Rovaniemen kaupunki 9. kaupunginosa korttelit 9100-9105, virkistys-, vesi-, maaja metsätalous sekä tilat 25:31, 25:40, 25:42, 25:43 ja 25:63, Nurmenkummuntie. Asemakaavassa muodostuu uusi kortteli 9106. KAAVASELOSTUSLUONNOS KAAVOITUS 2019
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 Asemakaava ja asemakaavan muutos 9. kaupunginosa korttelit 9100-9105, virkistys-, vesi-, maa- ja metsätalous sekä tilat 25:31, 25:40, 25:42, 25:43 ja 25:63, Nurmenkummuntie Laatijan nimi: Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus Janne Anttila Yhteystiedot: Hallituskatu 7, PL 8216 96101 Rovaniemi puh. 016-322 8908 / 040-7665193, vaihde 016-3221 Tekninen lautakunta: 24.11.2015, 142 Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: 16.12.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Valmisteluvaiheen kuuleminen: 18.4.- 2.5.2019
1.2 Kaava-alueen sijainti 3 Suunnittelualue sijaitsee 4-tien varressa noin 6 kilometriä Rovaniemeltä etelään 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 9. kaupunginosan kortteleiden 9100-9104 asemakaavamuutoksen ja ympäristön asemakaavan tavoitteena on kehittää alueen asuin-, toimitila- ja liiketoiminnan maankäytöllisiä ratkaisuja sekä parantaa liikennejärjestelyjä.
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot2 1.2 Kaava-alueen sijainti3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo4 1.5 Luettelo kaavaa liittyvistä asiakirjoista ja lähdeaineistosta... 4 2 TIIVISTELMÄ5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista7 3.1.1 Alueen yleiskuvausvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-alueeseen liittyvät suunnitelmat ja päätökset... 7 3.2.2 Kaavaan liittyvät selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireille tulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 12 4.5.2 Vaikutus ympäristöön... 12 4
5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Arinan kiinteistöt Oy on hakenut asemakaavan muutosta omistamilleen maa-alalle, Nurmenkummuntien ympäristössä. Maa-ala voitaisiin muuttaa yhdeksi tontiksi ja myös Nurmenkummuntien linjausta muutettaisiin. Muutoksen tarkoituksena olisi muuttaa alueen asemakaava palvelemaan paremmin nykyistä toimintaa. Nurmenkummuntien ja Ankkalammen ympäristön kehittämisen huomioimiseksi, kaava-alueeseen sisällytettiin lähistöllä sijaitsevat, yksityisomistuksessa olevat, rakentamattomat pientalokorttelit sekä asemakaavattomalla alueella olevat tilat, joissa osassa on vakituista asumista. Tekninen lautakunta päätti 24.11.2015 ( 142) saattaa asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireille. Asemakaavaprosessin vireille tulosta ilmoitettiin 16.12.2015 Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajille ja naapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 17.12.2015 15.1.2016 palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla, Kaavatorilla. Kuulemisen aikana jätettiin viisi mielipidettä ja yksi lausunto, jotka tekninen lautakunta ja edelleen kaupunginhallitus myöhemmin, valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen, käsittelevät päätettäessä kaavaprosessin viemisestä ehdotusvaiheeseen. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedotetaan 17.4.2019 Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajille sekä naapureille. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan luonnosvaihtoehdot sekä muut kaava-asiakirjat pidetään 18.4.- 2.5.2019 nähtävillä palvelupiste Osviitassa (Rinteenkulman kauppakeskus / Olkkari, Koskikatu 25). 2.2 Asemakaava Kortteleiden 9100-9105, vesi-, maa- ja metsätalousalueilla sekä Ankkalammentien ja Nurmenkummuntien alueilla on voimassa 16.4.2007 hyväksytty asemakaava. Kaava-alueen pohjoisosan lähivirkistysalueella on voimassa 24.3.2014 hyväksytty asemakaava. Asemakaavamuutoksessa korttelialueet, katualueet (mm. Nurmenkummuntie ja Ankkalammentie) sekä osittain maa- ja metsätalousalue määritellään uudelleen. Tilojen 25:31, 25:40, 25:42, 25:43 ja 25:63 alueelle laaditaan ensimmäinen asemakaava, jossa käyttötarkoitus on pientalopainotteinen. Liikerakennusten kortteli 9100, jossa sijaitseen myös polttoaineen jakelun kylmäasema, muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi.
