NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA (2014)

Tilinpäätös 2014

NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA (2014) Pinta ala 348 km 2 josta vettä 59 km 2 Asukasluku 31.12.2014 32 847 Työpaikat toimialoittain: (v. 2012 tieto) Yksityiset ja julkiset palvelut 60,1 % Teollisuus ja rakennustoiminta 37,5 % Maa metsä ja kalatalous 1,0 % Toimiala tuntematon 1,4 % Tuloveroprosentti v. 2014 19,75 % Taloustietoja: tp 2014 tp 2013 Toimintamenot (ulkoiset) 181,3 milj. euroa 177,5 milj. euroa Investointimenot 31,1 milj. euroa 20,3 milj. euroa Vuosikate 8,5 milj. euroa 17,7 milj. euroa 259 / as. 542 / as. Pitkäaikaiset lainat 31.12. 45,9 milj. euroa 50,5 milj. euroa 1 398 / as. 1 546 / as. Kuntakonsernin pitkäaikaiset lainat 31.12. 81,7 milj. euroa 82,6 milj. euroa 2 487 / as. 2 526 / as. Kannen kuva: Tapio Ketola: Nokian Puropuiston kuohuja Vierivä kivi ei sammaloidu, eikä virtaava vesi jäädy. Nokian kaupungin uusi tytäryhtiö Nokian Vesi Oy aloitti toimintansa 1.5.2014 Taitto: Marita Gröndahl Paino: Multiprint, Tampere 2015

Nokian kaupungin tilinpäätös 2014

TILINPÄÄTÖS 2014 Sisältö Kaupunginjohtajan katsaus 7 KAUPUNGIN JOHTAMINEN Kaupungin hallinto organisaatio 9 Kaupunginvaltuusto 10 Kaupunginhallitus 11 TOIMINTAKERTOMUS Yleinen taloudellinen kehitys 15 Kunnallistalouden kehitys 16 Nokian kaupungin talouden kehitys sekä arvio kehityksestä 17 Talousarvion toteutuminen 22 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 23 Kaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä 23 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 26 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä 26 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 30 Konsernitarkastelu 33 Kaupunginhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 35 KOKO KAUPUNGIN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 41 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN Kaupunginhallitus 47 Luottamustoimi 47 Hallintokeskus 49 Hallintopalvelut 49 Kehittämis ja elinkeinopalvelut 51 Perusturvakeskus 55 Lähipalvelut 55 Perhepalvelut 59 Vanhuspalvelut 62 Erityispalvelut 65 Kasvatus ja opetuskeskus 69 Hallinto ja tukipalvelut 69 Perusopetus 72 Lukio 76 Pirkan opisto 81 Varhaiskasvatus 84 Vapaa aikakeskus 89

Kulttuuripalvelut (Kulttuuritoimi) 89 Kirjastopalvelut (Kirjastotoimi) 93 Liikuntapalvelut (Liikuntatoimi) 96 Nuorisopalvelut (Nuorisotoimi) 99 Tekninen keskus 103 Johto ja hallinto 103 Varikko 105 Tilatekniikka 108 Kunnallistekniikka 111 Maankäyttö 113 Ruoka ja siivouspalvelut 116 Aluetuotanto 119 Vesihuoltolaitos 121 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluyksikkö 122 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 125 INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU 126 TULOSLASKELMA 130 RAHOITUSLASKELMA 131 TASE 132 KONSERNIN TULOSLASKELMA 134 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 135 KONSERNITASE 136 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 139 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 139 Tuloslaskelman liitetiedot 140 Tasetta koskevat liitetiedot 144 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 149 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 150 Omistukset muissa yhteisöissä 151 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitosta koskevat laskelmat 152 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Nokian kaupunginhallituksen allekirjoitus 155 Tilintarkastuskertomus kaupunginvaltuustolle 156 LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 158 NOKIAN KAUPUNGIN ORGANISAATIOHIERARKIA

