ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELEISSA 4 JA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS-, KATU- JA LIIKENNE- ALUEILLA

OJAKKALA PIETILÄ ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELEISSA 4 JA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS-, KATU- JA LIIKENNE- ALUEILLA Kaava Oj 14 SELOSTUS (20.11.2007)

KAAVAPROSESSI asia: 24/713/2004 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ympa 30.05.2006 65 YMPA LIITE 6 kaavan vireille tulon kuulutus 08.06.2006 vuorovaikutusprosessi osallisten kanssa täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ympa 18.9.2007 YMPA LIITE 1 kaavamuutosehdotus ympa 18.09.2007 om. f kaava nähtävillä MRL 65 9.-22.10.2007 korjattu kaavaehdotus ympa 20.11.2007 119 om. d VIHDIN KUNNAN TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS kaavoitusteknikko Matti Hult s-posti: matti.hult at vihti.fi, p. (09) 2242 3980 2 (25)

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Ojakkala Taajamanosa: Pietilä Muutettava asemakaava: 12 A 2a Korttelit: 4 ja 6 Muut alueet: lähivirkistys-, katu- ja liikennealueet 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen sijainti opaskartalla kartta mittaustoimi 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus OJAKKALAN TAAJAMAN PIETILÄN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 4 JA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS-, KATU- JA LIIKEN- NEALUEILLA, KAAVA Oj 14. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE PIETILÄN TAAJAMANOSAN KORTTELEITA 4 JA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS-, KATU- JA LIIKENNEALUEITA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU PIETILÄN TAAJAMANOSAN KORTTELI 4 JA OSA KORTTELISTA 5a SEKÄ KATUALUEITA. Selostuksen valokuvat Matti Hult 3 (25)

1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 2 TIIVISTELMÄ...6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 6 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3 LÄHTÖKOHDAT...7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 9 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus...12 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...16 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...16 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...17 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kaavaehdotusvaiheessa 18.9.2007...17 Kaavoituksen lähtökohdista ja kaavan valmisteluaineiston luonnoksista on neuvoteltu maanomistajien ja kunnallistekniikan kanssa...17 4.3.1 Osalliset...17 4.3.2 Vireille tulo...17 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...17 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 18 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 18 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 18 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 18 4.5.1 Alustavan suunnitelman kuvaus... 18 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu...20 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...20 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset...20 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 21 5.1 KAAVAN RAKENNE...21 5.1.1 Mitoitus...21 4 (25)

5.3 ALUEVARAUKSET...21 5.3.1 Korttelialueet...21 5.3.2 Muut alueet...21 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 22 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 22 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 22 5.4.4 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 22 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 22 5.6 ASEMAKAAVA, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 22 5.7 NIMISTÖ... 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...23 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 23 6.2 KAAVATALOUDELLINEN TARKASTELU... 25 6.3 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 25 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitys 18.9.2007) Liite 2 Asemakaavan muutosehdotus Liite 3 Havainnepiirustus Liite 4 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto, liitteenä sitten kun kaava viedään hyväksyttäväksi Liite 5 Poikakoulunkuja katusuunnitelma 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Maakuntakaava 2006, Uudenmaan liitto Vihdin yleiskaava -86 Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavaehdotus Ojakkalan rakennuskaava n:ot 12 A 2a Kaavamuutoshakemukset Vihdin maisemahistoriallinen selvitys. Johanna Forsius-Nummela, 3.3.1994 Vihdin tieliikenteen meluselvitys, Tielaitos ja 1998 Ympäristöohjelma, kv 26.1.1998 Vihdin kulttuurihistorialliset alueet ja rakennukset, 1982 Kaavoitusohjelma vuodelle 2007. kv 19.3.2007 Ojakkalan asemakaavan Oj 14 meluselvitys, WSP 2007 5 (25)

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessi on käynnistetty 30.5.2006, jolloin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa. Ympäristölautakunta päätti olla laajentamatta kaavamuutosta Mörkölänpolun alueelle. Se katsoi, että katu tarvitaan liikenteen järjestämiseksi korttelin 4 rakennuspaikoille. Kaava kuulutettiin vireille 8.6.2006. Kunnanjohtaja käytti otto-oikeutta ja vei asian kunnanhallituksen käsittelyyn 28.6.2006. Kunnanhallitus päätti laajentaa asemakaavamuutoksen koskemaan korttelia 4 ja Mörkölänpolun katualuetta. Kunnanvaltuusto asetti 28.8.2006 kaavamuutosalueen rakennuskieltoon. Kaavoituksen lähtökohdista ja kaavan sisällöstä on neuvoteltu maanomistajien ja kunnallistekniikan kanssa. Kaavan tavoitteet ovat lähtöisin kaavamuutoshakemuksista. Kaavan valmisteluaineiston perusteella käytiin vuorovaikutus osallisten kanssa. Ympäristölautakunta hyväksyi 18.9.2007 kaavaehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n mukaisessa tarkoituksessa julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä 9.-22.10.2007. Korjattu kaavaehdotus valmisteltiin hyväksymiskäsittelyyn ympäristölautakunnan marraskuun kokoukseen. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella osa korttelin 6 KTY-1 -korttelialueesta on muutettu asumiseen (AO-6). Voimassa olevan kaavan muilla erillispientalojen korttelialueilla on asemakaavaan tehty vain vähäisiä muutoksia. Pyölintien liikennealue on muutettu katualueeksi kaavamuutosalueen kohdalta. Mörkölänpolun katualueesta osa on muutettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM-1) liitettäväksi kaavan 12 A 2a kortteliin 5a. Poikakoulukujan katualuetta on jatkettu lähivirkistysalueelle korttelin 4 lounais- ja eteläpuolelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 6 (25)

Poikakoulunkujan ja Mörkölänpolun varressa on vielä toteutumattomia omakotirakennuspaikkoja, KTY-1 korttelialueelle kaavalla 12A2a kaavoitettua lisärakennusoikeutta ei ole toteutettu. Kaavan saatua lainvoiman Pyölintien liikennealue muuttuu kaduiksi, ja sen toteutus ja kunnossapito siirtyy kunnalle kunnes Tiehallinto ja kunta asiasta sopivat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pietilän taajamanosassa noin 1 km päässä Ojakkalan taajaman keskustasta ja n. 6 km päässä Nummelan keskustasta. Kaavamuutosalue kuuluu Pietilän alueen rakenteeseen. Alueen lähellä sijaitsee päiväkoti ja Ojakkalan koulu on kilometrin päässä. Erityisesti Pietilän vanhojen maatilojen talouskeskusten kulttuurimaisema vaikuttaa alueen identiteettiin. Alue on osittain toteutunutta omakotialuetta. Alueelle sijaitsee kulttuurihistoriallisesti tärkeä Pietilän vanhan kansakoulu, joka on toiminut kymmeniä vuosia tekstitiilialan yrityksenä. Yritystoiminta kiinteistössä loppuu. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MYY/07 7 (25)

Kaavamuutosalue Ojakkalan kokonaisrakenteessa 8 (25)

3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Kaavamuutosalue sijaitsee harjun kaakkoisrinteellä, jossa vanhan asutuksen vuoksi on olemassa paljon puustoa. Alueelta on pitkät näkymät Kotkaniemen pelloille Enäjärven suuntaan. Maaperä Alueen maaperä on soraa ja soveltuu hyvin rakentamiseen. Luonnonolot Tonttialueet ovat osin rakennettuja ja niillä kasvaa myös täysikasvuista puustoa. Poikakoulunkuja Pienilmasto Alueella on suotuisa pienilmasto asumiseen. Vesistöt ja vesitalous Alueella ei ole pintavesistöjä, lukuun ottamatta korttelin 6 KTY-1 korttelialueella olevaa allikkoa ja ojaa. Luonnonsuojelukohteet Kaavamuutosalueella ei ole luonnonsuojelukohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue kuuluu Ojakkalan taajaman keskustan rakenteeseen ja erityisesti Pietilän vanhojen maatilojen talouskeskusten kulttuurimaiseman vaikutuspiiriin. 9 (25)

Taajamakuva Kaavamuutosalue kuuluu vuonna 2000 hyväksytyn asemakaavan perusteella rakennettuihin korttelialueisiin. Alueen uudisrakentaminen on lähtemässä käyntiin. Asuminen Kaavamuutosalueella on 3 omakotitaloa. Alueella asuu n. 10 asukasta. Palvelut Pietilän entinen kansakoulu ja sen opettajien talo on ollut viime vuosikymmeninä yritystoiminnan käytössä. Toiminta on loppumassa. Yksi päiväkoti sijaitsee aivan alueen läheisyydessä ja 2 muuta Ojakkalan keskustassa kuten myös koulu. Terveyskeskus on Nummelan suunnassa n. 5 kilometrin päässä. Muut kaupalliset palvelut ovat Ojakkalan keskustassa ja julkiset palvelut Nummelassa. Työpaikat Suunnittelualueella on muutama yksityinen työpaikka. Virkistys Nummelanharjun alue palvelee Pietilän asutusta virkistysalueena. Harjun koillispuolella on laajahkot metsäalueet sekä laskettelukeskus ja golf-kenttä. Liikenne Suunnittelualueen itäreunassa kulkee Pyölintie, joka välittää liikennettä Veikkolan suunnasta Tervalammen ja Ojakkalan kautta Vihdin kirkonkylän suuntaan. Pyölintie on valtion yleinen tie ja se on voimassa olevassa kaavassa liikennealuetta. Alueella sijaitsevat myös Poikakoulunkuja, Mörkölänpolku ja Pietilänkuja nimiset kadut. Lähimmät linja-autopysäkit ovat alueen kohdalla Pyölintiellä ja alueen eteläpuolella Ojakkalantiellä. Ajoneuvoliittymät korttelialueille ovat Poikakoulukujalta, Pietilänkujalta ja Mörkölänpolulta. Alueella ei ole yleisiä pysäköintialueita vaan pysäköinti on hoidettu tonteilla Pyölintiellä alueen kohdalla ei ole jalankulku- ja polkupyörätietä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Asuntoalue ei omaa erityisiä rakennus- tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Korttelissa 6 sijaitsee Pietilän entinen koulukiinteistö, joka on Vihdin vanhin kansakoulu vuodelta 1873. Se oli alkuaan poikakoulu. Koulu lopetettiin jo vuonna 1958, jonka jälkeen siinä on toiminut Tukku-Tuote Oy:n ompelimo. Mäellä koulurakennuksen pohjoispuolella sijaitsee vanha alakansakoulu, joka on toiminut lähinnä Tukku-Tuotteen varastona. Koulukiinteistö on inventoitu 1989. Rakennukset on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti tärkeiksi. 10 (25)

Entinen Pietilän koulurakennus, nykyisin Tukku-Tuote Oy Pietilän koulun entinen alakoulu Tekninen huolto Kaavamuutosalue sijaitsee rakennettujen kunnallisteknisten verkkojen piirissä. Joitakin uusia joudutaan rakentamaan jo voimassa olevan kaavankin toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tukku-Tuotteen pihassa on muutamia komeita tammia ja paljon mäntyjä. Kaava-alueen luoteisreuna sijaitsee vt 25:n melualueella. Alueen kohdalla on vt 25:n ajoradan viereen rakennettu betoninen n. 1,0 metrin korkuinen melukaide. Liikennemelun selvittämiseksi kunta teetätti WSP Finland Oy:llä meluselvityksen. Selvitystä on referoitu tässä selostuksessa. 11 (25)

