KAAVASELOSTUS 16X171670.OYK 20.8.2014. TEUVAN KUNTA Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan tarkistus, kantatien varsi

KAAVASELOSTUS 16X171670.OYK 20.8.2014 TEUVAN KUNTA Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan tarkistus, kantatien varsi Kaavaehdotus 20.8.2014

TEUVAN KUNTA 1 Esipuhe Teuvan kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan tarkistamisesta kantatien varressa 19.8.2013. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 29.4.2008 hyväksymä oikeusvaikutteinen Teuvan Keskustan ja Kauppilan osayleiskaava. Suunnittelukonsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy, jossa työ aloitettiin kesällä 2013. Liiketoimintakaupan myötä Pöyry Finland Oy:n kaavoitusyksikkö siirtyi Ramboll Finland Oy:n omistukseen 1.6.2014 lähtien, jonka jälkeen kaavoitus on jatkunut Rambollin Seinäjoen toimistossa. Teuvan kunnan puolesta työtä on johtanut ja valvonut kunnaninsinööri Markku Salonen. Sekä Pöyry Finland Oy:ssä että Ramboll Finland Oy:ssä tehtävän johdosta on vastannut osastopäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja projektisihteerinä on toiminut projektipäällikkö Anne Koskela. Osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvityksen tarkistus (Pöyry Finland Oy). Lisäksi on tarkistettu tieverkkoselvitystä kantatieliittymän aluevaraukseen liittyen (Pöyry Finland Oy). Muilta osin tukeudutaan vuonna 2008 hyväksytyn Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan selvityksiin. Seinäjoella 16. huhtikuuta 2014 Täydennykset 20. elokuuta 2014 Ramboll Finland Oy Liisa Märijärvi-Vanhanen Toimistopäällikkö Alue- ja kaupunkisuunnittelu Anne Koskela Projektipäällikkö Yhteystiedot Kampusranta 9 C FI-60320 Seinäjoki Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 33 11 www.poyry.fi

TEUVAN KUNTA 2 Tiivistelmä Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan tarkistus kantatien varressa laaditaan alueen asemakaavoituksen ohjaamiseksi. Suunnitelma sisältää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Osayleiskaavan selostus on laadittu vaiheittain eteneväksi ja sitä täydennetään yleiskaavaprosessin edetessä. 1 Ohjelmaosaan on koottu yleiskaavatyön taustaa ja alkuvaihetta sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. 2 Lähtökohtaosaan on koottu tiedot olemassa olleista ja kaavoitusta varten laadituista selvityksistä ja suunnitelmista. Osio sisältää tiivistetyn kuvauksen alueen suunnittelutilanteesta, luonnonympäristöstä, maisemasta ja rakennetusta ympäristöstä sekä ympäristön häiriötekijöistä. 3 Osayleiskaavan valmistelu-osiossa esitetään kaavan valmistelussa huomioidut tavoitteet sekä valmisteluvaiheessa nähtävillä olleen osayleiskaavaluonnoksen sisältö ja siitä saatu palaute. Osayleiskaavan tavoitteena on maankäytön kokonaisvaltaisen kehittämisen ohjaaminen ja asemakaavaprosessin helpottaminen. 4 Osayleiskaavaosassa selostetaan kaavan sisältö ja alueiden käyttö. Yleiskaava ei syrjäytä olemassa olevia asemakaavoja, mutta ohjaa asemakaavojen muuttamista. Asemakaavoitettavat asumisen täydennysalueet sijoittuvat nykyistä rakennetta täydentäen kantatien pohjoispuolelle. Teollisuudelle on esitetty laajentumisalueita nykyisten teollisuusalueiden yhteyteen kantatien varteen. Kantatien 67 ja rinnakkaistien uudet liittymäjärjestelyt edistävät asumisen ja liike-elämän laajentumista sekä liikenneturvallisuutta. Maatalousalueilla rakentamisen ohjaus tapahtuu yleiskaavalla ja rakennusjärjestyksellä. 5 Ympäristövaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna laadittujen suunnitelmien ja selvityksien aineistoa, viranomaisten lausuntoja sekä neuvotteluissa ja kuulemisvaiheessa saatuja kommentteja. 6 Osayleiskaavan toteuttaminen sisältää ohjeita jatkosuunnittelulle. 7 Osayleiskaavan suunnitteluvaiheet ja hyväksyminen-osiossa esitetään lyhyesti kaavan suunnitteluvaiheet, sidosryhmätyöskentely, hallintokäsittelyt nähtävillä oloineen sekä hyväksymiseen liittyvät vaiheet. Käsittelyvaiheet 29.04.2013 Ohjelmointivaiheen työneuvottelu, ELY-keskus alueidenkäyttö 03.05.2013 Ohjelmointivaiheen työneuvottelu, ELY-keskus liikenne 17.05.2013 Ohjelmointivaiheen työneuvottelu, Pohjanmaan museo 01.07.2013 Työneuvottelu 1 19.08.2013 Kunnanhallitus 29.08. 17.09.2013 Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma yleisesti nähtävillä (MRL 62, MRA 30 ) 04.09.2013 Luonnosvaiheen työneuvottelu, ELY-keskus alueidenkäyttö ja liikenne 30.04. 02.06.2014 Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä (MRA 19 ) 25.06.2014 Viranomaisneuvottelu, ELY-keskus.. Kunnanhallitus.. Kunnanvaltuusto

TEUVAN KUNTA 3 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Käsittelyvaiheet 1 OHJELMA... 5 1.1 Yleiskaavatyön taustaa 5 1.2 Suunnittelualue ja laatimispäätös 5 1.3 Yleiskaavaan liittyvää lainsäädäntöä 6 1.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 2 LÄHTÖKOHDAT... 8 2.1 Selvitysmenetelmät 8 2.2 Suunnittelutilanne 8 2.3 Erillisselvitykset 11 2.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset 11 2.5 Maanomistus 12 2.6 Pohjakartat, ilmakuvat 12 2.7 Luonnonympäristö ja maisema 12 2.8 Kulttuuriympäristö 14 2.9 Väestö, elinkeinot ja palvelut 15 2.10 Rakennettu ympäristö 15 2.11 Rakentamista rajoittavat tekijät 17 3 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU... 19 3.1 Alustavat tavoitteet 19 3.2 Valmisteluvaiheen sidosryhmätyöskentely 19 3.3 Osayleiskaavaluonnos 19.8.2013 20 4 OSAYLEISKAAVA... 23 4.1 Mitoitus 23 4.2 Alueiden käyttö osayleiskaavassa 24 4.3 Erityispiirteet, kulttuurimaisema ja suojelukohteet 25 4.4 Rakentamista rajoittavat tekijät 26 4.5 Liikenne 27 4.6 Tekninen huolto 27 4.7 Yhteenveto 27 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 28 5.1 Menettely 28 5.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimi-nen 28 5.3 Vaikutukset luonnonoloihin 29 5.4 Vaikutukset yhdyskuntakehitykseen ja maankäyttöön 29 5.5 Vaikutukset yksilöön ja yhteisöön 30 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 31

TEUVAN KUNTA 4 6.1 Toteuttamisen vaiheittaisuus 31 6.2 Jatkosuunnitelmat 31 6.3 Seuranta ja jälkiarviointi 31 7 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET JA HYVÄKSYMINEN... 32 7.1 Suunnitteluvaiheet 32 7.2 Sidosryhmätyöskentely 32 7.3 Virallisen kaavaehdotuksen hallintokäsittely 32 Kuvat Kuva 1. Suunnittelualue Kuva 2. Ote maakuntakaavasta Kuva 3. Ote Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavasta (KV 29.4.2008) ja yleiskaavan tarkistuksen rajaus Kuva 4. Maanomistus Kuva 5. Ote kulttuuriympäristöselvityksen osa-aluekartasta 3, tummanpunaisella pistekatkoviivalla osayleiskaavan tarkistuksen rajaus Kuva 6. Tekniset verkostot Kuva 7. Rakentamista rajoittavat tekijät Kuva 8. Ote osayleiskaavaluonnoksesta 19.8.2013 Kuva 9. Uusi rinnakkaistien liittymä ja siihen liittyvät tiejärjestelyt sekä kevyen liikenteen väylät Kuva 10. Ote osayleiskaavaehdotuksesta 16.4.2014 Liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuma 8.5.2013 Liite 3. Muistio viranomaistyöneuvottelusta 4.9.2013 Liite 4. Muistio viranomaisneuvottelusta 25.6.2014 Liite 5. Kaavan laatijan vastineet 20.8.2014 Liiteraportit 1. Luontoselvitys, Pöyry Finland Oy 2013 2. Kulttuuriympäristöselvitys, Pöyry Environment Oy 2006 3. Ote rakennuskantainventoinnista, Pöyry Environment Oy 2005

