TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2011
SISÄLLYSLUTTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...1 TALOUSARVION YLEINEN OSA...3 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset...3 2. Kuntastrategia...4 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät...5 3.1. Käyttötalousosan rakenne...5 3.2. Tuloslaskelmaosa...6 3.3. Investointiosan rakenne...6 3.4. Rahoitusosa...7 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan...7 4. Kunnan talouden kehitys...7 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys...7 4.2. Verotulojen kehitys...7 4.3. Valtionosuuksien kehitys...8 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus...8 5. Talousarvion sitovuus...9 6. Tilivelvollisuus...10 7. intisuunnitelma...10 8. Käyttösuunnitelmat...12 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA...13 YLEINEN HALLINTO...16 Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja...16 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI...17 Lasten päivähoito...17 Kotihoito ja vanhustyö...19 Toimeentuloturva...21 Muu sosiaaliturva...22 Terveydenhuolto...24 SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN TOIMI...26 Perusopetus...26 Vapaa sivistystyö...28 Muu koulutus...29 Vapaa-aikatoimi...29
TEKNINEN TOIMI...30 Yhdyskuntapalvelut...30 Kiinteistötoimi...31 Liiketoiminta...32 MUUT PALVELUT...33 Elinkeinoelämän kehittäminen...33 Maaseututoimi...33 Ruoka- ja puhdistuspalvelut...36 VESIHUOLTO...38 YHTEENVETOTAULUKKO...39 VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA...40 TULOSLASKELMA 2009...41 TULOSLASKELMA 2008 2011...42 INVESTOINTIOSA...43 RAKENTAMISOHJELMA 2009 2013...52 RAHOITUSLASKELMA 2009 2011...53 Liite 1: KUNNAN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMARAKENNE Liite 2: TILIKARTTA / TULOSYKSIKÖT TEHTÄVITTÄIN Liite 3: KÄYTTÖTALOUSOSAN LIITTYMINEN TULOSLASKELMAAN Liite 4: TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Liite 5: INVESTOINTIOSAN JA TULOSLASKELMAN LIITTYMINEN RAHOITUSOSAAN Liite 6: KÄYTTÖTALOUSMENOJEN KEHITYS TEHTÄVITTÄIN Liite 7: VEROTULOT 2009 Liite 8: VALTIONOSUUDET 2009 Liite 9: TAMMELAN KUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA 2009-2011
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Toimivat peruspalvelut turvataan taloudellisessa matalasuhdanteessakin Vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2010-2011 taloussuunnitelman valmistelu aloitettiin kunnanvaltuuston arviointi- ja strategiaseminaarilla 14.4.2008. Seminaarin tarkoituksena oli arvioida vuoden 2007 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja lähtökohtina olivat kunnanhallituksen ja lautakuntien näkökulmat. Kunnan omaksuma tasapainoinen kuntastrategia, jonka kunnanvaltuusto oli hyväksynyt tarkistettuna valtuustokauden alussa 13.6.2005, muodostaa yhdessä eri ohjelmien kanssa perustan talousarviolle ja taloussuunnitelmalle sekä asetetuille taloudellisille ja toiminnallisille tavoitteille. Erityisesti on lisäksi huomioitava vuoden 2007 Kuntalain muutos, joka edellytti asettamaan myös kuntakonsernille toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä esittämään toimintakertomuksessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuusto hyväksyi 9.6.2008 kunnan tasapainoisen kuntastrategian, hallintokuntien suunnittelutyölle ohjeet vuoden 2009 talousarviota ja vuosien 2010-2011 taloussuunnitelmaa varten sekä rakentamisohjelman. Talousarvion raamit perustuivat 3,3 % kasvulle kulumassa olevan vuoden talousarvioon verrattuna, jossa kuitenkin oli huomioitu terveydenhuollon 6,0 % erityisolosuhteet sekä eräät muut huomioitavat poikkeustekijät, kuten neuvoteltavana olleen seudullisen lukion kustannuksiin varattu 50.000 euron määräraha. Verotulojen kasvuksi arvioitiin toteutuneen kehityksen perusteella 6,5 % ja valtionosuuksien kasvuksi 3,5 %. Maailmantalouden äkillinen heikentyminen, joka syksyn kuluessa alkoi rahataloudessa ennennäkemättömällä pörssikurssien syöksyllä alas ja heijastui sen jälkiseurauksena korkojen nousuun sekä reaalitaloudessa yritysten lakkaamisiin ja työvoiman vähennyksiin irtisanomisilla ja lomautuksilla, saattoi kuntataloudenkin aivan uudenlaisten haasteiden eteen. Forssan seudulla ahdinkoa lisäsi ennestäänkin huonona jatkuneen yritystilanteen ajautuminen monia eri toimialoja koskettaneeseen satojen työpaikkojen lopettamisiin ja parhaassakin tapauksessa pitkäaikaisiin lomautuksiin. Äkillisen rakennemuutos-statuksenkaan avulla ei kovin nopeita elvyttäviä toimia ole aikaansaatavissa rahoituksellisilla lisäpanoksilla tai elinkeinotoiminnan edellytysten luomisella uusien yritysten synnyttämiseksi vetovoimaisille klusterialoille. Talousarvion laadinnassa tulopuolen arviointi ja investointien painotukset oli Tammelan kunnassakin otettava uuteen harkintaan realistisen taloussuunnittelun merkeissä. Kunnanhallituksen talousseminaarissa 3.11.2008 tehtiin käyttötalousmenojen ja -tulojen osalta joitakin tarkennuksia ja rakentamisohjelmasta poistettiin vuosille 2010-2011 ajoitettu yhteensä noin 1,6 miljoonan euron suuruinen Portaan koulun saneeraus ja laajennus sekä vuosille 2011-2012 ehdotettu arviolta noin 3 miljoonan euron suuruinen uuden päiväkodin rakentaminen. Kunnanvaltuusto vahvisti 10.11.2008 entisen suuruisen tuloveroprosentin (18,50) sekä entiset kiinteistöveroprosentit; yleinen 0,65 %, vakituinen asunto 0,25 % ja loma-asunnot 0,85 % sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %. Kuntatalouden nopeaa heikkenemistä ilmaisee sekin, että kunnat ovat joutuneet korottamaan tuloveroprosenttejaan niin, että valtakunnallinen keskiarvo on 18,59 ja kunnallisveroista tehtävien vähennysten lisääntyessä todellinen veroprosentti on noin 4 % tätä alempi. itu kuntien verotulojen nousu vuonna 2009 on noin 0,8 %. Tammelan kunnan talousarvion verotuloennuste perustuu kulumassa olevan vuoden verotuloennusteeseen, johon on laskettu 0,5 % kasvu tuloveroon ja 3 % kasvu kiinteistöveroon sekä 10 % vähennys yhteisöveroon. Valtionosuuksien kasvun arvioidaan ennakkotietojen mukaan olevan noin 9,4 %, mikä selittyy valtaosin sillä, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään kunnallisverosta tehtävien vähennysten johdosta. Sitä vastoin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet jatkavat edelleen pienenemistään. Suunnitelmavuosina 2010-2011 valtionosuuksien taso pysynee vuoden 2009 tasolla.
2 Vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa käyttötalousneton kasvuprosentiksi on muodostunut 5,5 % kulumassa olevan vuoden vahvistettuun talousarvioon verrattuna ja käyttötalousraami alittuu 44.000 eurolla. Talousarvioehdotuksen suurimmat kasvuprosentit kohdistuvat muuhun koulutukseen (44,4 %), jossa uutena määrärahana on edellä mainitun seudullisen lukion kustannusosuus, päivähoitoon (14,5 %), johon sisältyvät kulumassa olevana vuonna aloittaneiden uuden esiopetusryhmän ja uuden ryhmäperhepäivähoitoyksikön kustannukset sekä talousarviovuonna alkavan ryhmäperhepäivähoitoyksikön kustannukset, yhdyskuntapalveluihin (8,3 %), jossa on määrärahalisäyksiä tieavustuksiin ja kaavoituspalveluihin, vapaa-aikatoimeen (7,0 %) ja perusopetukseen (6,7 %), jossa uutena henkilöstölisäyksenä on erityisopettajan virka. Muina lisäyksinä talousarvioon sisältyvät kolme henkilöä ryhmäperhepäivähoitoon, kuntohoitaja kotihoitoon, hoitaja parhaillaan saneerauksen kohteena olevaan hoivaosasto 1:een Ruisluodon palvelukeskuksen, jonka hoivaosasto 2:lle palkataan hoitaja sijaismäärärahoilla sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kautta palkattava koulupsykologi. Kunnan rakentamisohjelma on talousarviovuonna n. 2,5 miljoonaa euroa ja vaihtelee rakentamisohjelmavuosina 2009-2013 noin 1,7-2,4 miljoonan euron välillä. Suurimmat investoinnit vuonna 2009 kohdistuvat edellä mainitun hoivaosaston tilojen saneeraukseen, vesihuollon ja muun yhdyskuntateknisen rakentamisen toteuttamiseen, järvien kunnostamiseen, muuhun vesistörakentamiseen sekä vireillä olevien laajojen kaavoitushankkeiden jälkeen niiden kunnallisteknisen valmiuden aikaansaamiseen. Myös suunnitteluvuosina yhdyskuntarakentaminen on pääosissa kunnan investoinneissa, jotta edellytyksiä asumiselle ja yritystoiminnalle voidaan luoda. Monipuolinen tonttitarjonta on menestyksen avain kunnan teettämän tutkimuksenkin mukaan ja markkinointi valittuja keinoja hyväksikäyttäen muuttoliikkeen pitämiseksi kuntaan suuntautuvana ensiarvoisen tärkeää. Noin 1,3 miljoonan euron suuruinen vuosikate riittää kattamaan investoinneista tehtävät poistot eikä lainamäärä ole merkittävästi kohoamassa kulumassa olevan vuoden lopun todellisesta lainamäärästä ja on asukasta kohti noin 1.000 euron tietämissä, joka on tuntuvasti valtakunnallista keskiarvoa alempi. Kunnan väkiluvun kehityksessä tavoitteena vuonna 2009 on pienen lähinnä korkeista kuolleisuusluvuista johtuvan notkahduksen jälkeen päästä etenkin muuttoliikkeen avulla hallitun kasvun uralle. Tämä on sangen haastava tavoite matalasuhdanteen aikaisen työttömyyden lisääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa väestön ikärakenteesta johtuen. Erittäin suotuisa terveydenhuoltomenojen kasvu vuodelle 2009 osoittaa kuitenkin sen, että toimenpiteet kaavoitus- ja maapolitiikassa, asumisen vaihtoehtojen aikaansaamisessa, koko kunnan peruspalvelutason ylläpidossa, yritystoiminnan edellytysten luomisessa sekä yksityisten palveluiden käytössä ja vapaaehtoistyön muotojen kehittämisessä, ovat parantaneet kuntalaisten hyvinvointia. Seudullinen palveluiden järjestäminen selvitysten jälkeen tuo varmaan lisämahdollisuuksia nauttia hyvästä asumisesta, elämisestä ja yrittämisestä Hakkapeliittapitäjässä. Maaseutuohjelma ja erilaiset rakennerahasto-ohjelmat sekä aluekeskusohjelma (muuttuu vuoden 2010 alusta KOKO -ohjelmaksi eli koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi) antavat kansallisille ALLU- ja ELLY-ratkaisuille lisäpontta ja parantavat olosuhteita Lounais- Hämeessäkin unohtamatta suuria infrahankkeitakaan (VT 2:n parantaminen ja seudullinen lentokenttä). Talousarvioehdotus pitää pyörät pyörimässä Tammelassa ja kuntalaisten peruspalvelut totutun laadukkaina ja saatavilla. Matti Setälä kunnanjohtaja
3 TALOUSARVION YLEINEN OSA 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (365/95) 65 pykälään. Siinä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja -suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus (KunL 23 ja 53 ). Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Laki kuntalain 13 :n muuttamisesta tuli voimaan 15.5.2007. Valtuuston tulee päättää kunnan lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.
4 2. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto hyväksyi tarkistetun Tammelan kunnan tasapainoisen kuntastrategian kokouksessaan 9.6.2008. Tammelan kunnassa on lähdetty toteuttamaan tasapainoisen onnistumisen strategiaa prosessina, jossa perustana ovat toiminta-ajatus ja visio sekä neljä näkökulmaa: vaikuttavuus resurssit ja talous prosessit ja rakenteet uudistuminen ja työkyky Näiden näkökulmien kautta hahmotetaan kriittisiä menestystekijöitä eli asioita, joissa Tammelan kunnan on ehdottomasti onnistuttava sekä arviointikriteereitä ja tavoitetasoja siitä, mistä tiedämme onnistuneemme ja siitä millaista onnistumista tavoittelemme seuraavan toimintavuoden aikana. Tasapainoinen kuntastrategia ja eri ohjelmat muodostavat pohjan talousarviolle, taloussuunnitelmalle ja siinä asetetuille taloudellisille ja toiminnallisille tavoitteille. Voimassa olevia kunnan tai seudullisia suunnitelmia ovat seuraavat (suluissa hyväksymisvuosi): henkilöstöstrategia (1999) lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (2000) Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma (2001) vanhustyön strategiasuunnitelma (2004) Forssan seudun päihde- ja huumestrategia (2003) Forssan seudun mielenterveystyön suunnitelma (2005) kylä- ja maaseutuelinkeino-ohjelma (2002, tarkistettu 2004) Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia (2004), viimeisin tilastopäivitys 2008 Forssan seudun vanhustyön suunnitelma (2004), päivitys 2007 Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelma (2004) Forssan seudun palvelustrategia (2005) vesihuollon kehittämissuunnitelma (2005) Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma osana päihde- ja huumestrategiaa (2005), päihdetyön osan uudelleenarviointi 2007 seudullinen oppilashuollon toimintamalli (2006) Forssan seudun perheväkivaltatyön toimintaohjelma 2007 Forssan seudun aluekeskusohjelma 2007-2013 Agropolis Oy:n osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Forssan seudun strategia (2007, osin tarkistettu 2008) "Viis piirua maaseudun suuntaan" -kehittämisohjelma 2007-2013, (LounaPlussa Ry) kaavoitusohjelma 2007-2016 (2008) Forssan seudun joukkoliikennesuunnitelma (2008) Lentokenttä Forssan seudulle -liiketoimintasuunnitelma (2008) Terveyden edistämissuunnitelma vuodelle 2009 (FSTKY) Kuntastrategia on esitetty yleisen osan jälkeen.
5 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä pyritään yhtenäiseen talousarviokäytäntöön. Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Liite 1 Kunnan talousarvio ja -suunnitelmarakenne 3.1. Käyttötalousosan rakenne Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Käyttötalousosan laskelmassa esitetään tehtäväkohtaiset tulot ja menot. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Poistot otetaan suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaisesti laskettuna kohtaan suunnitelmapoistot. Käyttötalousosassa esitetään tehtävän tavoitteet. Tavoitteet johdetaan tehtävän toimintaajatuksesta. Tavoitteita voidaan asettaa määrälle, laadulle, taloudellisuudelle, vaikuttavuudelle yms. sen mukaan mitä kussakin kunnassa ja kunkin tehtävän kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteet voidaan asettaa tunnuslukutavoitteina, numerotavoitteina tai sanallisina tavoitteina. Tavoitteet on kuitenkin asetettava siten, että niiden toteutumista voidaan arvioida. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että tehtävän tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Liite 2 Tulosyksiköt tehtävittäin Tavoitteiden asettaminen valtuustotasolla Hyvin asetetut tavoitteet ovat tuloksellisen arvioinnin perusta. Asetettaessa toiminnalle tavoitteita valtuustotasolla korostuu valtuuston tehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, kunnalle säädettyjen ja sen itse itselleen ottamien tehtävien toteuttajana tai järjestäjänä, kuntalaisten edustajana, kunnan rajallisten resurssien jakajana ja kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttajana. Hyvinä tavoitteina valtuustotasolla pidetään tavoitteina, jotka edistävät kunnan menestymistä tehtävissään vastaavat kuntalaisten/asiakkaiden tarpeita kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa yksin tai toimijaosapuolena. Talousarviossa on esitetty vuoden 2009 tavoitteet.
6 3.2. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät poistoeron muutokset vapaaehtoisten varausten muutokset rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Hallituksen on tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä tai talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Suunnitelman mukaiset poistot (suunnitelmapoistot) ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä päätöksellä, ei poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä talousarviossa. Talousarvion tuloslaskelmaosassa ja tilinpäätöksessä käytetään samoin perustein laskettuja poistoja. Liite 3 Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Liite 4 Tuloslaskelman tunnusluvut 3.3. Investointiosan rakenne Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät on ryhmitelty toimielimittäin. Investointiosassa esitetään investointihankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannusarvio, jonka valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelmassa tai erillisellä päätöksellä. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Lisäksi esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Investointiosassa käsitellään aktivoitavat hankintamenot (yli 6.000 euroa). Investointivarauksen/investointirahaston käyttö hankkeen tai hankeryhmän rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna.
7 3.4. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin vaikutus maksuvalmiuteen. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnittelukauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Liite 5 Investointiosan ja tuloslaskelmaosan liittyminen rahoitusosaan 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Talousarvion toteuttamisella on suora vaikutus kunnan taseeseen, joka kuvaa kunnan varallisuusasemaa tiettynä ajankohtana eli tilinpäätöspäivänä. Tuloslaskelmaosan ylijäämäinen tilikauden tulostavoite merkitsee talouden vahvistumista, joka näkyy taseessa oman pääoman lisäyksenä. Alijäämäinen tilikauden tulostavoite vähentää omaa pääomaa. Alijäämä voidaan kattaa varauksilla tai rahastoilla tai muulla vapaalla omalla pääomalla. 4. Kunnan talouden kehitys 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys Vuoden 2009 käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoteen 2008 verrattuna 1,36 milj. euroa eli 5,5 % lähinnä palkankorotuksista ja henkilöstölisäyksistä johtuen. Seuraavina vuosina käyttötalouden kasvupaineet jatkuvat edelleen, mutta tulorahoituksessa ei näillä näkymin tapahdu reaalikasvua, jolloin taloussuunnitelmavuodet 2010 ja 2011 näyttävät selvästi vaikeammilta kuin vuosi 2009 talouden tasapainon suhteen. Taloussuunnitelmavuosien määrärahat ja tuloarviot on esitetty talousarviovuoden rahan arvossa. Liite 6 Käyttötalousmenojen kehitys tehtävittäin 4.2. Verotulojen kehitys Vuonna 2009 kuntien verotulojen arvioidaan kohoavan yhteensä vain n. 0,8 prosenttia. Veropohja kohoaa ansiotulojen kasvun myötä, mutta toisaalta vähenee kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen myötä. Tilityksiä kasvattaa myös monien kuntien päättämä tuloveroprosentin nostaminen. Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan n. 1,5 % ja kiinteistöveron kasvuksi n. 3,3 % sekä yhteisöveron vähennykseksi n. 7,2 %.
8 Verovuoden 2007 verotus vahvistui lokakuun 2008 lopussa. Tammelan kunnan kunnallisverojen kasvu v. 2007 oli 7,4 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat edellisvuodesta 7,6 %, mutta siinä on mukana tuloveroprosentin nostamisen vaikutukset. Tammelan kunnan osuus yhteisöverosta kasvoi v. 2007 18,3 %, kun koko maan yhteisövero-osuus kasvoi 19,1 %. Vuoden 2009 verotuloarvio perustuu vuoden 2008 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 0,5 % ja kiinteistöveroon 3,0 % kasvu sekä yhteisöveroon 10,0 % vähennys. Verotulot kasvaisivat tällöin vuoden 2008 hyväksyttyyn talousarvioon nähden 436.000 euroa eli 2,6 %. Verotuloennusteeseen sisältyy monia taloudelliseen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Liite 7 Ennuste verotulojen kehityksestä 4.3. Valtionosuuksien kehitys Tammelan kunta saa ennakkotietojen mukaan valtionosuutta v. 2009 yhteensä n. 888.000 euroa enemmän kuin kuluvana vuonna eli nousua on n. 9,4 %. Kasvu johtuu suurelta osin siitä, että valtio kompensoi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisäämällä kunnallisverosta tehtävien vähennysten vaikutuksen. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus pienenee edelleen. Valtionosuuksien ennakoidaan pysyvän suunnitelmavuosina talousarviovuoden tasolla. Liitteenä 8 Ennuste valtionosuuksien kehityksestä 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus Lainanottoa käytetään kunnan investointien rahoittamiseen siten, että kunnan lainamäärä kasvaa lievästi (vuosittaiset arviot löytävät rahoituslaskelmasta). Mikäli tulos on kuitenkin talousarviossa ennakoitua parempi, ja/tai rakentamisohjelma toteutuu suunniteltua suppeampana, niin lainamäärä jää vastaavasti ennakoitua pienemmäksi.
9 5. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot 20.000 euroa Irtaimisto 20.000 euroa Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset 100.000 euroa Yhdyskuntarakentaminen 100.000 euroa Talonrakentaminen 100.000 euroa Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sitovat erät on tummennettu. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Lisäksi tehtävittäin on esitetty perusteluja, mitkä eivät ole sitovia vaan ohjeellisia.
10 6. Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja hallintojohtaja kunnankamreeri sosiaalijohtaja päiväkodin johtaja vanhustyön johtaja perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri liikuntasihteeri kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari maaseutuasiamies. Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 7. intisuunnitelma inti on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. innin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. innin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. inti on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. innin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä.
11 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. intikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasapainoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditaan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Osavuosikatsaus käsitellään kunnanhallituksessa noin kuukauden kuluttua tarkastelukauden päättymisestä. Osavuosikatsaus esitetään myös kunnanvaltuustolle. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. inti tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. inti on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. inti kuulu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa. Liite 9 intisuunnitelma
12 8. Käyttösuunnitelmat Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus tai lautakunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Kunnanhallituksen tai lautakunnan määräämä, sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Edellä tarkoitettu viranhaltija voi vastaavasti antaa alaiselleen viranhaltijalle oikeuden päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta.
13 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus: Perinteikkään Tammelan luonto ja turvallinen ympäristö luovat edellytyksiä hyvinvoinnille, viihtyisyydelle ja yrittäjyydelle. Kunta järjestää asukkailleen laadukkaat peruspalvelut pyrkien alueelliseen ja eri väestö- ja ikäryhmien tasa-arvoon. Palvelut tuotetaan taloudellisesti ja alueellista yhteistyötä hyödyntäen. Asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan. Visio 2010: Historiallisen Hämeen Härkätien Tammela on Lounais-Hämeen vetovoimainen, turvallinen, vireä ja luontoarvoja kunnioittava maaseutupitäjä, jossa palvelut ja talous ovat tasapainossa. Tammelassa on hyvä elää, asua ja toimia. Vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2009 1. Kuntalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi 2. Turvallinen ja toimiva elinympäristö 1.1. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutuminen, erityisesti yhteisöllisyys 1.2. Peruspalvelujen hyvä laatu ja saatavuus sekä ennaltaehkäisevä näkökulma 2.1. Riittävästi tonttivaihtoehtoja markkinoitavina ja kaavoituksen etenemisaika sekä kaavojen laadukkuus 2.2. Vesiensuojelu- ja kunnostushankkeiden määrä Lisätään yhteistyötä ja yhteistoimintaa asuinyhteisössä. Luodaan edellytyksiä kuntalaisten keskinäiselle kohtaamiselle. Palveluiden tyytyväisyysmittaukset (eri hallintokunnat määrittelevät tavoitetasot). Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen: kansalaistoiminnan mahdollisuuksien kartoittaminen ikäihmisten apuna. Asunto-ohjelman mukainen tonttitarjonta ja tonttien markkinointitavat laaditun suunnitelman mukaisesti. Maankäytön suunnittelun tehostuminen selkeytyneen kaavoitusprosessin avulla. Kunnan kaavojen läpimeno yleiskaavoissa enintään 3 vuotta ja asemakaavoissa enintään 2 vuotta. Ollaan mukana 2-3 hankkeessa ja osoitetaan kuntarahoitusosuudet suunnitteluun ja varaudutaan luvanhakijana toteutuskustannuksiin hankekohtaisin talousarviomäärärahoin.
14 2.3. Asumisen, yritystoiminnan, palvelut ja liikkumisen kattava yhdyskuntarakenteen selvitys 2.4. Liikenneturvallisuuden parantaminen Seudullisen maankäytöllisen yleispiirteisen suunnitelman aloitus ja kuntaa koskevan erillisen kaavoitusohjelman toteuttaminen. Liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys ja vähintään yhden tätä tarkoittavan hankkeen toteutuminen. 3. Työllisyys ja yrittäjyys 3.1. Työttömyysaste Enintään valtakunnallisessa keskiarvossa ja pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen 10 prosentilla. 3.2. Yritysten lisäys Yritysten nettolisäys 25 kappaletta. 4. Kuntalaisten osallistuminen 4.1. Vuorovaikutuksen määrä Informaatio- ja kylätilaisuuksien järjestäminen kaavoituksesta ja yhdyskuntateknisistä ratkaisuista. Kaavoitus maankäyttö- ja rakennuslain säätämän menettelyn ohella selkeäksi prosessiksi kuntalaisiin nähden. Äänestysprosentti EU-vaaleissa valtakunnallista keskiarvoa 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Kyläkierroksen toteutus valtuustokauden ensimmäisenä vuonna kyläyhdistysten/tammelan kylienyhdistyksen organisoimana. Prosessit ja rakenteet Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2009 1. Palveluiden ja palvelurakenteiden uudet toimintamallit 1.1. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) hankesuunnitelma 1.2. Toimiva seudullinen vesihuolto 1.3. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä kunnan kotihoidon ja vanhustyön muodostama toimiva kokonaisuus Kahden uuden hankkeen käynnistyminen. Seudullisen vesihuoltoyhtiön toiminnan aloittaminen. Toimiva sopimusohjausjärjestelmä ja toimintojen järjestämisvastuiden tarkentaminen (puitelain periaatteiden mukaisesti). Terveydenhuollon kustannusten nousu enintään samaa tasoa kuin kotihoidossa ja vanhustyössä keskimäärin.
15 1.4. Yrittäjyyden luominen palvelutuotantoon 1.5. Oikein mitoitetut koulupalvelut Edellytysten luominen yksityisten palvelujen käytölle. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisen tuen ja oppilashuollon resurssit mitoitetaan seudullisten kehittämishankkeiden linjausten mukaisiksi. Talouden ja resurssien hallinta Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2009 1. Tasapainoinen talous 1.1. Lainanhoitokate Vähintään 1. 1.2. Vuosikate Vuosikate kattaa poistot. 1.3. Lainaa/asukas Enintään n. 1.300 euroa/asukas suunnitelmakauden lopussa. 2. Palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen oikein mitoitetut henkilöstö- ja tilaresurssit 2.Henkilöstö-, tila- ja palvelumitoitus Talonmiespalvelujen ja liikuntapaikkahoidon uusi mitoitus käyttöön vuoden alusta. Osaaminen ja uudistuminen Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2009 1. Osaava, sitoutunut ja aikaansaava henkilöstö 1.1 Henkilöstön koulutus Määrärahavaraukset vähintään 0,8 % palkoista. 1.2. Sairauspoissaolot Keskimäärin enintään n. 10 työpäivää/ työntekijä/vuosi. Työkyvyn tukemismallin tarkistaminen. 1.3. Työilmapiiri Vuoden alussa tehdään työilmapiiritutkimus ja sen pohjalta tarvittavat yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat. 1.4. Henkilöstöstrategia ja työsuojelun toimintaohjelma Uudistetaan henkilöstöstrategia ja työsuojelun toimintaohjelma.
16 YLEINEN HALLINTO Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Tavoitteet Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2009 Seudullisen yhteistyön avulla on palveluiden järjestäminen toteutettu kustannustehokkaasti ja tarpeita vastaavasti. Kunnan visio ja sen pohjalta johdetut strategiset tavoitteet toteuttavat kuntalaisten kannalta olennaisia ja vaikuttavia asioita, joiden toteutusta voidaan johtaa. Palveluiden kehittymistä arvioidaan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian sisältämillä mittareilla eri ikäryhmien kohdalta. Kunnallisvaalien jälkeen luottamushenkilöt ja heidän muodostamansa elimet ovat yhdessä viranhaltija ja työntekijäorganisaation kanssa käyneet lävitse kuntastrategian peruslinjat ja painopisteet sekä valmistelleet palveluiden tuottamisen ja järjestämisen lähtökohdista kunnan eri päätöksentekotasoilla sovellettavat toimintoja ja taloutta koskevat arviointiin perustuvat mittaamisperiaatteet. Osallistutaan seudulliseen palveluiden tarkasteluun ja hyväksytään toimenpiteet, joilla selvityksen esille tuomat toimenpide-ehdotukset kunnan osalta tehdään mahdollisiksi toteuttaa käytännössä. Koulutus ja perehdyttäminen on toteutettu ja kuntastrategia sekä siitä johdetut tavoitteet on aikaansaatu. Määrärahat Käyttö Ulkoinen, sisäinen Ehdotus 2007 2008 2009 2009 2010 2011 1 378 135 1 488 246 Menot 1 529 532 1 529 532 1 529 532 1 529 532 8,0 % Muutos 2,8 % 2,8 % 0,0 % 0,0 % 411 684 331 190 Tulot 364 051 364 051 364 051 364 051-19,6 % Muutos 9,9 % 9,9 % 0,0 % 0,0 % 966 451 1 157 056 NETTO 1 165 481 1 165 481 1 165 481 1 165 481 19,7 % Muutos 0,7 % 0,7 % 0,0 % 0,0 % Suoritteet 2008 Ehdotus 2009 2009 2010 2011 6 700 Asukasmäärä 6 700 6 740 6 770 6 800 8 Tarkastuspäivät 8 9 9 9 8 Kokoukset kpl/kunnanvaltuusto 9 8 8 8 23 Kokoukset kpl/kunnanhallitus 23 23 23 23 366 Henkilökuntamäärä 372 372 374 376 6 Työllistettyjä pitkäaikaistyöttömiä 6 8 8 8 4 Kuntalisä 4 4 4 4
17 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Lasten päivähoito Toiminta-ajatus: Päivähoitopalveluina tarjotaan kaikille päivähoitoa tarvitseville turvallinen päivähoito-paikka perhepäivähoidosta, ryhmäperhepäiväkodista tai päiväkodista. Tarjotaan suunnitelmallista ja monipuolista toimintaa lapsen yksilöllisyys huomioiden. Vanhempia tuetaan heidän kasvatustehtävässään. Visio 2011: Tammelassa järjestetään monipuolista asiakkaiden tarpeet huomioivaa päivähoitoa, jonka palvelut ja talous ovat tasapainossa. Tavoitteet Vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2009 Kasvatuskumppanuus: Vanhempien kanssa käytävät kasvatuskeskustelut Asiakastyytyväisyyskysely Yksilöllinen varhaiskasvatus ja esiopetussuunnitelma Keskiarvo hyvä 3,5 Yksilöllinen varhaiskasvatustai esiopetussuunnitelma kaikille, keskustelut 1 kertaa/vuosi, eskareilla 2 kertaa/vuosi Talouden ja resurssien hallinta Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2009 Palvelujen käytön seuraaminen Käyttöaste Vähintään 80 % Määrärahat Käyttö Ulkoinen, sisäinen Ehdotus 2007 2008 2009 2009 2010 2011 2 904 083 2 970 453 Menot 3 365 159 3 365 159 3 385 159 3 604 159 2,3 % Muutos 13,3 % 13,3 % 0,6 % 6,5 % 388 960 373 000 Tulot 392 503 392 503 392 503 392 503-4,1 % Muutos 5,2 % 5,2 % 0,0 % 0,0 % 2 515 123 2 597 453 NETTO 2 972 656 2 972 656 2 992 656 3 211 656 3,3 % Muutos 14,4 % 14,4 % 0,7 % 7,3 %