VIROLAHDEN KUNTA Virjki asemakaavan muuts, krttelit 55a ja b P34246
I (I) Auranen Maria, Rusanen Milla Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavitteet... 2 4 Suunnittelun lähtökhdat... 3 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 3 4.2 Vimassa levat maakuntakaavat... 3 4.3 Maakuntakaava 2040... 5 4.4 Yleiskaava... 5 4.5 Asemakaavat... 8 4.6 Rakennusjärjestys... 8 4.7 Maanmistus ja hallinta... 9 5 Laadittavat selvitykset... 9 6 Arviitavat vaikutukset... 9 7 Osalliset... 9 8 Osallistumisen järjestäminen ja tiedttaminen... 10 9 Kaavituksen aikataulu... 10 10 Yhteystiedt... 11
1 (17) Virjki asemakaavan muuts, krttelit 55a ja b 1 Mikä n sallistumis- ja? 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Virlahden kunnassa sijaitsevalle Virjen kuntakeskuksen alueella keskeisellä paikalla sijaitsevalle kerrstalkrttelille laaditaan asemakaavan muuts. Suunnittelualue sijaitsee lähellä kaupallisia palveluja ja kuluja. Asemakaavan muuts kskee krtteleita 55a ja 55b sekä niiden välistä puistaluetta ja tiealueita. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti n merkitty punaisella ( Maanmittauslaits 2018).
2 (17) 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavitteet Suunnittelutyön tarkituksena n laatia kaavamuuts krtteleille 55a ja 55b. Kaavamuutksessa mahdllistetaan mlemmille tnteille viisikerrksisten asuinrakennuksen rakentaminen klmikerrksisten taljen sijaan ja tutkitaan paikituksen sijittuminen tnteille ja katualueelle. Rakennusikeuden määrä pysyy samana krtteleissa. Asuntkt tulevat lemaan khtalaisen pieniä, sillä pienistä palveluiden lähellä levista asunnista n kysyntää. Erityisesti asuntjen suunnittelussa n ajateltu tulevaisuudessa Vaalimaan alueella työssäkäyviä henkilöitä sekä kunnan ikääntyviä asukkaita. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus.
3 (17) 4 Suunnittelun lähtökhdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Kaava ei kske vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asiita eikä le valtin viranmaisen tteuttamisvelvllisuuden kannalta tärkeä, jten MRL 66 mukaista viranmaisneuvttelua ei le tarpeen järjestää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet välittyvät asemakaavitukseen pääsin yleiskaavan hjausvaikutuksen kautta. Asemakaava nudattaa vimassa levaa Virjki-Vaalimaa sayleiskaavanmuutsta, jssa alue n merkitty asuinkerrstaljen alueeksi. 4.2 Vimassa levat maakuntakaavat Kymenlaaksssa n neljä vimassa levaa vaihemaakuntakaavaa. Taajamat ja niiden ympäristö vaihemaakuntakaava n vahvistettu 25.2.2008 ja 18.1.2010. Maaseutu ja lunt -maakuntakaavan keskeisiä asiakknaisuuksia vat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkpulisen asumis-, tutant- työssäkäyntija palvelutimintjen kannalta, yhteysverkn kehittämistarpeet, kulttuuri- ja lunnnperintöarvjen edellyttämät kaavaratkaisut, lunnnvarjen käytön hjaus, virkistys-, lma-asutus- ja matkailurakenne sekä pulustusvimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Maakuntakaavassa n esitetty lisäksi muutksia 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistettuun taajamia ja niiden ympäristöjä kskevaan maakuntakaavaan. Maakuntavaltuust hyväksyi kaavan 8.6.2009. Ympäristöministeriö n vahvistanut kaavan 14.12.2010. Kymenlaaksn maakunnalle n myös laadittu vaihemaakuntakaava jka kuvaa energiahulln kknaisuutta. Energiakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa 11.6.2012. Ympäristöministeriö n vahvistanut kaavan 10.4.2014. Maakuntahallitus n 14.5.2012 päättänyt laatia vaihemaakuntakaavan aiheesta Kauppa ja merialue. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaaksn kauppaan sekä meri- ja rannikkaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Kymenlaaksn maakuntavaltuust n hyväksynyt Kauppa ja merialuekaavan 16.12.2013 ja kaava n vahvistettu ympäristöministeriössä 26.11.2014.
