Suomen proteiinijärjestelmän vaihtoehtoiset tulevaisuudet

Suomen proteiinijärjestelmän vaihtoehtoiset tulevaisuudet Tuomas Kuhmonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Jyväskylä 1.12.2017 N M B U Norwegian University of Life Sciences 1

Mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen VISIO. Kuluttajat syövät maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Täydennysvalkuaisomavaraisuu temme on noussut nykyisestä alle 20 prosentista 60 prosenttiin. Kasvi-, sieni- ja kalatuotteita syödään nykyistä enemmän, ja lihan käyttö on vähentynyt. Tämän seurauksena kansanterveys on parantunut ja kroonisten sairauksien ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun. Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Uudet suomalaiset elintarvikkeet on tuotteistettu niin, että kuluttajat pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä myös maailmalla. 2

Triangulaatio (aineisto, teoria, menetelmä, tutkija) Tunnistettu: 943 vision suuntaisen tulevaisuuden sisältöelementtiä 733 vision toteutumista vastustavaa tekijää 3

Murtautumiskohtia, juonenpätkiä, tasojen vuorovaikutusta Lähde: Kuhmonen, T., Ahokas, I., Ahvenainen, M., Pohjolainen, P., Panula-Ontto, J., Kirveennummi, A., Auffermann, B. & Kinnunen, V. 2017. Suomen proteiinijärjestelmän vaihtoehtoiset tulevaisuudet. Tutu-julkaisuja 1/2017. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Turku. 4

Kuusi backcasting-skenaariota 5

Menetelmät ja yksityiskohdat löytyvät raporteista (saatavissa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen netistä) 6

Miksi mahdollinen ei ole toteutunut? Lopputulos: Ei ole olemassa yksittäistä syytä sille, miksi vuoden 2030 visio ei voisi olla jo vuoden 2017 todellisuutta Kalaa osataan pyytää ja kasvattaa Öljy- ja palkokasveja osataan viljellä Kuluttajat tuntevat terveellisen ruokavalion Hyviä kasvis- ja kalatuotteita on olemassa jne. jne. Vision toteutuminen edellyttää proteiinijärjestelmän systeemistä muutosta Polkuriippuvuus Paikallinen vuorovaikutus, monitulkintaisuus, kuplat Emergenssi, uutuuden synty, ennustamattomuus, monitasoiset hierarkiat, keskusjohdon puute Missä ovat muutosvastarinnan pesäkkeet, miksi systeemi vastustaa muutosta? 7

Miksi systeemi vastustaa muutosta? 8

Systeemiset puutteet (system failures) uudistavissa muutosprosesseissa Kova institutionaalinen puute: virallisten instituutioiden (lait, ohjeet, standardit) puuttuminen, ylimäärä tai vinous estää muutosta. Pehmeä institutionaalinen puute: epäviralliset instituutiot (arvot, normit, kulttuuri; yrittäjyyden, luottamuksen tai riskinottohalun puute) estävät muutosta. Weber & Rohracher 2012 Kyvykkyyspuute: Tarvittavan osaamisen ja voimavarojen puuttuminen estää pääsyn uuteen tietoon ja sen myötä sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin sekä mahdollisuuksien hyödyntämisen. Vahva verkostopuute: tiiviit verkostot lukitsevat entisiin kehityspolkuihin, verkostosuhteisiin ja riippuvuuteen verkostoa hallitsevista toimijoista, eikä sisäänpäin kääntyneeseen toimintaan saada uusia ideoita ulkopuolelta. Heikko verkostopuute: liian vähäinen vuorovaikutus muiden toimijoiden kanssa estää tiedonvaihtoa, oppimista ja muutoksen mahdollisuutta. 9

Identiteetti Tutkimuksen ja neuvonnan priorit eetit Vanha houkuttaa liikaa Ruokakulttuuri Poliittiset priorit eetit Tiedon puut e Riskinott okyky puuttuu Uskomuksia vaikea muuttaa Ei koeta valta-/ yhteiskunnallisesti tärkeänä Ei koeta kannustavaksi ja kiinnostavaksi Tottumusten pysyvyys Kilpailutuksen kriteerinä hinta Tuotantoa liian vähän Hengissä pysyminen Ruokapalveluiden kilpailutus Ei uskota omiin mahdollisuuk siin Vientiponnist eluille vähän tukea Itsetunto Asenteet, pelko Kuluttajien erilaisuus Neofobia Taloudelliset resurssit ruokapalveluissa Muutoksen hitaus Luottamus tieteeseen murenee Ei ole tutustuttu Pienet volyymit Ei tunneta markkinoita Maku Jalostuksen imu puuttuu Tuet ohjaavat liikaa Tukipolitiikka Kaupan rakenne Heikko riskinott okyky/ -halu Pelko myynnin puutteesta Ei tunnettuutta Hinnanmuodostus: ei tarpeeksi kysyntää Markkinahinnat eivät kannusta Ei tunneta teknologioita Kuluttajakäyttäytymisen yksipuolisuus Perinteet ja totutut tavat Liian t otutut tuotantotavat Liian vähän vaihtoehtoja Vaihtoehto viljalle Ei tarpeeksi innovatiivisuutta Alikehittyneet markkinaketjut Viljelijäväestö ikääntyy Ruuan arvostus vähäistä Ruokatottumukset yksipuolisia Tutkimuksen ja tuotannon yht eistyö puuttuu Viljan hintataso (kannattamaton) Ruokaketju alkutuotannosta jalostukseen ei toimi Ei tarpeeksi tutkimustiet oa Hinta määrää kulutusta Ruuanlaitt otaidot puutteelliset Siilot Ei tarpeeksi nuoria jatkajia Ei tarpeeksi kysyntää Ruuan arvostus vähäistä Kiire, kiinnostuksen puute Tutkimusrahoitus niukkaa Ei koeta kiinnostavaksi / kilpailevat elämänpolut Coming up soon Viennissä 6 Alkutuotannossa Pehmeä institutionaalinen puut e 5 Politiikan koordinaatiopuut e 4 Suuntaamispuut e Kyvykkyyspuute Pehmeä institutionaalinen puut e 6 5 4 3 2 1 Pehmeä institutionaalinen puut e 3 2 1 Perinnesidonnaisuus Vastakkainasettelut MARKKINOI- DEN TOIMINTA (hinnanmuodostus, markkinoillepääsy...) PROTEIINILÄHTEIDEN MONIPUOLISTUMISEN ESTEENÄ Vahva verkostopuut e Heikko verkostopuute Vahva verkostopuute Kyvykkyyspuute Ref ektiivisyyspuute Kova institutionaalinen puut e Suuntaamispuut e Kysynnän eritt elypuut e Pehmeä institutionaalinen puut e Kulutuksessa ml. ruokapalvelut Jalostuksessa ja kaupassa Tuomas Kuhmonen, Ira Ahokas, Marko Ahvenainen, Pasi Pohjolainen SUOMEN PROTEIINIJÄRJESTELMÄN POLKURIIPPUVUUS JA MUUTOSKITKA TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS TUTU E-JULKAISUJA XX/2017 10

Murroskausi ja paradigman muutos 11

Visio 2030 Kuluttajat syövät maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa, jonka proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten mukaisesti. Täydennysvalkuaisomavaraisuutemme on noussut nykyisestä alle 20 prosentista 60 prosenttiin. Kasvi-, sieni- ja kalatuotteita syödään nykyistä enemmän, ja lihan käyttö on vähentynyt. Tämän seurauksena kansanterveys on parantunut ja kroonisten sairauksien, esim. diabeteksen ja syövän, ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun. Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Uudet suomalaiset elintarvikkeet on tuotteistettu niin, että kuluttajat pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä myös maailmalla. = makua & elämyksiä + (hinta)kilpailukykyä + vastuullisuutta & kestävyyttä + terveyttä + teknologiaa + paikallisuutta & huoltovarmuutta 12

Proteiinijärjestelmä 13

Yhteenkietoutuminen ja monitulkintaisuus Muutostekijät, ajurit Tulevaisuuksien sisältöelementit Muutoksen juonet Muutoksen tahdit Muutoksen tasot Muutoksen muodot kietoutuvat yhteen Lehmä voidaan tulkita tuotantovälineeksi ravinnon lähteeksi biojalostamoksi huoltovarmuuskeskukseksi päästölähteeksi maisemanhoitajaksi lauman jäseneksi persoonaksi lemmikiksi riiston kohteeksi 14

20 elementtiä 15

Monitasotarkastelu (Multi-Level Perspective) 16

Juonet? 17

Skenaariot 18

Skenaariot 19

Systeemisen muutoksen normatiivinen hallinta: käyttöliittymä 20

Sisältötekijöiden vaikutus tavoitteisiin ja todennäköisyys (2030) 21

Ristivaikutusanalyysi 22

Ristivaikutusanalyysi (top-20) 23

Ristivaikutusanalyysi 24

Tulevaisuusverstas 25

Systeemiset puutteet 28