Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018

Voittajakuva 3. palkinto 2. palkinto kunniamaininta kunniamaininta Parasta Parikkalassa Valokuvauskilpailun satoa kesällä 2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Kunnanhallitus 24.11.2015 Kunnanvaltuusto 16.12.2015

Taloussuunnitelma 2016 2018 2

Taloussuunnitelma 2016 2018 3 Sisällys YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 5 KUNNAN ALUE... 5 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT... 6 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013 2017... 10 LAUTAKUNTIEN PAINOPISTEALUEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 12 KONSERNI... 12 KÄYTTÖTALOUSOSA... 14 21 HALLINTO... 15 210 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 15 2001 Vaalit... 15 220 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 16 2002 Tarkastustoimi... 16 230 KUNNANHALLITUS... 17 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut... 17 240 MAASEUTUELINKEINOLAUTAKUNTA... 20 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut... 20 22 SIVISTYS... 25 250 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 25 2005 Perusopetus ja lukio... 25 2006 Vapaa sivistystyö... 28 2007 Varhaiskasvatus... 30 23 TEKNINEN... 33 260 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 33 2008 Rakennuttaminen ja kaavoitus... 33 2009 Kiinteistöt... 36 2010 Yhdyskuntatekniikka... 38 270 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 41 2011 Rakennusvalvonta... 41 KÄYTTÖTALOUDEN YHDISTELMÄ... 42 KÄYTTÖTALOUSOSAN PERUSTELUT... 43 TULOSLASKELMAOSA... 46 TULOSLASKELMAOSAN PERUSTELUT... 47 LASKENNALLISESTI ERIYTETYN VESIHUOLLON TULOSLASKELMA... 48 INVESTOINTIOSA... 49 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT... 53 RAHOITUSOSA... 54 RAHOITUSOSAN PERUSTELUT... 55 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 56 TALOUSARVIORAKENNE 2016... 64

Taloussuunnitelma 2016 2018 4 Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO 35 27 TILINTARKASTAJA TARKASTUSLTK 5 KUNNANHALLITUS 10 Henkilöstöjaosto 7 5 KESKUSVAALILTK 5 MAASEUTUELINKEINOLTK 7 J TERVEYSLTK - SIVISTYSLTK 97 SIVISTYSLTK TEKNINEN LTK 97 TEKNINEN RAKENNUSLTK 75 Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio Kunnanvaltuuston päätös 15.6.2015

Taloussuunnitelma 2016 2018 5 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syyskuussa 2015 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Toimintaympäristö Kunnan alue Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupunkeihin. Kunnalla on 65,1 km yhteistä rajaa Venäjän federaation kanssa. Parikkalan kokonaispinta-ala on 760,9 km 2, josta vesistöä 167,7 km 2 eli 22 %. Taajama-aste on 45,8 %. Kunnan halki kulkee Helsinki Kajaani valtatie 6 ja Helsinki - Joensuu rautatie, jotka molemmat haarautuvat Parikkalasta myös Savonlinnan suuntaan; valtatie 14 ja ns. Savonlinnan rata.

Taloussuunnitelma 2016 2018 6 Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013, jonka mukaan kunnan on tullut yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä laissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti ja ilmoittaa 30.11.2013 mennessä valtiovarainministeriölle minkä kuntien kanssa selvitys tehdään. Parikkalan kunnanvaltuusto on 14.11.2013 päättänyt ilmoittaa, että Parikkalan kunta käynnistää kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen yhdessä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien sekä Lemin, Luumäen, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien kanssa. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksen loppuraportti on valmistunut 30.9.2014. Valtiovarainministeriön kuntajakoselvittäjät ovat esittäneet Etelä-Karjalaan kahta kaupunkia; Lappeenranta ja Imatra. Uusi Imatra muodostuisi Imatran kaupungin lisäksi Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnista. Kaikki Etelä-Karjaan kunnat ovat vuoden 2014 loppuun mennessä päättäneet olla lähtemättä kuntaliitoksiin. Näin ollen Etelä-Karjalan kuntarakenteeseen ei tule vuoden 2017 alusta muutoksia. Väestö ja työpaikat Parikkalan kunnan väkiluku lokakuun 2015 tilaston mukaan on 5 257. Vuodenvaihteen 2014 2015 virallinen asukasluku oli 5 373, joten alla olevaa tilastokeskuksen ennustetta ei toistaiseksi ole pystytty haastamaan, ennuste näyttää toteutuvan jopa ennakoitua synkemmin. Ennusteen mukaan Parikkalan kunnan väkiluku alenee luonnollisen väestömuutoksen seurauksena vuosittain lähes 100 hengellä. Parikkalan muuttoliike on suunnilleen ollut tasapainossa, mutta viimeisimpien kuukausien aikana se on kääntynyt negatiiviseksi. Ikärakenteesta johtuen vuosittainen kuolleiden ja syntyneiden välisen epäsuhteen johdosta väestömäärä vääjäämättä vähenee. Parikkalan väestön kehitys ikäryhmittäin vuosina 2010 2015 (syyskuu-15) Väestönmäärä 6000 Parikkalan kunnan väestön kehitys ikäluokittain 5000 4000 844 832 842 858 849 870 910 941 868 882 972 975 3000 2000 1000 0 2024 2003 1932 1877 1793 1740 932 859 828 805 776 750 515 511 499 459 427 391 623 589 580 569 537 537 2010 2011 2012 2013 2014 9/2015 75-844 832 842 858 868 882 65-74 849 870 910 941 972 975 45-64 2024 2003 1932 1877 1793 1740 25-44 932 859 828 805 776 750 15-24 515 511 499 459 427 391 ikäluokat -14 623 589 580 569 537 537 75-65 - 74 45-64 25-44 15-24 ikäluokat -14 ikäluokat yhteensä 5787 5664 5591 5509 5373 5275

Taloussuunnitelma 2016 2018 7 Parikkalan kunnan väestön ikärakenne tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2020, mistä voi todeta, että väki vähenee ennustetta nopeammin, lokakuu 2015 on 5257: Parikkala Ikäluokat yhteensä Molemmat sukupuolet - 14 15-64 65-74 75-2015 5 267 532 2 873 990 872 2016 5 171 521 2 756 995 899 2017 5 084 514 2 657 1 033 880 2018 4 999 512 2 574 1 039 874 2019 4 926 506 2 475 1 054 891 2020 4 855 501 2 406 1 047 901 Kunnan toimenpiteet ja palvelut kohdistuvat pääosin kunnan omaan väestöön. Suunnittelussa on sen takia erityisen tärkeää tietää, minkälaista väestöpohjaa varten kunta aikoo tulevat palvelunsa ja toimintonsa tuottaa. Työpaikkojen työllisten määrät ovat kuntarakenneselvityksen 2014 mukaan koko Etelä-Karjalassa vähentyneet 2000 luvulla lähes kaikissa kunnissa, Parikkalassa työpaikkojen vähennys on ollut lähes 20 % ja työllisten määrä reilut 10 %. Lähes kolmannes työpaikoista on julkisella sektorilla. Parikkalassa työpaikkaomavaraisuus on 85 prosentin luokkaa. Työpaikat on pystyttävä säilyttämään ja uusia luomaan, mikäli väestöennusteita voidaan haastaa taikka ylipäätään väkilukutavoitteisiin aiotaan päästä.

Taloussuunnitelma 2016 2018 8 Parikkalan työttömyysaste on vuoden 2015 aikana vaihdellut helmikuun 15,8 prosenttiyksikön ja elokuun 12,0 prosenttiyksikön välillä. Keskiarvo on 13,7 %, joka on hiukan pienempi kuin Etelä-Karjalan maakunnan ja Ely-keskuksen työttömyysprosentit. Tämänhetkisen talousennusteen mukaan työttömyysaste pysynee loppuvuoden ja vielä pitkälle ensi vuonnakin samalla tasolla. Korkeahko työttömyys yhdessä väkiluvun alenemisen kanssa pitää verotulojen kehityksen hitaana. Tästä johtuen toimintamenot eivät Parikkalassa suunnittelukaudella voi juurikaan kasvaa. Työpaikat 31.12.2014: Maa- ja metsätalous 20,9 %, jalostus ja rakentaminen 17,5 %, palvelut 58,9 %, muut 2,7 %. Parikkalan työvoima tilastoissa vuonna 2015 on 2 214. Näin ollen työvoiman ulkopuolella oli 58 % väestöstä. Valtakunnallisesti varsin suuri luku selittyy kunnan ikärakenteella, koska eläkeläisten osuus väestöstä on kolmannes. Väestöllinen eli demografinen ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena: kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella tai koko maassa. Väestötieteilijät laskevat suhdeluvun niin, että eityöikäisiksi määritellään kaikki alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Työikäisiä ovat loput eli näiden rajojen väliin sijoittuvat. Kyse on siis lähinnä väestön ikärakenteen ja sen muutosten kuvaamisesta. Parikkalassa vuoden 2013 lopussa luku oli 75,4. Koko maan vastaava luku oli 59,1 ja Imatran seutukunnassa 68,5. Ennusteen mukaan Parikkalan huoltosuhdeluku vuonna 2030 on 115,5. Toisaalta Parikkalan kunnan luku on pitkälti yhteneväinen maakunnan maalaiskuntien kanssa. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. Edelliseen lasketaan mukaan 0 14- vuotiaat, opiskelijat, ase- tai siviilipalvelusta suorittavat, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi omaa kotitalouttaan hoitavat. Työllisiksi luetaan kaikki 18 74 vuoden ikäiset henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työnhakijoina. Parikkalan luku on 1,89, koko maan 1,32.

Taloussuunnitelma 2016 2018 9 Taloudelliset lähtökohdat Viime vuosien runsaista investoinneista johtuen poistot ovat korkealla tasolla ja pysyvät siellä pitkään. Alhaisesta tulotasosta huolimatta kunnalla on toistaiseksi vahvuutena ollut kaksi asiaa; keskimääräistä alhaisemmat veroprosentit ja velkamäärä. Tuloveroprosentti 19,5 on alle valtakunnan keskiarvon ja tämän vuoden tilinpäätöksessä oleva 450 euroa / asukas - velkamäärä ovat valtakunnan alhaisimpia. Lisäksi kunnalla on myös kaikki muutkin talouden tunnusluvut Suomen kuntien keskiarvoa paremmat. Nykyinen veroprosentti on ollut voimassa vuoden 2013 alusta lukien. Kunnanvaltuusto on 27.10.2015 päättänyt pitää myös vuoden 2016 veroprosentit entisinä. Verotulot TILIVUOSI 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero 13 534 13 499 13 481 13 012 13 224 13 437 Muutos % 11,1-0,3-0,1-3,5 1,6 1,6 Yhteisövero 987 1 109 1 212 1 013 1 036 1 082 Muutos % 19,1 12,4 9,2-16,4 2,3 4,4 Kiinteistövero 1 262 1 408 1 403 1 403 1 403 1 403 Muutos % 1,5 11,5-0,3 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJAT- TAVA 15 783 16 016 16 095 15 428 15 663 15 923 Muutos % 10,8 1,5 0,5-4,1 1,5 1,7 Vuodelle 2016 on kaikkien verojen verotukseen tulossa useita muutoksia, jotka alentavat kuntien veron tuottoa. Hallitus on kuitenkin esittänyt, että ne pääosin kompensoidaan kunnille valtionosuuden lisäyksenä. Lokakuussa 2015 julkaistun verokehysennusteen mukaan Parikkalan vuoden 2015 verotulot toteutuvat suunnitellusti, mutta vuodelle 2016 verotulojen ennakoidaan laskevan tästä vuodesta noin 0,5 milj.euroa, budjetoitu 15,4 milj. euroa. Valtionosuudet Valtionosuus järjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuus tasaisesti koko maassa. Nykyinen järjestelmä on ollut voimassa tämän vuoden alusta. Alustavan koelaskennan mukaan Parikkalan kunnan valtionosuudet ovat ensi vuonna 18,1 milj. euroa, joka sisältää valtionosuusjärjestelmän 2015 muutoksen tasausta 1,1 milj. euroa. Lopulliset valtionosuuspäätökset tulevat vuodenvaihteessa valtion talousarvion hyväksymien jälkeen. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet kattavat kunnan budjetista 79 %. Rahoitustuotot ja -kulut Suunnitelmakauden korkotulot ja -menot ovat vuosittain suunnilleen samaa suuruusluokkaa, 20-30 000 euroa. Sekä sijoitusten tuottokorko että lainan velkakorko ovat

Taloussuunnitelma 2016 2018 10 tällä hetkellä ja ennusteiden mukaan vielä ensi vuonnakin varsin alhaalla; normaali tuottokorko sekä velkakorko ovat reilusti alle 1 %:n. Muut rahoitustuotot, joissa osa on sisäistä tuloa ja menoa, ovat 300 000 euroa positiiviset. Korkomenojen nousuun tulee varautua suurten investointien myötä lisääntyvän velan takia. Toimintatuotot ja kulut Sekä vuoden 2016 talousarvion toimintatuotot että -kulut ovat hieman pienemmät kuin vuonna 2014; tuotot 11,3 milj. euroa ja kulut 42,9 milj. euroa. Käyttötalouden tulo- ja menopuolta lisää 2,8 milj. euron osuus lomituspalvelujen hoitamisesta. Samoin sekä kuluja että menoja lisää kulloinkin käynnissä olevat projektiluonteiset hankkeet. Talouteen vaikuttavia oleellisia muutoksia / asioita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Kunnan budjetoiduista menoista puolet menee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksotelle, jolle on siirretty sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisvastuu. Eksoten kertyneet alijäämät, n. 43 milj. euroa on suunniteltu katettavaksi 5 vuoden maksuohjelmalla vuosina 2014 2018. Eksote on ilmoittanut vuodelle 2016 menojen kasvuksi 1,7 %. Kolmen vuoden keskiarvolla laskettuna Parikkalan kunnan maksuosuus on 22,5 milj. euroa. Eksoten tilanne muuttuu oleellisesti Imatran liityttyä vuoden 2016 alusta täysimääräiseksi jäseneksi. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet uuden perussopimuksen sekä kuntien välisen kustannusten suhteellisen osuuden jäädyttämisen nykytasolle. Eksoten ja kunnan välisissä palvelusopimuksissa neuvotellaan noin puolesta kunnan budjetista. Strateginen suunnitelma 2013 2017 Kunnan kehitysvisio 2017 Parikkala Kansainvälinen rajakunta vilkas, palveleva ja viihtyisä joustava ja uudistuskykyinen kansainväliset kuntalaiset ja yritykset rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Strategia-alueet kriittiset menestystekijät 1. Elinkeinot 1. Vaikuttaminen uusien yritysten ja työpaikkojen lisäämiseen vahvistetaan Parikkalan asemaa palvelujen seutukeskuksena biotalouden uudet avaukset matkailussa panostetaan luontaisiin vahvuuksiin ja maaseutumatkailuyrittäjyyden edistämiseen 2. Olemassa olevan yritystoiminnan monipuolinen kehittäminen 3. Parikkalan rajanylityspaikan mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kansainvälistämispäätös

Taloussuunnitelma 2016 2018 11 2. Asuminen ja ympäristö 1. Vetovoimainen asuin- ja yrittäjäympäristö uusien asuinalueiden kaavoitus ja olemassa olevien tonttien hyödyntäminen toimivat tietoliikenneyhteydet koko kunnan alueelle 2. Vuokra-asuntokannan kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, asuntopoliittinen ohjelma 3. Jätevesihuoltoon valitun ratkaisun toteuttaminen 4. Kasvihuonekaasupäästöjen määrän väheneminen asetetun tavoitteen mukaisesti 5. Vesistöjen tilan näkyvä paraneminen 3. Palvelut 1. Kustannustehokkaat ja tarpeita vastaavat lähipalvelut peruspalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut koulupalvelut päivähoitopalvelut 2. Lukion aseman vahvistaminen hyödyntämällä yhteistyötä ja uutta viestintäteknologiaa 3. Teknisten palvelujen kustannustehokkuus ja saatavuus puhdas vesi ja jätevesi kaukolämpö kadut ja tiet 4. Henkilöstö ja talous 1. Sitoutunut ja hyvinvoiva kunnan henkilöstö ammattitaidon ajantasaisuus ja sen hyödyntäminen henkilöstön viihtyvyys ja työkyky vaikutusmahdollisuudet omaan työhön 2. Kestävä ja terve kuntatalous tuloveroprosentti korkeintaan sama kuin 2 000 6 000 asukkaan kunnissa ajantasaiset maksut ja taksat Muita huomioon otettavia suunnitelmia Yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi täydentää hyvää yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tavoitteena tulee olla laadukkaampi päätöksenteko, joka perustuu johdonmukaiseen, läpinäkyvään, tasapuoliseen ja perusteltuun valmisteluun. Yritysvaikutusarvioinnin avulla toimintaympäristöä voidaan kehittää yritysystävällisemmäksi. Yritysvaikutusten arviointi ja sen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Valmisteluohje, sen säännöllinen seuranta ja käytännön kokemuksen kautta tulevat ohjeistuksen tarpeelliset muutokset juurruttavat yritysvaikutusarvioinnin luontevaksi osaksi kunnan päätösten valmistelua ja päätöksentekoa.