4 (17) Kuva 3. Ote Kymenlaaksn maakuntakaavjen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueen sijainti n merkitty punaisella. Suunnittelualueilla sijaitsee seuraavat maakuntakaavjen merkinnät ja määräykset: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A). Alueen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä timinnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmttuvaksi keskukseksi. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö n speutettava ympäristöönsä niin että taajaman maleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuu ja ympäristö-, lunt- ja kulttuuriperintöarvjen säilyminen turvataan. Taajama-alueita laajennettaessa tulee turvata sekä lemassa levien että uusien taajaman sien yhteydet taajamarakenteen ulkpulisiin yhtenäisiin virkistysalueisiin. Taajama-alueilla tulee myös varmistaa niiden sisäisten vapaa-alueiden riittävyys. Alueen käyttöä suunniteltaessa n hulehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 verkstn kuuluvalla tai valtineuvstn verkstn ehdttamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainn tai vesialueen phjalsuhteisiin, eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jtka merkittävästi heikentävät alueen niitä lunnnarvja, jiden sujelemiseksi alue n sisällytetty tai n tarkitus sisällyttää Natura 2000 verkstn.
5 (17) Suunnittelualueen vieressä sijaitsee keskustatimintjen alue: KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C): Merkinnällä sitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallint-, asumis- ja muiden timintjen alueiden yleispiirteinen sijainti. Alue sisältää tarvittavat liikennealueet ja puistt. Alueelle vi sijittua vähittäiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia kaupallisia palveluja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskhtaisessa suunnittelussa n kiinnitettävä humita alueen viihtyisyyteen, maleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainisuuteen sekä hulehdittava eri liikennemutjen järjestelyjen tarkituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa n varauduttava riittävään määrään nykyistä keskustatimintaa sijainnillaan tukevaan palvelutarjntaan. Erityistä humita tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvjen sekä rakennushistriallisten minaispiirteiden säilyttämiseen. Keskustatimintjen khdemerkinnällä alueille sijitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrsala saa lla enintään: Kausala 24 000 k-m 2, Myllykski 20 000 k-m 2, Inkerinen 25 000 k-m 2, Virjki 15 000 k-m 2. Kk maakuntakaava-aluetta kskee seuraavat määräykset: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa n tulvariski tettava erityisesti humin Kymijen tulvaherkillä alueilla. Rannikn ja saaristn maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan timintjen sijittelussa n erityistä humita kiinnitettävä tulvariskeihin, sillin kun maanpinnan krkeus n tasn +3,0 metriä alapulella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa n aina tarpeen ttaa humin vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä lla yhtenäisen rakentamattman rantaviivan säästäminen. Alueiden yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. 4.3 Maakuntakaava 2040 4.4 Yleiskaava Kymenlaaksn maakuntahallitus n päättänyt käynnistää kknaismaakuntakaavan laatimisen 22.2.2016. Kymenlaaksn maakuntakaavan 2040 tavitteena n timiva ja kestävä Kymenlaaks. n llut nähtävillä 17.8. 30.9.2016. Virjki-Vaalimaa sayleiskaava Kaava-alueella n vimassa Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts, jka n hyväksytty Virlahden kunnassa 18.12.2017. Osayleiskaavan muutksessa suunnittelualue n asuinkerrstaljen alue AK.
6 (17) Kuva 4 Ote vimassa levasta Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muutksesta, suunnittelualue merkitty punaisella. Suunnittelualueilla sijaitsee seuraavat sayleiskaavan merkinnät ja määräykset: ASUINKERROSTALOJEN ALUE (AK) VOIMAJOHTO Lisäksi asemakaavamuutsta kskevat seuraavat yleismääräykset: Yksityiskhtainen rakentaminen edellyttää asemakaavitusta. Uudet rakennuspaikat n liitettävä yleiseen vesi- ja jätevesihultn.
7 (17) Ktkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava 2040 Yleiskaavan laadinta n alitettu vunna 2015 ja sen n tarkitus saada lainvima vuden 2018 aikana. Yleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena. Strategisessa yleiskaavassa knkretisidaan, miten kehityskuvassa esitetyt periaatteet viedään käytännön timinnan taslle ja mitä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä seudun kuntien tulisi ratkaista, jtta seudun kehitystä vidaan hjata tavitteiden mukaiseen suuntaan tulevaisuudessa. Kaava n llut ehdtuksena nähtävillä 29.3. 30.4.2018 välisenä aikana. Kuva 5 Ote Ktkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan ehdtuksesta Virjen khdalta. Ktkan-Haminan seudun strategisessa yleiskaavassa n suunnittelualueella seuraavat merkinnät: PALVELUKESKUS (P-1). Alue n tarkitettu tiiviin rakentamisen alueeksi, jnka pääasiallisia timintja vat asumista tukevat palvelut ja hallint, keskustan lunteeseen ja ympäristöön sveltuva rakentaminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmat työpaikkatiminnt sekä näihin liittyvä liikenne, virkistys ja yhdyskuntatekninen hult. Alueella pyritään edistämään asumista tukevien lähipalvelujen säilyttämistä sekä spivaa palvelutilatarjntaa. Alueen suunnittelussa n kiinnitettävä erityistä humita alueen viihtyisyyteen ja maleimaisuuteen sekä eri liikenne mutjen järjestelyiden timivuuteen ja turvallisuuteen. Alue n asemakaavitettu tai tarkitettu asemakaavitettavaksi.