Kaupunginjohtajan katsaus Nokian kaupunginvaltuusto päätti huhtikuussa 2014 suhtautumisestaan Tampereen kaupunkiseudun omaehtoiseen, alkuvuodesta 2014 julkaistuun selvitykseen Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen. Selvityksen erityisenä tehtävänä oli hakea vaihtoehtoisia malleja elinvoimaisuuden lisäämiseksi kaupunkiseudulla. Selvityksen yhtenä osana oli myös kuntajakolain mukainen selvitys mahdollisista kuntaliitoksista. Kuntaliitosten osalta kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti todeta, että Nokian kannalta selvitysmiehen esityksistä yhden kunnan vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen. Kaupunginvaltuusto totesi myös, että Nokian kaupunki näkee parhaana vaihtoehtona edelleen seutuselvityksessä esitetyn tiivistyvän kaupunkiseudun yhteistyön mallin. Selvityksessä esitettyyn uudenlaiseen seutukaupunkia koskevaan jatkoselvitystyön tarpeeseen Nokia yhdessä muiden kaupunkiseudun kuntien kanssa vastasi, että asiaa on mahdollista käsitellä sen jälkeen, kun sosiaali ja terveyspalveluita (sote) koskeva lainsäädäntö on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä. Sote palveluita koskeva laaja alainen uudistushanke eteni maan hallituksen esitykseen eduskunnalle. Sote palvelut olisivat esityksen mukaan siirtyneet peruskunnilta laaja alaisille kuntayhtymille. Kuntien maksuosuudet kuntayhtymille olisivat perustuneet laskennalliseen asukaskohtaiseen maksuun. Nokian kaupunki olisi ennakkolaskelmien perusteella tässä mallissa hävinnyt enemmän kuin yhden tuloveroprosenttiyksikön tuoton. Lakiuudistus ei kuitenkaan sittemmin edennyt eduskunnan täysistunnon käsittelyyn perustuslakivaliokunnan kannanottojen johdosta. Julkisen talouden tasapainottamiseksi ja uudistamiseksi merkittävä uudistus kertomusvuodelta oli kuntien valtionosuusuudistus ja leikkaukset. Valtionosuusuudistuksessa valtionosuuden määräytymisen perusteita yksinkertaistettiin, mitä sinällään on pidettävä oikeana toimenpiteenä. On kuitenkin oletettavaa, että jatkossa valtionosuuden määräytymisen kriteerit tulevat vielä tarkentumaan. Päätetyillä kriteereillä Nokian kaupunki menettää valtionosuutta 83 euroa/asukas. Päätetyt valtionosuusleikkaukset vuoden 2017 alusta lukien ovat kunnille karuja. Kunnat menettävät 259 euroa/asukas. Tämä yhdessä valtionosuuskriteerien muutoksen kanssa tarkoittaa Nokialla noin 2 tuloveroprosenttiyksikön painetta kunnallisverotuksessa. Kertomusvuoden vuosikate heikentyi yli 9 milj. eurolla vuoden 2013 vuosikatteesta. Tämä siitä huolimatta, että ulkoisten toimintamenojen kasvu oli vain 2,2 % (7,3 % v. 2013). Vuosikatteen merkittävä heikentyminen vuodesta 2013 selittyy toimintakatteen heikentymisellä: Toimintakulut kasvoivat noin 3 milj. eurolla, ja samalla toimintatuotot vähenivät yli 6 milj. eurolla. Yhtenä kaupungin tuloslaskelmassa toimintatuottojen vähenemiseen vaikuttavana tekijänä on kertomusvuoden aikana toteutettu vesilaitoksen yhtiöittäminen. Korkeasta työttömyydestä (15,5 %) johtuen verorahoitus ei tuonut vuosikatteeseen yhtään apua, koska verotulojen kasvu pysähtyi käytännössä kokonaan. Vuoden 2014 tuloksen painoi synkästi alijäämäiseksi kertaluonteiset erät, erityisesti Häpesuon puhdistusta varten tehty 4,2 miljoonan euron lisävaraus. Muita kertaluontoisia poisto tai arvonalennuseriä oli yhteensä noin 0,75 milj. euron verran. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni 4,6 milj. eurolla ja oli kertomusvuoden lopussa 1 398 euroa/ asukas. Ennakkotiedon mukaan Manner Suomen kunnissa lainamäärä oli keskimäärin noin 2 733 euroa/asukas. Kansantalous ei näytä nopeasti elpyvän jo pitkään jatkuneesta vaikeasta ajasta. Koska verorahoituksen kasvuun ei täten voida turvata, on entistä tärkeämpää saada parannettua henkilöstötuottavuutta. Tämä tarkoittaa uusia tapoja toimia. Keskeistä on myös, että hyvät, ammattitaitoiset työntekijämme pystyvät keskittymään kukin omaan perustehtäväänsä, ja että palveluprosessit toimivat. Kertomusvuonna asukasmäärä kasvoi 154 asukkaalla ollen ennakkotiedon mukaan 32 847. Nokia on säilynyt suosittuna asuinpaikkana, ja kaupunkilaiset ovat pääosin tyytyväisiä Nokian palveluihin. Kiitän kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilöstöä vuoden 2014 palvelusta ja sitoutumisesta nokialaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Kiitän myös kaikkia kaupungin sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja monipuolisesta aktiivisuudestanne. Toivon kaikille voimia jatkaa määrätietoista työtä Nokian kehittämiseksi vetovoimaiseksi hyvinvoinnin mallikaupungiksi. Eero Väätäinen kaupunginjohtaja

