Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki
|
|
- Tauno Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki
2 Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli Pohdintaa
3 Tausta Kaste-ohjelman mukaisista tavoitteista Masennustalkoot II -hanke tavoittelee palveluiden laadun parantamista, vaikuttavuutta sekä saatavuutta.
4 Tausta Mieli suunnitelman tavoitteista Masennustalkoot II pyrkii vahvistamaan osaltaan asiakkaan asemaa yhden oven periaatteen muodossa sekä mielenterveys - ja päihdepalveluiden järjestämistä erikoissairaanhoidon hoitoketjujen selkiyttämisen muodossa.
5 Tausta Välittäjä hankkeen mukaisista tavoitteista Masennustalkoot II -hanke tähtää saumattomiin palveluketjuihin peruspalveluista erityispalveluihin ja takaisin. Tässä hankkeessa keskitytään sekä 1) depression hoito- ja palveluketjuun että 2) 2dg asiakkaan hoito- ja palveluketjuun.
6 Määrittely Kaksoisdiagnoosipotilas: Päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveydenhäiriö (Aalto 2007). Vaikeusaste: mielenterveyshäiriön pitäisi olla niin vakava, että siihen yksinään (ilman päihteitä) liittyy toimintakyvyn huomattava ja pysyvä heikkeneminen
7 Määrittely "Päihteet voivat aiheuttaa erilaisia psyykkisiä oireita. Esimerkiksi alkoholi voi aiheuttaa huomattavia masennus- ja ahdistusoireita. Päihteen käytön loppuessa nämä oireet kuitenkin useimmiten häviävät muutaman viikon kuluessa. Tällöin ensisijaista on päihdeongelman hoito. Sen sijaan ns. kaksoisdiagnoosipotilaalla on päihdeongelman lisäksi päihteiden välittömistä vaikutuksista riippumaton psykiatrinen häiriö. Kaksoisdiagnoosipotilaan psyykkiset oireet, esimerkiksi alkoholiriippuvaisen masennus tai ahdistus, eivät häviä pitkänkään raittiuden jälkeen." (Päihdelinkki 2010.)
8 Määrittely Alkoholiongelma liittyy usein mielenterveydenongelmiin: potilas voi lievittää masennusta alkoholilla ja juominen puolestaan saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia (Käypähoito - suositus 2010).
9 Määrittely (Masennustalkoot II) Masennuspotilas on vähintään 17 pistettä BDI-21 mittarilla mitattuna Kaksoisdiagnoosipotilas on (vähintään 17 BDI:stä) AUDIT- kyselyssä vähintään 11 pistettä täyttänyt tai/ja muita päihteitä viimeisen vuoden aikana käyttänyt
10 Mikä masennustalkoot on? Masennustalkoot II -hanke on erikoissairaanhoidon palveluketjujen selkiyttämiseen tähtäävä tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa keskitytään depressiopotilaiden ja depressio + päihdepotilaiden hoitoketjujen selkiyttämiseen.
11 Mikä masennustalkoot on? Kehittämistyöhön liittyvä tutkimus toteutetaan yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kahdeksan psykiatrisen avopoliklinikan ja yhden psykiatrisen osaston kanssa. Tutkimuspotilaiden rekrytointi aloitettiin ja jatketaan, kunnes 200 potilasta on mukana.
12 Mikä on tavoite? Masennustalkoot II -hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata psykiatriseen erikoissairaanhoitoon sopivaa integroitua depression ja päihdeongelman arviointi- ja hoitomallia. Lisäksi tavoitteena on tutkia hoitomallin vaikuttavuutta vertaamalla tuloksia tavanomaisen hoidon saaneiden potilasryhmän kanssa.
13 Mitä teemme? 1) Koulutus: hankkeessa on koulutettu avo- ja osastohoidon mukaan lähtevistä yksiköistä miniintervention, motivoivan haastattelun ja käyttäytymisen aktivaatiomallin perusperiaatteisiin. Käyttäytymisen aktivaatiomallista ja motivoivan haastattelun mallista ollaan tekemässä opetusvideoita työryhmien käyttöön ja niitä mahdollisesti voidaan käyttää myöhemmin muuhunkin opetusja koulutus käyttöön.
14 Mitä teemme? 2) Konsultointi: koulutettua henkilökuntaa ohjeistetaan menetelmän käyttöön, tarjotaan konsultointia sekä ollaan tukena heidän tarpeidensa mukaisesti, unohtamatta motivoinnin tärkeyttä prosessin edetessä
15 Mitä teemme? 3) Tutkimusaineiston keruu: mukaan lähteneissä yksiköissä toteutetaan hoitoa tutkimuspotilaille systemaattisen hoitomallin mukaisesti
16 Mitä teemme? 4) Tutkimuspotilaiden seuranta: tutkimushoitaja seuraa potilaiden vointia kaksi vuotta tutkimuksen alusta erilaisten validien mittareiden sekä haastattelujen avulla
17 Mitä teemme? 5) Verrokkiaineisto: rinnalla seurataan tavanomaista psykiatrista hoitoa saaneiden ryhmän vointia saman kahden vuoden ajan potilastietojärjestelmään tehtyjen kirjausten perusteella
18 Mitä tästä tulee? Tuotoksena olisi tarkoitus syntyä käytännössä testattu systemaattinen hoitomalli ja tutkimustuloksia siitä kuinka vaikuttava malli on kyseessä tavanomaiseen hoitoon verrattuna. Tuotetaan käyttäytymisen aktivaatiomallista ja motivoiva haastattelumallista opetusvideot.
19 Kuinka raportoimme? Masennustalkoot II -hankkeesta on tarkoitus raportoida tuloksia tieteellisten artikkeleiden muodossa kansainvälisissä alan lehdissä tutkimusaineiston valmistuttua. Lehtiartikkeleista voidaan koota myös väitöskirjoja.
20 Mitä konkreettista hyötyä? Koko prosessin ajan tutkimukseen osallistuvat työntekijät sisäistävät yhä enemmän päihteiden käytön kartoittamista sekä siihen annettavaa ohjausta (miniinterventio, motivoiva haastattelu) sekä oppivat käyttämään jo aikaisemminkin testattua vaikuttavuudeltaan hyvää kognitiivista lyhytterapiaa (käyttäytymisen aktivaatiomalli) masennuksen hoitoon.
21 Mitä konkreettista hyötyä? Hoitotuloksina saavutetaan pienempi masennuksen uusiutumistodennäköisyys ja samanaikaisen masennuksen ja päihdeongelman parempi ennuste.
22 Entä ne asenteet? Hankkeen aikana pyritään vaikuttamaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon asenteisiin päihteiden käytön huomioimisen osalta. Hankkeessa tarjotaan myös työkaluja psykiatrisen osaston ja poliklinikoiden työntekijöiden jokapäiväiseen työskentelyyn.
23 Hoitomalli
24 Päihdepotilas Hoidossa keskeistä, että tilanteen kartoituksen jälkeen aloitetaan miniintervention tai motivoivan haastattelun mukainen hoito. Tämän jälkeen edetään käyttäytymisen aktivaatiomallin mukaiseen hoitoon
25 Depressiopotilas Depressiopotilaiden tilanteen kartoituksen jälkeen (päihteiden käyttö kuitenkin kartoitettu ja todetaan potilaan keskeiseksi ongelmaksi masennusoireilu) aloitetaan depression hoito käyttäytymisen aktivaatiomallin mukaisesti
26 Mikä oikein on käyttäytymisen aktivaatiomalli? Käyttäytymisen aktivointimallin keskeisiä periaatteita ja tavoitteita ovat: 1. Terapeutti ja potilas pyrkivät alusta lähtien tunnistamaan potilaan elämässä ongelmallisia käyttäytymiskaavoja. Yhdessä terapeutin kanssa selvitetään, mitkä ovat depressiota ylläpitävät omaan käyttäytymiseen liittyvät tekijät. 2. Asiakasta autetaan havaitsemaan, mikä on hänen käyttäytymisensä merkitys ja mitä siitä seuraa. Lisäksi opetellaan tunnistamaan mielialan ja käyttäytymisen välinen yhteys. 3. Alusta lähtien miellyttävien asioiden lisääntyminen potilaan elämässä omaa käyttäytymistä seuraamalla ja vaihtoehtoisia tapoja kokeilemalla.
27 Miten sitä hoitoa sen mukaan Päiväkirja toteutetaan? Tämän avulla potilas opettelee tekemään havaintoja oman käyttäytymisensä (ajattelu, puhe, toiminta) vaikutuksesta omaan tyytyväisyyteensä.
28 ABC-lomake Tämä toimii ikään kuin suurennuslasina päiväkirjalomakkeelle. Tähän kirjataan joko terapiatunnilla tai kotitehtäväksi annettuna jokin sellainen merkittävä tilanne, jota on käsitelty terapiatunnilla. On olennaista, että tilanne on potilaan mielestä ainakin osa hänen keskeistä ongelmaansa.
29 TRAP-lomake Usein kolmen ensimmäisen terapiatunnin kuluessa käy ilmeiseksi, että potilaan kyky muuttaa omaa käyttäytymistään vaati terapeutilta aktiivista otetta. Potilas voi olla keskusteluissa passiivinen ja pessimistinen, eikä vaihtoehtoja nykyiselle elämälle näytä löytyvän. Tällöin kannattaa harkita tämän lomakkeen käyttöä, mutta jos muutos näyttää lähtevän käyntiin, tätä lomaketta ei ole välttämätöntä käyttää.
30 ACTION-lomake Kun TRAP-lomakkeen avulla on saatu tunnistettua käyttäytymisen muutokseen liittyviä esteitä, voidaan jatkaa työskentelyä saman ongelman kanssa ACTION-lomakkeen avulla. ACTIONlomake on siis periaatteessa TRAPlomakkeen jatko-osa. Siihen on vain liitetty omien tavoitteiden ja päämäärien tarkastelu.
31 Pohdintaa Masennustalkoot II on vain yksi näkökulma 2 dg (+depressio) potilaiden hoitoon Käyttäytymisen aktivaatiomalli sopii joillekin potilaille, mutta kaikki kuitenkaan eivät lähde työstämään asioita kirjallisesti ja terapiatuntien välissä
32 Pohdintaa "Kaksoisdiagnoosipotilaan psyykkiset oireet, esimerkiksi alkoholiriippuvaisen masennus tai ahdistus, eivät häviä pitkänkään raittiuden jälkeen" Joten päihteidenkäyttöön huomion kiinnittämistä ei voi irrottaa hoidosta
33 Pohdintaa Tulevaisuudennäkökulmana olisi, että päihteidenkäytön huomioiminen kuuluu meille kaikille hoitoa antaville yksiköille
34 Kiitos!
Masennustalkoot II-tutkimus
PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotKaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.
Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotTapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotDigitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016
LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari
LisätiedotValtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi
LisätiedotHoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)
Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011
LisätiedotPsykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria
Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotOmaishoito ja päihteet -seminaari
Omaishoito ja päihteet -seminaari 16.1.2018 Omaishoitajaliitto on olemassa, jotta omaishoitoperheen asema paranee on omaishoitajia, heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä ja kansalaisia varten Perustettu
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotKaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti
Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-
LisätiedotPitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa
Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotSaara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki
Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Pietarsaari 19 623 Pietarsaaren seutukunta 49 678 Järviseudun seutukunta 22 092 Ylivieskan
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA
KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotMasennustalkoot kansantautimme kimpussa
Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Psykologia 2008, 21.8.08 Mielenterveyspsykologia ja interventiot Esa Aromaa, Virpi-Liisa Kykyri, Marjut Malviniemi, Jyrki Tuulari Masennus kansantautina Nykyisten
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotSatakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)
Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,
LisätiedotAikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille
8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotLataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Lataa
Lataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen Lataa ISBN: 9789522451477 Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.04 Mb Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat vuosituhannen alun
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA. Essi Muinonen
ADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA Essi Muinonen 15.11.2018 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-722-0 ADHD JA OPISKELU Vaikeuttaa usein opiskelua, esim. tehtäviin ja opetukseen keskittyminen
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE
Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
Lisätiedot2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA
YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää
LisätiedotTunnistaminen ja kohtaaminen
Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotPohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotHOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA
HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti
LisätiedotTekemättömän ehkäisevän työn hinta
Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotKun elämäntilanne kriisiytyy Mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajan vastaanotto perusterveydenhuollossa
Kun elämäntilanne kriisiytyy Mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajan vastaanotto perusterveydenhuollossa 5.3.2018 Mirka Reinholm, osastonhoitaja. Terveysasemien mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajat
LisätiedotPohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella
Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotValtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa
Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari
LisätiedotVAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI
VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI 16.12.2016 Vaativien palveluiden kokonaisuus TAVOITTEET PALVELUILLE Varmistetaan monialainen arviointi ja apu niille
LisätiedotVantaan Omat Ovet-hanke
Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;
Lisätiedot