6 Alueen pohjoisosaan varataan laaja katualueen osa, joka on yhteydessä Teollisuustiehen. Ko. katualuevaraus voisi toimia tulevaisuudessa mm. kulkuyhteyden rakentamiseen Nurmenkumpuun. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen nykyinen asemakaava on suurimmaksi osaksi toteutumatta. Nurmenkummuntie on toteutunut, kortteli 9100 on toteutunut polttoaineen jakeluaseman osalta. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tultua voimaan, mahdollistuu alueen toteuttaminen uuden asemakaavan ja asemakaavamuutoksen perusteella. Tonttien luovuttamisen yhteydessä on syytä kiinnittää erityistä huomioida rakentamistapaan, esimerkiksi tulvakorkeudet ja niistä aiheutuvat erityiset tontinperustamistoimenpiteet on huomioitava hyvin ennen rakentamistöiden aloittamista.
7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta. Alueen koilliskulmauksessa, Teollisuustien ja vt. 4 liittymän läheisyyteen on sijoitettu polttoaineen jakelun ns. kylmäasema. Alueen luoteisosassa on muutama pientalo. Alueen keskellä sijaitsee Ankkalampi, joka on maisemoitu. Vetensä lampi saa suoraan maaperästä pulppuamalla (ei kuitenkaan vedenhankinnan kannalta merkittävä pohjavesialue). Lampi yhdistyy purkuputken kautta Kuolajokeen ja sitä kautta Kemijoen vesistöön. Kemijoen säännöstely vaikuttaa jonkin verran lammen vedenpintaan. Alue on maastonmuodoltaan tasaista suhteellisen tasaista. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue ja sen länsipuoleinen lähiympäristö pääosin havupuuvaltaista metsämaisemaa, jossa mänty on pääpuulaji. Ankkalammen alue on suurimmaksi osaksi keinotekoinen, jonka luontoarvot eivät ole merkittäviä. Alueen lounaispuolella on linnustollisesti merkittävä Kuolajoen vesialue. Ankkalammen alue on pääosin hyvää, tasaista hietaperäistä rakennusmaata. Alueella ei esiinny uhanalaista eläimistöä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Kaava-alue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta. Alueella olevat muutamat pientalot ovat monen ajanjakson rakennuskantaa (1960 1990). Teollisuustien ja vt.4:än kulmauksessa on polttoaineen jakelun kylmäasema. Alueen pohjoispuolella sijaitsee 2014 valmistunut teollisuusrakennusalue. Palvelut Lähimmät kolulut ovat Niskanperässä ja Rantavitikalla. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Eteläkeskuksessa/Teollisuuskylässä. Liikenne Alueen rajautuu pohjoisosasta Teollisuustiehen joka liittyy valtatie neljään, johon kaava-alue rajautuu itäosastaan. Vt. 4:än läheisyydessä olevalle polttoaineen jakelun kylmäasemalle on suora liittymä Teollisuustiehen. Kaava-alueen pientaloille kulku tapahtuu Nurmenkummuntieltä, joka liittyy Teollisuustiehen.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Alueen pohjoisosa, Nurmenkummuntien ympäristössä, on kunnallistekniikan piirissä. Maanomistus Alue on lähestulkoon yksityisomistuksessa. 8
9 Tulva Alueen korkeustaso vaihtelee 74,5 77,0 metrin välillä (N2000-korkeusjärjestelmä). Suunnittelualue sijaitsee suurimmaksi osaksi tulvavaara-alueella. Tulvakorkeus HW 1/100 on +75.70 (N2000-korkeusjärjestelmä), jonka vaikutuspiirissä on lähinnä voimassa olevan asemakaavan alueet. Sinisellä tulvavaara kerran sadassa vuodessa (1/100a). Punaisella viivalla suunnittelualueen rajaus, vihreällä asemakaavan laajennusalue.
10 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-alueeseen liittyvät suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualue sisältyy vuonna 2010 vahvistettuun Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan rakentamisalueita asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Vireillä olevassa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A).
11 Yleiskaava Alueen luoteisosassa, johon suunnittelualueen asemakaavoittamattomat tilat sisältyvät, on voimassa 24.1.2011 hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaavan 2015 muutos, jossa alue on merkitty A-4 merkinnällä (Alueelle laaditaan tai muutetaan asemakaava. Alue varataan pientaloille). Muulla kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Voimassa oleva yleiskaava ja aluerajaus
12 Asemakaava Voimassa olevat asemakaava-alueet rajattu punaisellapistekatkoviivalla.kaava-alueen rajaus sinisellä pistekatkoviivalla.
13 Kortteleiden 9100-9105, vesi-, maa- ja metsätalousalueilla sekä Ankkalammentien ja Nurmenkummuntien alueilla on voimassa 16.4.2007 hyväksytty asemakaava. Kaava-alueen pohjoisosan lähivirkistysalueella on voimassa 24.3.2014 hyväksytty asemakaava. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa olosuhteita 3.4.2019. 3.2.2 Kaavaan liittyvät selvitykset Nimi Tekijä Vuosi Ankkalammen asemakaavan laajennus selvityksineen Rovaniemen kaupunki 2007 Meluselvitys VT 4 välillä Alakorkalo - Niskanperä Selvityksen tavoitteena on ollut selvittää tutkittavan alueen nyky- ja ennustetilanteen mukaiset melualueet. Ennustetilanteella tarkoitetaan tiesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Ennustetilanteessa tarkastelun tavoitteena oli selvittää tiesuunnitelmassa esitettyjen melusuojausten riittävyys ja mahdolliset lisäsuojaustarpeet. Työssä on laskettu sekä päivä- että yömelualueet vuonna 2006 ja 2025, joiden perusteella on arvioitu meluntorjuntatoimenpiteiden tarpeellisuus. Meluntorjuntaa Suomessa ohjaa meluntorjuntalaki (382/87), meluntorjuntaasetus (169/88), terveydensuojelulaki (763/94), terveydensuojeluasetus (1280/94) ja valtioneuvoston päätös melutason yleisistä ohjearvoista (Vnp 993/92). Asemakaava-alueella sovelletaan asuntoalueille ja hoitolaitoksille säädettyjä ohjearvoja, joiden mukaan melutaso ei saa ylittää ulkona melun Apainotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä 1 yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla melun yöohjearvo on 45 db. Lisäksi rakennusten sisällä melutaso ei saa ylittää päivällä 35 db ja yöllä 30 db.
14 Päivämelualueet v.2006 Päivämelualueet ennuste v.2025 Suunnitelmat ja hankkeet Alue sisältyy vireillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan, jonka ehdotuksessa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Rakennuskiellot ja suojelumääräykset Alueella ei ole suojeltavia rakennuskohteita eikä voimassa rakennuskieltoja.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Arinan kiinteistöt Oy on hakenut asemakaavan muutosta omistamilleen maa-alalle, Nurmenkummuntien ympäristössä. Maa-ala voitaisiin muuttaa yhdeksi tontiksi ja myös Nurmenkummuntien linjausta muutettaisiin. Muutoksen tarkoituksena olisi muuttaa alueen asemakaava palvelemaan paremmin alueen nykyistä toimintaa. Nurmenkummuntien ja Ankkalammen ympäristön kehittämisen huomioimiseksi, kaava-alueeseen sisällytettiin lähistöllä sijaitsevat, yksityisomistuksessa olevat, rakentamattomat pientalokorttelit sekä asemakaavattomalla alueella olevat tilat, joissa osassa on vakituista asumista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta päätti 24.11.2015 ( 142) saattaa ko. asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireille. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.11.2015, jota on päivitetty 16.4.2019. Osalliset on lueteltu em. suunnitelmassa. 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavaprosessin vireille tulosta ilmoitettiin 16.12.2015 Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajille ja naapureille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 17.12.2015 15.1.2016 palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla, Kaavatorilla. Kuulemisen aikana jätettiin viisi mielipidettä ja yksi lausunto. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedotetaan 17.4.2019 Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajille sekä naapureille. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnosvaihtoehdot sekä muut kaava-asiakirjat pidetään 18.4.- 2.5.2019 nähtävillä palvelupiste Osviitassa (Rinteenkulman kauppakeskus / Olkkari, Koskikatu 25).