Nokian kaupungin kokonaismenot (ulkoiset) v. 2014 239 857 (1000 ) Häpesuo 485 Korko ym. rahoituskulut 1 506 Tekninen keskus 26 474 Antolainat 15 853 Investoinnit 31 065 Lainojen lyhennykset 9 604 Yleishallinto 7 224 Pirteva 228 Aluepelastuslaitos 2 181 Vapaa aikakeskus 3 002 Kasvatus ja opetuspalvelut 48 324 Perusturvapalvelut 93 911 Nokian kaupungin kokonaistulot (ulkoiset) v. 2014 226 090 (1000 ) Kiinteistövero; 7 063 Valtionosuus; 39 520 Maksut ja myyntitulot; 17 582 Yhteisövero; 6 167 Vuokrat ja muut tulot; 10 170 Korko ym. rahoitustulot; 1 152 Lainanotto; 5 000 Kunnallisvero; 109 710 Investointien tulot; 29 726 8

9

Valtuutetut vuonna 2014 SDP Alanne Esa suunnittelija KOK Arpiainen Auli terveydenhoitaja, osastonhoitaja SDP 1.vpj Asell Marko liikuntapaikkojen hoitaja VAS Flink Kai paperikoneenhoitaja VIHR Forssén Anitta perushoitaja VAS Haapala Matti työnjohtaja, eläk. KOK PJ Haapaniemi Jari yrittäjä, lukkoseppä VIHR Harju Hannu supervisor SDP Heinonen Kalevi moottoriasentaja SKP Hernesniemi Herkku pääluottamusmies, eläk. SDP Hiltunen Raisa sairaanhoitaja, terveydenhoitaja VAS Hyyti Kristiina kemianteollisuuden työntekijä,eläk. SDP Hänninen Jouni insinööri, suunnittelupäällikkö PS Isokangas Tuomo sairaanhoitaja, artesaani puuseppä SDP Jaakkola Jouko filosofian lisensiaatti, tutkija KESK Jokinen Tuula emäntä PS Kallio Leena diplomi insinööri, emba VAS Kallio Seppo kunnallisneuvos VAS Keränen Taina oikeus tradenomi VAS Keränen Toivo työsuojelusihteeri, eläk. KOK Kilpikari Päivi varatuomari, käräjätuomari KOK Kork Jarmo MOT/maajohtaja PS Laakso Mika rakennusmies SDP Laitinen Arja sairaanhoitaja, palvelupäällikkö VAS Lamminsivu Kimmo renkaantestiasentaja KOK Lappalainen Pirkka asianajaja, varatuomari (16.6.2014 alkaen) KOK Lehmussaari Nea opiskelija SDP Lehto Roope yhteyspäällikkö VAS Lehtonen Anneli lehtori KD Luukko Tarja FM, tiedottaja VIHR Lähde Leo lehtori, eläk. SDP Makkonen Janne pääluottamusmies PS Marjamaa Pia insinööri KOK Martikkala Esa ins.,toimitusjohtaja KOK Matikka Johanna KTM, tuoteryhmävastaava, ostaja SDP Nenonen Tuomo sosiaalineuvos SDP Nevala Sisko varhaiskasvatuksen aluejohtaja SDP Nurminen Raija terveydenhoitaja SDP Ojala Reino työnjohtaja, eläk. KOK Paalanen Piila FM, opettaja KESK Pulakka Esko maanviljelijä, insinööri PS Pulakka Jukka ent.yrittäjä VIHR Pulakka Miika tuotantovastaava 10

KOK Rautalin Tommi yrittäjä SKP Salonen Eero maalari, eläk. SKP Schadrin Pauli asentaja PS Sissala Maija taksinkuljettaja, refleksologi KESK Siuvo Janne agrologi, insinööri PS Toivainen Juha autonkuljettaja, opiskelija VIHR 2 vpj.tomminen Antti opettaja KOK Vuorisalo Timo kehityspäällikkö, insinööri (16.6.2014 saakka) KOK Väre Mikko HTM Kaupunginhallitus 2014 Varsinaiset jäsenet: SDP Pj Laitinen Arja sairaanhoitaja, palvelupäällikkö KOK 1.vpj Paalanen Piila FM, opettaja PS 2.vpj Kallio Leena diplomi insinööri,emba KESK Siuvo Janne agrologi, insinööri KOK Kork Jarmo MOT/maajohtaja SDP Lehto Roope yhteyspäällikkö VAS Lehtonen Anneli lehtori VAS Lamminsivu Kimmo renkaantestiasentaja VIHR Lähde Leo lehtori, eläk. Henkilökohtaiset varajäsenet: SDP Nurminen Raija terveydenhoitaja KOK Matikka Johanna KTM, tuoteryhmävastaava, ostaja PS Laakso Mika rakennusmies KESK Pulakka Esko maanviljelijä/insinööri KOK Kilpikari Päivi varatuomari, käräjätuomari SDP Alanne Esa suunnittelija VAS Keränen Taina oikeus tradenomi SKP Hernesniemi Herkku pääluottamusmies, eläk. VIHR Forssén Anitta perushoitaja 11

