2 Epäoleellinen integraali

Samankaltaiset tiedostot
II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

5 Epäoleellinen integraali

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Riemannin integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Pertti Koivisto. Analyysi C

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

3 Integraali ja derivaatta

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Integroimistehtävät, 10. syyskuuta 2005, sivu 1 / 29. Perustehtäviä. Tehtävä 1. Osoita, että vakiofunktio f(x) c on Riemann-integroituva välillä

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Sarjat ja integraalit

6 Integraali ja derivaatta

2 Riemann-integraali. 2.1 Porrasfunktion integraali. Aloitetaan integraalin täsmällinen määrittely tutkimalla porrasfunktion integraalia.

Riemannin integraalista

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

Sisältö. Funktiojonot ja -sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 15

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Viikon aiheet. Pinta-ala

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

ANALYYSIN TEORIA A JA B

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

ANALYYSI I, kevät 2009

ANALYYSI I, kevät 2009

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat. 1.2 Jonot. jossa

Lebesguen integraali - Rieszin määritelmä

6 Integraalilaskentaa

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat. 1.2 Jonot. jossa

2 Funktion derivaatta

ANALYYSI 3. Tero Kilpeläinen

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

ANALYYSI I, kevät 2009

3 Lukujonon raja-arvo

Matematiikan tukikurssi

i 2 n 3 ( (n 1)a (i + 1) 3 = 1 +

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

Kertausta ja täydennystä

1+kx 2, x [0, 1] 4. f k (x) = (sin x) k, x R Tehtävä 2. Osoita suoraan määritelmään perustuen, että funktiojono (f k ), missä

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat. 1.2 Jonot. jossa

Newtonin, Riemannin ja Henstock-Kurzweilin integraalit

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat. 1.2 Jonot. jossa

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat / Jonot / 200. jossa / 200

6 Eksponentti- ja logaritmifunktio

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Riemannin integraalista

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Matematiikan tukikurssi

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Riemann-integraalin ja mittaintegraalin vertailua

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

3 Lukujonon raja-arvo

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

MS-A010X Di erentiaali- ja integraalilaskenta Lukujoukot. 1.2 Jonot. 1.2 Perusongelmat. 1.3 Suppeneminen I. 1.2 Jonojen ominaisuuksia

Analyysi B. Derivaatta ja integraali. Pertti Koivisto

2 Funktion derivaatta

4 Pinta-alasovelluksia

Pertti Koivisto. Analyysi B

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

2. Useamman muuttujan funktioiden integraalilaskentaa. käsitteet kuten esimerkiksi useamman muuttujan funktioiden jatkuvuus jäävät

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1: tiivistelmä ja oheislukemista

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Sarjojen tasainen suppeneminen

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

2.2 Monotoniset jonot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Täydellisyysaksiooman kertaus

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

5 Differentiaalilaskentaa

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Jouni Sampo. 28. marraskuuta 2012

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Analyysi III S

Transkriptio:

ANALYYSI C, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, SYKSY 8 Epäoleellinen integrli Integrointivihje: Hyödynnä yhdistetyn funktion integrointisääntöä.. Määritä 9 9 (c) ( ). Tutki, millä vkion p rvoill epäoleellinen integrli (log ) p Myönteisessä tpuksess määritä integrlin rvo.. Osoit, että integrlin π sin epäoleellisuus on näennäistä siinä mielessä, että integroitv funktio voidn muunt Riemnn-integroituvksi määrittelemällä sille nollss jokin rvo. 4. Määritä 5 5 4 + 4 (c) ( ) π π tn 5. Määritä 4 + 4. Vihje: + 4 = ( )( ) = ( ). 6. Esitä epäoleellinen integrli 6 6 + 8 Riemnn-integrlien rj-rvojen summn.

7. Olkoon f jokisell välin [, b[ suljetull osvälillä Riemnn-integroituv funktio. Oletetn lisäksi, että jokist positiiviluku ε > kohti on olemss sellinen piste c ], b[, että z f() < ε z in, kun c z, z < b. Osoit, että epäoleellinen integrli b f() Vihje: Cuchyn suppenemisehto (lukujonoille). 8. Tutki, suppeneeko epäoleellinen integrli log. 9. Tutki mjorntti- j minornttiperitteit käyttäen, suppeneeko epäoleellinen integrli π + cos + sin.. Osoit, että toinen epäoleellisist integrleist suppenee j toinen hjntuu. e j e.. Tutki mjorntti- j minornttiperitteit käyttäen, suppeneeko epäoleellinen integrli + 4 sin.. Tutki mjorntti- j minornttiperitteit käyttäen, suppeneeko epäoleellinen integrli + (c) sin.. Tutki, millä vkion s rvoill epäoleellinen integrli s log ( + )

4. Tutki mjorntti- j minornttiperitteit käyttäen, suppeneeko epäoleellinen integrli e e cos (c) e e 5. Tutki mjorntti- j minornttiperitteit käyttäen, suppeneeko epäoleellinen integrli rcsin. Vihje: Rj-rvo lim + rcsin. 6. Tutki, suppeneeko epäoleellinen integrli. sin π log ( + ) e sin (c) e +. 7. Oletetn, että funktio f on jtkuv j ei-negtiivinen välillä ], [. Osoit, että epäoleelliset integrlit f() j ( ) f() suppenevt (ti hjntuvt) smnikisesti. 8. Olkoon f sellinen välillä [, 4] jtkuv funktio, että f() =. Tutki, suppeneeko epäoleellinen integrli 4 9. Osoit, että epäoleellinen integrli f(). sin(log ). Olkoot f j g sellisi funktioit, että f j g ovt Riemnn-integroituvi välillä [, c] kikill c [, b[ j epäoleelliset integrlit b f () suppenevt. Osoit, että epäoleellinen integrli j b g () Vihje: (f ± g). b f()g()

. Määritä + + +. Vihje: + + = ( + ) +.. Tutki, suppeneeko epäoleellinen integrli e log +. Myönteisessä tpuksess määritä epäoleellisen integrlin rvo. Vihje: Kun, niin = ( + +).. Millä vkion k rvoill epäoleellinen integrli e k suppenee? Mikä on tällöin epäoleellisen integrlin rvo? 4. Olkoon Osoit, että hjntuu. f() =, kun k Z + : [k, k + ],, muulloin. f() 5. Tutki mjorntti- j minornttiperitteit käyttäen, suppeneeko epäoleellinen integrli log( + ) tn + (c) 4. 6. Osoit mjorntti- j minornttiperitteit käyttäen, että toinen epäoleellisist integrleist + log j log suppenee j toinen hjntuu.

7. Olkoon funktio f jtkuv kikill j Osoit, että epäoleellinen integrli lim f() log =. e f() 8. Tutki, millä vkion rvoill epäoleellinen integrli e 9. Tutki epäoleellisen integrlin + + 4 suppenemist sekä käyttäen mjorntti- j minornttiperitteit että käyttäen osmäärätestiä (luse.5).. Määritä kikki vkion s rvot, joill epäoleellinen integrli suppenee s + + 5 + 4 +. Tutki, suppeneeko epäoleellinen integrli sin (log( + 4) log ).. Osoit, että toinen epäoleellisist integrleist ( ) ( log( + ) log j log( + ) log( ) ) suppenee j toinen hjntuu.. Tutki, suppeneeko epäoleellinen integrli cos + sin cos(e ) +.

4. Olkoon f sellinen kikill jtkuv funktio, että suppenee itseisesti. Osoit, että suppenee kikill >. f()e f()e 5. Määritä e 5 6. Osoit, että epäoleellinen integrli Vihje: Käytä funktiot e mjornttin. e 7. Määritä e 5 8. Tutki, suppeneeko epäoleellinen integrli +. 9. Tutki, millä vkion p R rvoill epäoleellinen integrli p ( + ) p 4. Osoit, että epäoleellinen integrli ( sin ) q (p, q R) p suppenee täsmälleen silloin, kun q + < p < q +.