4.3.4 Viranomaisyhteistyö 16 Viranomaisyhteistyö tapahtuu tarvittaessa neuvottelujen ja lausuntojen muodossa. Asemakaavamuutoksessa ei ole vaikutuksiltaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita (MRL 18 ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristöministeriön julkaisema opas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 9. s. 52.) ohjeistaa alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisessa muun muassa asemakaavoituksessa. Oppaan mukaan velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee toisaalta valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. (ibid., s.10) Asemakaavojen suhteen tilanne on usein kuitenkin sellainen, että keskeiset kuntaa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Tällöin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. (ibid.,s.12) Kaavio oppaan sivulta 15. Asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella ei ole valtakunnallisia vaikutuksia (MRL 22 ). Uusi asemakaava-alue laajentaa ja samalla tiivistää Alakorkalon yhdyskuntarakennetta.
17 Maakuntakaava Suunnittelualue sisältyy vuonna 2010 vahvistettuun Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan rakentamisalueita asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Asemakaava on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Yleiskaava Alueen luoteisosassa, johon suunnittelualueen asemakaavoittamattomat tilat sisältyvät, on voimassa 24.1.2011 hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaavan 2015 muutos, jossa alue on merkitty A-4 merkinnällä (Alueelle laaditaan tai muutetaan asemakaava). Alue varataan pientaloille). Muulla kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava on yleiskaavan tavoitteiden mukainen. Asemakaava Kortteleiden 9100-9105, vesi-, maa- ja metsätalousalueilla sekä Ankkalammentien ja Nurmenkummuntien alueilla on voimassa 16.4.2007 hyväksytty asemakaava. Kaava-alueen pohjoisosan lähivirkistysalueella on voimassa 24.3.2014 hyväksytty asemakaava. Asemakaavamuutoksessa korttelialueet, katualueet sekä osittain maa- ja metsätalousalue määritellään uudelleen. Tilojen 25:31, 25:40, 25:42, 25:43 ja 25:63 alueelle laaditaan ensimmäinen asemakaava, jossa käyttötarkoitus on pientalopainotteinen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehto 0 : Alueen asemakaava säilyy entisellään. Vaihtoehto 1 : Laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos, jossa olevat korttelialueet, katualueet sekä osittain maa- ja metsätalousalue määritellään uudelleen. Tilojen 25:31, 25:40, 25:42, 25:43 ja 25:63 alueelle laaditaan ensimmäinen asemakaava, jossa käyttötarkoitus on pientalopainotteinen, kuten kortteleissa 9101-9105. Osassa pientalokortteleita sallitaan käyttää 30% tontin rakennetusta kerrosalasta korjaamoja varastohallitiloihin. Liikerakennusten kortteli, jossa sijaitseen myös polttoaineen jakelun kylmäasema, muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi.
