itäpuolella jatkuva peltomaisema) vuoksi säilytettävä avoimena. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, kuten Kunnarlantien historiallinen tielinjaus, avoimena säilynyt peltomaisema sekä Glomsån -purouoman ja sen länsipuolella sijaitsevat metsäiset selänteet. Tilan 6:76 alueella on tiedossa oleva, muinaismuostolailla rauhoitettu muinaisjäännös (muinainen kivikautinen asuinpaikka), joka tunnetaan nimellä Korsbacka Bjorkbacka. Edellä mainitut muodostavat maisematilallisen, kulttuurihistoriallisia arvoja sisältävän kokonaisuuden. Muinaisjäännöksen aluerajaus on alustavissa määritelmissä asemakaavaehdotuksessa osoitettu kattavan suurimman osan tilasta 6:76, jatkuen tilan 14:6 puolelle. Miilukorpi II -asemakaavaehdotuksen suunnittelualueella tehdään kevät-kesällä 2017 arkeologinen inventointi, jonka tietojen pohjalta rajausta tarvittaessa tarkennetaan asemakaavan hyväksymiskäsittelyvaiheeseen.
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 (11) 4. 4.2.2008 Me allekirjoittaneet haluamme tuoda esille mielipiteemme koskien Miilukorpi II asemakaava luonnosta. 1) Virkistysalueet: Kaava-alueen valmisteluaineistossa käy ilmi että "virkistysalueet tukeutuvat avoimiin ja puoliavoimiin maisematiloihin". Kuitenkin suuri osa alueen VL alueista koostuu nimenomaan hyötymetsäalueista. Koska Miilukorpi II aluetta ympäröi Pohjois- Espoon metsät, emme näe tarkoituksenmukaiseksi kaavoittaa laajoja VL alueita alueelle. Alueen tulevat asukkaat liikkuvat alueen metsissä olivat ne sitten VL aluetta tai ei. Alueella on muutama maanomistaja, joille metsänhoito on osaa heidän elinkeinoaan. Kaavoittamalla metsää VL alueeksi estetään heitä harjoittamasta elinkeinoaan. Kekälesuon kaavoittamista kokonaan VL alueeksi, jotta Miilukorpi II voidaan kevyen liikenteen väylän kautta Metsälammen pohjoispuolitse yhdistää Pitkäniityn asemakaava-alueeseen on liioiteltua. Yhdistäminen hoituu pienemmällä VL alueella. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen 12.12.2007 päätöksessä sanotaan " Asemakaava-alueen rajausta tarkistetaan näiden yhteyksien vaatimassa laajuudessa". Vaadimme että aluerajausta tarkistetaan niin että vältytään kaavoittamasta turhaan metsää VL alueeksi. Maankäyttö- ja Rakennuslaki edellyttää maanomistajien tasapuolista kohtelua. Näin ei voi katsoa tapahtuvan Miilukorpi II asemakaava-alueella. Neljän maanomistajan kohdalla kaupunki on kaavoittanut heidän mailleen pelkästään VLalueita. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 12.12.2007, että Miilukorpi II kaavasuunnitelmassa pitää pyrkiä mahdollisimman tasapuoliseen kohteluun alueen maanomistajien suhteen. Nyt nähtävillä ollut asemakaavaluonnos ei täytä tätä eikä siten noudata lautakunnan päätöstä. 2) Korttelialueet Kaavasuunnitelmassa on yhteensä noin 100 pientalotonttia, joiden keskimääräinen koko on 400-600 m2. Mielestämme tonttien koot ovat liian pieniä ja alueelle suunnitellaan liian tiivistä rakentamista. Jotta alueen viihtyvyys säilyisi tulisi tonttien koot olla vähintään 800 m2. Tämä on tilanne Pitkäniityn asemakaavan muutosehdotuksessa, jossa tonttien koot ovat välillä 800-1600 m2. Pitkäniitty rajoittuu Miilukorpi II asemakaava alueeseen lännessä. Mielestämme osa Miilukorven metsää pitää suunnitella asuinkorttelialueeksi. Tämä olisi luonnollinen jatke jo voimassa olevalle Metsälammen kaava-alueelle (Metsälammentie). Alueelle on rakennettu kunnallistekniikka ja kadut. Yhdistämällä nämä alueet saataisiin luonnollinen ja toimiva asuinalue. Metsälammentie voitaisiin yhdistää Miilukorventiehen. Mainittakoon että Pitkäniityn eteläosien asemakaavasuunnittelussa kyseinen alue suunniteltiin pientaloalueeksi. Mielestämme Miilukorpi II alueen eteläosat tulisi myös kaavoittaa pientalorakentamista varten. Eteläosassa sijaitsee jo toteutuneita asuinalueita, jossa yhdyskuntatekniikka on valmiiksi rakennettu. Hyödyntämällä jo rakennettua yhdyskuntatekniikkaa voidaan pienentää kustannuksia. Miilukorpi II kaavoituksessa tavoitteenahan on "suunnitella voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti ja vastata Espoon kaupungin strategian mukaisiin pientalorakentamisen tonttimaata. Yksi konkreettinen tapa on tehostaa myöskin Miilukorpi II osien rakentamista.