Taloussuunnitelma 2016 2018 12 EVA- ja IVA-arvioinnit päätöksenteossa Ennakkoarviointimenetelmä EVA ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA huomioidaan valmistelussa ja päätöksenteossa terveydenhuoltolain 11 :n mukaisesti. Tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä koskevia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutus edellyttää kunnissa poikkihallinnollista yhteistyötä tavoitteiden toteuttamiseksi. Lautakuntien painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet Konserni Lautakunnat laativat taloussuunnittelun yhteydessä kuntastrategioista johdetut omat painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet, jotka konkretisoivat kunnan strategiaa kunkin toimialan toiminnan näkökulmasta. Lautakuntien kautta kunnan strategia viedään käytäntöön eli sinne missä kunta kohtaa asiakkaansa (kuntalaiset). Lautakuntien strategiassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mitä kunnan strategia tarkoittaa lautakunnan kannalta? Mitkä ovat lautakunnan tarkennettu visio, päämäärät ja strategiat? Mitkä ovat toimenpiteet, joihin lautakunnassa ryhdytään strategian toteuttamiseksi? Miten varmistetaan henkilöstön osallistuminen strategian toimeenpanoon siten, että se etenee palvelutoiminnan tasolle? Konsernia johdetaan ja valvotaan kunnanvaltuuston 17.12.2009 antaman konserniohjeen mukaisesti. Parikkalan kunta tuottaa palvelut sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuun ottamatta pääsääntöisesti oman organisaationsa toimesta. Ulkopuolisiin organisaatioihin turvaudutaan silloin, kun kunnan oma organisaatio on palvelun järjestämiseen liian pieni tai kun muussa organisaatiossa tuottamisesta saadaan selvää taloudellista tai jakelullista etua asiakkaille. Parikkalan kuntakonserni muodostuu seuraavista yhteisöistä: Tytäryhteisöt 1.1.2016 Kunnan omistusosuus % Asunto Oy Kaivoniemi, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Kaivotienvatro, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Tarnalan kylätalo, Tarnala 100,00 Asunto Oy Vatrinne, Akonpohja 92,90 Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy 60,00 Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy 55,48

Taloussuunnitelma 2016 2018 13 Osakkuusyhteisöt 1.1.2016 Kunnan omistusosuus % Asunto Oy Hoviselkä, Niukkala 40,54 Kiinteistö Oy Pohjanlämpö, Parikkala 46,60 Asunto Oy Saaren Tulppaanipelto, Akonpohja 44,51 Asunto Oy Maironiemen Kaivorinne, Akonpohja 39,08 Asunto Oy Purokujansato, Särkisalmi 36,00 Asunto Oy Niukkalanhovi, Niukkala 24,19 Asunto Oy Saarenkeskus, Akonpohja 20,51 Kuntayhtymät 1.1.2016 Kunnan osuus % Etelä-Karjalan liitto 4,53 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky 4,21 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2,46 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 1,40 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 0,62 Kunnanvaltuusto on sanonut irti jäsenyyden Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä 31.12.2016 lukien. Kunnanvaltuusto on 30.10.2008 hyväksynyt osakassopimuksen ja päättänyt, että Parikkalan kunta pysyy Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy:n enemmistöosakkaana vuoden 2012 loppuun. Kunnanvaltuusto on 20.6.2012 päättänyt pidentää em. aikaa 31.8.2018 saakka. Konsernin tulostavoitteet: Parirealty Oy: Yhtiö pystyy vuokratuloillaan vastaamaan sille kuuluvista hallinto-, kiinteistö- ja lainanhoitomenoista sekä veroista. Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö toimii kannattavasti. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. Kunta on tietoisesti pyrkinyt pääsemään eroon yksittäisistä huoneistoista asuntoosakeyhtiötaloissa ja tarjonnut niissä asuville vuokralaisille huoneistoa lunastettavaksi. Asunnon vapautuessa se laitetaan yleiseen myyntiin.

Taloussuunnitelma 2016 2018 14 Käyttötalousosa Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,9 milj. 7 % Muiden palvelujen ostot 4,6 milj. 11 % Toimintamenojen jakautuminen TA 2016-42,9 milj. Avustukset 0,7 milj. 2 % Muut toimintakulut 1,7 milj. 4 % Henkilöstökulut 10,1 milj. 23 % Asiakaspalvelujen ostot 22,7 milj. 53 % Toimintatuottojen jakautuminen TA 2016-11,3 milj. Muut toimintatuotot 0,05 milj. 1 % Vuokratuotot 3,7 milj. 33 % Myyntituotot 6,6 milj 58 % Tuet ja avustukset 0,3 milj. 3 % Maksutuotot 0,6 milj. 5 %

Taloussuunnitelma 2016 2018 15 21 HALLINTO Toimintatuotot Toimintamenot 46 % 68 % Hallinnon osuus kunnan toimintatuotoista ja menoista. 210 Keskusvaalilautakunta 2001 Vaalit Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Valtiollisten ja kunnallisten vaalien toteuttaminen Parikkalassa. Nykytilan kuvaus Vaalien toteuttamisen käytännön järjestelyt hoitaa kunnanvaltuuston valitsema keskusvaalilautakunta sekä kunnanhallituksen kutakin vaalia erikseen valitsemat vaalilautakunnat sekä laitosäänestystä varten valittu vaalitoimikunta yhdessä keskusvaalilautakunnan nimeämien vaalitoimitsijoiden kanssa. Vaalilain edellyttämät kunnan tehtävät. Äänestysalueet ja varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikat: 001 Kangaskylä - Harjulinna 002 Särkisalmi Nuorisoseurantatalo Kisapirtti 003 Saari - Kirjasto 004 Uukuniemi Kirjasto Toiminnalliset muutokset Kuntalain muutos, kuntavaalit siirtyvät pidettäviksi nykyisen lokakuun sijasta huhtikuuhun. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Vuonna 2016 ei säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2017, kuntavaalit 9.4.2017 Vuonna 2018, tasavallan presidentin vaalit 28.1.2018, toinen vaalipäivä 11.2.2018

Taloussuunnitelma 2016 2018 16 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Ei vaaleja Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 9 406 9 500 - - 19 000 Toimintamenot 10 186 15 000 800 11 350 20 610 Toimintakate -780-5 500-800 -11 350-1 610 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Äänioikeutettuja 4 908 4 815 4 750 4 700 4 650 Äänestäjiä 1 742 3 036-3 050 3 050 220 Tarkastuslautakunta 2002 Tarkastustoimi Tilivelvollinen: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelma Nykytilan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle sen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, kuten tilintarkastajan valinnan, tilintarkastuskertomuksen käsittelyn, kannanoton tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen ja vastuuvapauden epäämiseen tai myöntämiseen. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, joka käsitellään valtuustossa kesäkuussa. Arviointikertomuksessa arvioidaan kunnan tilinpäätöstä sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Tarkastuslautakunta laatii toimikaudelleen suunnitelman jossa tulee läpikäytyä kunnan merkittävimmät toimialueet. Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Arviointikertomus määräaikaan mennessä kokoukset, tutustumiset, työpalaverit Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot 10 322 11 980 12 000 12 000 12 000 Toimintakate -10 322-11 980-12 000-12 000-12 000 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 20178 Kokoukset 5 6 6 6 6 Tilintarkastajan tarkastuspäivät 10 8-10 8-10 8-10 8-10

Taloussuunnitelma 2016 2018 17 230 Kunnanhallitus 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut Tilivelvollinen: hallintojohtaja Kunnanvaltuusto Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää sen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema 27- jäseninen valtuusto. Nykytilan kuvaus Valtuuston tehtäväalueita ovat kunnan toiminta-ajatus ja strategia, tavoitteiden asettaminen, asukkaiden tarpeiden ja järjestettävien palveluiden yhteensovittaminen, taloudellisten resurssien jakaminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Toiminnalliset muutokset Imatran liittyminen Eksoten täysjäseneksi 2016 alusta. Hallitusohjelmassa olevat hankkeet, kuten kuntien tehtävien karsiminen ja valmistautuminen itsehallintoalueiden perustamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Strategian toimeenpanon seuranta. Kunnan valmistautuminen kuntalain edellyttämiin yhtiöittämisiin ja mahdollisiin uusiin hallinto- ja yhteistyörakenteisiin itsehallintoalueella. Kunnanhallitus Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä käyttää kunnan puhevaltaa ja valvoo kunnan etua. Nykytilan kuvaus Kunnanhallituksen tehtäviä ovat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden hallinta, kunnan kehittäminen ja yritystoiminnan edistäminen, palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus sekä kuntien välinen yhteistyö. Toiminnalliset muutokset Imatran jäsenyyden myötä Eksoten operatiivisen toiminnan kehittäminen edellyttää aktiivisuutta perus- ja lähipalvelujen takaamiseksi. Mahdollisen itsehallintoalueen valmistelu. Yhtiöittäminen.

Taloussuunnitelma 2016 2018 18 Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Selvitetään ja tarvittaessa toteutetaan lämpölaitoksen yhtiöittäminen. Kuntalain edellyttämät tarkennukset strategiaan ja hallintosääntöön valmistellaan 2016 aikana. Vaikuttaminen itsehallintoalueiden perustamista, kuntien ja valtion tehtävien koskevaa uudelleen järjestelyä koskevissa lausunnoissa ja kuulemissa. Valmistautuminen veropohjan muutokseen vuoden 2019 alusta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kuntalaisille. Nykytilan kuvaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä, jonka täysjäseneksi Imatra liittyy vuoden 2016 alusta. Toiminnalliset muutokset Hallitusohjelman mukaisesti vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluista sekä eräistä valtion viranomaistehtävistä siirretään valtion ohjauksessa toimiville itsehallintoalueille. Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Kunnan on varmistettava sekä Eksoten puitteissa että tulevassa itsehallintoalueisiin perustuvassa järjestelmässä kuntalaisten tarpeisiin perustuvat lähipalvelut. Keskushallinto Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Keskushallinnon tarkoituksena on hoitaa keskitetysti kunnan tukipalvelut mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti hyödyntäen käytettävissä olevaa teknologiaa ja henkilöstön ammattitaitoa täysimääräisesti. Nykytilan kuvaus Keskushallintoon on keskitetty mahdollisuuksien mukaan kaikki tukipalvelut; talous- ja henkilöstöhallinto, ICT-palvelut, keskusarkisto, vakuutukset ja puhelinvaihde, ruoka- ja siivouspalvelut ja asuntopalvelut. Lisäksi keskushallinto vastaa kunnan omistamien metsien metsätaloudesta sekä kiinteistöjuridiikasta. Toiminnalliset muutokset Vuonna 2016 ei ole suunnitelmissa tehdä oleellisia toiminnallisia muutoksia. Jatkossa on varauduttava mitoittamaan henkilöstöresurssit muuttuvaan toimintaympäristöön. Muutoksissa otetaan huomioon henkilöstön luonnollinen poistuma.

