Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1"

Pertti Härkönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja 2 Tuominen Kirsi Karhinen Joonas, ero jäsen - Kaijansinkko Hanna, saakka Kaijansinkko Hanna, alkaen 1 Kokkonen Minna, alkaen Kähkönen Matti jäsen 4 Kettunen Seppo Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1 Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 Tynnilä Päivi jäsen - Ahtiainen Pekka Eerikäinen Anne kh:n edustaja 2 Ritola-Grahn Aune esittelijä / pöytäkirjanpitäjä 4 Heino Liisa lomituspalvelupäälli kkö 1 Tolkki Taina yritysneuvoja 2 Maaseutuelinkeinolautakunta kokoontui v aikana 4 kertaa ja käsitteli 17 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Toiminnan tarkoituksena on kunnan monipuolinen kehittäminen ja elinkeinojen edistäminen. Lisäksi yhteistyöverkostojen avulla vahvistetaan paikallista osaamista ja edistetään innovaatioita.

2 Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö vastaa lomituspalvelujen järjestämisestä kahden kaupungin ja neljän kunnan alueella. Maaseutuelinkeinolautakunta vastaa kylien ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen kohdentamisesta ja kunnanhallituksen muista määräämistä tehtävistä. Parikkalan maaseututoimen viranomaistehtävät ja henkilöt siirtyivät alkaen Lappeenrannan kaupungin hallinnoimaan Etelä-Karjalan maaseututoimeen, jolla on Parikkalassa oma toimipiste.

Maaseutuelinkeinolautakunta vastaa kylien ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen kohdentamisesta ja

3 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut Maatalouselinkeinojen kehittäminen ja maatalouden viranomaistehtävät Kunta edistää maaseudun elinkeinoja ja kylien kehittämistä. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö vastaa Enonkosken, Imatran, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savonlinnan lomituspalvelujen järjestämisestä. Maatalouden viranomaistehtävistä vastaa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupunki. EU:n uusi ohjelmakausi alkoi vuoden 2014 alusta lukien mutta uusien kehittämis- ja rahoitusohjelmien käynnistyminen on pääosin siirtynyt vuoteen Lomituspalvelujen hallinto ja maatalouden viranomaistehtävien palvelupisteet siirtyivät Akonpohjan toimipisteeseen. Kylien kehittämismäärärahoista kohdeavustuksia jaettiin yhteensä euroa. Lomituspalvelujen ja maaseutuviranomaisten toimisto siirtyi Akonpohjan toimipisteeseen. Maaseututoimen viranomaistehtäviin jätettyjen sähköisten lomakkeiden määrä vuonna 2015 oli Etelä-Karjalassa 78 %. Parikkalan tukihakemusten jättäneiden tilojen määrä väheni 16 tilalla eli 6 %. Tukea haki Parikkalassa yhteensä 245 tilaa, mikä on 16,5 % Etelä-Karjalan tilojen määrästä. Parikkalassa on edelleen yli 19 % Etelä-Karjalan peltopinta-alasta. Maataloustukia Parikkalaan maksettiin noin 8 miljoonaa euroa, mikä on 22 % Etelä-Karjalan tukisummasta. Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien toimivuus ratkaisee maaseutuyrittämisen mahdollisuudet.

Maatalouden viranomaistehtävistä vastaa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupunki.

4 Lomituspalvelut Lomitusvuorokaudet vähenivät odotettua enemmän. Lomituspalvelujen hallinto siirtyi takaisin Akonpohjan toimipisteeseen maaseutuhallinnon kanssa. Lomituspalvelujen paikallisyksikön tilastot vuodelta 2015: lomitetut vuosilomapäivät 7955, lomitetut vuosilomapäivät / yrittäjä 25,74, vuosiloman käyttäjiä 309 yrittäjää ja vakituisia maatalouslomittajia 54. Lomitettuja päiviä vuonna 2015 oli yhteensä Lomitettavien tilojen määrä vähenee edelleen merkittävästi. Jatkavien tilojen vaativuustaso asettaa haasteita lomittajien ammattitaidolle. Pidentyvät työmatkat lisäävät lomittajan ammatin sitovuutta. Uuden, voimaan tulleen lomituslain käyttöönotto lisää hallintohenkilöstön työmäärää alkuvaiheessa.

vakituisia maatalouslomittajia 54. Lomitettuja päiviä vuonna 2015 oli yhteensä 14844. Lomitettavien tilojen määrä vähenee edelleen merkittävästi.