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 7 (11) VL -alueiden sijainti, laajuus sekä luonne ovat muuttuneet osin olennaisesti kaavaluonnoksesta. Asemakaavaehdotuksessa Virkistysalueet (VL, VL-1 sekä VL/s) ovat lähtökohtaisesti luonnonmukaisesti hoidettavia alueita, joilla on omia aluekohtaisia sekä osa-aluekohtaisia määräyksiä. Virkistysalueet tukevat keskeisesti asemakaava-alueen sekä laajemman aluekokonaisuuden virkistyskäyttöä, lisäävät luontomyönteisen asuinalueen vetovoimaisuutta, säilyttävät alueen luontoarvoja. Virkistyalueet toimivat myös keskeisenä osana alueen hulevesien käsittelyä (mm. vesien viivyttäminen, suodatus, imeytyminen), jota varten kaavaehdotuksessa on varattu alueita (hu). Hulevesien käsitteleminen on tärkeää alueen vedenlaadun vuoksi. Kaavaehdotuksen hulevedet päätyvät ensin pienvesistöihin, kuten Metsälampeen ja Brutubäckiin (jotka lopulta Glomsån - puroon) sekä suoraan Glomsån -puroon. Molemmat uomat ovat puroja, johon nousee taimen. Glomsån on lisäksi valtakunnallisesti arvokas virtavesikohde, jonka alajuoksulla lähellä kaava-aluetta on havaittu purohyrrä. Kaavaehdotuksen virkistysalueet toimivat myös ekologisina yhteysreitteinä erilaisille eläimille, joista merkittävimpinä alueelta useiden luontoselvitysten myötä tunnistettujen liito-oravien elinalueiden väliset yhteysreitit. Miilukorpi II kaava-alueella olevat liito-oravien yhteysreitit palvelevat osana Espoon ekologisia yhteyksiä. Metsälammen etelä- ja pohjoispuolitse kaavaehdotuksessa osoitetut reitit ovat keskeisiä osia laajemman kokonaisuuden kulkuyhteysverkostoa. Nämä yhteydet toimivat osana Kunnarlantien ja Karhusuon koulun mahdollista kevyen liikenteen ja ulkoilureitin yhteyttä, ja näin ollen kaavassa varaudutaan myös tulevaan laajemman tarkastelualueen maankäyttöön. 2. Miilukorpi II asemakaava-alueen maankäyttöä on tarkasteltu kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen kokonaisuutena. Kaavaluonnoksessa eteläisin alue (Miilukorventieltä länteen päin rinteeseen sijoittuva metsäalue) oli esitetty virkistysalueeksi. Alueella on havaittu liito-oravan elinalue, mutta sittemmin tehtyjen liito-oravan elinalueiden tarkastelujen (luontoselvitykset) myötä on käynyt ilmi, että kyseisen metsäalueen biotooppi on metsikön hakkuiden ja harvennusten takia nykyisellään korkeintaan välttävää liito-oravan pysyväksi elinympäristöksi. Vuoden 2017 alkupuolella Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa käydyn viranomaisneuvottelun puitteissa todettiin, että mikäli alue ei ole enää liito-oravalle soveltuvaa, sen voi ottaa rakentamiskäyttöön. Alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu kaksi erillispientalojen korttelialuetta (AO), jotka tukeutuvat Metsälammentiehen, jota on jatkettu päättyväksi tonttikaduksi korttelialueisiin saakka. Alueella on kuitenkin edelleen tarve turvata Miilukorpi I -asemakaavaalueella lähellä Nupurintietä sijaitsevan liito-oravien elinalueen yhteydet Miilukorpi II kaavan alueen sekä laajemmin tarkasteltuna muihin elinalueisiin. Yhteystarpeet turvataan jättämällä nykyisen asuinalueen (kaavaalueeseen rajautuva) ja tulevan väliin sekä itäpuolelle virkistysaluevyöhyke (VL/s). AO -korttelialueet on sovitettu siten, etteivät liito-oravien yhteysreitit, eikä mäen metsäinen silhuetti maisemassa vaarannu. Metsälammentieltä on ulkoilureittiyhteys Miilukorventielle. Eteläisemmän korttelialueen eteläpuolelle on osoitettu suojaviheralue johtuen 110 kv sekä 400 kv voimalinjojen vaikutusalueesta. 5. 5.2.2008
