Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri

Transkriptio

1 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri

2 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn alenematyökyvyn alenema Ammatillinen työkyvyttömyys-yleinen työkyvyttömyys Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

3 Alkoholi ja työkyky Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu väestötasolla lisää miehillä sairauspoissaoloja (Nordström 2006). Suomalaisen tutkimuksen mukaan työelämässä olevilla alkoholin suurkuluttajilla on todettu olevan eniten sairauspoissaoloja verrattuna muihin alkoholinkäyttäjäryhmiin (Vahtera ym. 2002). Runsaasti alkoholia käyttävillä (yli 3 annosta päivässä) ja täysin raittiilla on kohonnut työkyvyttömyyseläkeriski verrattuna kohtuukäyttäjiin (Harkonmäki ym. 2008). Saman tutkimuksen mukaan alkoholin suurkulutus näyttäisi kaksinkertaistavan riskin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

4 Oikeus sairauspäivärahaan Päihtymystila, päihdekierre tai krapula eivät oikeuta sairauslomaan F1X.00 Asianmukainen katkaisuhoito, kun vakavat vieroitusoireet, oikeuttaa sairauslomaan F1X.3 Päihteiden käytön aiheuttamat akuutit somaattiset ja psyykkiset komplikaatiot (esim. F1X.4) oikeuttavat sairauslomaan, jos ovat työkyvyttömyyden syy, tuolloin päihtymys laitetaan kakkossyyksi

5 Alkoholi ja työkyvyttömyys Alkoholiriippuvuus (F10.2) ei ole työkyvyttömyyden peruste. Alkoholiriippuvaisen pitkäaikainen työkyvyttömyys voidaan todeta, jos hänellä on merkittäviä somaattisia tai psyykkisiä komplikaatiota (toistuvia tai pitkäaikaisia alkoholipsykoosin oireita, psyykkisen tason laskua tai persoonallisuuden selvä muutos), työkykyä selvästi heikentävä muu psyykkinen häiriö tai somaattinen sairaus. Lisäksi joissakin tilanteissa henkilön voidaan katsoa olevan työkyvytön alkoholiriippuvuuden perusteella jos tilanne tuntuu toivottomalta alkoholin käytön pituuden ja runsauden, epäonnistuneiden hoitoyritysten, työelämästä poissaolon pituuden, sosiaalisen tason laskun, iän ja työn laadun perusteella (Kekki 1989).

6 Alkoholin käyttöön puuttuminen työpaikoilla Vuonna 1922 työsopimuslakiin kirjattiin työnantajan oikeus irtisanoa humalassa työssä tavattu henkilö. Työsopimuslaissa (55/2001) humalaa ei enää erikseen mainita vaan irtisanomisen perusteena mainitaan erityisen painava syy, jollaisena pidetään mm. humalassa työssä olemista luvulla keskusteluun nousi alkoholiriippuvuuden määrittäminen sairaudeksi. Perustuen tähän ajatustavan muutokseen lähdettiin hakemaan sairastuneelle oikeutta hoitoon irtisanomisen sijaan. Vuonna 1972 työmarkkinaosapuolet antoivat hoitoonohjauksesta suosituksen ja edelleen 1976 tehtiin hoitoonohjauksesta sopimus. Sittemmin eri työnantajat ovat luoneet omia hoitoonohjauskäytäntöjään, jotka yleensä ovat olleet sidoksissa varoitus- ja irtisanomismenettelyyn.

7 Hoitoonohjatut Hoitoonohjatut itse kokevat hoitoonohjauksen usein rangaistuksena (Puhakka 2000). Usein hoitoonohjatut myöhemmin kokevat, että heidän päihteiden käyttöönsä olisi tullut tarttua hoitoonohjausjärjestelmän sisältämin keinoin huomattavasti aikaisemmin (Puhakka 2000).

8 Päihdeohjelmista Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä todetaan, ettei lainsäädäntö juurikaan velvoita työpaikkoja päihdehaittojen ehkäisyyn (Piironen 2004). Monilla aloilla suositukset ja hoitoonohjausmallit näyttävät olevan vanhentuneita eikä niitä etenkään pienillä paikkakunnilla välttämättä edes tunneta (Piironen 2004). Tuoreen työmarkkinajärjestöjen suosituksen mukaan (Työmarkkinajärjestöt 2006) organisaatioiden tulisi päivittää hoitoonohjaussopimuksensa, päihdehaittoja ehkäisevä toiminta sekä kouluttaa esimiehiä ja työntekijöitä päihdeasioissa. Samoin työpaikan yhteistyötä keskeisten kumppanien kuten työterveyshuollon kanssa tulisi vahvistaa. Erityisesti työpaikoilla pitäisi kehittää päihdehaittoja ehkäiseviä toimintoja ongelmiin puuttumisen ohella.

9 Diagnoosit alkoholiongelmainen F10.2 riippuvuus F10.1 haitallinen käyttö riskikulutus kohtuukäyttö absolutismi

10 Osallistuminen työelämään ja alkoholinkäyttö 30-65v Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: Prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res 2008; 28: työ-elämässä työttöminä eläkkeellä muualla absolutistit 53 % 13 % 27 % 7 % 100 % kohtuukäyttäjät 77 % 7 % 11 % 4 % 100 % riskikulutus 78 % 12 % 7 % 2 % 100 % alkoholistit 62 % 20 % 13 % 4 % 100 % Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

11 Prevalenssit raittiit 10.2 % (12.7/7.7) kohtuukäyttäjät 78.0 % (82.3/75.0) riskikulutus 5.8 % (3.1/8.5) alkoholistit 4.9 % (1.8/8.0) Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

12 48 % havainnut viimeisen vuoden aikana haittoja omassa työyhteisössään Krapulassa tai humalassa työskentelyä 27 % Alkoholin hajua hengityksessä 25 % Myöhästelyä tai poissaoloja työstä alkoholisyistä 19 % Töiden laiminlyöntiä tai tehottomuutta alkoholisyistä 13 % Karttelevaa tai vetäytyvää käyttäytymistä alkoholisyistä 11 % Läheiseni alkoholin käyttö on haitannut minua tai työtäni 5 % Toisen työntekijän alkoholin käyttö on haitannut minua tai työtäni 5 % Oma alkoholin käyttöni on haitannut työtäni tai toisten työtä 2 % Haittoja muiden päihteiden kuin alkoholin vuoksi 1 %

13 Työelämässä Päihdeohjelma 16% asiakasyrityksistä työterveyshuoltotuottajien mukaan (Manninen2008) Hoitoonohjaussopimus 20% Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikalla. Työmarkkinajärjestöt kilostohallinnon_asiakirjat/03_ohjeet/paihdeasiasuositus. pdf. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

14 Tunnistamisen esteitä työpaikalla 1) Mukavan ihmisen oireyhtymä - kaikkien kanssa tulee olla hyvissä väleissä, aina ja joka paikassa 2) Pelko ylireagoimisesta - omasta ja toisen 3) Myytti: mukavasta ihmisestä ei voi tulla päihdeongelmaista 4) Myytti ihmisen särkymisestä 5) Ihmiset sopeutuvat päihdeongelmaisen käyttäytymiseen - virtahepo olohuoneessa Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /