1 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma OPETUSSUUNNITELMA 2010- Hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksessa.3.2010 Opetussuunnitelmat määrittelevät tutkintojen osaamistavoitteet ja kuvaavat opiskelijoiden suunnitellun ammatillisen kasvun ja oppimisen prosessin. Niiden laadinnan perustana ovat työelämän ja sen kehittämisen tarpeet, opiskelijoiden ennakoidut valmiudet sekä ammattikorkeakoulun strategiset valinnat. Opetussuunnitelmat ovat suhteellisen pysyviä asiakirjoja, jotka hyväksytään ammattikorkeakoulun hallituksessa. Ne luovat perustan monipuoliselle yhteistyölle, erilaisten toteutussuunnitelmien laadinnalle ja opiskelijoiden henkilökohtaiselle opintojen suunnittelulle. Toteutussuunnitelmat ovat joustavia ja vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja mahdollistavia käytännön työkaluja. Toteutussuunnitelmissa määritellään opintojaksojen tavoitteet, sisällöt, vastuuhenkilöt, toteutustavat, suoritustavat, opiskelijoiden työn mitoitus ja aikataulut. Ne luovat pohjan opiskelijoiden yksityiskohtaiselle opintojen suunnittelulle (HOPS) sekä ammattikorkeakoulun opetuksen ja resurssien käytön suunnittelulle. Keskuksen toteutussuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää koulutusohjelmakohtaisia sekä keskusta ja koko ammattikorkeakoulua koskevia osia. Toteutussuunnitelmaan liittyvät valinnat tehdään keskuksissa. TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI Tutkinto: Laajuus: Sosionomi (AMK) 210 op / 3, vuotta Sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistunut sosionomi (AMK) tekee sosiaalipedagogista työtä ihmisten arjessa, erilaisissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden, ryhmien, perheiden ja yhteisöjen kanssa. Koulutuksen aikana opiskelija saa laaja-alaiset perusvalmiudet toimia sosiaalialan ammatillisissa asiantuntijatehtävissä. Opintojen aikana opiskelija voi halutessaan suunnata ammatillista osaamistaan jonkin asiakasryhmän kanssa tehtävään työhön. Sosionomin (AMK) tutkinto antaa valmiudet monenlaisiin sosiaalialan tehtäviin, mm. varhaiskasvatuksessa, nuoriso- ja perhetyössä, vanhustyössä, vammais- ja kuntoutuspalveluissa. Sosionomi voi myös tehdä vaativaa asiakastyötä esimerkiksi päihde- ja mielenterveyshuollossa tai lastensuojelussa. Sosionomit sijoittuvat myös esimiestehtäviin esimerkiksi päivähoidon tai vammaistyön toimintaympäristöihin. Monikulttuurinen työ ja erilaiset sosiaalialan kehittämishankkeet ovat avanneet viime vuosina uusia työtilaisuuksia. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -tutkinnon lähtökohtana on sosiaalipedagogiikka. Tietoperustana ovat yhteiskunta- ja kasvatustieteet sekä niitä yhdistävä sosiaalipedagoginen sosiaalityön ammattiorientaatio. Sosiaalialan todellisuutta hahmotetaan myös kuvataiteen, musiikin, tanssin, draaman ja kirjallisuuden avulla. Luovien toiminnallisten menetelmien painottuminen on koulutukselle ominaista. Luovat menetelmät ovat sekä opetussisältöjä että opetuksessa käytettäviä menetelmiä. Sosionomi (AMK) osaaminen koostuu seuraavista osa-alueista: - sosiaalialan eettinen osaaminen - sosiaalipedagoginen asiakastyön osaaminen - sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen - kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen - reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen - oppimisen taidot - innovaatio-osaaminen - työyhteisöosaaminen - kansainvälisyysosaaminen.