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 8 (11) Asemakaavan valmisteluaineistossa on Miilukorventien liittymä Kunnarlantielle osoitettu merkitsemällä ohjeellinen katualue lähivirkistysalueelle (VL). Liittymä on sinänsä varmasti tarpeellinen, mutta katualueen linjaus ja sen viereinen maankäyttö vaikuttaa oleellisesti Glomsinjoen länsipuolella kiinteistöjen 6:74 ja sen määräalan 6:74:M601 olosuhteisiin ja tulevaan maankäyttöön: Katualueen linjaus Ohjeellinen katualueen linjaus kulkee kiinteistöllä 6:74 suoraan Glomsinjoen komeimman meanderin yli, joka on luonnonmuotona varsin hieno ja säilyttämisen arvoinen. Asemakaavasuunnitelman selostuksessa on liikenneverkon asemapiirustuksessa 8.2.2007 RAMBOLLI/Keskisaari/Saarelainen esitetty paikalliset luonto-olosuhteet ja maiseman hyvin huomioon ottava liittymälinjaus Miilukorventieltä Kunnarlantielle, jonka soisi toteutuvan. 2. Pihatien liittäminen suoraan Miilukorventiehen Määräalalla 6:74:M601 sijaitsevan 1930-luvun asuinrakennukseni pihatie kulkee rasitetienä naapurikiinteistön 6:73 kautta. Nykyään myös talvella tulvivan jokilaakson kautta koukkaava mutkainen tie on erittäin jyrkkä ja liukkaalla kelillä tie on ajettavissa ainoastaan nelivetoautoilla. Koska Miilukorventie tulee joka tapauksessa kulkemaan kantakiinteistön 6:74 eteläosassa esitän, että tuleva asemakaava mahdollistaisi pihatieni uudelleenlinjauksen siten, että se liittyy suoraan Miilukorventiehen Glomsinjoen länsipuolella. 3. Liittyminen kunnallistekniikan verkostoihin Asuinrakennukseni vesihuolto on tällä hetkellä hoidettu porakaivolla ja umpijätevesikaivoilla. Porakaivon vesi on uraanipitoista (tutkittu Säteilyturvakeskuksessa 2007) ja jätevesihuolto on huomattavan hankalaa vaikeiden tieolojen vuoksi. Näin ollen esitän, että tuleva asemakaava sallisi viipymättä vesihuoltoliittymien rakentamisen uuden pihatien viereen Miilukorventien alueelle mitä ilmeisimmin rakennettaviin runkolinjoihin. 4. Tilan 6:74 ja sen määräalan 6:74:M601 maankäyttö Tilan maankäyttö tulisi ratkaista kokonaisuutena. Uusi pihatieliittymä ja kunnallistekniikka ovat käytännön syistä erittäin tarpeelliset mitä pikimmin. Muita tilan maankäyttöön vaikuttavia seikkoja ovat: - Asuinrakennus on vuodelta 1935 ja olen sen entisöinyt alkuperäiseen asuunsa (mm. ovet ja ikkunat ovat alkuperäisiä). Rakennuksen suojelu asemakaavalla on mielestäni perusteltua. - Tilalla sijaitsee myös hevostalli, jonka käyttömahdollisuudet kaventuvat oleellisesti, mikäli tilan eteläosan laitumet osoitetaan ilman kokonaissuunnitelmaa katu- ja VL -alueeksi. - Muita rakennuksia tilalla ovat torppa 1900-luvun alusta sekä talousrakennukset. - Glomsinjoen lehto tilan pohjoisosassa on vahvistetussa osayleiskaavassa osoitettu suojeltavaksi, mikä onkin perusteltua. - Tilan pellot, noin 2 ha, muodostavat Glomsinjoen ja kallioselänteen väliin pussinperän. Seudullinen virkistysreitti kulkee kallioselänteen toisella puolella, joten en näe pelloille olevan yleistä virkistyskäyttötarvetta. - Alueen viljelyhistoria huomioiden pellot tulisi säilyttää ainakin osittain avoimina ja viljelykäytössä. Esitän, että peltoalueelle osoitetaan tulevan uuden pihatien ja kallioselänteen väliin AP -korttelialue (II-kerroksiset kapearunkoiset huvilat) ja pihatien Glomsinjoen puolelle jäävä peltoalue varataan AP-alueen puutarhaviljelykäyttöön. Puutarhaviljelymahdollisuus toisi tervetulleen lisän alueen asumistarjontaan ja samalla se kunnioittaisi alueen perinteitä.