Nokian väestö osa alueittain vuosina 1980 2014 (31.12.) 1980 % 1990 % 2000 % 2010 % 2014 % 536 Nokia 23 646 100,0 26 063 100,0 26 905 100,0 31 647 100,0 32 847 100,0 5361 Keskustaajama 18 774 79,4 21 190 81,3 22 049 82,0 25 913 81,9 27 066 82,4 536101 Pohjoispuoli 12 743 53,9 14 240 54,6 14 560 54,1 16 607 52,5 17 528 53,4 536101001 Ydinkeskusta 3 225 13,6 2 788 10,7 3 298 12,3 3 519 11,1 3 644 11,1 536101002 Kankaantaka 2 384 10,1 2 310 8,9 2 084 7,7 2 154 6,8 2 160 6,6 536101003 Myllyhaka 2 206 9,3 2 905 11,1 2 686 10,0 2 917 9,2 3 012 9,2 536101004 Alhoniitty 991 4,2 1 030 4,0 1 332 5,0 2 281 7,2 2 897 8,8 536101005 Alinenjärvi 905 3,5 802 3,0 682 2,2 536101006 Aaroninkorpi, Lähdeniitty 1 899 8,0 2 136 8,2 1 882 7,0 1 746 5,5 1 687 5,1 536101007 Haavisto, Harjuniitty 1 061 4,5 1 224 4,7 1 183 4,4 1 662 5,3 2 073 6,3 536101008 Vihnus 185 0,8 163 0,6 556 2,1 932 2,9 1 231 3,7 536101009 Maatiala 588 2,5 514 2,0 526 2,0 503 1,6 494 1,5 536101010 Viiki 204 0,9 265 1,0 206 0,8 211 0,7 330 1,0 536102 Eteläpuoli 6 031 25,5 6 950 26,7 7 489 27,8 9 306 29,4 9 538 29,0 536102011 Nokian Kartano 50 0,2 39 0,1 24 0,1 101 0,3 162 0,5 536102012 Koskenmäki 3 534 14,9 3 296 12,6 3 178 11,8 3 057 9,7 3 157 9,6 536102013 Vihola Tyrkkölä 867 3,7 1 828 7,0 2 029 7,5 2 905 9,2 2 938 8,9 536102014 Kattilainen 1 212 5,1 1 052 4,0 1 952 7,3 2 165 6,8 2 108 6,4 536102015 Kohmala 117 0,5 89 0,3 92 0,3 72 0,2 64 0,2 536102016 Tervasuo 251 1,1 196 0,8 214 0,8 1 006 3,2 1 109 3,4 5362 Muu Nokia 4 872 20,6 4 589 17,6 4 637 17,2 5 477 17,3 5 545 16,9 536203 Siuro; Kulju; Linnavuori 2 179 9,2 2 257 8,7 2 217 8,2 2 517 8,0 2 501 7,6 536203017 Linnavuori 920 3,9 878 3,4 719 2,7 808 2,6 838 2,6 536203018 Siuro 715 3,0 870 3,3 890 3,3 965 3,0 956 2,9 536203019 Kulju 544 2,3 509 2,0 608 2,3 744 2,4 707 2,2 536204 Haja alue Pohjoispuoli 950 4,0 790 3,0 869 3,2 1 115 3,5 1 146 3,5 536204020 Kyynijärvi (2012 alk) 6 0,0 536204021 Jaakkola 276 1,2 161 0,6 205 0,8 264 0,8 258 0,8 536204022 Kuljunperä 196 0,8 167 0,6 140 0,5 148 0,5 158 0,5 536204023 Kauniainen 231 1,0 214 0,8 217 0,8 270 0,9 261 0,8 536204020 Pinsiö 243 1,0 248 1,0 307 1,1 433 1,4 463 1,4 536205 Haja alue Eteläpuoli 1 743 7,4 1 542 5,9 1 551 5,8 1 845 5,8 1 898 5,8 536205025 Sarkola 360 1,5 335 1,3 323 1,2 408 1,3 440 1,3 536205026 Taivalkunta 289 1,2 264 1,0 296 1,1 366 1,2 357 1,1 536205027 Sorva 335 1,4 224 0,9 264 1,0 279 0,9 313 1,0 536205028 Tottijärvi 444 1,9 460 1,8 420 1,6 545 1,7 423 1,3 536205029 Metsäkulma 315 1,3 259 1,0 248 0,9 247 0,8 240 0,7 536205030 Tottijärvi, Pappila (2012 alk). 125 0,4 Tuntematon 289 1,2 284 1,1 219 0,8 257 0,8 236 0,7 12

