ilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä



Samankaltaiset tiedostot
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Suomalaisten mielenterveys

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Psykoositietoisuustapahtuma

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Mielenterveyden häiriöt

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Sisällys. I Potilaan tutkiminen ja diagnostiikka. 1 Psykiatria ja mielenterveys Potilaan tutkiminen 43

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Päihteet ja mielenterveys

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY Silja Runsten

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ



Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Ari Terävä Riippuvuudet ristiriitana toipumisessa

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Riippuvuuden mekanismeja. Riippuvuuden mekanismeja. IH-seminaari Hämeenlinna Ilkka Helamo 1.

Maahanmuuttajan mielenterveys

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

YLEISYYS MUNA VAI KANA? KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS? MONIDIAGNOOSIPOTILAAN KUNTOUTUKSEN HAASTEET

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Opiskelukyvyn arviointi

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist

Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

KORVAUSHOITOPOTILAIDEN PSYKIATRINEN SAIRASTAVUUS JA KOETTU PSYYKKINEN TERVEYS

PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Riippuvuusongelmien samanaikainen hoito. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus Yleislääkäripäivät

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Traumat ja traumatisoituminen

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä?

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI Tanja Laukkala

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Masennustalkoot II-tutkimus

Transkriptio:

Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus?, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko Huukopäivät 9.12.2010 Helsinki ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Mikä ihmeen monihäiriö tai oheissairaus? Rajaus ja tarkennus tarpeen? päihdehäiriö + mielenterveydenhäiriö päihdehäiriö+ vakava mt-häiriö, johon liittyy toimintakyvyn heikkeneminen: työkyky, ihmissuhteet, itsestään huolehtiminen Käsite ei sisällä: - nikotiiniriippuvuus - kofeiiniriippuvuus - toiminnalliset riippuvuudet Oletus -ei poikkeus? Yleistäkin? Pelkkä psykiatrinen häiriö Pelkkä päihdehäiriö Lähes 50 %:lla skitsofreniapotilaalla on päihdeongelma Bipolaaripotilaista 60-90 %:lla on jossain elämänsä vaiheessa päihdeongelma Päihde+ psykiatrinen häiriö yhdessä Nace ym. arvio v. 1991: - yli 50 %:lla päihdeongelmaisista persoonallisuushäiriö APA:n suositus vuodelta 2001: -epävakaan ph:n yhteydessäpäihdeongelmaa etsittäväja myös hoidettava tarmokkaasti J. Levola Määritelmiä Kaksoisdiagnoosipotilas: päihdehäiriön lisäksi vakava, primaarinen (=ei päihteiden käytöstäjohtuva) psykiatrinen häiriö Kolmoisdiagnoosipotilas: kaksoisdiagnoosi + merkittävä somaattinen sairaus (esim. HIV, insuliinihoitoinen diabetes) Komorbiditeetti(oheissairastavuus): päihdehäiriön ja psykiatrisen häiriön samanaikainen esiintyvyys Rinnakkaissairastavuus = Komorbiditeetti Myös: monihäiriö ja oheissairaus Rinnakkaissairaudet? Usean akselin häiriöitä Masennustila ja persoonallisuushäiriö Useita häiriöitä Skitsofrenia ja ahdistuneisuushäiriö Psykoosi ja päihdehäiriö Yksi häiriö, useita oire- /käyttäytymisulottuvuuksia Psykoottisuus ja ahdistuneisuus Psykoottisuus ja riippuvuus Häiriön alkamisajankohta Kumpi ensin: lineaarinen ja viuhkamainen

Akselijärjestelmä Akseli I: akuutit, hoidon kohteena olevat ajankohtaiset mielenterveyden häiriöt Akseli II: persoonallisuushäiriöt eli pidempikestoiset mielenterveyden häiriöt Akseli III: kaikki mielenterveyden kannalta oleelliset ruumiilliset sairaudet Kuntosaliaddiktio ja muu käyttäytyminen n=200 Addiktit (42%) Ei addiktit (58%) Huomiot Käynnit salilla 3,5/vko 2,9/vko Tunnit salilla 2,1/kerta 1,5/kerta Hypokondria (Whiteley-indeksi) 4,1 3,0 7,35 vs. 4,35 Alkoholinkäyttö Ei eroja ryhmien välillä Bulimia 70 % 47 % Tupakointi Addiktit jkv. vähemmän Bulimiajaksot 2,5/vko 1,3/vko Ei tilastollista eroa Akseli IV: psykososiaaliset ja ympäristöön liittyvät ongelmat Akseli V: sosiaalinen toimintakyky (GAF 1 100) Pakonomainen shoppailu Ajankäyttö internetissä 63 % 38 % Ajankäyttö kaikkiin addiktiivisiin toimintoihin? 3,9 t/vrk 2,4 t/vrk Lejoyeux M., Avril M. & al. 2008 Comprehensive Psychiatry Jul-Aug 49(4):353-358 Monihäiriöisyys (rinnakkaissairastavuus) 1. MUU PÄIHDEHÄIRIÖ (SEKAKÄYTTÖ) 2. MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ(40-75%) - MIELIALAHÄIRIÖ - masennustila, kaksisuuntainen mielialahäiriö - PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ - epäsosiaalinen, epävakaa, ym.. - TARKKAAVUUS- JA YLIAKTIIVISUUSHÄIRIÖ(ADHD) - AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT - sos. tilanteiden pelko, paniikkihäiriö - PSYKOOSIT (SKITSOFRENIA) 3. SOMAATTISET SAIRAUDET 1. C-hepatiitti, infektiot, endokardiitti, tapaturmat, vammat Oletus ei poikkeus SAMSHA:n (Substance Abuse and Mental Health Services Administration) julkilausuma: 50-75 %:lla päihteiden väärinkäyttäjistäon samanaikainen mielenterveysongelma 50 %:lla mielenterveyspalveluiden käyttäjistäon päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia Vain pieni osa diagnosoidaan ja hoidetaan SAMSHA 2007; Helamo I. Tämä potilas kuuluu meille 2008/Päihdepuuttuminen; Mikkonen A. -07 Päihderiippuvuus ja psykiatrinen sairastavuus Oletus ei poikkeus Psykiatrinen häiriö esiintyy 12 %:lla aikuisista, joilla ei päihdekäyttöä 22 %:lla nikotiiniriippuvaisista 30-40 %:lla alkoholiriippuvaisista 45-55 %:lla huumeriippuvaisista Yleisimmät elinaikaishäiriöt alkoholiriippuvuudessa Ahdistuneisuushäiriö 43 % - Mielialahäiriö 30 % Persoonallisuushäiriö 14 % - Skitsofrenia 4 % Yleisimmät elinaikaishäiriöt huumeriippuvuudessa Ahdistuneisuushäiriö 28 % - Mielialahäiriö 26 % Persoonallisuushäiriö 20 % - Skitsofrenia 7 % Mäkelä R. 2003. Päihdelääketiede; 184-185; Farrel & al 2001 Päihteet ja mielenterveys Päihteiden käyttö provosoi psykiatrisia häiriöitä ahdistuneisuutta mielialahäiriöitä sekavuustiloja aistihavaintojen vääristymiä harha-aistimuksia psykoottisia häiriöitä Päihteiden käyttö naamioi psykiatrisia häiriöitä psykooseja mielialahäiriöt depressio, bipolaari ahdistushäiriöt

Päihteet ja persoonallisuushäiriöt Persoonallisuushäiriötermissähieman negatiivinen arvolataus Tyypillistäjoustamattomuus ja mustavalkoinen suhtautuminen ympäristöön Aiheuttaa selkeästi subjektiivista kärsimystäja ongelmia henkilösuhteissa Etiologia avoin: perinnölliset ja ympäristötekijät vaikuttavat Esim. korvaushoitopotilailla epäsosiaalinen(1/2) ja epävakaa persoonallisuushäiriö(1/3) potilaista Huomionhakuinen ei kestä tylsyyttä seuran keskipisteenä hyvä olla jos haluan jotain, se pitää toteuttaa Skitsoidi (psykoosipiirteinen) voi nauttia yksinäisyydestä Passiivis-aggressiivinen käyttö ei aiheuta ongelmia muille siis ei ongelma Persoonallisuushäiriöt Ryhmä A ( oudot ) -Epäluuloinen persoonallisuus -Eristäytyväpersoonallisuus -Psykoosipiirteinen persoonallisuus Ryhmä B ( dramaattiset ) -Epäsosiaalinen persoonallisuus -Epävakaa persoonallisuus -Huomiohakuinen persoonallisuus -Narsistinen persoonallisuus Ryhmä C ( pelokkaat) -Estynyt persoonallisuus -Riippuvainen persoonallisuus -Pakko-oireinen persoonallisuus Pakko-oireinen minun tapani toimia on ainoa oikea päihteiden käyttö ei ole ongelma, koska tietääitse parhaiten Narsistinen käyttö minulle sallittua, koska säännöt eivät koske minua Antisosiaalinen kaikki ihmiset ovat joko saalistajia tai saaliita huippukokemusten etsintä mikään ei tunnu miltään Keskittymis- ja tarkkaavuushäiriö kaikki impulssit koetaan samanarvoisina stimulantit koostavat ja selkeyttävät Estyneet ja riippuvaiset kroonisesti ahdistuneita ja pelokkaita Epävakaat en kestätätäolotilaa! pois mielestä keinolla millä hyvänsä Riippuvainen kokee olevansa heikko ja tarvitseva stimulantit lisäävät voiman tunnetta ja itseluottamusta erityisen alttiita ryhmäpaineelle t ja mielenterveyden häiriöt Päihdekäyttö aiheuttaa psyykkisiä oireita Psyykkinen sairaus aiheuttaa päihdekäyttöä Päihderiippuvuus ja psykiatrinen sairaus ilmenevät samanaikaisesti ja psykiatrinen sairaus ilmenevät toisistaan riippumatta Oirekuvat päällekkäisiä Erilaisia häiriöyhdistelmiä vai erillisiä häiriöitä? Yhteinen altistava tekijä? Mielenterveyden ja riippuvuuden hoitoon käytetyt lääkkeet aiheuttavat riippuvuutta! Yhteinen tekijä? Mielialahäiriö ADHD Persoonallisuushäiriö Ahdistushäiriö Skitsofrenia

Kasvava päihteiden käyttölisääpsykiatrisen sairastuvuuden riskiä ja hidastaa toipumista Ahdistus Paniikki Fobiat Depressio Bipolaari Arvioidaan, ettäpsykiatrisista potilaista noin 40 60 %:lla on mielenterveyden häiriön lisäksi päihdeongelma (alkoholi, rauhoittavat lääkkeet, kannabis). Masentuneilla, erilaisista paniikki- ja ahdistustiloista PH:t ja sosiaalisista -antisos. Sch fobioista kärsivilläihmisilläon hyvin usein lisänäpäihdeongelma. -epävakaa Persoonallisuushäiriöisillä, etenkin epäsosiaalisilla ja epävakailla ADHD käyttäytymiseen liittyy huomattavan usein alkoholin, huumeiden sekä lääkeaineiden väärinkäyttöä. Psykiatristen häiriöiden hoito ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla ilman, ettäpäihdeongelma on riittävästi hallinnassa. Esimerkiksi alkoholin ja bentsodiatsepiinien runsas käyttö voi aiheuttaa sen, että lääkehoito tai psykoterapia ei lievitä masennusta tai ahdistusta. Monihäiriöpotilailla esiintyy Ensisijaisesti psykiatrisia oireita, jotka vahvistuvat päihteidenkäytön seurauksena Päihteidenkäytöstäjohtuvia oireita, mukana psykiatrisia komplikaatioita Samanaikaisesti päihteiden väärinkäyttöäja psykiatrisia oireita, kuten esimerkiksi alkoholiriippuvuutta ja masennusta Taustalla usein traumaattinen kokemus, esimerkiksi PTSD, joka on johtanut päihteiden väärinkäyttöön Lähteet: M. Aalto: Duodecim 2007;123(11);1293-8; Österberg 2006; Pirkola 2005; Miksi asia on ajankohtainen? monihäiriöpotilaiden määrä kasvaa koko ajan potilaiden ennuste on huonompi olemassa olevat hoitomallit eivät aina toimi eivätkä pure Itsemurhariski suicidin tehneistä 40-50 %:lla todennettu mthäiriön lisäksi päihdehäiriö Jopa 25 % alkoholiriippuvaisten ennenaikaisista kuolemista itsemurhia Monisairastavuuden seurauksia päihdehäiriöiden varhaisempi alkamisikä mielenterveyspalvelujen runsaampi käyttö vakavammat käyttäytymisen ongelmat sosiaalisten taitojen puutteellinen kehittyminen emootioiden käsittelyn puutteellisuus päihdehäiriöissä jo sinänsä merkittävä itsemurhavaara komorbiditeetti lisää tätä riskiä Erityispiirteitä Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdehäiriön merkitys ihmiselle Monihäiriöpotilaat usein sosiaalisesti syrjäytyneitäja vaikeahoitoisia nuori ikäryhmä- useimmiten miehiä aggressiivinen käyttäytyminen itsetuhoinen käyttäytyminen huono hoito- ja lääkemyönteisyys raha-asioiden hoito onnistuu huonosti asuntoasiat usein retuperällä Huono kapasiteetti palvelujen käyttöön Enemmän tarvetta terveyspalveluille Huonompi terveys Enemmän - itsemurhia - väkivaltaa - riskikäyttäytymistä Useammin psykooseja, ahdistusta, mielialajaksoja ym. Huonompi kapasiteetti palvelujen käyttöön Ongelmien kasautuminen mukailtu S. Niemelä2007

Monihäiriöpotilaiden hoidosta.. Hoidoista Suuri osa psyykkisistäoireista lievenee tai katoaa, kun potilas alkaa hoitaa päihdehäiriötään Riittävän pitkä raittiina olo mahdollistaa todellisten syyseurausketjujen löytämisen sairastumisen polulla Raittius on myös onnistuneen psykoterapian edellytys Päihteenkäytön lopetus ei kuitenkaan hoidon edellytys vaan tavoite!, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Päihteet ja mielenterveyshoitotyö Koska monihäiriöisyys on huomattavan yleistä, sekä päihdekäyttäjien psykiatriset häiriöt ettämt-asiakkaiden päihdehäiriöt vaativat aina huolellista arviota ja tehokasta hoitoa. Jos toista häiriötäei hoideta, niin molemmat vaikeutuvat, ja mikäli vain toista ryhdytään hoitamaan, toinen jääjäljelle. Jos siis mielenterveyshoidossa jätetään huomiotta potilaiden päihteiden väärinkäyttö(tai päinvastoin!), voidaan myös hoidon tulosten arvioida olevan heikohkoja. Monihäiriöpotilaiden hoidosta.. Hoitosuunnitelma on tärkeä Hoitokustannukset ovat korkeat Osa potilaista katoaa hoidon piiristä Peräkkäisten hoitojen mallista huonoja tuloksia Rinnakkaisten hoitojen toteutus vaikeaa Parhaat tulokset, kun sama tiimi hoitaa molempia ongelmia samanaikaisesti = integroitu hoito Kognitiiviset ja voimavarakeskeiset hoitomallit soveltuvat sekäpsyykkisen ettäpäihdehäiriön yhtäaikaiseen hoitamiseen Hoito aina kannattavampaa kuin hoidotta jättäminen Helamo I. 2008. Tämä potilas kuuluu meille n hoito bipolaaripotilaalla Onko hoitosuhteen laadulla väliä? 0,4 5 8 3 % 48 elinaikana Ajankohtainen alkoholihäiriö Ajankohtainen muu päihdehäiriö Ajankohtainen päihdehoito Onnistunut työskentelysuhde on yhteydessähyviin hoitotuloksiin Hoitavan henkilön persoona ratkaisevampi kuin käytetyt menetelmät Vain motivoitunut työntekijäsaa aikaan motivoituneita asiakkaita (S. Niemelä) Muista Kultainen sääntö: Kohtaa jokainen asiakas siten, kuin haluaisit itse tulla kohdatuksi 0 20 40 60 Simon ym. J Clin Psych 2004; 24: 512-520 Käypä hoito