2 OPPIMISPROSESSIN KUVAUS Sosionomiopinnot etenevät seuraavasti: ensimmäisenä vuonna opiskelijan on keskeistä oppia sosiaalialan työn yhteiskunnallisia sidoksia ja monitieteistä perustaa sekä hahmottaa sosionomin paikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Toisen vuoden aikana opiskelija oppii ymmärtämään sosiaalipedagogisen asiakastyön prosessia sekä oppii käytännössä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan tavoitteellista sosiaalipedagogista asiakastyötä. Kolmannen vuoden aikana opiskelija oppii jäsentämään organisaatioiden toimintaa ja niiden kehittämistarpeita sekä saa valmiuksia soveltaa tutkimuksen ja kehittämistyön menetelmiä keskeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Opintojen viimeisessä vaiheessa opiskelija osoittaa oppimistaan ja analysoi omaa ammatillisen kasvun polkuaan reflektion, opinnäytetyön ja erilaisten seminaarien muodossa. Opetussuunnitelman läpimenevinä oppimisprosesseina, jotka integroituvat kaikkiin opintokokonaisuuksiin ja sisältyvät ohjauksen teemoihin, ovat seuraavat neljä prosessia: 1) ammatillinen kasvu 2) tutkiva ja kehittävä työote sekä tutkiva oppiminen 3) luova prosessi 4) asiakastyön prosessi. Oppimisen suunniteltu eteneminen Opiskelijoiden suunnitellun oppimisprosessin kuvaus pedagogisen strategian periaatteita soveltaen: 1. vuosi Sosiaalialan työ osana yhteiskuntaa Sosiaalialan perusteiden osaaminen: Opiskelija ymmärtää ja jäsentää sosiaalialan peruskäsitteitä ja lainsäädäntöä sekä yhteiskunnallisten rakenteiden ja toiminnan perusteita Opiskelija osaa jäsentää ihmisen kasvun, kehityksen, asiakastyön ja toimintakyvyn lähtökohtia 2. vuosi Sosiaalipedagoginen asiakastyö Sosiaalialan edistyvä osaaminen Opiskelija ymmärtää sosiaalipedagogiikan keskeiset prosessit (subjektivoituminen, emansipaatio ja empowerment) Opiskelija osaa tukea näitä prosesseja tavoitteellisessa ja suunnitelmallisessa Minä matkalla sosiaalialan työntekijäksi, op Opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja sosionomin paikan palvelujärjestelmässä Opiskelija tiedostaa omat opiskeluvalmiutensa ja osaa kehittää niitä Sosiaalipedagogisen asiakastyön lähtökohdat, op Opiskelija osaa kartoittaa ja tunnistaa erilaisissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden ongelmat, tarpeet ja voimavarat suhteessa yhteiskunnalliseen ja sosiaalialan kontekstiin Sosiaalialan työ yhteiskunnassa op Opiskelija ymmärtää sosiaalialan monitieteistä perustaa Opiskelija hallitsee tutkimusprosessin ja ihmisen kehityksen perusteet suhteessa sosiaalialan työhön Sosiaalipedagogisen asiakastyön työmuodot, op Opiskelija ymmärtää sosiaalipedagogisen asiakastyön prosessina ja moniulotteisena ilmiönä Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tavoitteellista sosiaalipedagogista asiakastyötä hyödyntäen teorian ja käytännön vuoropuhelua
3 sosiaalipedagogisessa asiakastyössä 3. vuosi Tutkiva kehittäminen sosiaalialan organisaatioissa Sosiaalialan soveltava ja kehittävä osaaminen 4. vuosi Minä (aloittelevana) ammattilaisena / osaajana sosiaalialalla Sosiaalialan soveltavan ja kehittävän osaamisen osoittaminen Kehittämistyön tarpeiden tunnistaminen sosiaalialalla op Opiskelija ymmärtää organisaatioiden toimintaa kehittävän työntutkimuksen viitekehyksestä käsin Opiskelija osaa tutkia organisaatioiden toimintaa ja osaa toimia verkostomaisissa organisaatiorakenteissa Opiskelija osaa suunnitella kehittämisja tutkimustyön prosesseja Oppimisprosessien päätös op Opiskelija osaa itsenäisesti reflektoida ja analysoida omaa osaamistaan Opiskelija osaa käyttää luovia menetelmiä asiakastyössä ja tiedon tuotannossa Opiskelija osaa soveltaa tutkimuksen ja kehittämistyön menetelmiä sekä sosiaalialan yhteiskunnallista