Yli 65 -vuotiaiden osuus Nokian väestöstä % v. 1985-2014 19,0 18,0 17,0 16,0 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 18,1 14,1 12,3 11,8 1985 1990 2000 2014 13

Nokian väestön ikärakenne 1985 2014 Ikäryhmä 1985 % 1990 % 2000 % 2014 % 0 6 v. 2 196 9,0 2 356 9,0 2 318 8,6 3 098 9,4 7 14 v. 2 548 10,5 2 727 10,5 2 799 10,4 3 432 10,4 15 24 v. 3 483 14,3 3 397 13,0 3 093 11,5 3 174 9,7 25 44 v. 7 922 32,6 8 666 33,3 7 435 27,6 8 528 26,0 45 64 v. 5 300 21,8 5 726 22,0 7 467 27,8 8 650 26,3 65 74 v. 1 810 7,4 1 944 7,5 2 259 8,4 3 519 10,7 75 1 066 4,4 1 247 4,8 1 534 5,7 2 446 7,4 85 134 0,6 186 0,7 295 1,1 657 2,0 Yht. 24 325 100,0 26 063 100,0 26 905 100,0 32 847 100,0 100,0 Nokian väestön ikärakenne 1985-2014 4,4 4,8 5,7 7,4 75 90,0 80,0 70,0 7,4 7,5 8,4 21,8 22,0 27,8 10,7 26,3 65 74 v. 45 64 v. prosenttia % 60,0 50,0 40,0 32,6 33,3 27,6 26,0 25 44 v. 15 24 v. 30,0 20,0 10,0 0,0 14,3 13,0 11,5 9,7 10,5 10,5 10,4 10,4 9,0 9,0 8,6 9,4 1985 1990 2000 2014 7 14 v. 0 6 v. 14

TOIMINTAKERTOMUS Yleinen taloudellinen kehitys Euroopan komission talousennusteen mukaan näkymät paranevat koko EU:n tasolla, vaikka epävarmuus on lisääntynyt. Suomen talous on ennusteen mukaan kehittymässä selvästi heikommin kuin EU:ssa keskimäärin, vaikka Suomen tilanne pysyy eurooppalaisittain edelleen kohtuullisena. Talousnäkymiä ympäröivä epävarmuus on kaiken kaikkiaan lisääntynyt ja ennakoitua hitaamman kasvun riskit ovat voimistuneet. Valtiovarainministeriön ennuste BKT:n kasvuksi vuonna 2014 on 0,1 % ja vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 %. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Työllisyyskehitys on jatkunut heikkona ja ennuste vuoden 2014 työttömyysasteeksi on 8,6 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Vuoden 2014 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,4 % ja reaaliansiot nousivat 0,4 %. VM:n ennusteen mukaan nimellisansioiden arvioidaan kasvavan 1,2 % vuonna 2015. Maltillisen ansioiden nousun oletetaan jatkuvan vuonna 2016 ja ansioiden kasvavan 1,5 %. Kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima on heikentynyt vuodesta 2013 alkaen ja sen on arvioitu supistuneen 0,6 % vuonna 2014. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Vuonna 2015 ostovoiman odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, sillä veronkorotuksista huolimatta ostovoimaa tukee hidastuva inflaatio. Vuonna 2016 ostovoiman odotetaan jälleen supistuvan. Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten Suomen tehdasteollisuuden kilpailukyky heikentyi vuonna 2013 kolmatta vuotta peräkkäin. Heikkeneminen johtui käytännössä kokonaan euron valuuttakurssin vahvistumisesta, sillä nimelliset yksikkötyökustannukset eivät enää kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannusten kasvuvauhti hidastuu kilpailijamaiden tasolle. Tämä ei kuitenkaan ennusteiden mukaan vielä riitä kääntämään Suomen kustannuskilpailukykyä paranevalle uralle suhteessa muuhun euroalueeseen. Julkinen talous on pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi edelleen alijäämäinen. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Julkisen velan suhteen kokonaistuotantoon arvioidaan vuonna 2015 ylittävän EU:n kasvu ja vakaussopimuksessa asetetun 60 prosentin rajan. Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema uhkaa myös poiketa tavoitteestaan. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke, hoito ja hoivamenoja. Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä ns. kestävyysvaje on valtiovarainministeriön syyskuussa 2014 tehdyn arvion mukaan noin 4 % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna noin 9 mrd. euroa vuoteen 2018 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Myös edelleen heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta. 15