5 Elinkeinojen kehittäminen Papinniemen leirintäalueen kehittämiseen liittyvään valtakunnalliseen ilmoitteluun saatiin ehdotuksia ja neuvottelut käynnistyivät yritystahon kanssa. Papinniemen toimintakulut ylittyivät eurolla. Parikkalan rajanylityspaikan ja Kolmikannan tien esisuunnitelma valmistui yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kolmikannan Koirniemen alueen osayleiskaavan ja Koirniemen asemakaavan valmistelu on lisännyt yritysten kiinnostusta Parikkalaa kohtaan. Venäjän Suomelle lähettämässä nootissa esitettiin Syväoro Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tähtäävän suunnittelun käynnistämistä. Parikkala - Syväoron kansainvälistämispäätöksellä olisi ollut merkittävä vaikutus aluekehitykseen, uusien yritysten perustamiseen sekä olemassa olevien työpaikkojen säilymiseen ja uusien syntymiseen

Parikkalan rajanylityspaikan ja Kolmikannan tien esisuunnitelma valmistui yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

6 Kehittämisprojektit Uuden ohjelmakauden suunnitelmat ja rahoituskanavat aukesivat osittain vasta vuoden 2015 aikana. Suunniteltuja biotalous- ja Saimaa Laatokka matkailuhankkeita ei käynnistetty. Parikkalan biotalouden kehittäminen -hankkeessa toteutettiin selvityksiä ja raportteja, jotka ovat välttämättömiä yritysten sijoituspäätösten aikaansaamiseksi: hankkeen loppuraportti valmistui keväällä MBR-kehittämishankkeen pilotointi ja jätevesien puhdistukseen liittyvät analysoinnit saatettiin päätökseen: loppuraportti valmistui alkuvuodesta Parikkalan keskustaajaman jäähileasema valmistui keväällä 2015: hanke sai EKTR-osarahoitusta 90 %. Kunta solmi pitkäaikaisen vuokra- ja lunastussopimuksen Parikkala Saari Uukuniemi kalastusalueen kanssa. Parikkalan rajanylityspaikan kehittämistyötä jatkettiin. Kunta osallistui Ihala Raivio - Syväoro ENPI-osarahoitteisten tiehankkeiden ohjausryhmien kokouksiin. Tieosuus Raivio Syväoro valmistui lopullisesti syksyllä ENPI-tiehankkeiden vihkiäisiä vietettiin marraskuussa Suomen Metsäteollisuus ry, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon Osuuskaupat, Karjalan Konepaja, Laatokan Lankku ja Saimaa Holiday jättivät valtioneuvostolle ja medialle Parikkala Syväoron kansainvälistämiseen ja liikenteen monipulistamiseen liittyvän vetoomuksen syksyllä Hankkeiden paikallinen vaikuttavuus on riippuvainen taloudellisesta ja henkilöstöresurssista. Paikallisten yritysten ja kuntalaisten sitoutuminen ja aktiivisuus hankkeiden toteuttamisessa lisääntyy ja korostuu. Hankkeiden toteuttaminen vaatii laajaa ja monipuolista yhteistyötä ja verkostoitumista kuntalaisten, yritysten, yliopistojen ja alueellisten kehittäjien kanssa. Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut tulosalueen tavoitteet Tilivelvolliset: Elinkeinojohtaja ja lomituspalvelupäällikkö Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen yritysten kehittämistarpeet ja kehittämishankkeiden toteutuminen hankkeiden toteutuminen Yritysten kehittämistarpeisiin vastattiin, rahoitusohjelmien

keväällä 2015. MBR-kehittämishankkeen pilotointi ja jätevesien puhdistukseen liittyvät analysoinnit saatettiin päätökseen: loppuraportti valmistui alkuvuodesta 2015.

7 Parikkalan lomituspalvelujen laadullinen kehittäminen asiakastyytyväisyyskysel y tavoitetaso vähintään 4 3,8 hankehakujen avautuminen viivästyi, Talous Edell. TP Sitovuus: TA TA-muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Tulot/menot TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Nettositovuus = määräraha on toimintakate, jota ei saa ylittää ilman valtuuston päätöstä.

TP Sitovuus: TA TA-muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.

Samankaltaiset tiedostot

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Kehittämisympyrä haaste ja mahdollisuus Aluekehittämisen näkökulma Alueen kehittäminen paikallisten mahdollisuuksien