18 Alueen pohjoisosaan varataan laaja katualueen osa, joka on yhteydessä Teollisuustiehen. Ko. katualuevaraus voisi toimia tulevaisuudessa mm. kulkuyhteyden rakentamiseen Nurmenkumpuun. Ankkalammen alueen liittymän sijainti muutetaan kauemmaksi vt. 4:stä ja liittymäaluetta levennetään. Alueen tehokkuus- ja kerroslukujen suuruusluokat säilyvät samalla tasolla kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Alueelle kohdistuvan melun torjuminen on huomioitava, erillisten määräysten mukaisesti, rakennuspaikoilla rakenteellisin toimenpitein. Alueen rakennuspaikoille on merkitty tulvavaarakorkeudet. Vaihtoehto 2 : Muutoin periaatteiltaan sama kuin vaihtoehto yksi, mutta Ankkalammen alueen liittymä sijoittuisi kaava-alueen pohjoispuolen uuteen katua-alueeseen. Tämä vaikuttaa myös osittain korttelialueiden määrittelyyn. Vaihtoehto 3 : Vaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmä tai jokin muu prosessin aikana esille tuleva vaihtoehto. 4.5.2 Vaikutus ympäristöön Kaavan laajennusalue toteutuessaan kasvattaa ja samalla tiivistää Alakorkalon nykyistä yhdyskuntarakennetta. Laajennusalueelle ei ole lähiaikoina odotettavissa (ainakaan kokonaisuudessaan) lisärakentamista, vaikka asemakaava valmistuisikin. Kaavamuutosalueen rakennustehokkuusluvut ja kerrosluku säilyvät ennallaan. Uudella kaava-alueella rakennustehokkuus- ja kerroskorkeuslukemat ovat samaa suuruusluokkaa kuin asemakaavamuutosalueella. Kaava-alueen rakentamisen yhteydessä muokataan maaperää ja joudutaan poistamaan puusto ja muu kasvillisuus. Näin luonnontilainen metsä muuttuu rakennetuksi alueeksi ja alkuperäistä luontoa jää virkistysalueille. Näilläkin alueilla joudutaan joskus harventamaan ja poistamaan puustoa, jotta alueista tulee valoisampia ja muutoinkin toimivampia kaavassa tarkoitettuun käyttöön. Tulvavaara-alueilla rakennuspaikan perustamisessa on suoritettava pengerrystöitä. Asemakaavan laajennusalueen rakennuspaikoilla tulvavaara-aluetta on hyvin vähän. Mittavimmat maanmuokkaustyöt kohdistuisivat alueen pohjoisosaan merkityn katualueen osalta, mikäli katuyhteys Nurmenkummun suuntaan toteutuu (tämä ei ole odotettavissa lähiaikoina).
19 Nykyiset asemakaavan mukaiset liikenneratkaisut, liittyen Nurmenkummuntiehen ja Ankkalammentiehen sekä nykyiseen Nurmenkummuntien ja Teollisuustien liittymäkohtaan, on määritelty luonnosvaihtoehdoissa uudelleen, tarkoituksena parantaa mm. liikenneturvallisuutta. Vaihtoehdon yksi toteutuessa, em. liittymäalue sijoittuisi jonkin verran etäämmälle vt. 4:stä ja liittymäaluetta myös levennettäisiin. Vaihtoehdon kaksi toteutumassa Ankkalammen alueen suunnasta tuleva katu liittyisi kaavaalueen pohjoispuolelle muodostettuun kadun osaan, joka on yhteydessä Teollisuustiehen. Kaava-alueen pohjoispuolen uusi katua-alue on molemmissa luonnosvaihtoehdoissa ja tämä katuyhteys voisi toimia tulevaisuudessa mm. kulkuyhteyden rakentamiseen Nurmenkumpuun. Verrattuna nykyiseen koko suunnittelualueen mahdollistamaan asemakaavan toteutumaan, mahdollistaisi laajennusalueen toteutuminen jonkin verran liikenteen lisääntymistä. Toisaalta nykyisen liikerakennusten korttelialueen muuttaminen toimitilarakennusten korttelialueeksi vähentää osaltaan liikenteellisiä vaikutuksia kaavan toteutumassa. Kaava-alueen rakentaminen vaikuttaa hulevesien myös johtamiseen. Rakennetuilla alueilla hulevedet on johdettava sadevesiviemärijärjestelmään viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Alueita suunnitellessa tulee kovin pintojen määrä pitää mahdollisimman pienenä. Rovaniemellä 16.4.2019 Markku Pyhäjärvi Kaavoituspäällikkö Janne Anttila Kaavasuunnittelija