Kunnallistalouden kehitys Heikko talouskehitys on hidastanut kuntien verotulojen kasvua sekä lisännyt kuntien menopaineita. Menoja ovat kasvattaneet myös kuntien tehtävien jatkuva lisääminen ja väestön ikärakenteen muutos sekä korkea työttömyys, erityisesti vaikeasti työllistyvien kasvava määrä. Maltillisesta työmarkkinaratkaisusta huolimatta työvaltaisen kuntasektorin menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin, kun samaan aikaan kuntien valtionosuuksia on leikattu. Hallituskaudella 2012 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu 1,4 miljardilla eurolla. Yhdessä opetus ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa kuntien valtionosuuksia on vähennetty yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2015 tasossa. Ilman vuosille 2012 2017 ajoittuvia valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi nyt kokonaisuudessaan tasapainossa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntaliiton julkaisemien vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 miljardia euroa positiivinen. Tulosta paransi edelliseen vuoteen verrattuna (tulos 2013: 300 miljoonaa euroa) kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä tulos pysy edellisen vuoden tasolla. Toimintakulujen kasvu oli erittäin maltillista 0,5 %. Verotulot kasvoivat 2,5 %, mutta kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 % vaikka 156 kuntaa nosti kunnallisveroprosenttia vuodelle 2014. Kiinteistö ja yhteisöverotulot kasvoivat yli 10 %. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 14 kunnalla. Vuonna 2013 vastaava luku oli kaksinkertainen eli 28. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 50 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate kattoi juuri ja juuri poistot. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain 72 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin yhdessätoista Manner Suomen maakunnassa. Muissa seitsemässä maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Pohjois Karjalassa oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 140 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Varsinais Suomessa, 66 prosenttia. Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa muissa kuntakokoluokissa paitsi 20.000 100.000 asukkaan kunnissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein 2.001 6.000 asukkaan kunnissa, 137 prosenttia, ja alhaisin 40.001 100.000 asukkaan kunnissa, 76 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 11 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Vähennystä edellisvuodesta oli noin 29,5 %. Manner Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2.733 euroa/asukas. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli 2.001 6.000 asukkaan kunnissa, 2.220 euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli 2.900 euroa. Vuoden 2015 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin kääntyvän laskuun, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 1,2 prosenttia. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 2,5 prosentista 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Kuntaliitto arvioi, että vuonna 2015 kuntien toimintamenojen kasvu jää 0,2 prosenttiin kun taas toimintatulojen arvioidaan vähenevän 8,5 %. 16

Nokian kaupungin talouden kehitys sekä arvio tulevasta kehityksestä Käyttötalous 2000 luvun alkuvuosien aikana toimintamenojen kasvu oli keskimäärin 8 % vuodessa. Vuonna 2009 toteutettiin kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukainen talouden sopeuttamistyö. Tasapainotusohjelmassa oli kolme päälinjaa: käyttötalousmenojen kasvun tulee olla maltillinen, investoinnit saavat vuositasolla olla nettona noin 15 miljoonaa euroa ja näin erittäin voimakas velkaantuminen tulee saada pysähtymään. Ohjelman toteutuksen tulokset näkyvät hyvin seuraavassa pylväsdiagrammissa varsinkin vuosien 2009 2010 osalla. Vuosien 2011 14 tilinpäätöksissä nettomenojen kasvu on yhä 2000 luvun alkuvuosia hitaampaa, mutta kehityssuunta on huolestuttavasti lähestymässä niiden vuosien kasvulukuja. Nettomenojen kasvu % 12,0 11,2 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 7,7 7,3 8,4 7,5 8,3 3,4 1,4 2,1 5,5 3,9 5,8 6,9 0,0 TP 2002TP 2003TP 2004TP 2005TP 2006TP 2007TP 2008TP 2009TP 2010TP 2011TP 2012TP 2013TP 2014 Ulkoisten käyttömenojen kasvu vuonna 2014 oli 2,2 % (vuonna 2013 7,3 %). Käyttömenojen maltillinen kasvu ei kuitenkaan realisoitunut nettomenojen kasvussa, joka oli 6,9 % (2013 5,8 %). Toukokuussa vesihuollon siirtyminen Nokian Vesi Oy:lle heikensi kaupungin toimintakatetta noin kahdella miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 talousarviossa nettomenojen kasvu saatiin hillittyä 0,9 % tasolle (vuoden 2014 talousarvioon verrattuna kasvua 1,7 %) milj. Bruttomenot ja toimintakate 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 2010 2011 2012 2013 2014 Bruttomenot 151,7 157,3 165,5 177,5 181,3 Toimintakatteet 123,9 130,7 135,8 143,7 153,6 17