Taloussuunnitelma 2016 2018 19 Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Laadukkaan esimiestyön varmistaminen Käyttötalousmenot sopeutetaan tuloihin ja palvelutarpeeseen Asuntopoliittinen ohjelma Kunnan metsien hoidon selvittäminen Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilivelvollinen: Ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Ruokapalvelu tuottaa keskitetysti ateriat kunnan omiin sekä Eksoten toimipisteisiin sekä vastaa myös kuljetuksineen kotiin toimitettavista aterioista. Lisäksi se hoitaa mahdollisuuksien mukaan myös kunnan eri tilaisuuksien kahvi- ja / tai ruokatarjoilua. Ruokapalvelu pitää ruokapalveluiden tason ja ruuan laadun hyvänä ja suositusten mukaisena. Puhtauspalvelut huolehtii kunnan kiinteistöjen siisteydestä. Nykytilan kuvaus Ruoka- ja puhtauspalveluiden tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti. Toiminnalliset muutokset Keskitetty aterian jako muuttuu hajautetuksi Parikkalan sairaalan osalta. Eksoten asiakaspaikkojen vähennysmuutokset hoitolaitoksissa vähentävät suoritteiden määrää. Toiminnan painopistealueet 2016 2017 Laadukkaat ja toimivat ruoka- ja puhtauspalvelut Toimintatapojen tehostaminen laiteteknologiaa hyväksi käyttäen Lähiruuan käyttö ruokapalveluissa 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut -tulosalueen sitovat tavoitteet 2016: Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Parikkalan rajanylityspaikka seurantaryhmän kokoukset rajanylityslupien lisääminen rajaliikenteen kasvu rajanylityspaikan käytön laajentaminen, lupien ja liikenteen määrän kasvu 15 % vuodessa Kestävä ja terve kuntatalous kriisikuntakriteerit ei täyty yhdenkään osalta Sosiaali- ja terveyspalvelut palvelusopimus hyvinvointikeskus aloittaa 6/2016 Kunnan asunto- ja kiinteistöohjelma vuosittaiset tavoitteet ohjelma 9/2016 investointiohjelmaan 2017 alusta

Taloussuunnitelma 2016 2018 20 Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 1 824 931 2 834 750 1 853 430 1 853 430 1 853 430 Toimintamenot 26 171 730 25 762 540 25 137 330 25 677 910 26 475910 Toimintakate -24 346 799-22 927 790-23 283 900-23 824 480-24 622 480 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Menot /asukas 4870,97 4815,43 4769,89 4919,14 5121,07 240 Maaseutuelinkeinolautakunta 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maatalouden viranomaistehtävät Toiminnan tarkoitus Toiminnan tarkoituksena on olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen ja uusien elinkeinoalojen, yritysten ja työpaikkojen luominen siten, että kehitetään palveluja, tuotteita ja verkostoja ja parannetaan osaamista, laatua ja kilpailukykyä. Maatilatalouden viranomaistehtävien hoito Parikkalan toimipisteessä mahdollistaa maatilatalouden kehityksen kunnassa. Nykytilan kuvaus Kaupan, teollisuuden ja maatilatalouden toteuttamat investoinnit ovat luoneet kuntaan uusia työpaikkoja. Parikkalan keskustaajaman kaupallinen vetovoimaisuus on selvästi kasvanut, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet kunnan investoinnit aseman ja torin alueille. Toiminnalliset muutokset EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyminen vuoden 2014 alusta lukien on viivästynyt ja hankerahoitushaku on käynnistynyt vuoden 2015 aikana. Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien toimivuus ratkaisee yrittämisen mahdollisuudet maaseudulla. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Parikkalan asemaa palvelujen seutukeskuksena vahvistetaan, biotaloutta edistetään, matkailussa panostetaan luontaisiin vahvuuksiin ja maaseutumatkailuyritysten vahvistamiseen. Olemassa olevaa yritystoimintaa kehitetään monipuolisesti. Parikkalan rajanylityspaikan käytön laajentaminen ja kansainvälistäminen.

Taloussuunnitelma 2016 2018 21 Lomituspalvelu Tilivelvollinen: Lomituspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen ja hallinnointi Melan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti lomituspalvelujen paikallisyksikön alueella (Enonkoski, Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Savonlinna). Nykytilan kuvaus Maatalousyrittäjien vuosilomaoikeus on 26 päivää. Lisäksi maatalousyrittäjillä on oikeus sijaisapuun maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määrätyin perustein. Maatalousyrittäjien mahdollisuutta maksullisen lomittaja-avun käyttöön (120 h / vuosi) edistetään, kuitenkin vaarantamatta vuosiloma- ja sijaisapulomitusten järjestämistä. Lomituspalveluja käyttää lomituspalvelujen Parikkalan paikallisyksikön asiakkaina 223 tilaa ja 314 maatalousyrittäjää. Lomituspalveluja tuottaa 54 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa sekä tarvittava määrä määräaikaisia ja lyhytaikaisia maatalouslomittajia. Paikallisyksikön hallinnossa toimii vastuuhenkilönä lomituspalvelupäällikkö ja tarpeellinen määrä lomituspalveluohjaajia. Toiminnalliset muutokset Maatilojen vähentymisen myötä lomituspalvelujen käyttäjien määrä vähenee edelleen. Toimintaa jatkavien maatilojen työtehtävien vaativuus kasvaa. Maatalouslomittajien ja lomitushallinnon rekrytointi sopeutetaan lomituspalvelujen kysynnän mukaan. Lisäksi huomioidaan maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän uudistaminen. Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Parikkalan paikallisyksikön laadullinen ja lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminnan kehittäminen. Lomitushallinnon työtehtävien organisoinnin tehostaminen edelleen ja paikallisyksikön henkilöstömäärän sopeuttaminen vastaamaan työtehtäviä ja hallintomäärärahaa, kuitenkin turvaten henkilöstön sijaisuudet. Elinkeinojen kehittäminen Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Elinkeinotoimen tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti eri yritystoimialojen kehitystä. Elinkeinotoimen palveluja tarjotaan paikallisesti ja yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Nykytilan kuvaus Elinkeinojen kehittäminen käsittää seuraavat osa-alueet: elinkeinohallinto, yritysneuvonta ja koulutukset, matkailun kehittäminen, Papinniemen leirintäalue, ja projektit. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö ja maaseutuviranomaistoiminnot siirtyivät Akapohjantie 4:ään.

Taloussuunnitelma 2016 2018 22 Parikkalan kunta on kiinteistöyhtiö PariRealty Oy:n ja Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy:n enemmistöosakas. Parikkalan kunta on Imatran Seudun kehitysyhtiö Oy:n osakas 10 000 osakepääomalla. Toiminnalliset muutokset Kaupallisten palvelujen ja maatilatalouden investoinnit ovat vahvistaneet Parikkalan seudullista asemaa. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen Parikkalankin ongelma, vaikka työttömyys on keskimääräisellä tasolla Imatran seutukuntaan nähden. Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Parikkalan asemaa palvelujen seutukeskuksena vahvistetaan, biotaloutta edistetään, matkailussa panostetaan luontaisiin vahvuuksiin ja maaseutumatkailuyritysten vahvistamiseen. Olemassa olevaa yritystoimintaa kehitetään monipuolisesti. Parikkalan rajanylityspaikan käytön laajentaminen ja kansainvälistäminen. Papinniemen kehittämisessä pyritään yritysvetoiseen toimintaan. Kehittämisprojektit Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat alueen luontaiset vahvuudet ja vetovoimatekijät sekä yritysten ja kuntalaisten tarpeet. Nykytilan kuvaus Viime vuosien kaupan, teollisuuden ja maatilatalouden toteuttamat investoinnit ovat erityisesti säilyttäneet olemassa olevia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja on syntynyt kokonaan uusille toimialueille. Parikkalan keskustaajaman kaupallinen vetovoimaisuus on selvästi kasvanut myös kunnan toteuttamien aseman ja torialueen investointien vaikutuksesta. Toiminnalliset muutokset EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyminen vuoden 2014 alusta lukien on viivästynyt ja ensimmäisiä rahoitushakemuksia on voinut jättää vuoden 2015 aikana. Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien toimivuus ratkaisee yrittämisen mahdollisuudet maaseudulla. Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Parikkalan asemaa seutukeskuksena vahvistetaan siten, että olemassa oleva yritystoiminta kehittyy ja erityisesti biotaloudessa syntyy uutta yritystoimintaa. Parikkalan rajanylityspaikan käytön laajentaminen ja kansainvälistäminen.

Taloussuunnitelma 2016 2018 23 Hankekartta 2016 2018 Hankkeen nimi ja sisältö Hankkeen rahoittajat hankkeen hallinnoija hankkeen tavoitteet Aikataulu Kokonaisbudjetti /vuosi Uudet projektit Varaus uusiin hankkeisiin 2016 2018 50 000 / vuosi LEADER 2014 2020 2014-2020 6 731 000 (koko ohjelmakausi) Lappeenranta- Imatra kaupunkiseudun kuntayhteistyö HINKU Yhteistyöllä kilpailukykyä - hanke Saimaa Laatokka biotalouden kehittämishanke Julkinen rahoitus: 52 % EU+valtio, 13 % kunnat, 35 % yksityinen Hallinnointi: Etelä-Karjalan Kärki- Leader ry, hallinnon osuus rahoituksesta 25 % Tavoitteet: ihmiset ja asuminen, ympäristö, yhteisöt, yritykset, paikalliskehittäminen Etelä-Karjalan kunnat 2 / asukas maakunnalliseen yhteistyöhön Hallinnointi: Etelä-Karjalan Liitto Tavoitteet: Etelä-Karjalan kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteiset kehittämistavoitteet Rahoitus: Jatkuu mahdollisesti erillisprojekteina esim. julkiset innovatiiviset hankinnat Cleantech Hallinnointi: Suomen ympäristökeskus Tavoitteet: Kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen 80 % vuoteen 2030 mennessä. Toteuttaja / hallinnointi: ProAgria Etelä-Suomi ry Rahoitus: K-S ELY keskus 90 %, kunnat 10 % Rahoitus: Kaakkois-Suomen ELYkeskus 90 % Parikkalan kunta 10 % Hallinnointi: Parikkalan kunta Tavoitteet: biotalousliiketoiminnan edistäminen 2016-2018 päätetään vuosittain 2016-2018 300 000 2016: 60 000 Kunnan osuus / % 15 000 / vuosi 27 000 / vuosi 10 600 / vuosi 500 2016: 670 2016: 6 000 / 10 % Saimaa Laatokka matkailun ja palvelujen kehittämishanke Parikkalan laajakaistahanke Rahoitus: Kaakkois-Suomen ELYkeskus 90 %, kunta 10 % Hallinnointi: Parikkalan kunta Tavoitteet: Omaleimaisen ja laadukkaan matkailun ja kaupallisten palvelujen kehittäminen Rahoitus: K-S ELY-keskus 60 %, kunta 10 %, yksityinen rahoitus 30 % 2016-2018 200 000 2016: 50 000 2016-2018 1 000 000 2016: 200 000 2016: 5 000 2016: 20 000

Taloussuunnitelma 2016 2018 24 Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rahoitus: avustus 75 %, kuntien omavastuu 25 %, Parikkalan kunnan osuus 5,97 % Hallinnointi: Imatran kaupunki Tavoitteet: rakennetyöttömyyden alentaminen, työllistymiseen uusia malleja paikalliseen kumppanuuteen perustuen, uusien palvelujen ja toimintamallien käyttöönotto 2013-2017 97 000 / vuosi 2016: 5 700 Nuorten työpaja Dynamo hanke PATE-hanke Rahoitus: Valtion avustuksen lisäksi kunnan omarahoitusosuus nuorten sekä työ- ja yksilövalmentajan palkkauskustannuksiin Hallinnointi / toteuttaja: Laptuotesäätiö Tavoitteet: nuorille työkokemusta ja yksilövalmennusta Rahoitus: K-S ELY-keskus 80 %, vahvistetaan vuosittain Hallinnointi: Laptuote-säätiö. Tavoitteet: Parikkalan rakenteellisen työttömyyden hoitaminen, erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymisen ja koulutuksen edistäminen 2013-2017 vuosikustannus noin 127 300 2016: 15 000 2016: 14 000 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut tulosalueen sitovat tavoitteet Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen Parikkalan lomituspalvelujen laadullinen kehittäminen yritysten kehittämistarpeet ja kehittämishankkeiden toteuttaminen hankkeiden toteutuminen asiakastyytyväisyyskysely tavoitetaso vähintään 4 Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 3 576 650 3 397 760 3 368 150 3 444 650 3 444 650 Toimintamenot 4 084 822 3 901 110 3 855 160 3 966 480 3 954 480 Toimintakate -508 172-503 350-487 010-521 830-509 830

Taloussuunnitelma 2016 2018 25 22 SIVISTYS Toimintatuotot 3 % Toimintamenot 19 % 250 Sivistyslautakunta 2005 Perusopetus ja lukio Tilivelvollinen: Rehtori Sivistystoimen osuus kunnan toimintatuotoista ja menoista. Toiminta-ajatus Toteutetaan opetussuunnitelmien mukaista opetusta tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti ottaen huomioon oppilaiden fyysiset, psyykkiset ja kielelliset erityistarpeet oppimisen tuen osalta. Kiinnitetään huomiota oppimisympäristön turvallisuuteen sekä pedagogiseen kehittämiseen kaikenikäisillä oppijoilla. Perusopetus Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Toteuttaa perusopetuslain asettamia tavoitteita ja sisältöjä. Nykytilan kuvaus Perusopetusta annetaan Kirjolan koulussa 1 9 luokilla ja Saaren koulussa 1-6 luokilla. Kirjolan koulussa toimivat erityisopetuksen klinikkaluokat sekä alakoulussa että yläkoulussa ja lisäksi alakoulun ja yläkoulun yhteinen tukiluokka. Klinikkaluokissa opetusta annetaan vaihtelevin oppilasmäärin ja kokoonpanoin eri aineissa ilmenevien tarpeiden mukaan. Lukuvuonna 2015 2016 oppilaita on syyskuun tilastointipäivänä 1 9 luokilla 268 Kirjolassa ja Saarella 1-6 luokilla 58. Toiminnalliset muutokset Kirjolan alakoulun oppilaiden tuen tarpeeseen vastataan 2015 2016 klinikkaopetuksella (aiemmin nimellä Pienluokka). Kirjolan yläkoulun tuen tarpeeseen perustettiin 2015 2016 klinikkaluokka. Tukiluokan oppilailla on mahdollisuus räätälöityihin oppimiskokonaisuuksiin ja integroitumiseen yleisopetuksen ryhmiin. Aloitettiin suunnitella vuosiluokkiin sitomatonta alkuopetusta sekä Kirjolan että Saaren kouluissa.

Taloussuunnitelma 2016 2018 26 Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Perusopetuksen laatua tarkkaillaan ja kehitetään opetusministeriön laatimien laatukriteerien pohjalta. KiVa Koulu -ohjelman (kiusaamisen vastainen ohjelma) toteuttamista jatketaan Kirjolan koulussa. Kodin ja koulun tiedonvälityksen kanavana käytetyn Wilma-ohjelman toimintoja kehitetään ja käyttöä monipuolistetaan. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessia jatketaan ja paikallinen opetussuunnitelma tehdään Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta. (Käyttöön 1.8.2016.) Oppilaiden tueksi tarkoitettuja erityisopetuksen ratkaisuja kehitetään ja muokataan vuosittain tarvetta vastaaviksi (samanaikaisopetus, klinikkaopetus, vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus, tukiluokan käyttö ja integraatio). Perusopetuksessa otetaan käyttöön sähköisiä oppimisympäristöjä. Oppilaiden ja opettajien käyttöön hankitaan tarpeen mukaan lisää tablettitietokoneita. Oppilaiden välituntiliikuntaa tehostetaan Liikkuva koulu -ohjelman mukaisesti Koulukuljetusten sujuvuutta, taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja arvioidaan. Parikkalan lukio Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Ylioppilastutkinnon suorittaminen Hyvä jatko-opintokelpoisuus Nykytilan kuvaus Lukiossa tarjotaan kaikki lukion pakolliset kurssit vuosittain ja valtakunnalliset syventävät / koulukohtaiset kurssit pääsääntöisesti vuosittain ja / tai vuorovuosin. Video-opetusyhteistyömahdollisuudet kartoitetaan vuosittain ja yhteistyötä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja ISOverstaassa. Parikkalan lukiolaisilla on mahdollisuus suorittaa ns. metsäteollisuuslukio eli saada Parikkalan lukiossa metsäteollisuusklusterin opetusta. Yhteistyötahoja ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja alueen metsäteollisuusyritykset. Parikkalan lukio on mukana Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n urheilijakoulutuksessa. Lukion opiskelijoille annetaan 1. vuosiluokan oppikirjat maksutta käyttöön joko perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjalisensseinä. Lukiolaiset saavat ilmaisen välipalan. Parikkalan lukiossa on luovuttu koeviikosta 1.8.2013 alkaen toistaiseksi. Kaikille lukiolaisille annetaan Wilma -tunnukset. Toiminnalliset muutokset Hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja. Lukiolaisten käyttöön hankitaan tarpeen mukaan lisää tablettitietokoneita/kannettavia tietokoneita. Lukiolaisia perehdytetään sähköisten kokeiden tekemiseen ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat asteittain syksystä 2016.