viitekehystä oman alansa keskeisissä työtehtävissä Yhteisöt, projektityö ja taide yhteisössä op Opiskelija osaa soveltaa projektityön ja yhteisötaiteen menetelmiä sosiaalialan kehittämistyön tukena Pedagogiset valinnat Koulutuksen pedagoginen viitekehys pohjautuu sosiokonstruktivistiseen lähestymistapaan. Oppimisprosessien suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana ovat tutkivan, kokemuksellisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmät. Avainsanoja ovat opintojen prosessimaisuus ja reflektoinnin merkitys. Tavoitteena on kehittyä tiedollisena toimijana. Tiedollisen toimijuuden kehittyminen nähdään prosessina, joka edellyttää toisaalta opiskelijalta itseltään sitoutumista itselle merkityksellisiin ja riittävän haasteellisiin tehtäviin. Toisaalta se edellyttää oppimisympäristöltä mahdollisuuksia, jotka rohkaisevat ja tukevat tätä kehitystä. Tiedollinen toimijuus viittaa paitsi oppijan kehittymiseen tiedon hankkijana, tiedon tuottajana ja tiedon käsittelijänä myös oppimisen säätelyyn ja arviointiin. Oppimisen nähdään tapahtuvan sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä tiedonrakentumisprosessina, joka ei rajoitu vain tiettyyn aikaan ja ympäristöön, vaan käsittää sekä opiskelun että työelämässä tapahtuvat harjoittelut oppimisympäristönä. Tavoitteena on rakentaa perustaa tutkivalle työotteelle, joka vahvistuu myöhemmin erilaisissa työ- ja oppimisympäristöissä. Tiedollisen toimijuuden kehittyminen on yhteydessä siihen, miten oppija hahmottaa itsensä osana oppimis- ja sosiaalialan työyhteisöjä sekä suhteessa opiskelun tavoitteisiin kohti sosionomin (AMK) työtehtäviä. Oppiminen ei ole vain tiedollista kehittymistä ja käsitteellistä muutosta, vaan se on myös omien asenteiden, tunteiden ja käsitysten entistä parempaa tiedostamista ja hallintaa niin, että ne tukevat kokonaisvaltaista oppimista. Sosiaalialan työ on yksilöllistä ja yhteisöllistä muutostyötä ja kyetäkseen ohjaamaan muutosprosesseja on opiskelijan kyettävä ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehittymistään ammattilaiseksi ja ammattilaisena. Opintojen läpäisevänä ajatuksena onkin mahdollistaa opiskelijan kokonaisvaltainen kasvuprosessi. Keskiöön nousee kyky nähdä, kuulla,
4 ymmärtää, liittää asioita toisiinsa ja löytää oleellinen. Tähän tarvitaan reflektoinnin taitoa, joka kehittyy ohjauksen ja kokemuksen myötä. Opiskelija tuottaa vuosittain yhteenvedon ammatillisen kasvun päiväkirjastaan ja nostaa siinä esille itselleen tärkeitä kysymyksiä keskustelun aiheiksi henkilökohtaiseen ohjaustilanteeseen. Oppimisen ohjaus Ohjauksen keskeinen tehtävä sosiaalialan koulutusohjelmassa on tukea opiskelijan sosionomiksi kasvua ja kehitystä. Ohjauksen tavoitteena on opintojen eri vaiheissa vastata opiskelijan elämäntilanteen, oppimisen ja opiskelun sekä henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen mukanaan tuomiin ohjaustarpeisiin. Sosiaalialan koulutusohjelmassa ohjaus on eri toimijoiden, opettajien, opettajatutoreiden, opinto-ohjaajan ja vertaistutoreiden yhteinen tehtävä. Opintojaksoilla tapahtuvan ohjauksen käytännöt sovitaan opettajan ja opiskelijoiden kesken. Kunkin saapumisryhmän tutoropettajalla on tärkeä tehtävä toimia ensisijaisena oman ryhmänsä ohjaajana. Opettajatutorit pitävät yhteyttä ryhmäänsä ja sen opiskelijoihin. Säännöllisten ryhmätapaamisten lisäksi tutoropettajat käyvät vuosittain kehityskeskustelut ryhmänsä opiskelijoiden kanssa. Opinto-ohjaajan tehtävänä on yksilö- ja ryhmäohjauksen avulla edistää mm. opiskeluvalmiuksien arviointia ja kehittämistä, sosionomi-opintojen tavoitteisiin, sisältöihin ja toteutukseen perehtymistä ja tukea henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja toteutumisen arvioinnissa yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Vertaistutoreilla on tärkeä tehtävä aloittavien opiskelijoiden ammattikorkeakouluopintoihin orientoimisessa. Heidän toimintansa tavoitteena on olla omalta osaltaan rakentamassa mukavaa opiskeluilmapiiriä yhdessä muun henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Vertaistutorit toimivat ensimmäisen lukuvuoden aikana aloittavien opiskelijoiden keskustelukumppaneina ja yhteisesti suunniteltuun toimintaan aktivoijina. Opiskelijan ammatillista kehittymistä ja opiskelusuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa ja opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Harjoittelun yhteydessä käytäviin palaute- ja arviointikeskusteluihin opettajan ja opiskelijan lisäksi osallistuu myös työpaikan ohjaaja. Oppimista ja ammatillista kasvuaan sosionomi-opiskelijat tekevät näkyväksi kirjoittamalla reflektiopäiväkirjaa, josta he tekevät vuosittain yhteenvedon tutoropettajalle. Koko opintoaikaa kuvaavan oppimis- ja kasvutarinansa opiskelijat kirjoittavat viimeisenä opiskeluvuotena. Päiväkirjojen yhteenvetoja hyödynnetään opiskelijan kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Sosiaalialan koulutusohjelmassa ammatillisen kasvun ohjausta tukee myös opiskelijoiden toiminta ammatillisen kasvun pienryhmissä. Ryhmät toimivat koko opintojen ajan ja niissä työskentelyn sisällöt ja tehtävät kiinnittyvät opetussuunnitelman teemoihin. Ryhmät toimivat osin itsenäisesti ja osin opettajien ohjaamina. Ammatillisen kasvun ryhmien tavoitteita ovat ammatillisen kasvun prosessin näkyväksi tekeminen, substanssiosaamisen osa-alueiden työstäminen, yhteistyötaitojen kehittäminen ja kokemuksen saaminen ryhmän kehitysprosessista. Osaamisen arviointi / AHOT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on kuvattu aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi eli AHOT. Opiskelija tekee aloitteen osaamisen tunnistamisesta. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnan ja vuosittain käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä opiskelijan kanssa arvioidaan hänen osaamistaan suhteessa tutkinnon osaamistavoitteisiin. Opiskelija esittää aineiston (esim. portfolio, opiskelu- ja työtodistukset, oma arviointi) osaamisestaan tai näyttää osaamisensa sovitulla tavalla. Kun opiskelija on toimittanut tarvittavan aineiston arvioinnista vastaavalle henkilölle/henkilöille, arvioidaan osaamisen näytön riittävyys. Opiskelijalta pyydetään tarvittaessa lisänäyttö. Opintojaksojen arviointia toteutetaan erilaisilla tavoilla. Opintojaksoihin voi kuulua kirja- ja luentotentti, raportteja tai referaatteja tentittävästä kirjasta ja oppimispäiväkirjoja. Harjoitteluihin kuuluu kirjallinen teoriaa ja käytäntöä yhdistävä raportti. Arviointi on joko hyväksytty/hylätty/täydennettävä tai numeerinen arviointi T1-K. Jokaisen opintojakson kohdalla arvioinnin perusteet ilmoitetaan erikseen. Opiskelijan itsearviointi on keskeinen osa sosiaalialalla opiskelua. Tämä liittyy opintosuunnitelmaan kirjoitettuun tavoitteeseen ammatillisen kasvun polulle saattamisesta. Itsearviointi- ja reflektointitaidot ovat sosiaalialan osaamisen ytimessä ja tästä syystä niitä painotetaan myös opinnoissa. Esimerkiksi osa harjoittelun arviointia ja numeerista arvosanaa koostuu opiskelijan tuottamasta itsearviointiraportista. Opiskelijan etenemisestä annetaan palautetta. Suuremmista kirjallisista tehtävistä opiskelija