Toimintatuottojen positiivinen kehitys (+11,7 % / 2012; +13,6 % / 2013) taittui vuonna 2014 ( 17,8 %). Toimintatuottojen vähentyminen johtui suurimmalta osalta vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä. Asia näkyy selvimmin alla olevasta kaaviosta kohdasta Myyntituotot. Muiden toimintatuottojen heilahteluun vaikuttaa maanmyyntitulojen erilainen kertyminen eri vuosina. Milj. 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 2010 9106 10745 2347 5671 2011 9095 9407 2355 5739 2012 9739 10191 2651 7134 2013 10053 11423 3229 9061 2014 6317 11265 3437 6733 Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 % (vuonna 2013 5,8 %). Ilman vesihuoltolaitoksen tulosalueen vaikutusta kaupungin henkilöstömenot kasvoivat 1,9 % (vuonna 2013 6 %). Yleinen palkkataso ei juuri noussut, joten kasvu johtuu pääosin uusista vakansseista, joita oli 33 kappaletta. milj. Henkilöstömenot 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 75,2 79,4 83,9 88,8 89,5 65,0 2010 2011 2012 2013 2014 18

Ulkoisten palvelujen ostot nousivat 4,1 % (vuonna 2013 6,0 %). milj. 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Palvelujen ostot 54,9 59,2 61,7 65,4 68,1 2010 2011 2012 2013 2014 Palvelujen ostot Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ulkoisten ostojen kulut vähenivät 3,0 % (kasvua vuonna 2013 2,2 %). milj. 15,0 Aineet ja tarvikkeet 10,0 5,0 0,0 9,3 10,7 11,5 11,7 11,4 2010 2011 2012 2013 2014 Toimielimittäin tarkasteltuna kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden bruttomenot kasvoivat 291.000 (3,1 %) ja nettomenot 1,6 % (vuonna 2013 0,8 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Perusturvalautakunnalla bruttomenot kasvoivat 3,6 miljoonaa euroa (4,0 %). Nettomenot kasvoivat 3,8 % (vuonna 2013 8,5 %, vuonna 2012 5,9 %; vuonna 2011 5,7 %). Kasvatus ja opetuslautakunnalla bruttomenot kasvoivat 0,5 miljoonaa euroa (1,1 %). Nettomenot kasvoivat 1,8 % (vuonna 2013 6,9 % [Pirkan Opiston aloitusvuosi], vuonna 2012 3,1 %, vuonna 2011 2 %). Vapaa aikakeskuksen alaisten tulosalueiden bruttomenot vähenivät 91.000 (3,0 %). Nettomenot vähenivät 1,4 % (vuonna 2013 kasvua 7,6 %, vuonna 2012 kasvua 2,3 %; vuonna 2011kasvua 9,7 %). Teknisen keskuksen ulkoiset toimintamenot vähenivät 0,5 miljoonaa euroa eli 1,7 % kun ne vuonna 2013 kasvoivat 3,8 % (vuonna 2012 7,7 %). Vähennys johtui vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä, jolloin ulkoisia menoja jäi pois n. 2,1 miljoonaa euroa. Näin ollen teknisen keskuksen muiden tulosalueiden ulkoiset toimintamenot kasvoivat 1,6 miljoonaa euroa eli 6,7 % (vuonna 2013 4,7 %). 19

Toiminnan rahoitus Vuonna 2013 kunnallisveroa tilitettiin 5,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012, mikä tarkoittaa 5,4 %:n kasvuvauhtia. Kasvussa oli mukana ylimääräinen noin yhden miljoonan euron erä, joka johtuu tilitysnopeuden paranemisesta. Vuonna 2014 kunnallisveroa tilitettiin 2,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013, mikä tarkoitti 1,9 % vähennystä. Käännös oli raju edellisistä suhteellisen hyvistä kasvuvuosista. Yhteisöverojen tuotto palautui aikaisempien vuosien rajun vähennyksen jälkeen taas kasvuun vuonna 2013, jolloin veroja kertyi 1,3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän (kasvu 46,5 %) ja kasvu jatkui vuonna 2014, jolloin veroja kertyi 2,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013 (kasvu 51,2 %). Kiinteistöverojen vuosien 2011 ja 2012 hidas kasvu vilkastui vuonna 2013 (kasvu 8,3 %) ja 2014, jolloin verkoja kertyi 0,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013 (kasvu 5,6 %). Kaiken kaikkiaan verotulot kasvoivat vain 0,3 miljoonaa euroa eli 0,3 % (vuonna 2013 6,5 %). Toteuma alitti talousarvion 0,3 miljoonalla eurolla. Valtionosuusleikkaukset alkoivat purra ja valtionosuudet vähenivät vuodesta 2013 0,2 % eli 0,08 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kasvua oli vielä 8,6 %, johtuen Pirkan Opiston aloituksesta. Vuonna 2015 valtionosuudet kasvavat vuoteen 2014 verrattuna 0,7 % johtuen ns. Kaiharin koulun siirtymisestä Pitkäniemen alueelle, mutta seuraavina vuosina valtionosuuksien arvioidaan vähenevän vuosittain n. 3 %. Verorahoituksen heikentymisen myötä käyttömenojen kasvuun ei tule olemaan varaa. Rahoitustuotot kasvoivat 43,9 %, johtuen Nokian Vesi Oy:lle yhtiöittämisen myötä syntyneen lainan korkotuloista. Muut rahoitustuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 6 %. Korkokulut pienenivät 8 % (6,2 % vuonna 2013). milj. Verorahoitus 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 Valtionosuudet 32,5 35,5 36,5 39,6 39,5 Yhteisövero 6,3 6,1 2,8 4,1 6,2 Kiinteistövero 6,0 6,1 6,2 6,7 7,1 Kunnallisvero 93,2 98,4 106,2 111,8 109,7 20

Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuosikatteeksi kertyi 8.511.980 euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen on noin 9,2 miljoonaa euroa. Tämä oli ensimmäinen vuosi kuuteen vuoteen, kun vuosikate ei kata poistoja. Poistojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 miljoonaa euroa, johtuen vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä. Poistot olivat 10.722.379 euroa. Poistot sisältävät vanhan Pinsiöntien varikon rakennusten 0,5 miljoonan euron kertapoiston. Lisäksi tehtiin pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiskirjaus 0,25 miljoonaa euroa. Satunnaiseksi kuluksi on kirjattu Häpesuon entisen kaatopaikan puhdistusta varten tehty 4,2 miljoonan euron lisävaraus. Näiden kirjausten jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui 6.660.439,16 euroa. Ilman em. satunnaista kulua tulos olisi ollut noin 2,5 miljoonaa euroa. Poistoeron (noin 68 tuhatta euroa) jälkeen alijäämää kertyy kaiken kaikkiaan 6.592.331,73 euroa. Rahoituslaskelma Tulorahoitus riitti nettoinvestointien rahoittamiseen, koska mukana oli vesihuoltolaitoksen yhtiöitys. Ilman yhtiöitystä tulorahoitus ei olisi siihen riittänyt, sillä nettoinvestoinnit olisivat olleet 16,3 miljoonaa euroa, jolloin toiminnan ja investointien rahavirta olisi jäänyt 8,2 miljoonaa euroa alle nettoinvestointien. Nokian Vesi Oy:lle annettiin 15,8 miljoonan euron laina yhtiöityksen yhteydessä. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin pois 9,6 miljoonaa euroa ja uusia nostettiin 5,0 miljoonaa euroa. Velkamäärä vähentyi siis 4,6 miljoonalla eurolla. Korottomat saatavat ja velat kuitenkin kasvoivat 4,4 miljoonaa euroa. Rahavarat vähenivät vuoden aikana 9,2 miljoonaa euroa. Kunnan rahoitusasema ja sen muutokset (tase) Taseen loppusumma pieneni 5,1 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten kasvoi vielä 8,5 miljoonaa euroa. Syynä taseen pienenemiseen on vesihuoltolaitoksen yhtiöitys yhteensä 16,9 miljoonaa euroa. Todellisuudessa taseen kasvu oli siis 11,8 miljoonaa euroa. Taseen kasvuvauhti on palannut viime vuosikymmenen kasvuvauhtiin. Vuosina 2007 2010 taseen loppusumma kasvoi keskimäärin noin 10 miljoonaa euroa/vuosi. Taseen loppusummaksi muodostui noin 195,6 miljoonaa euroa. Mm. pysyvät vastaavat kasvoivat 5,6 miljoonalla eurolla, vaikka sieltä siirrettiin nettona Nokian Vesi Oy:lle 14,9 miljoonan euron edestä käyttöomaisuutta. Vastattavalla puolella taseen ylijäämä pieneni 19,9 miljoonaan euroon, kun tilikauden alijäämä lasketaan mukaan. Lainakanta jatkoi edellisten vuosien tavoin vähenemistään ja oli vuoden lopussa 45,9 miljoonaa euroa eli 1.398 euroa/asukas. Taso alittaa selvästi sekä valtakunnallisen että seudullisen tason. 21