Melun leviäminen nykytilanteessa 2030 nykyisillä rakennuksilla ja toteutetuilla meluesteillä, WSP, 2007 Liikenteen aiheuttama melu vt 25:ltä (55 db(a) ulottuu nykytilanteessa noin 55 metrin etäisyydelle tien keskeltä. Teollisuuden aiheuttamia häiriötä ei alueella esiinny. Sosiaalinen ympäristö Alueella ja sen ympäristössä on omakotiasutusta sekä maataloutta ja siihen liittyvää puutavaran jalostusta (sahausta ja höyläystä). Alue on muuten rauhallinen. Turvallisuudessa alueella ei ole ollut ongelmia. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavassa 8.11.2006, alue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Alueen lähistölle on esitetty viherreitti vt 25:n kaakkoispuolelle harjun suuntaisena. 12 (25)

Kaavamuutosalue maakuntakaavan 8/11/2006 kartalla Yleiskaavat Kunnanvaltuusto on hyväksynyt koko kuntaa koskevan yleiskaavan 10.11.1986 (oikeusvaikutukseton). Kaavamuutosalue sijaitsee yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueella (P), jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Alue sijaitsee pohjaveden kertymäalueella (pv-3) ja osittain vedenottamon kaukosuoja-alueella (pv-2). Valtatie 25 on merkitty valta/kantatieksi ja Pyölintie on seutu/kokoojatieksi. Kaavamuutosalue yleiskaava 86:n kartalla 13 (25)

Osayleiskaavat Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavan taajama-alueita koskeva osa on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.11.1998. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavassa rakentamiseen varatut alueet on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Molemmilla alueilla on lisämerkintä, että alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään (/s). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tulee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet suunnittelussa huomioida yhtenä ylemmänasteisena suunnittelutasona. Tavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella kuuteen kokonaisuuteen: toimiva aluerakenne, toteutuu alueella eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toteutuu alueella kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toteutuu alueella toimivat yhteysverkot ja energiahuolto, toteutuu alueella Helsingin seudun erityiskysymykset, ei koske aluetta luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, toteutuu alueella Asemakaavat Kaavamuutosaluetta koskee seuraava asemakaava: kaava 12 A 2a, hyv. kv 31.1.2000, jossa alue on liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY-1), erillispientalojen korttelialuetta (AO-6) sekä lähivirkistysaluetta (VL-4), liikennealuetta (LT) sekä katualuetta. Korttelin 6 käyttötarkoituksia KTY-1 ja AO-6 koskee lisämääräys; alue, jolla ympäristö säilytetään (/s). 14 (25)

Kaavamuutosalueen sijainti asemakaavan n:o 12A2a kartalla Luettelo muista kaavaa koskevista selvityksistä Kaavoitusohjelma 2007, hyväksytty kv 19.3.2007 Ympäristöohjelma, kunnanvaltuusto 26.1.1998 (ja luonn. ympa 22.5.2003). Vihdin tieverkko ja liikenneturvallisuussuunnitelman (Tielaitos 2002) päivityksen mukaan alueen kohdalla on kevyenliikenteen yhteystarve Ojakkalan keskustasta Vihdin kirkonkylän suuntaan. Vihdin kulttuurihistorialliset alueet ja rakennukset Tätä kaavaa varten tehty meluselvitys, WSP 2007 Rakennusjärjestys, kiinteistöjako, pohjakartta, rakennuskiellot Vihdin kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.1.2002. Kiinteistöjako on korttelialueilla osittain kaavan tarkoituksen vastainen. Pohjakartta on saatettu ajan tasalle syyskuussa vuonna 2007. Alueella on voimassa rakennuskielto, kts kartta s.16. 15 (25)

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Korttelin 6 tontin 5 omistaja on pyytänyt kunnanhallitukselta asemakaavan muutosta omistamansa KTY-1 korttelinosan käyttötarkoituksen muuttamiseksi asumisen tarpeisiin. Korttelialueella olevassa vahassa koulurakennuksessa on vuosikymmeniä toiminut vaatetusalan yritys. Voimassa olevassa kaavassa tontille on kaavoitettu olemassa olevien rakennusten lisäksi 700 kem2:ä KTY-1 rakennusoikeutta, jota ei ole toistaiseksi toteutettu. Alueen viereinen maanomistaja on sittemmin pyytänyt kunnanhallitusta suostumaan kaavamuutoksen heidän maallaan olevan Mörkölänpolku -nimisen katualueen poistamiseksi ja järjestämään Mörkölänpolun varren tonteille ajoyhteydet muuta kautta. Kunnanhallitus on päättänyt, että asia voidaan tutkia tämän kaavamuutoksen yhteydessä. Kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan kaavamuutos tulisi saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuoden 2007 loppuun mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka merkittiin tiedoksi ennen kaavoitusohjelman hyväksymistä on kuitenkin lähdetty siitä että ympäristölautakunta hyväksyy kaavan. Kaavoitusohjelmassa on kirjoitusvirhe tältä osin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavaprosessi on käynnistetty 30.5.2006, jolloin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa. Ympäristölautakunta päätti olla laajentamatta kaavamuutosta Mörkölänpolun alueelle. Se katsoi, että katu tarvitaan liikenteen järjestämiseksi korttelin 4 rakennuspaikoille. Kaava kuulutettiin vireille 8.6.2006. Kunnanjohtaja käytti otto-oikeutta ja vei asian kunnanhallituksen käsittelyyn 28.6.2006. Kunnanhallitus päätti laajentaa asemakaavamuutoksen koskemaan korttelia 4 ja Mörkölänpolun katualuetta. 16 (25)

Kunnanvaltuusto asetti 28.8.2006 kaavamuutosalueen rakennuskieltoon (kartta alla). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kaavaehdotusvaiheessa 18.9.2007. Kaavoituksen lähtökohdista ja kaavan valmisteluaineiston luonnoksista on neuvoteltu maanomistajien ja kunnallistekniikan kanssa. 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: kaava-alueen ja sen ympäristön maanomistajat ja asukkaat, alueella tai sen läheisyydessä toimivat kunnan palvelukeskukset, yhdistykset ja järjestöt joiden toimialaa kaavamuutoksessa käsitellään sekä ainakin Uudenmaan maakuntamuseo ja Tiehallinto. 4.3.2 Vireille tulo Kaava kuulutettiin vireille 8.6.2006, samalla kun kuulutettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kunnanvirastossa. Kaavalle avattiin www-sivu, jossa kaavan etenemistä on esitelty ja jonka kautta on voinut antaa palautetta. Alueen maanomistajat ovat ottaneet puhelimitse ja virastossa käyden yhteyttä suunnittelijaan kaavan vuorovaikutuskäsittelyn aikana. 17 (25)

Mielipiteet kohdistuivat pääasiassa Mörkölänpolun katualueen poistamiseen kaavasta ja siitä johtuviin ongelmiin korttelin 4 rakennuspaikkojen liittämiseksi katuun. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta ei ole tarpeen pitää MRL 66 :ssä tarkoitettua viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Alueen suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (kts. kohta 3.2.1 ja kohta 5.4) 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Suunnitella alueen täydennysrakentaminen, tonttijako ja liikennöinti tonteille tarkoituksenmukaiseksi, ottamalla huomioon olemassa oleva rakennuskanta, liikenneturvallisuus ja kunnanhallituksen päätös tutkia Mörkölänpolun mahdollinen poistaminen kaavasta tällä asemakaavamuutoksella. Taajamakuvan ja lähiympäristön kannalta; kaavoittaa alue siten, että otetaan huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennuskanta sekä alueen luonnonympäristö. Maanomistajien asettamat tavoitteet Muuttaa KTY-1 korttelialueen käyttötarkoitus asumiseen soveltuvaksi. Poistaa Mörkölänpolku niminen katu kaavasta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavan suunnitelman kuvaus Voimassa olevan asemakaavan KTY korttelialue on kaavan valmisteluaineistossa on osoitettu asumiseen. Rakennusoikeudet pysyvät samana. Mörkölänpolun katualueen poistamiseksi on tehty monia vaihtoehtoisia suunnitelmia, joiden avulla tutkittiin korttelin 4 rakennuspaikkojen liittämistä katuun. Alla olevassa luonnoksessa näkyy yksi tapa ratkaista asia. Muuten voimassa olevan kaavan osalta on tehty vain virheiden korjausta ja asemakaavan saattamista ajanmukaiseksi mm. kerroslukujen väljentämisellä rinneratkaisujen sallimiseksi. 18 (25)

Esimerkki yhdestä kaavaratkaisusta, kaavan Oj 14 valmisteluaineisto Liikenne Pyölintie on merkitty kaduiksi. Ympäristöhäiriöt Alueelle tehdyn meluselvityksen mukaan vt 25:n liikennemelu leviää ennustetilanteessa v. 2030, ottaen huomioon suunniteltujen rakennusten sijoitus, korttelin 6 alueelle enimmillään n. 45 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta (kuva alla). Pohjavesialue Kaavamuutosalue on vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kaavaan otetaan sen vuoksi merkinnät, jotka säätelevät rakentamista ja muuta toimintaa alueella. 19 (25)

Kaavamuutoksen vaikutukset Uudisrakentaminen ei vaikuta ympäristöön enempää kuin voimassa olevan kaavan mahdollistama rakentaminen. 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Voimassa olevan kaavan mukaisille asuinrakennusten korttelialueiden osalta nyt tehtävät muutokset eivät oleellisesti tuo muutosta niiden olosuhteisiin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön eivät alueella muutu voimassa olevaan kaavan verrattuna. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Sosiaalisten olot alueella ja sen lähiympäristössä eivät muutu kaavaratkaisun vuoksi verrattuna voimassa olevalla kaavan tilanteeseen. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusarvioinnin ja mielipiteiden vaikutus valittuun kaavaratkaisuun Kaavamuutosehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon osallisten kannanotot, ylemmänasteiset suunnitteluvelvoitteet sekä aikaisemmat alueeseen kohdistuvat päätökset ja asemakaavan laatimisen sisältövaatimukset (MRL 54 ). Niiden perusteella laadittu kaavaehdotus on pääosin valmisteluaineiston luonnoksen mukainen Voimassa olevan asemakaavan mukaisten omakotitonttien käyttötarkoitukseksi on merkitty edelleen AO-6 ja työpaikkakorttelinosan (KTY-1) käyttötarkoitukseksi sekä AO-6 että AOT-2, jolla mahdollistetaan pienimuotoisen työpaikka- tai liiketoiminta alueen vanhassa koulurakennuksessa, mikäli sitä ei järkevästi voida ottaa esim. kokonaan asuinkäyttöön. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavamuutoksesta laaditut, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitys- ja tavoiteraportti olivat nähtävillä kunnanvirastossa ja teknisessä keskuksessa. Ympäristölautakunta hyväksyi 18.9.2007 kaavaehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n mukaisessa tarkoituksessa julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä 9.-22.10.2007. Korjattu kaavaehdotus valmisteltiin hyväksymiskäsittelyyn ympäristölautakunnan marraskuun kokoukseen. 20 (25)