saa yksilöllisen palautteen. Tenttituloksia ei pääsääntöisesti käsitellä yksilöllisesti, ellei opiskelija halua lisäperusteita arviointinsa muodostumisesta. Kehityskeskustelut muodostavat tärkeän välineen arvioinnin toteuttamisessa. Kehityskeskusteluissa todentuu tulevan suunnittelu, menneen arviointi ja opiskelijan valmiuksien tarkastelu. Yhteistyö opetussuunnitelman toteuttamisessa Kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin sisällytetään kaksi yhteistä opintojaksoa: Minä ammattikorkeakouluopiskelijana ( op) ja Tutkin ja kehitän ( op). Lisäksi sosiaali- ja terveysalan keskuksen yhteisiä opintokokoisuuksia on sisällytetty seuraaviin opintojaksoihin: 1) Palvelujärjestelmät sosiaali- ja terveysalan työssä op (2 op osasuoritus on keskuksen yhteisiä opintoja), 2) Filosofia, etiikka ja monikulttuurisuus 4 op (osasuoritus on keskuksen yhteisiä opintoja) sekä Johtaminen op (3 op osasuoritus on keskuksen yhteisiä opintoja). Työelämäläheiset oppimisympäristöt elävät sosionomiopintojen arjessa. Työelämäläheisyys pohjautuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön alueen työyhteisöjen ja verkostojen kanssa. Yhteistyö näkyy esimerkiksi opinnäytetöiden toimeksiantoina, harjoittelumahdollisuuksina, vierailuina sekä työelämäläheisinä tehtävinä ja seminaareina. Yhteistyön tavoitteena on luoda aitoja oppimismahdollisuuksia opiskelijoille matkalla kohden sosiaalialan asiantuntijuutta. Opetuksen ja TKI- toiminnan integrointi Sosionomiopintojen tavoitteena on tuottaa reflektiivisiä tutkimus- ja kehittämistyön osaajia. Opiskelijan oppiminen siirtyy opintojen edetessä työelämäläheisiin oppimisympäristöihin ja tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Tutkivan ja kehittävän työotteen oppiminen on yksi keskeinen opintoja läpäisevä prosessi. TKI-toiminta limittyy sosionomi-opinnoissa erityisesti kolmannen lukuvuoden teemoihin, sosiaalialan tutkivaan kehittämiseen. Käytännössä opiskelijoilla on mahdollisuus sekä harjoittelujen, opinnäytetyön että teoriaopintoihin sidottujen teematehtävien avulla saada kokemuksia TKI-toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Kehittämistyön painopisteinä ovat ikäosaaminen ja väljästi asutut alueet. Kansainvälistymisen polku Sosionomiopinnoissa kansainvälistymisen polku käynnistyy ensimmäisenä vuotena kieliopinnoilla sekä monikulttuurisuus-opinnoilla. Toisena vuotena kansainvälistymisen taitoja vahvistetaan vieraskieliseen kirjallisuuteen perehtymällä. Kansainvälistymisen polku tarjoaa mahdollisuuden kolmantena vuotena kv- harjoitteluun sekä kansainväliseen opinnäytetyöhön. Vaihtoon lähtijöille järjestetään valmentava virtuaalinen Valtteri-opintojakso (2 op). Yrittäjyyspolku Yrittäjyys Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tähtää yrittäjyyden ammatilliseen osaamiseen, jonka päämääränä on paitsi yrittäjänä toimiminen, myös yrittäjämäisen toiminnan, yrittäjyystietojen ja yrityselämän tuntemuksen lisääminen riippumatta siitä muodosta, jossa opiskelija nyt tai tulevaisuudessa työtään tekee. Tähän liittyy oleellisesti innovatiivisuuden lisääminen, keinojen kehittäminen psykologisen, sosiaalisen ja taloudellisen riskin arvioimiseen ja hallintaan sekä toiminnan ja uusien ideoiden aikaansaaminen. Yrittäjyyttä edistetään avoimessa toimintaympäristössä osana alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostoa. Sosiaalialan koulutusohjelma auttaa ja neuvoo työelämäyhteyksiensä ja -verkostojensa avulla yrittäjän uralle aikovien opiskelijoiden liikeideoiden jalostamista liiketoimintamalliksi ja yritystoiminnaksi. Yrittäjyyden edistäjänä opettajan rooli on avustava ja oppimisprosessia ohjaava. Yrittäjyystietoutta ja -kokemuksia tarjotaan opiskelijoille ammattiopinnoissa ja vapaasti valittavissa opintojaksoissa, joissa kannustetaan yrittäjän uralle ja joissa ideoita voi jalostaa liikeideoiksi. OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