8 (17) 4.5 Asemakaavat Suunnittelualueella n vimassa 4.8.2015 lainviman saanut asemakaava, jssa suunnittelualue n merkitty asuinkerrstaljen krttelialueeksi, jta halk puistalue. Krtteliin saa sijittaa klmikerrksisia rakennuksia ja maantaskerrkseen saa sijittaa päiväkdin. Suunnittelualueen länsireunaan n merkitty Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jka säilytetään kaavamuutksessa. 4.6 Rakennusjärjestys Virlahden kunnan rakennusjärjestys n astunut vimaan vunna 2002.
9 (17) 4.7 Maanmistus ja hallinta Suunnittelualue n Virlahden kunnan mistuksessa. 5 Laadittavat selvitykset Asemakaavan muutksen laadinnassa käytetään hyväksi alueelle aiempien kaavaprsessien aikana laadittuja selvityksiä. Mahdlliset muut selvitystarpeet tarkentuvat kaavaprsessin aikana. 6 Arviitavat vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa n säädetty vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä n määritelty tarkemmin, että vaikutuksia selvitettäessä tetaan humin kaavan tehtävä ja tarkitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten n annettava riittävät tiedt, jtta vidaan arviida suunnitelman tteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavamuutksen yhteydessä arviidaan vaikutukset: ihmisten elinlihin ja elinympäristöön; maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn; kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiataluteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön elinkeinelämän timivan kilpailun kehittymisen. Asemakaavan muutkset vaikutukset khdistuvat erityisesti kaupunkikuvaan ja asukkaiden välittömään lähiympäristöön. 7 Osalliset Osallisia vat: Kaikki ne jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset, kaava-alueen ja siihen rajittuvan alueen maanmistajat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen yritysten ja laitsten työntekijät sekä palveluiden käyttäjät kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen elinkeinnharjittajat kaava-alueella timivat tai sitä käyttävät yhteisöt ja yhdistykset. Viranmaiset: Kunnan hallintkunnat Kymenlaaksn liitt Kaakkis-Sumen ELY-keskus Musevirast Kymenlaaksn maakuntamuse Kymenlaaksn pelastuslaits Erillisverkt
10 (17) 8 Osallistumisen järjestäminen ja tiedttaminen Kaavituksesta tiedtetaan kaupungin kunnan ktisivuilla www.virlahti.fi ja Kaaknkulma -lehdessä. Virlahden kunnan kaavituskatsauksessa 2018 n ilmitettu krtteleiden 55 a ja b muutksesta., kaavalunns ja -ehdtus asetetaan julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi Virlahden virasttallla teknisessä timistssa (Opintie 2, 49900 Virlahti) sekä kunnan ktisivuilla. Kunnan asukkailla ja sallisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä kaavasta kaavan nähtävilläln ajan. Tarvittavilta viranmaisilta pyydetään lausunnt. 9 Kaavituksen aikataulu Kaavituksen vireilletul (4/2018-5/2018) Laaditaan OAS ja kaavalunns Kaavalunns (04/2018-08/2018) Kaavalunnsten valmistuttua kaava-asiakirjat sekä sallistumis- ja asetetaan nähtäville Virlahden kunnantallla ja kunnan ktisivuilla. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Osalliset vivat nähtävillä ln aikana jättää kaavalunnksesta ja sallistumis- ja sta kirjallisen mielipiteensä kaavituslautakunnalle. Viranmaisilta pyydetään lausunnt. Annettuihin mielipiteisiin ja lausuntihin laaditaan vastineet. Kaavaehdtus (08/2018-10/2018) Saatujen mielipiteiden ja lausuntjen phjalta laaditaan kaavaehdtus, jka asetetaan nähtäville Virlahden kunnantallla ja kunnan ktisivuilla. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Osalliset vivat nähtävillä ln aikana jättää kaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle. Viranmaisilta pyydetään lausunnt. Annettuihin mielipiteisiin ja lausuntihin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen (11/2018 12/2018) Virlahden kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustlle. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Muutsta kaavan hyväksymispäätökseen vidaan hakea valittamalla Itä-Sumen hallint-ikeuteen. Hallint-ikeuden ratkaisusta n mahdllista valittaa krkeimpaan hallint-ikeuteen.
11 (17) 10 Yhteystiedt Virlahden kunta: Kunnanjhtaja Osm Havuah puh. 050 389 2100 sm.havuah@virlahti.fi Tekninen jhtaja Markku Uski puh. 050 389 2150 markku.uski@virlahti.fi Kunnan pstisite: Virnlahden kunta Tekninen sast PL 14, 49901 Virlahti Käyntis. Opintie 2 B, 49900 Virlahti Kaavan laatija: Prjektipäällikkö Maria Auranen puh. 044 298 1858 maria.auranen@fcg.fi