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Eri käyttötarkoitusten rajoja on hieman muutettu tulevaisuudessa esiintyviä tarpeita silmällä pitäen. Rakennusoikeudet ja alat on vastaavasti merkitty voimassa olevan kaavan mukaisina ottaen huomioon mahdolliset laajennusvarat. Mörkölänpolun katualueen (osa) liittäminen AM-1 korttelialueeseen ei lisää sen rakennusoikeutta. Käyttötarkoitus pinta-ala kerrosala Erillispientalojen korttelialue, AO-6, AOT-2 n. 15100 m2 n. 3350 kem Maatilojen talouskeskusten korttelialue, AM-1 n. 400 m2 0 kem Katu n. 8500 m2 yhteensä n. 24000 m2 n. 3350 kem 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue, AO-6 Korttelialueelle saadaan rakentaa erillispientaloja. Rakennusoikeus on merkitty käyttötarkoitukselle tehokkuusluvulla e=0,20 tai rakennusalalle rakennusoikeuslukuna (esim. 550). Kerrosluku on 1/2k I u1/2. Erillispientalojen korttelialue, AOT-2 Korttelialueelle saadaan rakentaa erillispientaloja. Rakennusoikeudesta enintään 60 % saadaan käyttää kaavamerkinnän mukaisesti työtiloiksi. Rakennusoikeus on merkitty rakennusalalle rakennusoikeuslukuna. Kerrosluku on 1/2k I u1/2. Maatilojen talouskeskusten korttelialue, AM-1 Mörkölänpolun poistaminen aiheutti sen, että osa katualueesta liitetään viereiseen kortteliin 5a ja samalla se tarkoitti sitä, että korttelit 4 ja 5a yhtyvät, joten tällä kaavamuutoksella muutetaan kortteli 4 korttelin 5a osaksi. AM-1 korttelialueeseen liitetty katualueen osa ei kasvata AM-1 korttelialueen rakennusoikeutta. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Pyölintien liikennealue (LT) on muutettu katualueeksi tämän kaavamuutoksen kohdalla. Katualueen rajaan on merkitty tarpeelliset liittymäkiellot tonteille. Poikakoulunkujaa on jatkettu kiertämään entisen korttelin 4 länsi- ja eteläpuolelle. 21 (25)

5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uudisrakentamisen sijoittaminen olemassa olevan asutuksen naapurustoon vaikuttaa aina jonkin verran asukkaiden olosuhteisiin. Tällä kaavamuutoksella uutta asuinrakentamista on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaiselle KTY korttelin osalle Poikakoulunkujan päähän. Kaavaselostukseen liitetään rakennustapaohjeita uuden asuinrakentamisen osalta, jotta uusi rakentamien täydentää sopivalla tavalla olemassa olevaa omakotirakentamista. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole suuria vaikutuksia luonnonympäristöön koska alue on jo pääosin kaavoitettu ja osittain rakennettukin. Maisemarakenne ja luonnonolot tonttialueilla eivät muutu kuin rakentamiseen liittyviltä osiltaan. Pohjaveden suojeluun on kaavamerkinnöillä ja määräyksillä kiinnitetty erityistä huomioita. 5.4.4 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Ratkaisu tukee eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun tavoitetta koska kyseessä on kaavamuutos pääosin rakennetulla asuinalueella. Ratkaisulla ei vaikeuteta viheryhteyksien toteuttamista. Jalankulkuyhteys harjun suunnassa vain muuttuu Mörkölänpolulta Poikakoulunkujalle 5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikenteen aiheuttama meluhäiriö rajoittuu Pyölintien 50 km/t nopeusrajoitusalueella parinkymmenen metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Sen sijaan vt 25.n osalta uuden asuinrakentamisen sijoittaminen tarkoittaa meluntorjunnan huomioon ottamista. Kaavassa on varauduttu merkinnöin ja määräyksin meluhaittaan. 5.6 Asemakaava, kaavamerkinnät ja määräykset Selostuksen liitteenä. 5.7 Nimistö Kaavalla ei ole esitetty uusia kadun tai puiston nimiä. 22 (25)

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamattomien rakennuspaikkojen toteutukseen kaavan mukaan voidaan ryhtyä kun kaava on hyväksytty, koska alue on katujen ja kunnallistekniikan piirissä tai ne voidaan nopeasti toteuttaa. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakennustapaohjeet Yleistä Koko alueella on uudisrakennukset sopeutettava olemassa olevaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja ympäristöön (mm. Pietilän maatilojen talouskeskusten alueet ja ent. Poikakoulu). Kortteleissa 5a ja 6 asuinrakennukset porrastetaan rinteeseen kaavan osoittamalla tavalla, silloin kun maaston kaltevuus sitä edellyttää. Kattomuodon tulee olla harjakatto. Korttelissa 6 talousrakennukset / autosuojat tulee sijoittaa vt 25:n puoleiseen osaan rakennuspaikkaa melusuojauksen vuoksi. Mikäli rakennussuunnittelussa voidaan osoittaa niiden sijoitukseen parempi, alueen olosuhteet hyvin huomioon ottava ratkaisu, voidaan ne sijoittaa tontille poiketen kaavan mukaisesta rakennusalasta, kaavoittajan hyväksyttyä ratkaisun rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Erityistä K6 rp 5 Rakennuspaikan vt 25:n puoleiselle rajalle tulee rakentaa melun etenemistä pihalle estävä aita tai muuri. Esteen korkeuden tulee olla ainakin 2 metriä. K6 rp 6 Korttelin 6 AO korttelialueen rakennuspaikalle 6 sallittu uudisrakennus tulee istuttaa huolellisella suunnittelulla rinteeseen siten, että rakennuksen rungon ulkomitat ovat korkeintaan 10x8. Rakennuksen suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon maaston kaltevuus ja vanhat suojellut rakennukset sekä alueella oleva komea puusto. Rakennuksen kellarin tasolle tai talon eteen/sivulle voidaan rakentaa maan sisään autotalli. K6 rp 7 Rakennuspaikalle voidaan rakentaa paritalo tai kaksi erillistä omakotitaloa kaavan osoittamaan paikkaan siten, että niiden väliin sekä viereen on rakennettava aitaus, jonka melua suojaava vaikutus on mahdollisimman suuri. Kaava osoittaa sellaisen rakentamistavan millä meluselvityksen mukaiset melun ohjearvot saavutetaan piha-alueilla. 23 (25)

Havainnepiirustus Asemakaavamuutoksesta on laadittu havainnepiirustus, joka esittää kaavanlaatijan käsityksen siitä miten alueen toiminnot kortteli- ja katualueilla voidaan järjestää. Poikakoulunkujan katusuunnitelma 24 (25)

6.2 Kaavataloudellinen tarkastelu Asemakaavamuutoksen alueella on kadut ja vesihuolto jo pääosin rakennettu. Pyölintien yleinen tie siirtyy tulevaisuudessa kunnan kaduiksi, jolloin Pyölintien osalle tullee parantamispaineita ja sen varteen tulee rakentaa jalankulku ja pyörätie. Alustava kustannusarvio katujen ja puistojen rakentamisen ja kaavoituskustannusten osalta (asemakaavan alue). Hintataso 2007, yksikköhinnat Timo Hovi, Tarkastelussa ovat vain kaavamuutoksesta johtuvat lisäkustannukset voimassa olevaan kaavaan verrattuna: kadut pituus n. 70 m, päällysteen lev. n. 4 m kustannus 30 /m2 n. 8 500 valaisimet 4 kpl kustannus 2000 /kpl n. 8 000 vesihuolto ja sadevesi pituus n 70 m kustannus 200 /m n. 14 000 kaavoituskustannukset n. 6 000 meluselvitys n. 2 200 kustannukset yhtensä n.38 700 kaavamuutoksen hakijoiden velvoitteet n. 8 200 tulot yhteensä 0 erotus -30 500 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava-alueen toteuttaminen (rakentamattomilta osin) voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman, koska alue on liitetty olemassa oleviin katuihin ja kunnallisteknisiin verkkoihin. Vihdissä 18.9.2007 Jyrki Meronen tekninen ja ympäristöjohtaja Matti Hult kaavoitusteknikko Kaavaselostus on saatettu ajantasalle 20.11.2007 Kaavan Oj 14 materiaaliin voi tutustua Vihdin kunnan www-sivuilla osoitteessa: http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus/vireillä olevia kaavoja 25 (25)