Taloussuunnitelma 2016 2018 27 Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Opettajien uuden opetusteknologian käyttötaitoja kehitetään digitaalisten materiaalit ja oppimisalustan käytössä sekä pedagogisten käytänteiden hyödyntämisessä. Wilma -ohjelman käyttöä tehostetaan kodin, opiskelijoiden ja koulun tiedonvälityksen kanavana. Lukion opetussuunnitelmaprosessia jatketaan ja paikallinen opetussuunnitelma tehdään Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta. Opettajia perehdytetään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. 2005 Perusopetus ja lukio tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Jokainen 9. luokan oppilas saa päättötodistuksen ja sijoittuu toisen asteen oppilaitokseen päättötodistus yhteishaun tulokset kaikki kaikki Oppimisongelmien ja käytöshäiriöiden vähentäminen perusopetuksessa Kaikki lukiolaiset läpäisevät ylioppilaskirjoitukset ja /tai saavat lukion päättötodistuksen Lukiolaiset saavat hyvän jatkoopintokelpoisuuden pedagogisen oppilashuoltoryhmän arvioinnit ja yksilökohtaisten oppilashuoltoryhmien selvitykset kurssitarjonta Sijoittuminen korkea-asteen opintoihin varhainen puuttuminen: 3-portainen tuki apuna pedagogisissa ongelmissa ja mahdollisimman varhainen ja aktiivinen puuttuminen yksilökohtaisissa ongelmissa pakolliset kurssit tarjotaan lähiopetuksena ja valtakunnalliset syventävät kurssit joko lähi-, video- tai verkkoopetuksena vähintään 50 % Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 265 084 232 800 173 550 131 050 131 050 Toimintamenot 4 984 508 5 270 030 5 062 830 5 009 820 5 009 820 Toimintakate -4 719 424-5 037 230-4 889 280-4 878 770-4 878 770 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Saari 0-6 lk 60 61 51 53 50 Kirjola, perusopetus 7-9 lk 121 110 121 106 104 Kirjola, perusopetus 1-6 lk 152 154 152 158 161 opp. yht. 333 325 324 317 315 Menot /oppilas 12 932 13 939 13 377 13 508 13 593 Parikkala lukion oppilasmäärä 61 55 50 50 50 Menot, /oppilas 11 117 13 453 14 577 14 557 14 557

Taloussuunnitelma 2016 2018 28 2006 Vapaa sivistystyö Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tulosalueen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten henkistä ja fyysistä vireyttä. Tulosalueen palvelut tukevat yhteisöllisyyden muodostumista, luovat edellytyksiä monipuoliselle kansalaistoiminnalle, sekä antavat mahdollisuuksia omaehtoiseen ja elinikäiseen oppimiseen, tiedonsaantiin ja osaamisen kehittämiseen. Kansalaisopisto Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kaakon kansalaisopisto järjestää Parikkalan kunnan alueella yleissivistävää sekä fyysistä ja sosiaalista vireyttä edistävää harrastuspohjaista koulutusta. Nykytilan kuvaus Opetuksesta vastaavat tuntiopettajat. Opistosihteeri hoitaa opetuksen järjestelyyn, tiedottamiseen ja asiakaspalveluun liittyvät asiat. Kulttuuripäällikkö opiston rehtorina vastaa opetuksen sisällöstä ja suunnittelusta. Toiminnalliset muutokset Valtionosuuden väheneminen vaikuttaa toimintakauden pituuteen. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Opetus painottuu kontaktiopetuksena tarjottaviin koko työvuoden kestäviin kursseihin. Kirjastopalvelut Tilivelvollinen: Kirjastonjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kirjastopalvelut tukevat elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti kuntalaisten, kesäasukkaiden ja muiden kirjastonkäyttäjien tiedonsaantia, osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä. Asiakkaiden käyttöön hankitaan ajantasaista ja monipuolista aineistoa. Nykytilan kuvaus Parikkalassa on pääkirjasto sekä Saaren ja Uukuniemen lähikirjastot. Henkilöstöä 4,7 henkilötyövuotta. Asukaskohtaiset lainaus- ja kävijämäärät ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Toiminnalliset muutokset Heili-kimpan palvelua parannetaan mm. kaukolainauksen osalta. Henkilöstömäärän vakiinnuttua lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kirjastotyötä pystytään tehostamaan. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Toiminnan keskeisenä tavoitteena on palveluiden laadullinen kehittäminen, kuten omien kokoelmien riittävyys, ajantasaisuus ja monipuolisuus. Lasten ja nuorten lukuharrastusta tuetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Alueellisessa yhteistyössä keskitytään Heili-kimpan toimivuuden ja kehittämisen seurantaan.

Taloussuunnitelma 2016 2018 29 Vapaa-aikapalvelut Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä luoda edellytyksiä monipuoliselle ja omaehtoiselle kansalais-toiminnalle. Nykytilan kuvaus Vapaa-aikapalveluihin kuuluvat liikunta- ja kulttuuripalvelut, nuorisotyö sekä museoja perinnetyö. Kunta tukee Taito Etelä-Karjala ry:n toimintaa entisellä pitäjäntuvalla ja vastineeksi yhdistys huolehtii kunnan museoiden aukipitämisestä. Tutkintotavoitteista taiteen perusopetusta musiikissa hankitaan alle 18-vuotiaille Imatran musiikkiopistolta. Vapaa-aikapalveluiden henkilöstöön kuuluvat kulttuuripäällikkö, liikunnanohjaaja, nuorisotyöntekijä ja osa-aikainen uinninvalvoja. Toiminnalliset muutokset Kansainvälisen nuorisovaihtotoiminnan suunnittelun aloittaminen. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Liikuntapalveluiden tarjonta painottuu aikuisten terveysliikunnan edistämiseen ja järjestämiseen. Nuorisotyö keskittyy nuorisotilatoimintaan 13 18-vuotiaille, nuorten vaikuttamisjärjestelmän käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen sekä kansainvälisen nuorisovaihtotoiminnan suunnitteluun. Etsivä nuorisotyö hankitaan Laptuote-säätiöltä. Kulttuuripalvelujen tapahtumatuotanto tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa, sekä tuetaan yhdistysten omia tapahtumia. Maakunnallinen yhteistyö jatkuu lastenkulttuuriverkosto Metkun jäsenenä sekä osallistumalla Etelä-Karjalan kulttuurityöryhmän työskentelyyn. 2006 Vapaa sivistystyö tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Nuorten vaikutusjärjestelmän toiminnan käynnistäminen Kokoontumiset / vuosi Nuorten aloitteita kunnan hallintoelimien käsittelyyn. Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 46 298 35 800 33 500 33 500 33 500 Toimintamenot 888 904 956 250 969 890 968 800 968 800 Toimintakate -842 606-920 450-936 390-935 300-935 300 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 kulttuuritilaisuudet 43 30 30 30 30 nuorisotilaisuudet 173 200 200 200 200 liikuntatilaisuudet 406 350 350 350 350 kansalaisopiston opetustunnit 2424 2900 2600 2500 2500 kansalaisopiston oppilasmäärä 514 680 600 600 600 - netto /opetustunnit 66,45 61,18 70,24 73,06 73,06 - netto /opiskelija 313,40 260,93 304,67 304,43 304,43 kirjaston lainausmäärä/as. 9,8 11,5 10,5 10,5 10,5

Taloussuunnitelma 2016 2018 30 2007 Varhaiskasvatus Tilivelvollinen: Varhaiskasvatuspäällikkö Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta ohjaavat varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen lisäksi kunnan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja laatukäsikirja, esiopetussuunnitelma ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma sekä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Varhaiskasvatuksen järjestäminen varhaiskasvatuslain tavoitteiden (lain 1. vaihe voimaan 1.8.2015) ja päivähoitoasetuksen mukaisesti. Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen esiopetuksen opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Nykytilan kuvaus Varhaiskasvatusta järjestetään alle kouluikäisille lapsille perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa ja päiväkodissa. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on kaksi. Ryhmis Kuperkeikka toimii Saarella, päiväkoti Laulujoutsen Kiipolassa ja päiväkoti Satakieli Kangaskylässä. Esiopetusta annetaan varhaiskasvatuksen toimintana päiväkoti Laulujoutsenessa sekä Saaren ja Kirjolan koulujen esiopetusryhmissä. Lapsen on 1.8.2015 alkaen osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus ei ole osa oppivelvollisuutta eikä kunnalla ole valvontavelvollisuutta. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa 1.- 3. luokan oppilaille järjestetään Saaren ja Kirjolan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaryhmissä. Tulosalueeseen kuuluvat lakisääteinen lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä lasten kotihoidon tuen kuntalisä. Lasten päivähoidosta annetun lain 4a mukainen erityislastentarhanopettajan palvelut järjestetään ostopalvelusopimuksella Ruokolahden kunnan kanssa (varhaiskasvatuksen erityisopettaja 20%, 1pv viikossa). Lisäksi koulun erityisopettajat antavat erityisopetusta esikouluikäisille. Varhaiskasvatuksen tiimit laativat tiimisopimuksen ja arvioivat siinä asetettujen laadullisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti arvioinnin vuosiympyrän mukaan. Tiimikehityskeskustelut tukevat työn kehittämistä ja laadun arviointia.

Taloussuunnitelma 2016 2018 31 Toiminnalliset muutokset Lasten kotihoidontuen kuntalisän maksaminen jatkuu. Tukea maksetaan alle 3- vuotiaista 150,00 ja yli 3-vuotiaista päivähoito-oikeuden piiriin kuuluvista sisaruksista 50,00. Esikoululaisista ei makseta kuntalisää. Lasten kotihoidontuen kuntalisän maksamisesta päätetään vuosittain taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kunnan pohjoispäässä toimivan 12-paikkaisen ryhmäperhepäivähoitokoti Kuperkeikan toiminnan muuttaminen 14-paikkaiseksi päiväkodiksi, mikäli varhaiskasvatuksen tarve alueella lisääntyy. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja Laatukäsikirja päivitetään 31.12.2015 mennessä ja ne otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Esiopetuksen opetussuunnitelma uusien perusteiden pohjalta otetaan käyttöön 1.8.2016. Suunnitelmissa korostuu varhaiskasvatuslain ja esiopetussuunnitelman perusteiden mukaan lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen, oppimisympäristön merkitys sekä toiminnan arviointi. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta ja yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen kesken aletaan suunnitella valtion myöntämän esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia - erityisavustuksen turvin (14 800 ). Tavoitteena on tehdä siirtymä esiopetuksesta kouluun joustavaksi ja madaltaa eri toimintaympäristöjen välisiä eroja, rakentaa joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamalli, mahdollistaa lapsen yksilöllinen eteneminen vuosiluokkiin sitomattomasti sekä lisätä lasten osallisuutta ja säilyttää motivaatio oppimiseen. 2007 Varhaiskasvatus tulosalueen sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Varhaiskasvatuksen riittävyys lapsen subjektiivinen oikeus 100% varhaiskasvatukseen lain asettamassa 4 kk:n (tarve ennakoitavissa) tai 2 vkon (työllistyminen, opiskelu tai koulutus) ajassa, % hakijoista Tiimipalaverien toteutuminen palaverien kirjaaminen tiimikansioon, 100% väh. 25 krt/v Laadun arvioinnin toteutuminen laadun vuosiympyrään kirjattujen asioiden toteuttaminen 100% Paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma käyttöönotto 1.8.2016 Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 183 336 160 220 173 520 173 520 173 520 Toimintamenot 2 059 745 2 126 780 2 054 510 2 053 050 2 053 050 Toimintakate -1 876 410-1 966 560-1 880 990-1 879 530-1 879 530

Taloussuunnitelma 2016 2018 32 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Hoitopaikat kpl 134 134 130 130 130 Läsnäolopäivät kpl 22613 25100 23000 23000 23000 Lapsia hoidossa 31.12. 158 134 130 130 130 joista erityistä hoitoa ja kasvatusta 15,8 8 10 10 10 tarvitsevia (* % Menot / läsnäolopäivä(** 91,09 84,73 89,32 89,26 89,26 Käyttöaste % - päiväkodit 83,10 85 80 80 80 - ryhmäperhepäiväkodit 72,07 85 80 80 80 - koululaisten ap- ja ip-toiminta 65,27 85 80 80 80 Lasten kotihoidontuki, lapsia 92 90 90 90 90 (* erityisen tuen tarve: lastensuojelun tarve, vamma tai pitkäaikainen sairaus, kielellinen kehitys ja kommunikaatio, tarkkaavaisuus, kognitiivinen alue, tunne-elämä tai sosiaalinen kasvu (** luku sisältää myös lasten kotihoidontuen ja lasten kotihoidontuen kuntalisän menot (kuntalisä 1.3.2012 alk.)

Taloussuunnitelma 2016 2018 33 23 TEKNINEN Toimintatuotot 51 % Toimintamenot 14 % Teknisen toimen osuus kunnan toimintatuotoista ja menoista. 260 Tekninen lautakunta 2008 Rakennuttaminen ja kaavoitus Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Toiminta-ajatus Palvelusuunnitelma Kaavoituksen tarkoituksena on turvata kuntalaisille terveellinen, toimiva ja viihtyisä elinympäristö kunnanhallituksen ohjaaman maankäytön suunnittelun ja toteutuksen kautta sekä ylläpitämällä taloudellisesti laadukkaita yhdyskuntapalveluja. Rakennuttamisen osalta on keskeistä energiatehokkuus, ympäristön huomioon ottaminen sekä käyttäjilleen terveelliset ja toimivat rakennukset ja ympäristöt. Kunta pyrkii resurssien puitteissa harjoittamaan aktiivista maanhankinta- ja kaavoituspolitiikkaa, jolla tuetaan kuntastrategian tavoitteiden toteutumista ja vapaa-ajan asumisen lisäämismahdollisuuksia kylätyyppisten ratkaisujen pohjalta sekä ylläpidetään monipuolista tonttitarjontaa asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin. Maankäytössä otetaan huomioon palvelujen käyttömahdollisuudet. Asukkaille ja yrityksille tarjotaan tonttivaihtoehtoja, jotka tekevät sijoittumisen ja rakentamisen houkuttelevaksi kunnan alueelle. Parikkalan keskustan eteläosan asemakaava tarkistetaan vuonna 2016. Parikkalan rajanylityspaikan ja valtatie 6:n välisen alueen yleiskaava tarkistetaan rajanylityspaikan aluevarauksia vastaavaksi. Raakamaan hankinta pidetään jatkuvasti vähintään kysyntää vastaavalla tasolla. Toiminnan tarkoitus Kunnan oman rakennuttamistoiminnan ja muun rakentamisen ohjauksella pyritään hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamiseksi, kestävän kehityksen periaatteilla.

