Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi
Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN PAINAMINEN MUISTISTA HAKU MUISTISSA SÄILYTTÄMINEN
AISTI-INFORMAATIO Muisti on sekä rakenne että prosessi Tarkkaavaisuus Kertaaminen tms. tallentava prosessointi Sensoriset muistit Työmuisti Palauttaminen Säilömuisti Rappeutuminen Korvautuminen Häirintä
Tietoinen tarkkaavaisuus liittyy läheisesti muistiin Poimii aistitiedosta merkityksellisen tiedon jatkokäsittelyyn ilman tarkkaavaisuutta ei siis voi muistaa! Pullonkaula: tarkkaavaisuus voi olla kiinnittyneenä vain yhteen kohteeseen kerrallaan Alhaalta-ylös ja ylhäältä-alas ohjaus
Työmuisti oppimisen ja ajattelun välineenä Suhteellisen lyhytkestoinen muistitaltio Ylläpitää hetki sitten havaittua tietoa Mentaalinen työtila Mahdollistaa kokonaiskuvan luomisen siis oppimisen Tarvitaan lähes kaikissa vaativissa tehtävissä: lukeminen, laskeminen, luennon kuunteleminen, ongelmanratkaisu, ajattelu, mielessä kertailu, tiedon liittäminen aikaisemmin opittuun Tiedonkäsittelyn pullonkaula
Lyhtkestoinen muisti vs. työmuisti Lyhytkestoinen muisti = tiedon yksinkertainen ylläpitäminen mielessä Työmuisti = Tiedon ylläpitäminen mielessä + samanaikainen tiedon työstäminen
Logie, R. H. (2011). The functional organization and capacity limits of working memory. Current Directions in Psychological Science, 20, 240-245. Kts. myös Baddeley, 2007.
Työmuisti kehittyy aina 14-15 v asti Gathercole, S. E., Pickering, S. J., Ambridge, B., & Wearing, H. (2004).The structure of working memory from 4 to 15 years of age. Developmental Psychology, 2, 177-190.
Yksilölliset erot ikäluokassa suuria Alloway, T. P., Gathercole, S. Kirkwood, H. (2008). Working memory rating scale.
Miten työmuistiongelmat näyttäytyvät luokkatilanteessa? Tarvitsee usein muistuttamista päästäkseen eteenpäin tehtävässä Viittaa, mutta kysyttäessä ei muista mitä aikoi sanoa Pyytää usein apua Jättää tehtävän kesken Ei vastaa, tai ei haluaisi vastata kun kysytään suoria kysymyksiä Sekoittaa materiaalia keskenään, esim. lukiessaan yhdistää osia kahdesta lauseesta Pysähtelee pitkien tai moniosaisten tehtävien keskellä Tarvitsee muistuttamista kirjallisen tehtävän askeleiden muistamiseksi Unohtaa, kuinka jatkaa aiemmin aloitettua tehtävää huolimatta opettajan selityksestä Hyötyy jatkuvasta opettajan tuesta pitkien tehtävien aikana
Miten työmuistiongelmat näyttäytyvät luokkatilanteessa? Tarvitsee apua muistitukien tehokkaaseen käyttöön Hukkaa paikkansa monimutkaisten aktivitettien aikana Toistaa virheellisesti saman vastauksen, esim. kirjoittaa saman sanan kahdesti virkkeessä Ei seuraa ohjeita tarkasti, esim. suorittaa jotkut mutta ei kaikkia vaiheita annetuista ohjeista Viittaa, mutta antaa epäsopivia tai vääriä vastauksia Edistyy huonosti äidinkielessä ja matematiikassa Ei pysty kysyttäessä selittämään, missä vaiheessa on tehtävän suorittamisessa Ei pysty keskittymään tehtäviin Tarvitsee säännöllisesti ohjeiden toistamista On riippuvainen vieruskaverista muistaakseen käsillä olevan tehtävän
Miten työmuistikuormitusta voisi vähentää (esim. luokkatilanteessa)? Varmista, että henkilö muistaa mitä oli tekemässä Toista ohjeet Muistuta Pyydä toistamaan ohjeet Helpota prosessia Esim. yksinkertaisten (SVO) ja lyhyiden virkkeiden ja tuttujen sanojen käyttö kirjoittamisessa Ulkoiset muistivihjeet Monimutkaisten tehtävien pilkkominen pienemmiksi askeleiksi Ulkoiset muistivihjeet askelten muistamiseen Self-help strategiat Rohkaise kysymään apua, käyttämään muistivihjeitä ja kannusta jatkamaan pitkissä tehtävissä
Voiko työmuistia harjoittaa? (Morrison & Chein, 2011) Strategioiden harjoittaminen Esim. mielessä toisteleminen, visuaaliset mielikuvat, tarinoiden/lorujen muodostaminen "Memory booster" Yleisten työmuistitoimintojen harjoittaminen esim. päivittäminen B D A B C B Y B C B Y
Oppimistyyleistä (Pashler, McDaniel, Rohrer & Bjork, 2008) Oppimistyyli hypoteesi: opetuksen räätälöinti oppilaan henkilökohtaisen oppimistyylin mukaiseksi parantaa oppimistulosta Mutta mitä oppimistyylillä tarkoitetaan? esim. verbaaliset vs. visuaaliset oppijat; konkreetit / abstraktit havaitsijat ja aktiiviset kokeilijat / reflektoivat havainnoitsijat... ERI ASIA KUIN KYKY TAI AIKAISEMPI TIETO! Ihmisillä on tietenkin opiskelumieltymyksiä... mutta ne eivät liity siihen, minkälainen opiskelu johtaa parhaaseen tulokseen!
Oppilaan kyvyt ja niihin sopivat opetusmenetelmät Huonommat kyvyt omaavat oppilaat saattavat hyötyä enemmän strukturoidusta opetuksesta ja paremmat kyvyt omaavat vähemmän strukturoidusta Ohjaavat kysymykset tekstissä hyödyttävät lukjoita, joiden on vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä tekstistä ja haittaavat ns. hyviä lukijoita (Callender & McDaniel, 2007) Huonommat verbaaliset kyvyt omaavat oppilaat hyötyvät käsitekarttojen tekemisestä enemmän kuin hyvät verbaaliset kyvyt omaavat (Stensvold & WiIson, 1990)
Tarkkaavaisuusongelmista Toiminnanohjaustehtävistä erityisesti inhiboinnin ja työmuistin ongelmia Keskusyksikön rooli Erityisesti visuo-spatiaalisen työmuistin ongelmia
Autistisen kirjon häiriöistä Muistivaikeudet riippuvat kognitiivisesta suorituskyvystä Hyvin toimivilla mahdollisesti verbaalisen lyhytkestoisen muistin ongelmia: vaikeus käyttää hyväksi strategioita
Lisää tietoa Tarkkaavaisuuskokeet: http://www.simonslab.com/videos.html Tutkimustietoa työmuistista ja sen yhteydestä erilaisiin kehityksellisiin häiriöihin: http://tracyalloway.com/tracyalloway.com/ Welcome.html