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 9 (11) Tavoitteenani on, että tilan 6:74 ja sen määräalan maankäyttö voidaan ratkaista kokonaisuutena ainakin päärakennuksen eteläpuoliselta osalta Miilukorpi II asemakaavan aluetta laajentamalla. Valmisteluaineistossa esitetty katulinjaus ja VL -aluevaraus tilan eteläosan pellolla on syytä harkita uudelleen. Maankäytön suunnittelun ammattilaisena olen valmis laatimaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia alueesta ja neuvottelemaan maankäytön vaihtoehdoista. Kaavaluonnoksessa ohjeellisen tielinjauksena esitetty kokoojakadun yhteys Kunnarlantielle on edelleen esitetty kaavaehdotuksessa, tosin hieman pohjoisempaa kulkevaksi. katulinjaus on suunniteltu liikenneturvallisuuden, maastonmuotojen, luontoarvojen, sillan sijoittumisen sekä joen suojelemisen kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Kunnarlantieltä kaava-alueelle suunniteltava yhteys (tuleva Pumpuliniityntie) on suunniteltu kaduksi, jota voidaan operoida myös joukkoliikenteellä. Koska Miilukorventie on jo rakennetusta alkupäästään erittäin haastava isojen pituuskaltevuuksien takia, on tämä Kunnarlantien yhteys ainut mahdollinen tapa saada alueelle joukkoliikenne. Myös liittymä Kunnarlantielle ja kadun linjaus joen yli on katsottu ainoaksi mahdolliseksi paikkavaihtoehdoksi. Glomsånin uoman ylittävä silta suunnitellaan ja toteutetaan niin, että vaikutukset luontoarvoihin sekä maisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Siltasuunnittelua tehdään luontoarvot huomioiden. Alueelle tehdään kaavatyön ohessa kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa, joten kyseessä oleva kohta tulevasta sillasta ja kadun linjauksesta saattaa tarkentua vielä hyväksymisvaiheeseen mennessä. 2. sekä 3. Miilukorpi II -asemakaava-alueen kunnallistekninen yleissuunnittelu on käynnistetty keväällä 2017. Koska sillan sekä Pumpuliniityntien linjaus ja tilavaraus vahvistuvat vasta kunnallisteknisen yleissuunnitelman myötä eli kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyvaiheessa, ei tässä vaiheessa pystytä määrittelemään, pystyykö kiinteistöä liittämään Pumpuliniityntiehen. Yksittäisille tonttiliittymille annetaan vain erittäin poikkeustapauksissa lupa liittyä kokoojakatutasoiselle kadulle. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman myötä tarkentuvat niin ikään vesijohto- ja viemäriverkon runkolinjojen sijoittuminen. 4. Kaavaehdotuksessa on osoitettu tilan 6:74 alueelle lähivirkistysalueen (VL/s) osa-alueita merkinnällä ist-2, joiden alueiden luonne on säilytettävä avoimena niittynä. Yksi luontainen tapa hoitaa niittyjä avoimena on laiduntaminen. Puutarhaviljelyaluetta tai yhtenäistä laajaa laidunaluetta varten on kokoojakadun sekä Glomsån -purouoman väliin jäävä alue hankalasti saavutettavissa kadun ja sillan viemän tilan rakennuttua. Glomsån - puron uoman suojavyöhyke on nykyisin paikoin olematon, joten uoman luontaista suojavyöhykettä on kaavaehdotuksessa esitetty paikoin laajennettavaksi, kaavassa merkinnällä s-2. Korsbackan asemakaavan suunnittelualueen kokonaisuudessa voidaan pyrkiä huomioimaan mahdolliset kylämiljööseen luonteeltaan sopivat puutarhaviljelyalueet sekä laidunmaat.
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 10 (11) 6. 6.2.2008 Asuinrakentamisen sijoittuminen: Suunnitelmassa asuinrakentaminen kohdistuu lähes pelkästään kallioille. Tämä tarkoittaa massiivisia räjäytystoimia asuintalojen ja kunnallistekniikan rakentamisen takia. Minkälainen vaikutus kallioiden räjäyttelyllä on alueen vesitalouteen ja sitä kautta pohjaveden laatuun sekä jäljelle jäävään kasvillisuuteen? 2. Metsälammen ranta Luontoselvityksessä ehdottomasti säilytettäväksi määritelty, ympäristöä muuttavaa maankäyttöä ei sallita lainkaan. Suunnitelmassa lammen itä-rantaan on sijoitettu kevyen liikenteen reitti ja avoin rantaniitty. Tämä sotii luontoselvityksessä todettuja määräyksiä vastaan. Lammen rannan luontotyyppi täyttää metsälain 10 arvokkaan luontotyyppikohteen kriteerit. 3. Liito-oravan esiintymisalueet: Suunnitelmassa ei ole huomioitu riittävää metsäistä yhteyttä esiintymisalueiden välillä. Riittävä yhteys ei ole kapea puurivi tien reunassa. Onko tehty suunnitelma riittävän yhteyden takaamiseksi? 4. Luontoselvitys Luontoselvityksessä Miilukorven metsä on luokiteltu arvokkaaksi luontoalueeksi, jonka säilyttämistä kokonaisuutena suositellaan. Suunnitelmassa tätä ei ole huomioitu, vaan metsä on pirstaloitu pieniksi paloiksi. Lisäksi metsässä sijaitseva lähde on suunnitelmassa osana ns. keskusviheraluetta, jonka hoitotasoksi on kaavailtu alueen korkeimmaksi. Luontoselvityksessä ympäristöä muuttavaa maankäyttöä ei lähteen alueella sallita lainkaan. Lähteet ovat vesilain 15a ja 17a nojalla rauhoitettuja. 5. Asukastilaisuus: Asukastilaisuudessa käydyissä keskusteluissa konsultti perusteli kalliorakentamista sen edullisuuteen vedoten. Savimaille rakentaminen on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa. Kuitenkin yhteisten alueiden tonttivaraus päiväkodille ja/tai koululle on sijoitettu järvenlaskupohjan vetisimpään kohtaan, rakennettavuusluokka 4, vaikeasti rakennettava ja vaatii paaluperustan. Onko tällainen sijoittelu Espoon kaupungin edun mukaista. Kaavaluonnoksessa esillä ollutta maankäyttöä sekä liikennesuunnitelmaa on tarkistettu mm. toteutettavuuden, kaavatalouden sekä luontoarvojen näkökulmasta ja maankäyttö on suunniteltu lähes kauttaaltaan uudelleen. Rakentamisen sijoittumista on tarkasteltu uudelleen niin, että rakennettavuudeltaan kaikkein heikoimmat maaperät osoitettu virkistysalueiksi. Paikoin katualueet, kuten kaavaehdotuksessa joukkoliikenteen mahdollistava kokoojakatu Pumpuliniityntie, kulkevat heikolla maaperällä. Tielinjauksissa on pyritty minimoimaan rakentaminen rakennettavuudeltaan huonolle maaperälle. Katulinjaukset on sovitettu mahdollisimman pienin maastonmuokkauksin ottaen huomioon rakennettavuus sekä etenkin joukkoliikenteen mahdollistaminen välillä Kunnarlantie - Miilukorpi II keskiosa. Joukkoliikenteen saamiseksi alueelle ainoa mahdollinen reitti kulkee kaavaehdotuksessa osoitettua Pumpuliniityntietä pitkin. Kaavaehdotuksessa on edelleen osoitettu rakentamista osin kallioisille tai kallion lähellä maanpintaa olevilla alueille. Nämä alueet ovat hyvää rakennuspohjaa, joissa voidaan hyödyntää maalämpöä. Maalämmön hyödyntämismahdollisuus asuinkorttelialueilla on olennainen sillä alueelle ei saada kaukolämpöä. Kaavaehdotuksessa on osoitettu laajoja kallioisia seläntei-
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 11 (11) tä sekä mäkiä lähivirkistysalueeksi. Uuden rakentamisen toteuttaminen vaatii lähes poikkeuksetta maastonmuokkausta. Alueella pyritään rakentamisvaiheessa massatasapainoon eli alueelta syntyviä kaivumassoja pyritään hyödyntämään alueen rakentamisessa. Lisäksi on kaavamääräyksiä koskien rakennusten sijoittamisesta ja sovittamisesta vallitseviin maastonmuotoihin. Maan muokkauksen vaikutuksia vesistöihin pyritään minimoimaan toteuttamalla tarvittavat hulevesien viivytys-, käsittely-, ja suodatusaltaat jo ennen alueen asuinrakennusten rakentumista. Kaavaehdotuksessa on osoitettu useita hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja osaalueita. Lisäksi on hulevesimääräyksiä. 2. Asemakaavaehdotuksessa on esitetty, että Metsälammen rantavyöhyke jää osin vesialueeksi W, osin lähivirkistysalueeksi (VL/s), jonka kasvustoa tulee säilyttää ja hoitaa niin, että alueen tai osa-alueen luonne ja silhuetti maisemassa säilyvät. Lisäksi alueen läpi kulkevat ekologiset yhteydet tulee turvata. Metsälammen pohjoispäästä alkava Brutubäck -uoman ympärille on kaavaehdotuksessa osoitettu merkintä (s-2). Rannan yhtenäisen kasvillisuuden sekä metsäisen luonteen ja ekologisten yhteyksien turvaamiseksi nykyisin Metsälampeen rajautuvien yksityisten tilojen kohdalla (ehdotuksessa AO -korttelialue) on rannan suunnassa leveä alueen osa -merkintä, jolla metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää, ja lisäksi jolla puusto tulee suojata työmaa-aikana. Kevyen liikenteen reitti (ulkoilureitti) on osoitettu kulkevaksi Pitkäniityntieltä metsäistä reittiä pitkin kohti nykyistä peltoaukeaa, jolle kaavaehdotuksessa on osoitettu urheilu- ja virkistystoiminnan alue (VU-1). Ulkoilureitti jatkaa edelleen VU-1 ja VL/s -alueiden rajalla, kaartaen kaukana rantaviivasta kohti nykyisen Miilukorventien päätä (tuleva Ensitorppa -tonttikatu). Ulkoilureitin linjausta on muutettu kauas rannasta. 3. Kaavaehdotuksessa on huomioitu liito-oravien elinalueiden yhteyksien turvaaminen aluekohtaisin ja osa-aluekohtaisin kaavamääräyksin sekä eri luonteisten istutettavien alueiden merkinnöillä. 4. Kaavaehdotuksessa on osoitettu suojelevin määräyksin liito-oravien elinalueet, Glomsån- sekä Brutubäck -purouomat, lähde sekä pähkinälehto, jotka ovat alueen luontoarvoista merkittävimmät. 5. Kaavaluonnoksessa esitetty koulun mahdollistava yleisten rakennusten korttelialue (Y) tilavaraustarve on poistunut Karhusuon koulun laajentamisen myötä. Sen sijaan Karhusuon yhteyteen ei ole saatu sijoitettua uutta varhaiskasvatuksen suuryksikköä (päiväkoti), jolle valikoitunut asemakaava-alueelta alue Miilukorventien länsipuolelta. Alueelle on kaavaehdotuksessa sijoitettu alueellisen päiväkodin mahdollistava julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL-1), josta tulisi alueen kylätalo mahdollistaen myös vuorottaiskäyttöä sekä viereisen urheilu- ja virkistystoimintojen aluetta tukevia tiloja. Päiväkodin sijoittuminen kyseiseen paikkaan on perusteltua tarkastellessa laajempaa aluekokonaisuutta sekä palveluverkkoa. Ehdotuksessa esitetty sijainti on pääosin hyvää rakennusmaata, sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa saattoliikenteen kannalta, ja lisäksi sen ympärille jää päiväkodin lähimetsää sekä korttelialueelle että sen ympäristöön (VL ja VL/s).