Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa



Samankaltaiset tiedostot
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Valuuttariskit ja johdannaiset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

(1) Katetuottolaskelma

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

EUROOPAN PARLAMENTTI

a) (1, 0735) , 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

12. Korkojohdannaiset

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

r1 2 (1 0,02) 1 0, (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset Futuuri, termiinit ja swapit

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

Verkkokurssin tuotantoprosessi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Mat Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, , 67AC.

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

8. Vertailuperiaatteita ja johdannaisia

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

KIRJANPITO 22C Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Luento 9. June 2, Luento 9

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Prosentti- ja korkolaskut 1

diskonttaus ja summamerkintä, L6

Euroryhmässä sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

TERMIINI (forward) - OTC-perusteinen kaupankäyntijärjestelmä. - sopimuskoko ja maturiteetti räätälöitävissä

Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio.

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op)

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala


Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Lainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Makrotaalateoria, kevät 2017 Harjoitus 5

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Joukkorahoitus eli crowdfunding

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Jaksolliset suoritukset, L13

Yksinkertainen korkolasku

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu Säännöt ovat voimassa alkaen.

Harjoitustehtävien ratkaisuja

9. Riskeiltä suojautuminen

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

Riski ja velkaantuminen

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Valtion velanhallinnasta

Makrotalousteoria 1, 2014

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Eurojärjestelmän perusteista

Parempi suunnitelma varoillesi

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Transkriptio:

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia eri pituisille ajanjaksoille. ermiinisopimukset ovat molempia osapuolia sitovia, joten niihin ei liity muuta riskiä kuin vastapuoliriski, eli että toinen osapuoli osoittautuu sopimuksen toteutushetkellä maksukyvyttömäksi. Swap -sopimuksia alettiin tehdä 1980-luvulla ja yleisimmin niitä käytetään korkojen ja valuuttojen vaihtosopimuksissa. Pankit voivat käyttää valuuttaswappia eri valuuttojen tasaisen virtauksen saamiseksi. Vaihtamalla myöntämänsä kotimaan rahan arvoisen lainapääoman ulkomaan valuutan arvoiseksi, pankki saa lainasta aiheutuvan korkovirran ulkomaan valuutassa ja saa näin tarvitsemaansa valuuttaa säännöllisinä maksuina.

2. Valuuttatermiini Valuuttatermiinisopimus voidaan hinnoitella esimerkiksi seuraavalla tavalla: Sijoita x 0 ( ) kotimaahan tai muuta se ulkomaanvaluutaksi vallitsevalla spot -kurssilla S 0, esim. x x 0 e r d y 0 ($) = S 0 ($/ ) x 0 ( ). (1) Sijoita saamasi dollarit USA:n ja tee termiinisopimus sijoituksen päättyessä saamiesi dollareiden vaihtamisesta takaisin euroiksi ajan kuluttua. Sijoituksen päättyessä (v) kuluttua eurosijoituksesta saataisiin:, missä r d (1/v) on euron vuosikorko. Sijoituksen päättymishetkellä dollarisijoituksesta saataisiin: y y 0 e r f, missä r f (1/v) on dollarin vuosikorko.

Jotta arbitraasimahdollisuutta ei olisi, valuuttojen termiinikurssin tulee olla sellainen, että sijoitusten päättymishetkellä molemmat sijoitukset tuottavat saman rahasumman. ällöin pätee: y x F 0, missä F 0 ($/ ) on ko. valuuttojen jakson -0= (v) termiinikurssi, missä voi olla esim. 1 (kk) = 1/12 (v) jne. Näistä kahdesta yhtälöstä saadaan johdettua: y x y x rf 0e y0 ( rf rd ) e rd 0e x0. Sijoittamalla tähän yhtälö (1), saadaan: F 0 S 0 e ( r f r d ). ätä kutsutaan myös korkopariteetiksi. Ko. kaavan perusteella voidaan laskea valuuttojen jakson (v) termiinikurssi F 0.

3. Swapin käyttö koron vaihdossa Oletetaan, että Yritys A haluaa vaihtaa vaihtuvakorkoisen lainansa kiinteäkorkoiseksi. Yrityksellä on velkaa $ 1 milj. korolla LIBOR + 0,008 (1/v) (London InterBank Offered Rate). Yritys tekee korkoswapin lainaamalla yritykselle B $ 1 milj. LIBOR -korolla, ja ottaa siltä velkaa $ 1 milj. kiinteällä korolla 0,05 (1/v). ilannetta vastaava kaavio on seuraava: LIBOR+0,008 (1/v) Yritys A LIBOR (1/v) 0,05 (1/v) Yritys B Nettomääräisesti yritys A maksaa siis korkoa: LIBOR + 0,008 (1/v) + 0,05 (1/v) - LIBOR (1/v) = 0,058 (1/v).

3.1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 ei-rahoitusalan yritystä eivät tee swap -sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin rahoitusalan yrityksen välityksellä. Pankki ottaa tästä välityspalkkiota yleensä 0,3-0,5 % vuodessa, missä 0,3 (%/v) = 0,003 (1/v). Esimerkki: Pankki saa varman korkotuoton 0,003 (1/v) = 0,05015 (1/v) - 0,04985 (1/v) seuraavan swapin järjestämisestä. Yritys A 0,04985 (1/v) LIBOR Pankki 0,05015 (1/v) LIBOR Yritys B 0,052 (1/v) LIBOR+ 0,008 (1/v)

ässä esimerkissä Yritys A on lainannut ulkopuoliselta pankilta kiinteällä korolla 0,052 (1/v), ja A haluaa vaihtaa lainansa vaihtuvakorkoiseksi. Yritys B on vastaavasti lainannut ulkopuoliselta pankilta vaihtuvalla korolla LIBOR + 0,008 (1/v), ja B haluaa vaihtaa lainansa kiinteäkorkoiseksi. Kuviossa esitetyllä swap -sopimuksella A maksaa korkoa: LIBOR + 0,052 (1/v) 0,04985 (1/v) = LIBOR + 0,00215 (1/v). Vastaavasti B maksaa korkoa: 0,05015 (1/v) + LIBOR + 0,008 (1/v) LIBOR = 0,05815 (1/v). Jos esimerkiksi molemmat yritykset tekevät pankin kanssa $ 1 milj. suuruiset lainat, pankki saa tästä 0,003 (1/v) x $ 1x10 6 = 3000 ($/v).

4. Suhteellinen etu swapissa Korkoswapin syynä voi olla se, että molemmilla yrityksillä on suhteellinen etu eri markkinoilla. Oletetaan seuraava tilanne: Kiinteä korko Vaihtuva korko Yritys A 10,0 (%/v) LIBOR(6kk) + 0,3 (%/v) Yritys B 11,2 (%/v) LIBOR(6kk) + 1,0 (%/v) Molemmat yritykset haluavat lainata $ 10 milj. viideksi vuodeksi. Oletetaan, että A haluaa lainata vaihtuvalla ja B kiinteällä korolla, ja B:llä on huonompi luottoluokitus kuin A:lla. Olennaista on, että ero kahden kiinteän koron välillä on suurempi kuin vaihtuvien korkojen välillä; B maksaa 1,2 (%/v) suurempaa kiinteää korkoa ja 0,7 (%/v) suurempaa vaihtuvaa korkoa. A:lla on nyt suhteellinen etu kiinteissä koroissa ja B:llä vaihtuvissa koroissa, vaikka A:lla on absoluuttinen etu molemmissa.

ämä suhteellinen etu voi johtaa seuraavaan swap -sopimukseen. A lainaa kiinteällä 0,1 (1/v) korolla ja B lainaa korolla LIBOR + 0,01 (1/v). ämän jälkeen yritykset tekevät seuraavan swapin, joka oletetaan aluksi tehdyksi ilman välittäjää. 0,0995 (1/v) 0,1 (1/v) Yritys A Yritys B LIBOR (1/v) + 0,01 (1/v) LIBOR (1/v) ällöin A maksaa korkoa LIBOR (1/v) + 0,1 (1/v) 0,0995 (1/v) = LIBOR + 0,0005 (1/v) ja B maksaa LIBOR (1/v) + 0,01 (1/v) LIBOR (1/v) + 0,0995 (1/v) = 0,1095 (1/v). A maksaa siis LIBOR + 0,003 (1/v) (LIBOR + 0,0005 (1/v)) = 0,0025 (1/v) pienempää vaihtuvaa korkoa kuin ilman swappia, ja B maksaa 0,112 (1/v) - 0,1095 (1/v) = 0,0025 (1/v) pienempää kiinteää korkoa kuin ilman swappia. Swap -sopimus hyödyttää siis molempia ja yhteenlaskettu etu on 0,005 (1/v).

5. Pankki suhteellisen edun swapin välittäjänä Oletetaan edellisen esimerkin mukainen tilanne, ja pankki toimimaan välittäjänä. Em. swapin hyöty voidaan mitata seuraavasti: a -b, missä a on erotus kiinteissä koroissa ja b erotus vaihtuvissa koroissa. Siis a = 0,012 (1/v) ja b = 0,007 (1/v). ällöin a b = 0,005 (1/v), minkä hyödyn yritykset jakavat puoliksi siten, että molemmat hyötyvät 0,0025 (1/v). Jos A ja B käyttävät pankkia swapin välittäjänä siitä syystä, että yritykset eivät itse tiedä ko. swapistä kiinnostuneita yrityksiä mutta pankki kykenee sellaisen löytämään, seuraava tilanne on mahdollinen.

Yritys A 0,0993 (1/v) LIBOR (1/v) Pankki 0,0997 (1/v) LIBOR (1/v) Yritys B 0,1 (1/v) LIBOR+0,01 (1/v) ässä swapissa pankki saa välityspalkkiona korkoa LIBOR LIBOR + 0,0997 0,0993 (1/v) = 0,0004 (1/v). Yritys A maksaa vaihtuvaa korkoa LIBOR + 0,1 0,0993 (1/v) = LIBOR + 0,0007 (1/v) ja Yritys B maksaa kiinteää korkoa LIBOR + 0,01 LIBOR + 0,0997 (1/v) = 0,1097 (1/v). A:n hyöty alkutilanteeseen (ilman swappia) on: LIBOR + 0,003 (1/v) (LIBOR + 0,0007 (1/v)) = 0,0023 (1/v), ja B:n hyöty on: 0,112 (1/v) 0,1097 (1/v) = 0,0023 (1/v). Laskettuna yhteen kaikki edut saadaan 2 x 0,0023 + 0,0004 (1/v) = 0,005 (1/v), mikä on swapin kokonaishyöty. Kaikki osapuolet siis hyötyvät swapista, mutta se olisi ollut yrityksille edullisempi ilman pankkia.

6. Valuuttaswap Plain vanilla valuuttaswapissä sekä pääoma- että korkomaksut eri valuutoissa otetuista lainoista vaihdetaan keskenään. Pääomat vaihdetaan yleensä swapin alku- ja loppuhetkillä, ja yleensä pääomat ovat suunnilleen saman suuruiset lähtöhetken valuuttakurssilla mitattuna. Esimerkki. 1.2.1999 tehdään 5 vuoden valuuttaswap, jossa yritys A maksaa kiinteää 11,0 (%/v) korkoa Englannin punnissa ja saa kiinteää 8 (%/v) vuosikorkoa USA:n dollareissa. Korot maksetaan kerran vuodessa ja pääomat ovat 10 milj. ja $ 15 milj. (pääomien ei tarvitse olla yhtä suuret). Maksettavat korot kuviolla: Yritys A $ 0,08 (1/v) 0,11 (1/v) Yritys B

Swapin alussa pääomat kulkevat päinvastaisiin suuntiin kuin korot kuviossa. Alussa A lainaa B:lle $ 15 milj. ja B lainaa A:lle 10 milj. Joka vuosi B maksaa Alle 0,08 (1/v) x $ 15 x 10 6 = $ 1,2 x 10 6 ($/v), ja A maksaa B:lle 0,11 (1/v) x 10 x 10 6 = 1,1 x 10 6 ( /v). Swapin loppuhetkellä A maksaa B:lle koko lainapääoman 10 milj. takaisin samoin B maksaa A:lle $ 15 milj. Swapilla voidaan myös muuttaa varojen luonnetta! Esim. Yritys B voi sijoittaa 10 milj. Englantiin saaden siitä koron 11 (%/v) seuraavat 5 vuotta. Jos kuitenkin yritys uskoo USA:n dollarin vahvistuvat suhteessa Englannin puntaan ko. aikana, yritys voi tehdä edellä kuvatun swapin vaihtamalla 10 milj. punnasta saamansa korkotuotot $ 15 milj. saatavaan 8 (%/v) dollarikorkoon ko. aikana. ämä swap kannattaa sitä paremmin, mitä enemmän dollari vahvistuu suhteessa puntaan ajanjakson aikana.

7. Valuuttaswapin arvottaminen Olkoon dollarikorko 4 (%/v) ja eurokorko 3 (%/v). Valuuttakurssi on 0,8 ( /$) ja lainojen pääomat ovat 10000 ($) ja 8000 ( ). Lainat vaihdetaan aluksi päittäin ja maksetaan pois 2 vuodessa; korot vuosien lopussa ja pääomat 2. vuoden lopussa. Lainojen kustannusten nykyarvot ko. valuutoissa ovat: $ = 0,04 1 1( ) 10000 + 10400 = 9984,73 $, 1 = 0,03 1( ) 8000 + 8300 = 7993,05. Dollarilainan ottaneen kannalta swapin (nyky)arvo euroissa on : = 7993,05 0,8 9984,73 $ = 5,27( ) ja dollareissa se on: $ $ = 7993,05 0,8 9984,73 $ = 6,58 $. $

7. Valuuttaswapin arvottaminen Oletetaan nyt, että swapin sopimisen jälkeen valuuttakurssi muuttuu tasolle 1,0( /$). ällöin lainojen kustannusten nykyarvot ko. valuutoissa ovat samat, mutta dollarilainan ottaneen kannalta swapin (nyky)arvo euroissa on : = 7993,05 1,0 $ 9984,73 $ = 1991,68( ) ja dollareissa se on: $ = 7993,05 1,0 $ 9984,73 $ = 1991,68 $. Valuuttakurssimuutos muuttaa siis swapin arvoa olennaisesti. arkempi mallinnus voitaisiin tehdä siten, että kukin vuosimaksu diskontattaisiin nykyarvoon samaksi valuutaksi muutettuna.