Taloussuunnitelma 2016 2018 34 Kaavoitusohjelma Nykytilan kuvaus Kaavoituksen vastuuhenkilönä ja koordinoijana toimii rakentamispäällikkö yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Kaavoitustyö tehdään kokonaisuudessaan ostopalveluna ulkopuolisten suunnittelijoiden voimin. Kaavoituksessa tehdään kiinteää yhteistyötä sekä eri viranomaistahojen että luottamushenkilöiden kesken. Toiminnalliset muutokset Rakentamispäällikön virkaan on valittu uusi henkilö. Viran tehtäväkenttään ei enää sisälly rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä, joten työpanoksesta huomattavasti aiempaa suurempi osuus voidaan kohdentaa teknisen lautakunnan toimintoihin. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Kunnan strategisten tavoitteiden jalkauttaminen Tulevien tarpeiden realistinen arviointi maankäytön suunnittelussa Rakennushankkeiden laadukas toteuttaminen ja toiminnallisten muutosten ennakointi Energiatehokkuus uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa Hankintamenettelyyn panostaminen Alueen nimi Toimenpiteet Kaava Nykyvaihe valmis 1. Keskusta-alue I Keskusta-alueen asemakaavan päivitys (pohjoisosa) Asemakaavan päivitys 2016 Yleiskaava 14.11.1989 2. Koirniemen osayleiskaava Koirniemen alueen osayleiskaava Osayleiskaavan laatiminen 2016 Yleiskaava 19.12.1999 3. Kolmikannan osayleiskaava Rajanylityspaikan ja valtatie 6 välisen alueen osayleiskaavoitus Vanhentuneen asemakaavan ajantasaistaminen 4. Särkisalmen keskusta-alue 5. Keskusta-alue II Keskusta-alueen asemakaavan päivitys (eteläosa) 6. Koirniemen alue Tilaa vievän kaupan alueen kehittäminen 7. Moskuunniemi III vaihe Liikenne Palvelusuunnitelma Osayleiskaavan laatiminen Asemakaavan päivitys Asemakaavan päivitys Asemakaavan laatiminen vaiheittain Asemakaavan laajennus 14.11.1989 2017 Yleiskaava 19.12.1999 14.11.1989 2017 Asemakaava 23.12.1985 2018 Yleiskaava 14.11.1989 2018 Yleiskaavoitus käynnissä 2018 Yleiskaava 14.11.1989 Toiminnan tarkoitus Joukkoliikennepalveluilla turvataan haja-asutusalueiden kohtuullinen palveluiden saatavuus. Asiakaspalveluliikenteessä kylien asukkaille järjestetään asiointimahdollisuus taajamassa / kuntakeskuksessa. Lisätään yhteistyötä eri hallintokuntien kesken liikennepalveluiden saatavuuden parantamiseksi ja kustannusten optimoimiseksi. Tulosalue sisältää myös yksityistieavustukset tiekunnille.

Taloussuunnitelma 2016 2018 35 Nykytilan kuvaus Parikkalan kunnan edustus on aktiivisesti mukana Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen syksyllä 2015 käynnistämässä joukkoliikenteen palvelutasoja koskevassa selvitystyössä ja sen jatkona seuraavan suunnitelman laatimisessa. Toiminnalliset muutokset Kunnan avustusosuutta yksityisteiden kunnossapitoon kasvatetaan, jotta tiekunnat pystyvät paremmin pitämään yksityistieverkon tason vähintään nykyisellään. Palo- ja pelastuspalvelut Palvelusuunnitelma Ympäristöpalvelut Palvelusuunnitelma Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Joukkoliikenteen kehittäminen paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti. Toiminnan tarkoitus Kuntalaisten turvallisuuden varmistaminen normaali- ja poikkeusoloissa. Nykytilan kuvaus Toiminta käsittää palo-, pelastus- ja suojelutoimen kustannukset aluepelastuslaitoksessa sekä kiinteistökustannukset. Väestönsuojelun suunnittelu ja suunnitelmien koordinointi. Sopimuspalokunnat toimivat aluepelastuslaitoksen alaisuudessa. Etelä- Karjalan pelastuslautakunta hoitaa palo- ja pelastustoimen maakunnallisena. Toiminnalliset muutokset Särkisalmen paloaseman rakentaminen. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Pelastustoimen palvelutason säilyttäminen nykytasolla Särkisalmen paloasema Toiminnan tarkoitus Ympäristönsuojelun, ympäristöterveyden ja eläinlääkinnän palveluiden järjestäminen kuntalaisille. Nykytilan kuvaus Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta hoidetaan isäntäkuntamallilla Imatran ympäristöyksikön tekemien valvonta- ja toimintasuunnitelmien mukaan. Imatran seudun ympäristölautakunta hoitaa ympäristöasiat seutukunnallisena. Tulosalue sisältää myös kaatopaikan velvoitetarkkailun kustannukset ja jätehuollon kuljetustuen. Toiminnalliset muutokset Maa-aineslain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät siirtyvät ympäristötoimen vastuulle lakimuutoksen myötä 1.7.2016 alkaen. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Palvelujen toimivuus Edunvalvonta ympäristötoimessa Tarkoituksenmukaiset eläinlääkintähuoltotilat

Taloussuunnitelma 2016 2018 36 2008 Rakennuttaminen ja kaavoitus tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Maankäytön suunnittelun toteutus kaavoitusohjelma hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Rakentamisohjelman toteutus rakentamisohjelma hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Tarkoituksenmukainen joukkoliikenne raportit riittävä palvelutaso Palo- ja pelastuspalveluissa sekä ympäristöpalveluissa palvelutason suhde kustannuksiin raportit ja palaute hyvä Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 46 414 49 070 48 170 48 170 48 170 Toimintamenot 1 221 846 1 217 890 1 211 870 1 207 870 1 207 870 Toimintakate -1 175 432-1 168 820-1 163 700-1 159 700-1 159 700 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Menot /asukas 227,09 227,64 229,96 231,39 233,63 Avustettavat yks.tiet /km 355,61 418,17 418,17 418,17 418,17 2009 Kiinteistöt Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Toiminta-ajatus Kiinteistöpalvelut huolehtii kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta ottaen huomioon kiinteistöjen elinkaaren tekniset, taloudelliset ja toimintojen asettamat vaatimukset. Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kiinteistöjen elinkaaren mukainen kustannustehokas ylläpito ja tehokas tilojen hyödyntäminen sekä kiinteistöpalvelujen järjestäminen. Ylläpitää ja kehittää puisto- ja yleisiä alueita luoden viihtyisyyttä ja turvalliset olosuhteet. Yleisten alueiden ja puistojen kunto on merkittävä osa kunnan yleisilmettä. Liikuntapaikkojen hoidolla ja kunnossapidolla luodaan turvalliset ja asianmukaiset edellytykset liikunta ja vapaa-ajan toiminnoille. Nykytilan kuvaus Kiinteistöjen hoito- ja pienkorjauspalvelut kiinteistöissä tuotetaan itse. Remontti- ja korjaustöitä teetetään myös ostopalveluna vuosisopimusurakoinnilla sekä kilpailutusmenettelyn kautta suuremmat remontit. Asuinkiinteistöjen hoidon ja ylläpidon aktiivisen kehittämisen avulla järjestetään viihtyisät ja turvalliset asuinolosuhteet kiinteistöjen vuokralaisille. Investoinneilla kehitetään kiinteistökantaa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

Taloussuunnitelma 2016 2018 37 Kiinteistöhoidon ja tulevien korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon energiatehokkaat, terveellisen sisäilmaston takaavat ratkaisut. Huomioidaan kiinteistömassan kiinteistökohtaisen elinkaaren vaiheet ja tilojen käyttäjien tarpeet. Esimerkiksi ikääntyvien ihmisten tarpeet vuokra-asunnoissa. Kiinteistön pitoa sekä kiinteistöjen valvontaa tehostetaan ja kehitetään lisäämällä kiinteistöautomaatiota sekä käyttöönottamalla kiinteistönhallintaohjelmisto. Henkilöstön osaamista parannetaan koulutuksen avulla. Yleisten- ja puistoalueiden hoito tehdään pääosin kausityönä. Liikuntapaikkojen hoito keskittyy kunnan keskeisimpien liikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Kylien hiihtolatuverkoston vapaaehtoista kunnossapitotyötä tuetaan kulukorvauksin ja ostosopimuksin. Retkeilyreittiverkoston ylläpito- ja hoitovastuiden määrittämisen ja niiden hoitosopimusten tekemisen jatkaminen. Toiminnalliset muutokset Kiinteistöhoitoa kehitetään vastaamaan entistä paremmin kiinteistökannan ja asiakkaiden tarpeita. Vuoden 2015 aikana on heikkokuntoisia ja korjauskelvottomia kiinteistöjä purettu ja yksi on myyty. Omistuksessa olevien kannattamattomien ja heikkokuntoisten kiinteistöjen osalta harkitaan niistä luopumista myymällä tai purkamalla. Kiinteistöjen ja asuntojen korjaussuunnitelmia tarkennetaan ja sen perusteella töitä aikataulutetaan kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Kiinteistökannan tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen ja heikkokuntoisten purku. Kunnan kiinteistö- ja asuntomassan korjausvelan pienentäminen korjauksin ja perusparannuksin. Kiinteistöjen turvallisuuden lisääminen lukitusmuutoksin. 2009 Kiinteistöt tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Kiinteistöjen korjaukset suunnitelman mukaan raportti / selvitys 5 % kiinteistökannasta (km ) joko peruskorjataan ja/tai puretaan Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 3 807 550 3 803 590 3 736 230 3 736 230 3 736 230 Toimintamenot 3 363 040 3 032 060 2 911 990 2 911 990 2 911 990 Toimintakate 444 510 771 530 824 240 824 240 824 240 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 huon. käyttöm 2 55 000 53 000 53 000 53 000 53 000 menot /huon.käyttöm 2 61,15 57,21 54,94 54,94 54,94 tulot /huon.käyttöm 2 69,22 71,76 70,49 70,49 70,49

Taloussuunnitelma 2016 2018 38 2010 Yhdyskuntatekniikka Tilivelvollinen: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Toiminta-ajatus Turvataan puhtaan veden saatavuus ja jakelu sekä jäteveden puhdistuspalveluiden toimivuus kustannustehokkaasti. Turvataan lämmön tuotanto ja jakelu kustannustehokkaasti sekä ympäristönäkökohdat huomioiden. Kaavateiden ja -katujen ylläpito hoidetaan kustannustehokkaasti. Yhdyskuntatekniset taksat perustuvat omakustannus- ja aiheuttamisperiaatteeseen. Vesihuoltolaitos Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Puhtaan veden ja jäteveden puhdistuspalvelujen tuottaminen sekä verkostojen ylläpito. Puhdistamon lupaehtojen täyttäminen ja laitoksen ajaminen mahdollisimman tehokkaasti minimoiden ympäristön kuormituksen. Hulevesien määrää jätevesiverkostossa pienennetään verkostoa saneeraamalla. Tavoitteena on leikata hulevesiä merkittävästi. Jätevesipumppaamoja uusitaan vuosittain 4 kappaletta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Heralammen vedenottamoa sekä vesijohto- ja viemäriverkostoa ylläpidetään ja saneerataan vuosittain investointiohjelman mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitosten valvonta- ja automaatiojärjestelmiä kehitetään vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja laitoksen toimintatarpeita. Nykytilan kuvaus Talousvettä tuotetaan 160 000 m³ ja jätevettä käsitellään 140 000 m 3 vuodessa. Veteen ja viemäriin liittyneitä kiinteistöjä on 1 000 kiinteistöä, joka käsittää n. 3 500 henkilöä.

Taloussuunnitelma 2016 2018 39 Kaukolämpölaitos Palvelusuunnitelma Toiminnalliset muutokset Vesi- ja viemärimaksurakenne uudistetaan suunnitelmakaudella. Otetaan käyttöön perusmaksu. Jätevedenpuhdistamo uusitaan kiristyvien lupaehtojen täyttämiseksi ja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Jätevedenpuhdistamon uusi ympäristölupa on saatu syksyllä 2015. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Uuden jätevedenpuhdistamon toteuttaminen. Vesi- ja viemäriverkostojen investointiohjelman mukainen saneeraaminen. Olemassa olevien vesi- ja viemäriverkostojen hyödyntäminen. Toiminnan tarkoitus Kaukolämmön tuottaminen ja verkoston ylläpito kustannustehokkaasti. Nykytilan kuvaus Kaukolämpöä tuotetaan noin 80 kiinteistölle (300 000 m 3 ) ja 14 000 MWh. Lämpökattiloiden teho (hake, pelletti ja öljy) yhteensä Parikkala 10,2 MW ja Saari n. 1,0 MW. Hakkeen käyttö yhteensä noin 20 000 i-m 3 /vuosi. Toiminnalliset muutokset Toimintavarmuutta on parannettu lisäämällä keskustan lämpölaitoksen varavoimakapasiteettia. Uusi pellettilämpölaitos otettiin käyttöön vuonna 2015. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Lämpölaitosten ylläpito ja tuleva kehittäminen sovitetaan kunnan strategian mukaiseksi. Kehittämisessä otetaan huomioon ympäristöystävälliset ratkaisut ja kestävä kehitys. Verkostoa saneerataan investointiohjelman mukaisesti.

