KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Transkriptio

1 KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä: Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, aina 970 -luvun alkuun asti vallinnut kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä, jossa yhdysvallat oli sitonut dollarin kultaan ja muut osalliset olivat sitoneet oman valuuttansa dollariin. [s. 33, p] (b) itkän aikavälin hillipsin käyrä: hillipsin käyrä kuvaa työttömyyden ja inflaation keskinäistä ristiriitaa. Täystyöllisyyttä ja vakaata hintatasoa on vaikea saavuttaa yhtä aikaa. itkällä aikavälillä käyrä on pystysuora, eli työttömyys ja inflaatio määräytyvät toisistaan riippumatta ja ristiriitaa ei ole. [s. 7-8, p] (c) igou -verot: Jos markkinoilla määräytyvä tuotannon taso on yhteiskunnan näkökulmasta liian suuri, esimerkiksi negatiivisten ulkoisvaikutusten takia (saastuttaminen ym.), voidaan tuottajille määrätä vero joka nostaa rajakustannuksia ja näin ollen vähentää tuotantoa kohti (yhteiskunnan kannalta) optimaalista tasoa. Tällaisia veroja kutsutaan igou -veroiksi [s. 8, p] (d) Vaihdon yhtälö kvantiteettiteoriassa: Tällä tarkoitetaan yhtälöä (tai määritelmää) M V = Y, missä M = rahan määrä, V = rahan kiertonopeus, = yleinen hintataso ja Y=bruttokansantuote. [s , p]

2 (e) Oligopoli: Oligopolilla tarkoitetaan sellaista markkinaa jossa toimii vain pieni määrä yrityksiä. Kyseessä ei siis ole monopoli eikä täydellinen kilpailu, vaan jotakin siltä väliltä. [s.87-90, p] (f) Kysynnän ristijousto: Kertoo miten yhden hyödykkeen y hinnanmuutos vaikuttaa toisen hyödykkeen x kysyttyyn määrään: kysynnän ristijousto = [s.6-63, p] () hyödykkeen x kysytyn määrän suhteellinen muutos. hyödykkeen y hinnan suhteellinen muutos (a) Jos markkinahinta on (=), on myös tarjonta (=Q), mutta kysyntä (kysyntä on täysin joustamatonta Q=). liikatarjontaa ( >). [s , 4p] Markkinoilla on siis (b) BKT:n keskimääräisellä kasvuvauhdilla tarkoitetaan sellaista kasvuvauhtia 00 r% jolla BKT:n pitäisi yhden vuoden aikana kasvaa noustakseen arvosta 75 miljardia arvoon 04 miljardia 39 vuoden aikana (04-975=39). Korkoa korolle periaatteen mukaan luku r saadaan ratkaistua yhtälöstä ( ) ( + r) = 04, eli r =. 75 Toisin sanottuna, BKT on kasvanut vuosien 975 ja 04 välillä keskimäärin ( ( ) ) prosenttia (tätähän ei pyydetty laskemaan, ainoastaan esittämään laskukaava). [s.0-03, 4p] HUOM. Keskimääräisen kasvun, eli : 39, laskeminen ei ole tässä riittävää koska siltä puuttuu korkoa korolle ominaisuus. (c) Kotimaisten yksiköiden vuoden aikana saaman ensitulon ja välillisten nettoverojen summa eli: kansantulo = palkansaajakorvaukset + omaisuus- ja yrittäjätulot + julkisyhteisöjen saamat tuotannon verot miinus niiden maksamat tukipalkkiot. [s. 4, 4p]

3 (3) Kuluttajien A ja B kysyntäkäyrät on esitetty kuviossa ja näistä Q- akselin (määrä) suhteen summaamalla saatu markkinoiden kokonaiskysyntäkäyrä kuviossa. Tässä tehtävässä piti myös löytää pisteet (, Q )=(,) ja (, Q )=(0,) joiden kautta kokonaiskysyntäkäyrä kulkee [6p]. = kuluttajan A kysyntäkäyrä kuluttajan B kysyntäkäyrä =-Q Q= Q KUVIO. Yksittäiset kysyntäkäyrät = =-Q Q= Q= Q KUVIO. Markkinoiden kokonaiskysyntäkäyrä 3

4 Kokonaiskysynnän hintajousto on - 3 kun hinta on. Tämä nähdään mm. suraavalla tavalla: Oleteaan, että tuotteen alkuperäinen hinta on ja uusi hinta. Tuotteen kysyntä hintatasolla saadaan ratkaisemalla yhtälö =- Q, mistä saadaan Q = 3, ja kysyntä hintatasolla saadaan ratkaisemalla yhtälö =-Q, mistä saadaan Q =-. Koska kysynnän hintajousto = saadaan kysytyn määrän suhteellinen muutos hyödykkeen hinnan suhteellinen muutos = Q Q, kysynnän hintajousto = Q Q Q = ( ) 3 3 = ( ) 3 = 3. Tässä referenssihintana ja määränä on käytetty alkuperäisiä suureita. Huomaa erityisesti, että näin laskettaessa jouston arvo ei riipu siitä mikä on uusi hinta koska se supistuu kaavasta pois. Jos referenssipisteenä olisi käytetty muutoksen jälkeisiä suureita, niin tällöin jouston arvo riippuisi valitusta pisteestä: kysynnän hintajousto = Q Q Q = ( ) =. Kokonaiskysynnän jousto kohdassa = arvo jouston kavaan. Tällöin = 3 saadaan nyt sijoittamalla tämä = 3 = 3, eli päädytään samaan tulokseen kuin aiemminkin, johon tultaisiin myös keskipistemenetelmää käyttämällä. [s.58-63, 6p] HUOM. Kysynnän hintajousto ei ole suoran =-Q kulmakerroin, eli, koska kokonaiskysyntä koostuu kahdesta komponentista joista toinen on täysin joustamaton. (4) Asunnon arvon laskeminen perustuu siihen havaintoon, että x euroa tänään on x(+r) t euroa t:n vuoden kuluttua kun korko on 00 r% (korkoa Nykyarvon laskemisen perusperiaate on selitetty sivuilla

5 korolle periaate). Toisin sanottuna, t:n vuoden kuluttua saatava 5000 euroa, kun korko on 5%, on tällä hetkellä arvoltaan vain x euroa, missä x( ) t = 5000, eli x = 5000, 05 t. Mikäli asunto tuottaa vuokratuloja 5000 euroa vuodessa tästä päivästä ikuisuuteen asti, on sen arvo edellä esitetyn periaatteen mukaisesti , , , , 05 t + Huomaa, että t = tarkoittaa tässä yhden vuoden kuluttua saatua vuokratuloa ja t = 0 nyt, eli aloitusvuonna, saatua vuokratuloa. Näin ollen sarjan ensimmäinen termi on 5000 (+r) 0 = 5000, ei 5000 = 5000 (+r),05. Kyseessä on päättymätön geometrinen sarja, jonka ensimmäinen termi on 5000 (a) ja suhdeluku on.05 (q). Asunnon arvo on siis euroa. [5p] HUOM. Tämän kohdan on voinut ratkaista myös approksimaatiokaavaa R r = = käyttämällä [s. 0]. Mikäli korko olisi 0 (eli r = 0), olisi asunnon arvo näin tulkittuna ääretön ( ), sillä edellä esitetyssä summassa laskettaisiin 5000 euroa yhteen äärettömän monta kertaa. 3 [p] Mikäli asunto on purkukunnossa 0 vuoden kuluttua (eli tuottaa vuokratuloja 0 vuotena) sen arvo on , , , , Nyt kyseessä on päättyvä geometrinen sarja, jonka ensimmäinen termi on äättymätömän geometrisen sarjan summa saadaan laskettua kaavalla [s. 0]: a + aq + aq + + aq t + = a ( + q + q + ) = a q. 3 Tehtävänannossa sanotaan näin tulkittuna koska ei ole täysin selvää miten ääretön pitisi tässä kohtaa tulkita vai päteekö kaava tapauksessa r = 0 ollenkaan. 5

6 5000 (a) ja suhdeluku on.05 (q).4 Tässä tapauksessa asunnon arvo on siis 5000( (.05) n ).05 euroa (mutta tätä ei tarvinnut osata laskea). [5p] (5) Julkisten menojen kerroin osoittaa kokonaiskysynnän Y muutoksen Y suhteen julkisen kysynnän G muutokseen G. Toisin sanottuna, julkisten menojen kerroin on sellainen luku m, jolle on voimassa Y = m G. Kerroin löydetää (esimerkiksi) kun kulutuksen yhtälö C=b+cY, missä c on ns. rajakulutusalttius, sijoitetaan kokonaiskysynnän yhtälöön Y=C+I+G ja ratkaistaan tämä muuttujan Y suhteen: Y = (b+cy) + I + G ( c)y = b + I + G Y = (b + I + G). c Tästä nähdään, että julkisten menojen kerroin on c, sillä G:n suuruinen muutos julkisissa menoissa lisää kokonaiskysyntää c G:n verran. [s.0- ] Keskeinen oletus tässä on se, että julkisen kulutuksen kasvu G rahoitetaan kokonaisuudessaan lainalla. Mikäli halutaan ratkaista finanssipolitiikan kerroin tasapainotetun budjentin tapauksessa, täytyy aluksi selvittää miten verojen nostaminen vaikuttaa kulutukseen (verotuksen kerroin). Jos valtio kerää veroja T euroa, ovat kuluttajien tulot vain Y-T euroa ja kulutus näin ollen C=b+c(Y-T) euroa. 5 yhtälöön Y=C+I+G, saadaan Kun tämä sijoitetaan kokonaiskysynnän Y = (b + c (Y-T)) + I + G Y = c (b-ct+i+g). Tästä nähdään, että verotuksen kerroin on c c, sillä T:n suuruinen muutos veroissa vähentää kokonaiskysyntää c c T:n verran. [s.] 4 äättyvän geometrisen sarjan summa saadaan laskettua kaavalla: a + aq + aq + + aq n = a( qn ). q 5 Tämä saadaan kun Y-T sijoitetaan kulutuksen yhtälossä Y:n paikalle. 6

7 Tasapainotetun budjetin kerroin saadaan nyt ratkaistua tarkastelemalla kuinka suuri vaikutus julkisten menojen lisäämisellä on kokonaiskysyntään kun G = T. Tällöin pitää ottaa huomioon myös verotuksen negatiivinen vaikutus, jolloin saadaan Y = c G c c T = c G c c G = c G = G, c eli kerroin on. [s., p] 7