6 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa toteutetaan muutaman vuoden välein laaja opetussuunnitelmien arviointi- ja uudistusprosessi. Opetussuunnitelmien toimivuutta arvioidaan säännöllisesti opiskelija-, työelämä- ja henkilöstöpalautteen perusteella ja niitä kehitetään tarpeen mukaan keskuksissa. Opiskelijapalautetta kerätään OPALA-järjestelmän kautta yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti ja kyselyn palautetta käsitellään opiskelijoiden kanssa tutoropettajan tunneilla. Keskeisiä vertaistuen, palautteen ja oppimisen koonnin rakenteita ovat myös ammatillisen kasvun ryhmät ja opiskelijoiden vuosittaiset reflektiopäiväkirjojen koosteet. Ammatillisen kasvun ryhmistä ja reflektiopäiväkirjakoosteista saatua tietoa hyödynnetään opetussuunnitelman kehittämisessä. Myös opettajien kokemukset hyödynnetään opetussuunnitelmaprosessissa.
3. vuosi: Sosiaalialan tutkiva kehittäminen 2. vuosi: Sosiaalipedagoginen asiakastyö 1. vuosi: Sosiaalialan työ osana yhteiskuntaa Laajuus, op Sosiaalialan eettinen osaaminen Sosiaalipedagoginen asiakastyön osaaminen Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaami nen Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen Reflektiivinen kehittämisja johtamisosaaminen Oppimisen taidot Työyhteisö-osaaminen Innovaatio-osaaminen Kansainvälisyysosaaminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Minä matkalla sosiaalialan työntekijäksi - Minä ammattikorkeakouluopiskelijana - Kielet ja viestintä - Filosofia, etiikka ja monikulttuurisuus - Yksilö muuttuvassa yhteiskunnassa - Luova, kehittyvä, oppiva ihminen - Palvelujärjestelmät sosiaali- ja terveysalan työssä ( ) 4 4 Sosiaalialan työ yhteiskunnassa - Sosiaalipedagogiikka ja kasvun ja kehityksen tukeminen - Svenska för socialbranschen - Sosiaalipolitiikka ja -lainsäädäntö - Luovat menetelmät ja ammatillinen kasvu - Sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmät työympäristönä (harjoittelu) ( ) - Vapaasti valittavat opinnot 3 1 Sosiaalipedagogisen asiakastyön lähtökohdat - Toimintakyvyn tukeminen arjessa (sisältää Tutkin ja kehitän 1, 2 op ) - Sosiaalipedagogisen työn asiakasprosessi (kv) - English for the Social Field - Asiakastyön harjoittelu ( ) 8, 9, 3 9 Sosiaalipedagogisen asiakastyön työmuodot - Yksilöasiakasharjoittelu - Työmuodot sosiaalipedagogisessa asiakastyössä (sisältää Tutkin ja kehitän 2, 3 op) - Muutosprosessien ohjaaminen TKI ( ) 4 11 1 Kehittämistyön tarpeiden tunnistaminen sosiaalialalla - Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät, TKI - Opinnäytetyö, osasuoritus, TKI (kv) - Johtaminen 3
4. vuosi: Minä (aloittelevana) ammattilaisena / osaajana sosiaalialalla 8 - Sosiokultuurinen työ ja ryhmän ohjaus (sis. 3 op harjoittelua) - Kehittämistyön harjoittelu 1, TKI ( ) 8 Yhteisöt, projektityö ja taide yhteisössä - Taide, kulttuuri, yhteisöt ja sosiaalipedagogiikka - Alue- ja yhteisökehittäminen TKI - Kehittämistyön harjoittelu 2, TKI ( )( kv-vaihto) 8 8 14 Oppimisprosessien päätös - Sosiaalipedagogiikan syventävät opinnot ( ) - Opinnäytetyö TKI (kv) ( ) - Vapaasti valittavat opinnot 1 12 13
9 Liite 1 Sosiaalialan koulutusohjelman osaamisprofiili Kompetenssi Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalialan eettinen osaaminen Sosiaalipedagoginen asiakastyön osaaminen Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaamine n Reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen Osaamisalueen kuvaus Sosionomi (AMK) - on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti - kykenee sosiaalialan ammattien edellyttämään eettiseen reflektioon - ottaa huomioon jokaisen yksilön ainutkertaisuuden ja kykenee toimimaan arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa - edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä ehkäisee huono-osaisuutta yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön näkökulmista. - tunnistaa oman ihmiskäsityksensä merkityksen asiakkaiden ja asiakasryhmien kanssa tehtävässä työssä - osaa luoda ammatillisen ja asiakasta osallistavan vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen prosessin - kartoittaa asiakkaan tarpeet ja voimavarat kontekstisidonnaisesti - ymmärtää erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja osaa soveltaa tarkoituksenmukaisesti erilaisia työmenetelmiä ja arvioida niitä - osaa tukea ja ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän arjessaan, kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja eri elämäntilanteissa - osaa arvioida asiakasprosessin eri vaiheita ja kehittää työtään sen pohjalta. - tuntee ja osaa soveltaa hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevat palvelujärjestelmät ja niihin liittyvän lainsäädännön - osaa hahmottaa palveluiden muutoksia ja pystyy osallistumaan niiden monipuoliseen kehittämiseen - osaa ohjata erilaisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaita käyttämään palveluja - osaa toimia moniammatillisissa verkostoissa ja hän hallitsee palveluohjauksen. - ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen ja osaa jäsentää ja analysoida sitä erilaisista teoreettisista näkökulmista - ymmärtää ihmisten sosiaalisten toimintaedellytysten muotoutumisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisen yhteyden - osaa jäsentää sosiaalisia ongelmia yhteiskunnallisesta viitekehyksestä - ymmärtää yhteisöjen toimintaperiaatteita ja kulttuureita sekä osaa yhteistyössä muiden kanssa vahvistaa ja luoda kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta - osaa toimia erilaisissa kansalais- ja viranomaisverkostoissa ja luoda niitä - osallistuu yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa - tunnistaa epätasa-arvoa tuottavia rakenteita ja toimii niiden purkamiseksi - hallitsee erilaisia yhteisöllisen työn, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja. - on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen - on käytäntöpainotteista tutkimuksellista osaamista ja hän osaa tuottaa uutta tietoa - osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida sosiaalialan kehittämishankkeita - tuntee talous- ja henkilöstöhallinnon perusperiaatteet - omaa valmiuksia toimia työyhteisön lähiesimiehenä - osaa kehittää ja johtaa sosiaalialan osaamista, työyhteisöjä ja palveluprosesseja - kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä - omaa perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Oppimisen taidot - osaa arvioida ja kehittää omaa osaamistaan - osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti - osaa arvioida ja kehittää oppimistapojaan - kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta.
10 Innovaatioosaaminen Työyhteisöosaaminen Kansainvälisyysosaa minen - osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä - hallitsee projektimaisen työskentelytavan - kykenee innovatiiviseen ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon työssään - hallitsee yrittäjämäisen toimintatavan. - tuntee oman alansa työelämän toimintatavat ja osaa toimia työyhteisön jäsenenä - osaa toimia työelämän monialaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa - osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä - tuntee oman alansa yrityksiä ja organisaatioita sekä kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja verkostoja - tuntee esimiestyön periaatteet ja kykenee työn johtamiseen - osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa - omaa valmiuksia yrittäjyyteen. - omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon - kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön - osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan.