Opiskelukyvyn arviointi

Transkriptio

1 Opiskelukyvyn arviointi Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus Kuntoutuskeskus Petrea Veritas Eläkevakuutus

2 Opiskelukyky Tavanomainen eteneminen opinnoissa Kyvyttömyys edetä opinnoissa Vajaatehoinen / tavanomaista hitaampi eteneminen Primaari selviytyminen: onko aiemmin kyennyt suorittamaan opintoja ja onko kertynyttä työhistoriaa? Muutos aiempaan: milloin toimintakyvyn lasku alkoi ja miksi, kuinka voimakas lasku on?

3 Opiskelukyvyttömyys Sairauden vuoksi Päihderiippuvuuden vuoksi Psykososiaalisen kuormituksen vuoksi

4 Mielenterveyshäiriöiden vaikutuksia opiskelukykyyn 1. Mielialahäiriöt 2. Ahdistuneisuushäiriöt 3. Päihderiippuvuus 4. Psykoosit 5. Persoonallisuushäiriöt 6. ADHD, Asperger ei käsitellä tässä luennossa 7. Heikkolahjaisuus 8. Lievä älyllinen kehitysvammaisuus

5 1. Mielialahäiriöt Masennustila F32 5% vuoden aikana, 20% elämänaikana Toistuva masennus F33 Yli puolet kerran masennustilan sairastaneista sairastuu uudelleen Kaksisuuntainen mielialahäiriö F31 1-1,5% tyyppi I, jopa 3-4% tyyppi II Pääasiallisesti työkyvyn arviointi tulee ajankohtaiseksi masennusjaksoissa

6 Masennustila (F32) (yksittäinen) depressiojakso Toistuva masennus (F33) toistuvia masennusjaksoja

7 Tyyppi I bipolaarihäiriö mania mania Tyyppi II bipolaarihäiriö hypomania hypomania

8 Toimintakyky mielialahäiriöissä Facultas: Mielialahäiriöt Lyhytaikaisessa sairausjaksossa oireiston voimakkuus korreloi toimintakyvyn laskuun Pitkäaikaisen toimintakyvyn lasku liittyy toistuviin masennusjaksoihin ja sairausjaksojen välisiin jäännösoireisiin Tarkastelunäkökulmat: 1)Vapaa-aika 2)työ ja opiskelu 3)perhe ja muut ihmissuhteet 4)henkilökohtaiset asiat SOFAS-asteikko Samanaikaissairastavuus merkittävä!

9 SOFAS (Social and Occupational Functioning Assessment Scale) 100 Erinomainen toimintakyky useilla elämänalueilla 90 Hyvä t., amm. ja sos. tehokas 80 Vain vähäinen heikentyminen amm. tai sos. 70 Jonkin verran vaikeuksia amm. tai sos. 60 Kohtalaisia vaikeuksia amm. tai sos. 50 Vakavasti heikentynyt amm. tai sos. 40 Merkittävästi ongelmia useilla elämänalueilla 30 Toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla 20 Laiminlyö ajoittain henkilökohtaisimmat toiminnot 10 Laiminlyö jatkuvasti henk.koht. 0 Ei arviota

10 2. Ahdistuneisuushäiriöt 1 Yleensä pitkäaikaisia, oireisto yleensä pahenee psykososiaalisen kuormituksen, samanaikaisen päihderiippuvuuden ja masennusjakson aikana Oleellista oireiston laaja-alaisuus ja intensiteetti sekä mahdollinen välttämiskäyttäytyminen Psyykkisten voimavarojen sitoutuminen ahdistuneisuuteen ja ahdistuksen hallintaan: jääkö energiaa ja keskittymiskykyä muuhun Onko pitkittynyt ahdistuneisuus ehdyttänyt voimavaroja ja aiheuttaa sekundaarista depressiota Ajan käytön sitoutuminen esim. pakko-oireisiin

11 Ahdistuneisuushäiriöt 2 F40.0 Julkisten paikkojen pelko vaikeusaste vaihtelee ajan kuluessa F40.1 Sosiaalisten tilanteiden pelko - - F41.0 Paniikkihäiriö - - F41.1 Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö - - F41.2 Sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila (lievä) F42.0 ja F42.1 Pakko-oireinen häiriö vaikeusaste vaihtelee ajan kuluessa F43.0 Äkillinen stressireaktio (lyhyt) F43.1 Traumaperäinen stressireaktio F43.2 Sopeutumishäiriö (lievä)

12 3. Päihderiippuvuus Päihtymystila eikä ajankohtainen päihderiippuvuus oikeuta sv-pr Hoitoa edellyttävien vieroitusoireiden vuoksi voi periaatteessa saada sv-pr, mutta 5-7vrk:n pituuden vuoksi ei ylitä omavastuuajan pituutta Päihdekuntoutuksen ajalta sv-pr/kuntoutusraha Päihteiden aiheuttamat neurologiset, psykiatriset ja sisäelinsairaudet oikeuttavat sv-pr:an, jos toimintakyvyn lasku on merkittävä

13 4. Psykoottiset sairaudet 1 Skitsofrenia ja skitsoaffektiivinen häiriö Koko persoonallisuus mukana sairaudessa Pitkäaikaisen toimintakyvyn arviossa ns. negatiiviset oireet positiivisten ohella hyvin merkittäviä Elimelliset psykoosit Lääke- ja muiden aineiden aiheuttamat psykoosit tilapäisiä, ei läheskään aina jäännösoireita Vammojen aiheuttamien psykoosien (ja muiden häiriöiden) kesto tai jäännösoireet usein pitkäaikaisia, jopa pysyviä

14 Psykoottiset sairaudet 2 Harhaluuloisuushäiriö Harhan sisällön laajuus ja intensiteetti ratkaisevia Vaikeusaste vaihtelee ajan kuluessa, pahenee psykososiaalisen stressin ja masennusjakson aikana Affektiiviset psykoosit (psykoottinen masennus, psykoottinen mania) Pitkäaikaisessa työkyvyttömyydessä jäännösoireet ratkaisevia Sairaudentunto ja hoitomyöntyvyys ennusteen kannalta oleellinen psykoottisissa sairauksissa

15 5. Persoonallisuushäiriöt 1 A-, B- ja C-clusterit (oudot, dramaattiset ja pelokkaat) Toimintakyvyn ja ennusteen kannalta merkittävintä on vaikeusaste ja samanaikaissairastavuus Vain harvoin persoonallisuushäiriö on primaaristi niin vaikea, ettei kykene edes aloittamaan opintoja tai ei kerry yhtään työhistoriaa Persoonallisuushäiriön piirteet kärjistyvät ja siitä voi aiheutua työkyvyttömyys psykososiaalisen kuormituksen aikana ja muun mielenterveydenhäiriön aktiivisessa vaiheessa: pitää hoitaa kaikki

16 Persoonallisuushäiriöt 2 Yleisimmät samanaikaissairaudet Muut persoonallisuushäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Mielialahäiriöt Päihdeongelmat

17 6. Aikuisen ADHD ja 7. Asperger F84.5 Ks. luento tässä koulutustapahtumassa 8. Heikkolahjaisuus ÄO 70-85: ovat yleensä työkykyisiä, ellei perus-tai oheissairautta 9.Lievä älyllinen kehitysvammaisuus ÄO50-69: usein oppimisvaikeuksia Suurin osa kykenee työhön; ellei edes ns. aputyö->tk-eläke Työkykyyn vaikuttaa: älykkyys ja vahvuudet, luonne, perussairaudet (sopeutuminen huonoa, somatisaatiota herkästi), läheisten kannustus, työnantajan asenne, elämäntilannemuutokset Vanhenevat varhain, usein jo vuotiaina menettävät työkykynsä

18 Oikeus sairauspäivärahaan 1 Lääkärin arvioima työkyvyttömyys pv Työkyvyttömyys johtuu diagnosoidusta sairaudesta ja sen aiheuttamasta toimintakyvyn laskusta Psyykkisissä sairauksissa toimintakyvyn lasku ilmenee yleensä kaikilla elämänalueilla, ei vain opiskelussa Poikkeus: joskus toimintakyky saattaa riittää toiminnallisiin arkiaskareisiin, jopa viikoittaiseen sivutyöhön, mutta ei vaativaan opiskeluun

19 Oikeus sairauspäivärahaan 2 Lausunnossa tulee näkyä sairaushistoria, ajankohtaiset oireet, tutkimushavainnot (miltä potilas näyttää ja kuulostaa, miten käyttäytyy vo:lla, spontaanin puheen sisällöt), toimintakyvyn lasku ja jäljellä oleva toimintakyky Sairausloman aiheuttama sairaus aiheuttaa hoidon tarpeen -> hoito- ja seurantasuunnitelmaa Kela voi edellyttää ratkaistaessa sv-pr-hakemusta Hoidosta kieltäytymistä ei yleensä voi käyttää perusteena hylätä sv-pr (tk-eläke voidaan sillä perusteella hylätä)

20 Oikeus sairauspäivärahaan 3 Kannattaa hakea, jos opiskelukyvyttömyys kestää vähintään 1kk Jos opiskelukyvyttömyys kestää korkeintaan 2kk, voi siltä ajalta nostaa opintotukea tai hakea sairauspäivärahaa Opintotuki on lakkautettava määräajaksi tai toistaiseksi työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos hakee sairauspäivärahaa

21 Oikeus sairauspäivärahaan 4 Sairauspäivärahaa voi hakea 4kk takautuvasti. Silloin A- todistuksen tai B-lausunnon liitteeksi alkuperäiset sairauskertomuskopiot, joihin lääkäri on kirjannut opiskelu/työkyvyttömyyden Pitkän sairauspäivärahakauden aikana opiskelun aloittamisen kokeilu on sallittua loppuvaiheessa tunnustelemalla keskittymiskyvyn tai ahdistuksen siedon riittävyyttä esim. käymällä muutamalla luennolla

22 Oikeus sairauspäivärahaan 5 Samanaikainen päätoiminen opiskelu ja ansiotyö: Oikeus saada sv-pr, jos on kykenemätön päätoimeensa eli opiskeluun Sivutoimista työtään voi jatkaa Sv-pr:n suuruus määräytyy edeltävän opintotuen määrän mukaan, siinä ei oteta huomioon sivutyön ansioita, jos sv-pr-kaudella jatkaa sivutyötään

23 Ei oikeutta sv-päivärahaan 1 Jos kykenee osallistumaan harvakseltaan tentteihin tai kykenee osallistumaan pakollisiin seminaareihin Päihderiippuvuus paitsi jos ensisijainen diagnoosi on muu mielenterveydenhäiriö kuin päihderiippuvuus häiriö jatkuu raittiudesta huolimatta luotettava tieto häiriöstä ennen päihderiippuvuutta hoitosuunnitelmassa päihdevieroitus muun hoidon ohella

24 Ei oikeutta sv-päivärahaan 2 Psykososiaalinen kuormitus vain, jos siitä aiheutuu sairaustila Sairaus oltava 1. diagnoosi (esim. F43/F41.2/F32,F33) diagnoosin perusteet täytyy kirjata sairauskertomukseen Kuormitustekijä 2.diagnoosi (työuupumus/oma tai läheisen äkillinen vakava sairastuminen/läheisen kuolema/jokin suurehko katastrofi)

25 Ei oikeutta sv-päivärahaan 3 Ellei opintosuorituksia, ei riittäviä ansioita elämiseen eikä oikeutta sv-pr, on selvitettävä mahdollisuus toimeentulotukeen

26 Vajaatehoinen tai tavanomaista hitaampi opiskelu taikka ammatinvalinnan rajoittuneisuus sairauden vuoksi Kuntoutustuen (sairausloma > 300 pv) aikana voi aloittaa opinnot, jatkaa keskeytyneitä opintoja ja suorittaa opintoja vajaatehoisesti Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on syytä selvittää Ks. Esitys KELAn tukema kuntoutus tässä samassa koulutuskokonaisuudessa

27 Opintotuen lisäkuukaudet Opintotukea voidaan myöntää opintotukilautakunnan päätöksellä lääkärinlausunnon perusteella opintotukilain 7a enimmäisajan jälkeen 9kk, jos tutkinnon suorittaminen edellyttää päätoimista opiskelua enintään yhden lukuvuoden ajan