Taloussuunnitelma 2016 2018 40 Kadut ja tiet Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kaavateiden ja katujen ylläpidon järjestäminen. Nykytilan kuvaus Liikenneväylien ylläpito ja huolto teetetään ostopalveluna. Katuvalaistus pidetään sammutettuna kello 23.00-05.00 välisenä aikana lukuun ottamatta Parikkalantietä keskustassa. Katuvalaistus otetaan syksyllä käyttöön koulujen alkaessa. Toiminnalliset muutokset Katuvalaistuksen elohopeapohjaisten katulamppujen korvaaminen uudella valaistusjärjestelmällä jatkuu. Järjestelmän valinnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja energiatehokkuus. Katuvalo-ohjauskeskukset on uusittu vuonna 2015. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Elohopeapohjaisten katulamppujen korvaaminen energiatehokkailla valaisimilla. Katuvalaistuksen uusiminen toteutetaan rinnan sähköyhtiön suorittaman maakaapeloinnin kanssa. Katuja ja teitä ylläpidetään nykytilan mukaisesti. Mahdolliset perusparannukset toteutetaan kunnan investointiohjelman mukaisesti. Varaudutaan valtion hoitamien teiden kunnallistamiseen kaava-alueella. Liikenneturvallisuuden edistäminen, asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus. 2010 Yhdyskuntatekniikka tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Jätevedenpuhdistamon rakentamisen Aloitettu vuonna 2016 käynnistyminen Vesitornin saneerauksen valmistuminen Valmis vuonna 2016 Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 1 724 277 1 847 000 1 908 000 1 908 000 1 908 000 Toimintamenot 1 655 575 1 615 830 1 664 480 1 639 480 1 639 480 Toimintakate 68 702 231 170 243 520 268 520 268 520 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Laskutettu vesi m 3 161 732 163 000 162 000 161 000 160 000 laskutettu jätevesi m 3 139 875 145 000 146 000 147 000 147 000 Laskutettu lämpö MWh 13 179 14 500 14 000 14 000 14 000 Menot /laskutettu lämpö MWh 73,63 64,02 66,20 66,20 66,20 tulot /laskutettu lämpö MWh 72,82 69,66 73,21 73,21 73,21 Menot /asukas 308 302 316 314 317

Taloussuunnitelma 2016 2018 41 270 Rakennuslautakunta 2011 Rakennusvalvonta Tilivelvollinen: Rakennustarkastaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Rakennuslautakunta huolehtii kunnan rakennusvalvontaviranomaisen ominaisuudessa rakentamiseen liittyvän lainsäädännön määräämistä viranomaistehtävistä, lupaviranomaisen tehtävistä ja maa-aineslain tarkoittamista lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä sekä ulkoilulain tarkoittamista kunnan leirintäalueviranomaisen tehtävistä. Nykytilan kuvaus Rakennusvalvonnan viranhaltijana toimii kunnan rakennustarkastaja, joka rakennuslautakunnan ohella valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistieasiat sekä korjaus- ja energia-avustukset. Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Rakennetun ympäristön tila Rakennusjärjestyksen uusiminen 2011 Rakennusvalvonta tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Rakennuslupapäätökset käsittelyaika viranhaltija < 1 kk lautakunta < 3 kk Myönnettyjen lupapäätöksien oikeellisuus tehdyt oikaisuvaatimukset ei kumottavia lupia Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 34 573 46 100 40 100 40 100 40 100 Toimintamenot 44 767 57 940 70 140 73 900 73 900 Toimintakate -10 195-11 840-30 040-33 800-33 800 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 rakentamisen luvat ja ilmoitukset 176 170 170 170 170 rakennustarkastukset 620 630 600 600 600

Taloussuunnitelma 2016 2018 42 Käyttötalouden yhdistelmä TOIMIALA/TOIMIELIN TULOSALUE TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 HALLINTO Toimintatulot 5 410 987 6 242 010 5 221 580 5 298 080 5 317 080 Toimintamenot 30 277 060 29 690 630 29 005 290 29 667 740 30 463 000 Toimintakate -24 866 073-23 448 620-23 783 710-24 369 660-25 145 920 Keskusvaalilautakunta Vaalit Toimintatulot 9 406 9 500 19 000 Toimintamenot 10 186 15 000 800 11 350 20 610 Toimintakate -780-5 500-800 -11 350-1 610 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot 10 322 11 980 12 000 12 000 12 000 Toimintakate -10 322-11 980-12 000-12 000-12 000 Kunnanhallitus Keskushallinto ja tukipalvelut Toimintatulot 1 824 931 2 834 750 1 853 430 1 853 430 1 853 430 Toimintamenot 26 171 730 25 762 540 25 137 330 25 677 910 26 475 910 Toimintakate -24 346 799-22 927 790-23 283 900-23 824 480-24 622 480 Maaseutuelink.ltk Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut Toimintatulot 3 576 650 3 397 760 3 368 150 3 444 650 3 444 650 Toimintamenot 4 084 822 3 901 110 3 855 160 3 966 480 3 954 480 Toimintakate -508 172-503 350-487 010-521 830-509 830 SIVISTYSTOIMI Toimintatulot 494 718 428 820 380 570 338 070 338 070 Toimintamenot 7 933 157 8 353 060 8 087 230 8 031 670 8 031 670 Toimintakate -7 438 439-7 924 240-7 706 660-7 693 600-7 693 600 Sivistyslautakunta Perusopetus ja lukio Toimintatulot 265 084 232 800 173 550 131 050 131 050 Toimintamenot 4 984 508 5 270 030 5 062 830 5 009 820 5 009 820 Toimintakate -4 719 424-5 037 230-4 889 280-4 878 770-4 878 770 Vapaa sivistystyö Toimintatulot 46 298 35 800 33 500 33 500 33 500 Toimintamenot 888 904 956 250 969 890 968 800 968 800 Toimintakate -842 606-920 450-936 390-935 300-935 300 Varhaiskasvatus Toimintatulot 183 336 160 220 173 520 173 520 173 520 Toimintamenot 2 059 745 2 126 780 2 054 510 2 053 050 2 053 050 Toimintakate -1 876 409-1 966 560-1 880 990-1 879 530-1 879 530 TEKNINEN TOIMI Toimintatulot 5 612 814 5 745 760 5 732 500 5 732 500 5 732 500 Toimintamenot 6 285 228 5 923 720 5 858 480 5 833 240 5 833 240 Toimintakate -672 414-177 960-125 980-100 740-100 740 Tekninen lautakunta Rakennuttaminen ja kaavoitus Toimintatulot 46 414 49 070 48 170 48 170 48 170 Toimintamenot 1 221 846 1 217 890 1 211 870 1 207 870 1 207 870 Toimintakate -1 175 432-1 168 820-1 163 700-1 159 700-1 159 700 Kiinteistötoimi Toimintatulot 3 807 550 3 803 590 3 736 230 3 736 230 3 736 230 Toimintamenot 3 363 040 3 032 060 2 911 990 2 911 990 2 911 990 Toimintakate 444 510 771 530 824 240 824 240 824 240 Yhdyskuntatekniikka Toimintatulot 1 724 277 1 847 000 1 908 000 1 908 000 1 908 000 Toimintamenot 1 655 575 1 615 830 1 664 480 1 639 480 1 639 480 Toimintakate 68 702 231 170 243 520 268 520 268 520 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Toimintatulot 34 573 46 100 40 100 40 100 40 100 Toimintamenot 44 767 57 940 70 140 73 900 73 900 Toimintakate -10 194-11 840-30 040-33 800-33 800 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatulot 11 518 519 12 416 590 11 334 650 11 368 650 11 387 650 Toimintamenot 44 495 445 43 967 410 42 951 000 43 532 650 44 327 910 Toimintakate -32 976 926-31 550 820-31 616 350-32 164 000-32 940 260

Taloussuunnitelma 2016 2018 43 Käyttötalousosan perustelut Sitovuustaso Käyttösuunnitelmat Laskentaperusteet Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Tuloihin ja menoihin sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot, laskennalliset erät eivät sisälly tehtävän tuloarvioon tai määrärahaan. Sitovuustasona valtuustoon nähden ovat tulosalueen toimintatulot ja toimintamenot lukuun ottamatta kehittämisprojekteja ja lomituspalvelua, joissa on nettositovuus, sekä sitovat tavoitteet 2015 ja mahdolliset sitovat perustelut. Muut talousarvioon sisältyvät tiedot ovat ohjeellisia perusteluja ja informaatiota. Sitovin perusteluin erotettua määrärahan osaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Palkkauskustannuksissa ja sosiaalimaksuissa syntyvää säästöä ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen ilman kunnanhallituksen lupaa. Viran tai toimen tullessa avoimeksi on aina ennen aukijulistamista selvitettävä mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen sisäisin järjestelyin tai ostopalveluna. Vakinaisen henkilöstön täyttöön on haettava kunnanhallituksen lupa. Talousarvioon tehtävistä tulosaluekohtaisista muutoksista päättää valtuusto. Muutosten yhteydessä on arvioitava, ovatko asetetut toiminnalliset tavoitteet oikeassa suhteessa muutettuihin tuloarvioihin ja määrärahoihin. Muutokset on pääsääntöisesti tehtävä talousarviovuoden aikana. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat tulosalueen tuloarviot ja määrärahat taloudellisen vallan siirtämisen ja toiminnan tulosten vastuun kannalta tarkoituksenmukaisiin osiin tulosyksiköihin sekä asettavat samalla valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin. Toimielimen vahvistamat tulosyksiköiden määrärahat voidaan edelleen jakaa kustannuspaikoille. Käyttötalousosassa on vertailutietoina vuoden 2014 tilinpäätöksen ja vuoden 2015 talousarvion euromäärät sekä talousarvioesitysten luvut. Käyttötalousosan tulot ovat vuonna 2016 yhteensä 11 334 650 euroa ja menot 42 951 000 euroa. Tulot ovat noin 180 000 euroa pienemmät kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä, mikä johtuu pääosin maatalouslomituspalvelujen vähenemisestä. Käyttötalousmenot alenevat vuodesta 2014 noin 3,5 %, merkittävämpänä tekijänä lomituksen väheneminen, mutta myös erilaiset tehtäväjärjestelyt; kaikkia vapautuneita virkoja ja toimia ei ole täytetty. Määrärahat on laskettu henkilöstösuunnitelman mukaiselle henkilöstölle, joka on määrältään viisi henkilötyövuotta edellisvuotta pienempi. Merkittäviä toiminnallisia tai rakenteellisia muutoksia ei ole tiedossa vuodelle 2016. Vakituisen henkilöstön määrä vuonna 2016 on 200.

Taloussuunnitelma 2016 2018 44 Palkkausmenoihin on laskettu 0,5 % korotusvaraus. Tämän perusteen ylittävä palkkamenojen kasvu on säästötavoitteena tulosalueille, joiden tulee tähdätä siihen, että talous pysyy sitovuustason puitteissa. Eläkemenoperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin ja varhemaksuihin on varattu määrärahat ao. tulosalueilla, mikäli niitä voidaan vielä kohdistaa. Kohdistamattomat eläkemaksut kirjataan henkilöstöhallintoon. Tuloperusteet Henkilöstösivukulut vuodelle 2016 on laskettu seuraavasti: Eläkevakuutusmaksut KuEL ja VEL 17,00 % Sairausvakuutusmaksu 2,14 % Työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut 4,3 % Muut (ryhmähenkivakuutus) 0,1 % Palvelujen ja materiaalin ostoissa laskentaperusteena ovat arvonlisäverottomat hinnat (pl. vähennysrajoitteinen toiminta). Verotulot Tuloveroprosentti on 1.1.2013 lukien ollut 19,50. Kunnan tuloveroon ei voida vuodelle 2016 ottaa korotusta lainkaan tähän vuoteen verrattuna, vaan noin 0,5 milj. euroa vähemmän. Kunnallisveroa lasketaan kertyvän ansiotuloista 13 milj. euroa. Yhteisöveroa vuodelle 2016 on laskettu kertyvän 1,1 milj. euroa, joka on samaa luokkaa kuin vuonna 2015 toteutuva. Kiinteistöveroprosentit: - yleinen 1,00 - vakituiset asunnot 0,50 - muut asuinrakennukset 1,10. Kiinteistöverotulot em. prosenteilla on arvioitu 1,38 milj. euroksi vuonna 2016, sama kuin tänä vuonna arvioidaan toteutuvan. Verotulot vuonna 2016 ovat suunnitelman mukaan yhteensä 15 480 000 euroa eli 3,2 % pienemmät kuin vuoden 2015 talousarviossa. Tässä vaiheessa ei seuraavien vuosien verotuloja voi juurikaan ennustaa, joten koko suunnitelmakaudelle on vain pieniä korotuksia suhteuttaen mm. palkkaratkaisuihin. Koiraveroa ei peritä. Valtionosuudet Uusi valtionosuuslaki on tullut voimaan 1.1.2015. Uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta, jota valmistellaan erillisissä työryhmissä ja tulevat todennäköisesti voimaan 1.1.2017. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset.

Taloussuunnitelma 2016 2018 45 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi 2015 2019, jonka aikana valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuvaa valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2016 muutos voi olla enintään +/- 100 euroa asukasta kohti. Parikkalan kunnalle on tätä muutosta laskettu1,1 milj. euroa vuodelle 2016. Laskennallisesti on arvioitu saatavan vuonna 2016 valtionosuuksia yhteensä 18,1 milj. euroa. Seuraavilta vuosilta muutoksen tasaus vähenee puoli miljoonaa euroa vuosittain niin, että vuonna 2019 se on 0. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset, jotka eivät ole valtionosuutta, mutta lasketaan ja maksetaan valtionosuuksien yhteydessä, ovat edelleen negatiiviset eli tuloja saadaan 8 oppilaasta ja maksetaan 14 oppilaasta, ero on 40 000 euroa. Taloussuunnitelman tasapainotus Hallintokunnilta saatuihin esityksiin ei juuri ole tarvinnut keskushallinnossa tehdä menojen osalta tarkennuksia talousarvion tasapainottamiseksi. Hallintokunnat ovat toimineet annettujen raamien puitteissa.

Taloussuunnitelma 2016 2018 46 Tuloslaskelmaosa Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 muutoksen jälkeen Talousarvio 2016 Ts 2017 Ts 2018 TOIMINTATUOTOT 6 502 168 6 711 540 Myyntituotot 6 608 600 6 608 600 6 627 600 579 921 565 920 Maksutuotot 607 600 607 600 607 600 504 845 309 000 Tuet ja avustukset 293 100 327 100 327 100 3 655 975 3 836 210 Vuokratuotot 3 771 950 3 771 950 3 771 950 275 610 993 920 Muut tuotot 53 400 53 400 53 400 11 518 519 12 416 590 Toimintatuotot yhteensä 11 334 650 11 368 650 11 387 650 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -7 650 327-7 798 080 Palkat ja palkkiot -7 552 370-7 545 170-7 552 670 Henkilösivukulut -2 217 723-2 939 320 Eläkekulut -2 058 930-2 057 340-2 057 770-501 899-571 150 Muut henkilösivukulut -525 940-525 040-525 220 Palvelujen ostot -23 957 909-22 545 200 Asiakaspalvelujen ostot -22 792 970-23 338 970-24 136 970-4 857 047-4 826 970 Muiden palvelujen ostot -4 633 300-4 690 570-4 691 270-2 902 284-2 955 790 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 928 190-2 912 390-2 912 490-714 745-769 500 Avustukset -735 170-752 100-752 100-1 693 510-1 661 400 Muut toimintakulut -1 724 130-1 711 070-1 699 420-44 495 444-44 067 410 Toimintakulut yhteensä -42 951 000-43 532 650-44 327 910-32 976 925-31 650 820 TOIMINTAKATE -31 616 350-32 164 000-32 940 260 15 994 687 15 980 000 Verotulot 15 480 000 15 480 000 15 480 000 21 847 414 17 970 300 Valtionosuudet 18 140 000 17 500 000 17 000 000 Rahoitustuotot ja -kulut 1 750 26 600 Korkotuotot 41 000 40 900 40 800 452 345 417 520 Muut rahoitustuotot 421 830 421 830 421 830-40 804-36 000 Korkokulut -24 000-21 000-18 000-96 329-97 200 Muut rahoituskulut -97 200-97 200-97 200 5 182 138 2 610 400 VUOSIKATE 2 345 280 1 160 530-112 830 Poistot ja arvonalentumiset -1 704 180-1 544 000 Suunnitelman mukaiset poistot -1 763 000-1 937 000-1 975 700 3 477 958 1 066 400 TILIKAUDEN TULOS 582 280-776 470-2 088 530 25 014 22 230 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 22 280 20 210 18 210 230 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 0 3 503 202 1 088 630 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 604 560-756 260-2 070 320

Taloussuunnitelma 2016 2018 47 Tuloslaskelmaosan perustelut Tuloslaskelma on määrämuotoinen laskelma siitä, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumisiin. Laskelmassa esitetään myös tuloksen käsittelyerät. Käyttötalousosassa olevat toimintatulot ja -menot on summattu tuloslaskelmaan päälajeittain. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat tuotot ja kulut. Suunnitelmapoistot perustuvat valtuuston hyväksymään poistosuunnitelmaan, minkä vuoksi niitä ei esitetä erikseen hyväksyttäväksi. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Toimintatuotot vuonna 2016 ovat 11 334 650 euroa ja niiden osuus on 26 % toimintakuluista. Vuosikate kattaa reilusti poistot, mikä on terveen talouden tunnusluku. Suurista investoinneista johtuen jatkossa poistot tulevat budjetoinnissa ja tilinpäätöksissä näyttelemään merkittävää osaa. Vuoden 2016 suunnitelman mukaiset poistot ovat 1,7 milj. euroa ja vuosikate 2,3 milj. euroa. Asukasta kohti vuosikate on yli 400 euroa. Talousarvio 2016 on 0,6 milj. euroa ylijäämäinen.

Taloussuunnitelma 2016 2018 48 Laskennallisesti eriytetyn vesihuollon tuloslaskelma Tilinpäätös 2014 Talousarvio muutoksen jälkeen 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 Talousarvio 2018 Liikevaihto 566 727 658 730 Vesimaksut (ulkoiset) 694 160 694 160 694 160 162 483 168 270 Vesimaksut (sisäiset) 178 840 178 840 178 840 35 330 10 000 Liiketoiminnan muut tuotot 10 000 10 000 10 000 Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut -135 850-133 370 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -142 810-142 810-142 810-166 493-213 100 Palvelujen ostot -213 100-213 100-213 100 Henkilöstökulut -151 038-122 110 Palkat ja palkkiot -125 580-125 580-125 580 Henkilösivukulut -26 150-20 740 Eläkekulut -19 050-19 050-19 050-18 029-15 770 Muut henkilösivukulut -9 230-9 230-9 230 Poistot ja arvonalentumiset -220 622-228 700 Suunnitelman mukaiset poistot -252 700-400 900-442 900-10 777-6 770 Liiketoiminnan muut kulut -21 830-6 830-6 830 35 581 96 440 Liikeylijäämä (-alijäämä) 98 700-34 500-76 500 Rahoitustuotot ja -kulut -93 302-94 000 Korvaus jäännöspääomasta -94 000-94 000-94 000 12 655 11 400 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 10 280 9 250 8 330-45 066 13 840 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) 14 980-119 250-162 170

Taloussuunnitelma 2016 2018 49 Investointiosa Kiinteä omaisuus: kunnanhallitus, tilivelvollinen: hallintojohtaja TP 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 171 065 150 000 150 000 150 000 150 000 Tulot 159 788 100 000 100 000 100 000 100 000 Netto - 11 277 50 000 50 000 50 000 50 000 Arvopaperit: kunnanhallitus, tilivelvollinen: hallintojohtaja TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot 33 000 30 000 30 000 50 000 50 000 Netto 33 000 30 000 30 000 50 000 50 000 Poistonalaisen irtaimiston hankintaohjelma: 2016 2017 2018 Tulot Hallinto, tilivelvollinen: Hallintojohtaja Talous- ja palkkahallinnon 80 000 20 000 oh- jelmamuutokset Monitoimikoneet 20 000 2 kpl, Saaren ja Käskynkän jakelukeittiöihin Tekninen lautakunta, tilivelvollinen: Kunnossapitopäällikkö Yhdistelmäkone 5 000 Kirjolaan (siivous) Ruohonleikkuri 40 000 Tekninen lautakunta, tilivelvollinen: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Maatutka 5 000 Yhteensä 110 000 60 000

Taloussuunnitelma 2016 2018 50 12.11.2015 Aloitt. vuosi Kust.arv alv 0 % RAKENTAMISOHJELMA 2016-2018 avustus valt.laina Hankkeen nimi 1 000 euroa 2016 2017 2018 Talonrakennus 4 444 1 955 1 455 840 485 Kiinteistöautomaatio 2016 90 30 30 30 Terveyskeskuksen hyvinvointikeskus (mm. pohjoispään parkkialue) 2015 300 100 100 100 Kameravalvonta 2015 30 10 10 10 Simonkuja 3 elementtien saumaus / parvekkeet / pihat Petäjikönkatu 12 elementtien saumaus / parvekkeet 2013/ 2016 150 100 50 2013/ 2016 200 150 50 Vuokra-asuntojen pk. 2015 600 200 200 200 Rimapolku 1-5, luhtiparvet, pihavalot (elohopeahöyry) 2015 50 25 25 Pääkirjaston ilmastointi / osittain jäähdytys, sadevesijärjestelmä/ kattovedet 2016 75 25 50 Tapulikuja 3, vesikatot (harja) 2015 140 70 70 Käskynkkä, kosteiden tilojen pp. 2016 400 400 210 Käskynkkä perusparannus putkistojen / ilmanvaihdon uusiminen. 2017 1 000 600 400 Kirjolan koulu, vanhan osan pp. (sisäilma- ja kuntotutkimukset ja suunnittelu 2017 ) 2017 200 100 100 Kirjolan koulu, salin ja nuorisotilan ilmanvaihto 2016 75 75 Helenansaaren vesikatto (suunnittelu 2016 + keittiö) 2016 90 20 70 Käsityökeskus, vesikatto 2017 100 100 50 *) Särkisalmen paloasema 2015 694 500 225 *) Eläinlääkäritilat, Kannaksentie 4 2016 250 250 Julkinen käyttöomaisuus 1 300 480 385 435 68 Kadut, rakentaminen, peruskorj. 600 100 170 330 0 Nimeämättömät kohteet 2016 150 50 50 50 Lehmuskuja, perusparannus, sis parkkipaikan (LPA) 2015 50 50 Rantatie, osittainen perusparannus 2017 90 90 Satumäentien osittainen pp. 2018 30 30 Kaivotie, perusparannus 2017 30 30 Koirniemi 2017 250 250 Liikenneturvallisuuskohteet 30 10 10 10 0 Nimeämättömät kohteet suunnitelm. 2015 30 10 10 10 Rakennuskohteen valtionrahoitus

Taloussuunnitelma 2016 2018 51 12.11.2015 Aloitt. vuosi Kust.arv alv 0 % RAKENTAMISOHJELMA 2016-2018 avustus valt.laina Hankkeen nimi 1 000 euroa 2016 2017 2018 Katuvalaistus 160 60 50 50 0 Koirniemi 2016 50 50 Lehmuskujan katuvalaistus 2015 20 20 Saneeraus kohteet (elohopeahöyry) Hyppyrimäki, Petäjikkö loppuun, Simonkuja 2015 90 40 50 Päällystys 300 100 155 45 0 Keskustan kunnostetut väylät 2016 45 15 15 15 Lämpökeskuksen pihan päällystys 2016 15 15 Kiipolankatu päällystys 2017 60 60 Lehmuskujan päällystys sis. Parkkip 2015 40 40 Rantatie, osittainen päällystys 2017 60 60 Satumäentien osittainen päällystys 2017 30 30 Kaivotie päällystys 2017 20 20 Kontiosaarentien päällystys 2016 30 30 Muu julkinen käyttöomaisuus 210 210 0 0 68 Likolammen kuntopolun pk. lopputyö 2015 30 30 20 Harjulinnan urheilukentän katsomo loppuun 2015 40 40 Ristiharjun kaatopaikan kunnostus 2015 120 120 48 Keskustan ranta-alueen / torin kehittäminen, kävelysilta 2015 20 20 Kaukolämpölaitos 480 150 180 150 0 Verkoston rakentaminen,lehmuskuja loppuun 2015 10 10 Linjasaneeraus 2015 300 100 150 50 Saaren lämpölaitoksen päivitys, suunnittelu 2017, toteutus 2018-2019 2017 130 30 100 Varavoiman lisäys (piha-alueen loppuun saattaminen) 2015 40 40 Rakennuskohteen valtionrahoitus

Taloussuunnitelma 2016 2018 52 Vesilaitos 661 282 147 232 0 Johtolinjojen rakentaminen 2015 36 12 12 12 Vesijohtojen saneeraus 2015 250 50 100 100 Lehmuskuja saneeraus + Rinnakkaisvesisyöttölinja tk:een, lopputyö 2015 20 20 Heralammen vedenottamo, uusi siiviläputkikaivo (Kaivo ehtymässä) 2017 20 20 Vesitornin peruskorjaus, lopputyö 2015 450 200 Parikkalan rajanylityspaikka 2016 20 20 Koirniemi 2015 100 100 Kaivotie, vesijohdot 2017 15 15 Viemärilaitos 5 310 3 205 1 700 405 450 Jäteveden puhdistusratkaisu 2015 4 450 3 000 1 450 450 Jätevesilinjojen rakentaminen 2015 45 15 15 15 Hulevesien saneeraus 2015 300 50 100 150 Lehmuskuja saneeraus, lopputyö 2015 20 20 Pumppaamot 4 kpl/vuosi 2015 360 120 120 120 Koirniemi 2015 100 100 Parikkalan rajanylityspaikka 2016 20 20 Kaivotie, viemäri 2017 15 15 Yhteensä 12 001 6 072 3 867 2 062 Rahoitusavustukset 1 003 713 190 100 1 003 Netto 10 998 5 359 3 677 1 962 *) edellytyksenä avustuksen saaminen Investointiosa yhteensä TP 2014 TA 2015 + TA 2016 TS 2017 TS 2018 muutos Menot 2 510 3 243 6 332 4 077 2 212 Tulot 398 315 843 340 250 Netto 2 112 2 928 5 489 3 737 1 962

Taloussuunnitelma 2016 2018 53 Investointiosan perustelut Kiinteä omaisuus: Vuosittain on varattu 150 000 euron määrärahavaraus mahdollisesti hankittavaa kiinteää omaisuutta varten ja 100 000 euron varaus kiinteistöjen myynneistä. Kunnanhallitus on linjannut, että kunnan maa- ja metsätilojen sekä kiinteistöjen inventointia jatketaan ja kunnalle tarpeettomat tilat laitetaan yleiseen myyntiin. Arvopaperit: Tulopuolelle on arvioitu asunto-osakkeiden myyntejä vuosittain. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot ja toteutusaikataulut hankkeille ja vahvistaa määrärahat ja tuloarviot hankeryhmille. Hankeryhmiin sisältyvät kohteet on eritelty rakentamisohjelmassa ja poistonalaisen irtaimiston hankintaohjelmassa. Aktivoitavan hankintamenon alarajana on rakennushankkeissa 10 000 euroa ja irtaimistohankinnoissa 4 000 euroa. Valtuustoon nähden sitovuustasona on hankeryhmä ja ryhmään sisältyvien kohteiden osalta poikkeamiseen tarvitaan kunnanhallituksen lupa. Useammalle vuodelle tehdyn jaksottamisen muuttamiseen tarvitaan valtuuston joko taloussuunnitelmassa tai erikseen tehty päätös. Investointiosan menot vuonna 2016 ovat 6 332 000 euroa. Investointiosan tuloarvioina ovat rahoitusosuudet (avustukset) investointimenoihin 713 000 euroa ja käyttöomaisuuden myyntitulot 130 000 euroa. Nettoinvestoinnit ovat 5 489 000 euroa eli yli kolme kertaa käyttöomaisuuden poistojen määrä. Suunnitelmakauden investointiohjelma on erittäin suuri, johtuen samaan aikaan toteutettavista välttämättömistä investoinneista; jäteveden puhdistusratkaisu, lämpölaitoksen varavoimala, Särkisalmen paloasema ja vanhainkoti Käskynkän perusparannuksen suunnittelu. Suunnitelmakauden jokaiselle vuodelle on varauduttu peruskorjaamaan vuokra-asuntoja 200 000 eurolla. Muutoin suunnitelmakauden investoinnit koostuvat monista pienehköistä, pääasiassa talonrakennus- ja kunnallisteknisistä sekä elinkeinoihin liittyvistä kohteista. Koko suunnitelmakauden investoinnit ovat yhteensä 11,8 milj. euroa, johon on ulkopuolista avustusta laskettu saatavan 1,0 milj. euroa. Tulopohjaan nähden investointiohjelma on liian iso, joten ainakin osa siitä joudutaan rahoittamaan vieraalla pääomalla. Toisaalta investoinneilla voidaan osaltaan vaikuttaa kunnan työllisyystilanteeseen. Suunnitelmakauden suuri yksittäinen hanke on jäteveden puhdistusratkaisu noin 4,5 milj. euroa, johon etsitään julkista rahoitusta mahdollisimman monelta eri taholta, budjetoitu 0,45 milj. euroa. Investoinneissa on maksimaalisesti hyödynnetty kuhunkin kohteeseen saatavilla oleva ulkopuolinen rahoitus.

Taloussuunnitelma 2016 2018 54 Rahoitusosa Ta 2015 muutoksen Tp 2014 jälkeen Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 5 182 138 2 610 400 2 345 280 1 160 530-112 830 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -127 456-50 000-50 000-50 000-50 000 Investointien rahavirta Investointimenot - -2 510 161-3 243 000-6 332 000-4 077 000-2 212 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 205 025 135 000 713 000 190 000 100 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 192 788 180 000 130 000 150 000 150 000 Toiminnan ja investointien rahavirta +/- 2 942 334-367 600-3 193 720-2 626 470-2 124 830 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset + 7 165 11 610 21 300 6 700 25 700 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 700 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -1 059 431-360 000-338 000-338 000-338 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 9 992 Vaihto-omaisuuden muutos 1 882 Saamisten muutos 1 523 962 Korottomien velkojen muutos -326 789 Rahoituksen rahavirta +/- 856 781-348 390-316 700-331 300-312 300 Rahavarojen muutos +/- 3 799 114-715 990-3 510 420-2 957 770-2 437 130 Heleniuksen rahaston muutos +/- 231 Rahavarojen muutos 3 799 345-715 990-3 510 420-2 957 770-2 437 130 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 614 026 3 898 036 387 616-2 570 154-5 007 284 Rahavarat 1.1. 814 681 4 614 026 3 898 036 387 616-2 570 154 3 799 345-715 990-3 510 420-2 957 770-2 437 130 Lainakanta 31.12. 3 114 603 2 754 603 2 416 603 2 078 603 1 740 603 Investointien tulorahoitus, % 225 84 42 30-5

Taloussuunnitelma 2016 2018 55 Rahoitusosan perustelut Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan rahoituslaskelmakaavan muodossa se, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Tuloslaskelma- ja investointiosasta siirtyvien erien lisäksi rahoituslaskelmassa esitetään anto- ja ottolainauksen lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset ja rahoituslaskelman vaikutukset maksuvalmiuteen. Tässä vaiheessa ei suunnitelmakaudelle ole lainanottoa budjetoitu, mutta loppukaudelle saattaa olla tarvetta myös lainanotolle.

Taloussuunnitelma 2016 2018 56 Henkilöstösuunnitelma Toiminnan tarkoitus Nykytilan kuvaus Vakinaisen henkilöstön määrä esitetään taloussuunnitelman henkilöstösuunnitelmaosassa. Määräaikaista henkilöstöä käytetään sijaisuuksissa ja tarvittaessa muissa määräaikaisiksi tarkoitetuissa tehtävissä, esimerkiksi projekteissa ja palvelujen järjestämisen selvittelyvaiheessa. Henkilöstövoimavarojen tilaa ja vakinaisen sekä määräaikaisen henkilöstön määrää kuvataan ja seurataan vuosittain henkilöstöraportoinnilla. Henkilöstöhallinnon tarkoituksena on vastata työnantajan tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta henkilöstöpolitiikasta ja siten turvata palveluhenkinen ja motivoitunut henkilöstö tuottamaan hallintokuntien yhteistyöllä kunnan palvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja laadukkaasti. Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Jokainen sopimusala sisältää vuonna 2016 yleiskorotuksen, jonka kustannusvaikutus koko kuntasektorilla on 0,59 prosenttia. Korotuksen taso vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Toiminnan painopistealueet 2016-2018 Toiminnan painopistealueita ovat: - organisaation ja henkilöstön vuorovaikutteisuuden parantaminen - laadukas esimiestoiminta - täsmällisesti kirjatut tehtäväkuvat ja niitä tukeva oikeudenmukainen palkkaus

Taloussuunnitelma 2016 2018 57 PARIKKALAN KUNNAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2018 (vakinainen ja tilapäisesti määräaikaisellä täytetty henkilöstö) Toimielin Virka/toimi (V/T) Nimike TP-14 TS-15 TS-16 TS-17 TS-18 Huom. HALLINTO V Kunnanjohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Hallintojohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Henkilöstösihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Palkkasihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T -0,5 Laskutussihteeri 0,50 0,50 T Laskutussihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 palkkakustannus: tekninen toimi T Kanslisti 1,00 T Arkistosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Pääkirjanpitäjä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Kirjanpitäjä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Toimistosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 palkkakustannus: hall., varhaiskasv. V Asuntosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Opistosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 palkkakustannus: hall., kans.op. T Ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Emäntä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T -1 Kokki 4,00 5,00 4,00 4,00 4,00 T Ruokapalvelutyöntekijä 11,00 11,00 11,00 11,00 11,00 T Ateriapalvelukuljettaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Siivooja 10,00 10,00 10,00 10,00 10,00 Yhteensä 40,50 40,50 39,00 39,00 39,00 V Elinkeinojohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Yritysneuvoja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Lomituspalvelupäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 70 % lom.ohj. ja 30 % lom.palv.pääll. T Lomituspalveluohjaaja 3,00 2,60 2,60 2,60 2,60 T -3,45 Maatalouslomittaja 50,85 50,70 47,25 48,10 48,10 Yhteensä 56,85 56,30 52,85 53,70 53,70 97,35 96,80 91,85 92,70 92,70 maatalouslomittajia 55 henkilöä, vakin. täytettyjen lisäksi määr. työntek., tarvittaessa vakinaistetaan

Taloussuunnitelma 2016 2018 58 Toimielin Virka/toimi (V/T) Nimike TP-14 TS-15 TS-16 TS-17 TS-18 Huom. SIVISTYS V Rehtori 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Luokanopettaja/koulunjohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Apulaisjohtajan tehtävä yhdellä luokanopettajalla aj. 1.8.2012-31.7.2016. Esitetään tehtävää jatkettavaksi 31.7.2017 saakka. Varaus Saaren koulun oppilasmäärän kasvun mukanaan tuomaan määräaikaiseen V Luokanopettaja 12,00 13,00 13,00 13,00 13,00 opettajan lisäykseen. V Erityisopettaja 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 V Erityisopetuksen tuntiopettaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Koulunkäynninohjaaja 10,35 10,35 10,35 10,35 10,35 T Tietotekniikkatukihenkilö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 työajasta 10 % hall.palv. V Lehtorit / opettajat 14,00 13,00 13,00 13,00 13,00 V -1 Tuntiopettajat 9,00 6,00 5,00 5,00 Poikien liikunnan tuntiopettajan tehtävää ei täytetä vaan tunnit jaetaan eri opettajien kesken. Lisäksi yksi Kirjolan ja lukion yhteinen määräaikainen tuntiopettaja (JS), Kirjolassa yksi määräaikainen tuntiopettaja (ns.resurssiopettaja/sh) ja Saaren koululla yksi määräaikainen tuntiopettaja (MT). Määräaikaisiin tuntiopettajan tehtäviin eikä liikunnan tuntiopettajan 5,00 tehtävään haeta täyttölupaa. T Koulusihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Perusopetus ja lukio yhteensä 54,35 51,35 50,35 50,35 50,35 V Varhaiskasvatuspäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T -1 Perhepäivähoitaja 4,00 4,00 3,00 3,00 3,00 1 eläköityminen 1.8.15 alk. T +1 Lastentarhanopettaja 7,00 7,00 8,00 8,00 varautuminen 1 uusi lto, ryhmäperhepäivähoitokoti Kuperkeikan 8,00 muuttaminen päiväkodiksi T Päivähoitaja 10,00 10,00 10,00 10,00 10,00 T Päivähoitoavustaja/ ryhmäperhepäivähoitaja 7,44 7,44 7,44 7,44 7,44 T Päivähoitoavustaja/siivooja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Ruokapalvelutyöntekijä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Varhaiskasvatus yhteensä 31,44 31,44 31,44 31,44 31,44 V Kulttuuripäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Liikunnanohjaaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Nuorisotyöntekijä 1,00 1,00 1,00 1,00 Työajasta 25 % koulun kerhotoim. Palkkakust. 86,9% nso, 13,1 % 1,00 koulutuksellinen tasa-arvoraha V Kirjastonjohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Kirjastosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Kirjastovirkailija 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 T Kirjastojärjestelijä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Vapaa sivistys yhteensä 8,00 8,00 8,00 8,00 8,00 93,79 90,79 89,79 89,79 89,79 palkkakustannus; 69 %kir, 31 %liik. syyshuhtik. työajasta 12 h uinninvalvonta

Taloussuunnitelma 2016 2018 59 Toimielin Virka/toimi (V/T) Nimike TP-14 TS-15 TS-16 TS-17 TS-18 Huom. TEKNINEN V Yhdyskuntatekniikanpäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Laitosmies 4,00 5,00 5,00 5,00 5,00 1 avoin toimi Yhdyskuntatekniikka yhteensä 5,00 6,00 6,00 6,00 6,00 V Rakentamispäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Kunnossapitopäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Talonmies 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 T Kirvesmies 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Maalari 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Rakennusammattimies 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Liikunta-alueiden hoitaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakennuttaminen ja kiinteistöt yhteensä 11,00 11,00 11,00 11,00 11,00 V +1 Rakennustarkastaja 1,00 1,00 rakentamispäällikkö hoitanut rakennustarkastuksen tehtävät 8/2014-5/2015 1,00 Rakennusvalvonta yhteensä 0,00 0,00 1,00 1,00 1,00 16,00 17,00 18,00 18,00 18,00 TP-14 TS-15 TS-16 TS-17 TS-18 Kunta yhteensä 207,14 204,59 199,64 200,49 200,49

Taloussuunnitelma 2016 2018 60 Ympäristöä säästävät toimenpiteet I Kestävän kehityksen periaatteet Hallinto Kunnanvirastossa pyritään kaikessa toiminnassa noudattamaan kestävän kehityksen neljää osiota; ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen seuraavasti: 1) Energian ja luonnonvarojen säästö; viraston lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säätö, toimivuuden tarkkailu ja huolto sekä veden, jäteveden ja valaistuksen tarkoituksenmukainen käyttö, energian kulutuksen seuranta, vesikalusteiden huoltaminen ja vettä säästävät toimintatavat 2) Kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenille on hankittu ipadit, jolloin säästetään paperien käytössä ja tulosteissa 3) Yhdenvertaisuussuunnitelma; huomioidaan päätöksenteossa eri etnistä alkuperää olevien henkilöiden yhdenvertainen kohtelu 4) Laite- ja toimistotarvikehankinnoissa otetaan huomioon kierrätettävyys ja uudelleen käyttö 5) Siivous ja kunnossapidossa käytetään mahdollisimman ympäristöystävällisiä pesu- yms. aineita 6) Ruokapalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota jäteruuan minimoimiseen 7) Jätteiden synnyn ehkäisy; materiaalien kulutuksen minimoiminen 8) Jätteiden lajittelu; biojäte, kuivajäte, lasit, metallit, paperi ja ongelmajätteet Sivistys Sivistyslautakunta toteuttaa ympäristöä säästävinä toimenpiteinä: 1) Tärkeimpänä on kestävän elämäntavan opetus, oppiminen, oma osallistuminen 2) Vähennetään kulutusta, ei hankita turhia tuotteita 3) Energiansäästöön liittyvät toimenpiteet tarpeeton sähkön kulutus ulko-ovien kiinnipitäminen lämpötilojen pitäminen sovitulla tasolla vedenkulutuksen vähentäminen 4) Ilmoitetaan kiinteistön korjaustarpeet viipymättä 5) Huolehditaan siisteydestä yhteisvastuullisesti 6) Hankitaan pitkäkestoisia laitteita ja huolehditaan tarvittavista huolloista 7) Vältetään pienpakkauksia ja yksittäisiä hankintoja 8) Paperit ja jätteet lajitellaan toimistoissa ja eri yksiköissä 9) Tulostetaan ja kopioidaan kaksipuoleisina aina kun se on mahdollista 10) Kirjolan koulu käyttää kankaisia käsipyyheautomaatteja 11) Kierrätysmateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä Tekninen toimi Tekninen lautakunta ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon päätöksiä tehtäessä seuraavasti: 1) Kaavoituksen valmistelussa Kaavoituksen valmistelussa huomioidaan ympäristöä säästävät näkökulmat, terveellinen ja turvallinen elinympäristö ja sen asettamat vaatimukset. Huomioidaan esimerkiksi radon tarvittaessa kaavamääräyksissä.

Taloussuunnitelma 2016 2018 61 2) Energian käyttö Kunta kuuluu Hiilineutraali hankkeeseen Kiinteistöissä siirrytään aktiivisesti energiaa säästäviin valaistusratkaisuihin. Kiinteistöjen kuntoa arvioitaessa ja tutkittaessa huomioidaan myös energiatalous ja tekniikka. Näkökulmat huomioidaan korjauksia suunniteltaessa ja tutkitaan energiatehokkaat ratkaisut ja vaihtoehdot. Koneiden ja laitteiden sekä materiaalien hankinnassa lisätään energiatalouden ja kierrätettävyyden painoarvoa. Pyritään suunnittelemaan uudistukset ja hankinnat kestävän kehityksen näkökulmasta. 3 ) Liikelaitosten toiminta Lämpölaitoksien toimintaa kehitetään ympäristöystävällisemmäksi esimerkiksi tutkimalla mahdollisuutta lisätä savukaasujen suodatusta ja biopolttoaineiden käyttöä. Tutkitaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön ympäristöä säästäviä vara- ja lisävoimalaitteistoja ja automaatiota. 4 ) Automaation hyödyntäminen energiataloutta parannettaessa Tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää automaatiota eri tavoilla laitoksissa ja kiinteistöissä energiatalouden parantamiseksi. 5 ) Kaavatiet Katuvalaistuksen kokonaissuunnittelussa huomioidaan energiaa säästävät ratkaisut esim. LED-teknologia ja selvitetään älykkäiden -valaistuksen ohjausjärjestelmien hyödyntämismahdollisuudet. 6 ) Jätehuollon toiminnassa Ongelmajätteiden ja SER-romun vastaanottopisteet pidetään jatkossakin kunnassa. Toimintaa pyritään kehittämään yhdessä jäteasioista vastaavien tahojen kanssa. Tutkitaan mahdollisuuksia yhdistää pisteet toimivaksi kokonaisuudeksi. 7 ) Heralammen vedenottamon suoja-aluesuunnitelma Kehitetään vedenottamon suoja-aluetta viranomaisohjeiden mukaisesti. 8) Kunnan jätevesiratkaisu Kunnan keskusvedenpuhdistamon tilannetta on selvitetty laajasti. Uuden jätevedenpuhdistamon toteutussuunnittelu on käynnistymässä. Uudessa puhdistamossa on suunniteltu käytettäväksi parasta mahdollista tekniikkaa.

Taloussuunnitelma 2016 2018 62 II Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke HINKU HINKU-KRITEERIT HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää HINKU-kriteerien täyttymistä. HINKU-kriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus (SYKE). HINKU-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. HINKU-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä HINKU-kunta. HINKU-kunnat kuuluvat HINKU-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää HINKU-logoa. HINKU-kriteerit on päivitetty huhtikuussa 2014. Tavoitteet Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteensa (vähintään 15 % päästövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä) ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Prosessit Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Kunta liittyy Motiva Oy:n hallinnoimaan kuntien energiaohjelmaan (KEO). Kunta nimeää yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä kunnan ja SYKEn välillä. Kunta perustaa HINKU-työryhmän, jossa on edustettuna tärkeimmät hallinnonalat. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmä voi olla sama kuin esimerkiksi kunnan johtoryhmä tai KEO-työryhmä. Työryhmä ja yhteyshenkilö vastaavat seuraavista tehtävistä: o Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vähentävistä investoinneista. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden talousarviossa. o Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuosikello, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Vuosikello sisältää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja paikallisten yritysten aktivoimiseen. o Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet kootaan vuosittain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä HINKUmappi-verkkopalvelussa. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saavutetut päästövähennykset. SY- KE voi tarvittaessa täydentää tiedot HINKUmappiin. o Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuosittain hankkeen saavutuksista. o Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille viestitään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista.

Taloussuunnitelma 2016 2018 63 Vuosien 2016 2017 pääpainopistealueita Parikkalassa HINKU-hankkeessa Biotalouden edistäminen ja markkinointi. Elohopeahöyryvalaisimien korvaaminen LED-valaisimilla. Energiakatselmusraporteissa määriteltyjen energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen rakennusten erityispiirteet huomioiden. KEO:ssa tavoitteena on 9 % energiansäästö vuoden 2016 loppuun mennessä. Viestintä paikallisen ja alueellisen median kautta sekä kunnan sisällä, internet-sivujen pitäminen ajan tasalla. HINKUmappi työkalun aktiivinen hyödyntäminen kunnan sisällä ja sen markkinointi kuntalaisille ja yrityksille. Cleantech hankintamapin ja mahdollisten yhteishankintojen hyödyntäminen hankinnoissa. Lisätietoja Hinkufoorumista www.hinkufoorumi.fi ja Parikkalan osalta HINKUhankkeesta www.parikkala.fi/hinku