TEUVAN KUNTA KESKUSTAN JA KAUPPILAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 1 OHJELMA 1.1 YLEISKAAVATYÖN TAUSTAA 5 20.8.2014 Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 29.4.2008 hyväksymä Keskustan ja Kauppilan osayleiskaava. Teuvan kunnanhallitus on tehnyt 19.8.2013 osayleiskaavan tarkistusta koskevan kaavoituspäätöksen. Osayleiskaavan tarkistuksen tavoitteena on tutkia Keskustaajaman kohdalla kantatien pohjoispuolisen alueen kaavoittamista pääosin teollisuusrakentamista varten. Tarkistettua osayleiskaavaa käytetään alueen asemakaavamuutoksen ja laajennuksen perustelemiseen. 1.2 SUUNNITTELUALUE JA LAATIMISPÄÄTÖS 1.2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu kantatien 67 (Kaskistentie) varteen. Kantatien rinnakkaistienä pohjoispuolella on osittain rakennettu Korpelantie ja eteläpuolella rakennettu Tiilitie. Kuva 1. Suunnittelualue

TEUVAN KUNTA 6 1.3 YLEISKAAVAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 1.3.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleiskaavan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään 1.1.2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1, 5 ja 8 sekä -asetuksen (MRA) luvuissa 1, 3 ja 6. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla (MRL 36 ). Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Yleiskaava on sekä kunnan strategisen suunnittelun eräs väline että asemakaavoituksen ohjaaja. Se on ennen kaikkea kunnan tahdon ilmaisija ja sen toteuttamisen väline. Lähde: Ympäristöministeriö, Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovaikutuksen järjestämistä (MRL 62 ). Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen ympäristöllisistä, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista (MRL 9 ). Tarvittavat selvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa. Oikeusvaikutteinen yleiskaava - oleellisimmat oikeusvaikutukset Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 38 ja 128 ). Kaavoituspäätöksen yhteydessä tai yleiskaavassa voidaan tehdä myös päätös kehittämisalueesta (MRL 111 ). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan osoittaa suunnittelutarvealue, jolla on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 16 ). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 42 ). Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa (MRL 39 ). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL ehdollinen rakentamisrajoitus 43 ). Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia (MRL 101 ). Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä antaa erilaisia rakentamis- ja toimenpiderajoituksia (MRL 43 ): - yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus) - maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus) - rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta kielletään käyttämästä enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). - Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41 ).

TEUVAN KUNTA 7 - Rakennuksen tai sen osan purkaminen voidaan määrätä yleiskaava-alueella luvanvaraiseksi (127 ). - Ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai on muutoin tarpeellinen kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (MRL 99 ). - Kyläalueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan oikeusvaikutteissa yleiskaavassa erityisesti määrätä yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena siten, että rakennuslupa voidaan myöntää ilman suunnittelutarveharkintaa, kun rakentaminen koskee enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta. (MRL 44 ). Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. 1.3.2 Muu lainsäädäntö Kaavoitus on yhteen sovittavaa suunnittelua, jossa osoitetaan alueita myös sellaisiin tarkoituksiin, joista on voimassa erityislakeja. Keskeisimmät lait ovat seuraavat: Luonnonsuojelu - luonnonsuojelulaki (1096/1996) Kulttuuriympäristö - laki rakennusperinnön suojelusta (498/2010) - valtion omistamien rakennusten suojeluasetus (480/1985) - kirkollisen rakennusten suojelu (kirkkolaki 1054/1993) - muinaismuistolaki (295/1963) Muu ympäristönsuojelu - ympäristönsuojelulaki (86/2000) Yleiset tiet ja rautatiet - maantielaki (503/2005) - ratalaki (110/2007) Muu lainsäädäntö - metsälaki (1093/1996) - asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010) - maa-aineslaki (555/1981) - vesilaki (587/2011) - ulkoilulaki (606/1973) - maastoliikennelaki (1710/1995) - lunastuslaki (603/1977) - sähkömarkkinalaki (386/1995) - kaivoslaki (621/2011) - jätelaki (1072/1993) - kemikaalilaki (744/1989) - ilmailulaki (1194/2009) Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Lisäksi on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa taikka muussa laissa säädetään. 1.4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleiskaavan tarkistamiseksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää suunnitelman osallistumisen ja vuorovaikutuksen sekä kaavan vaikutusten arvioinnin järjestämisestä. Suunnitelmassa on nimetty tiedossa olevat osalliset, tiedottamis- ja kuulemistavat sekä yhteyshenkilöt. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TEUVAN KUNTA 8 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYSMENETELMÄT Suunnitelman lähtökohdat on koottu olemassa olevista aineistoista sekä kaavoitusta varten laadituista suunnitelmista ja selvityksistä. Lähtökohta-aineistoa on täydennetty kaavaprosessin kuluessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston 13.11.2008 päätöksen mukaiset tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset tavoitteet huomioidaan rinnakkain MRL 39 :ssa yleiskaavalle asetettujen sisältövaatimusten kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntakaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavan kautta. Osa tavoitteista kohdistuu suoraan kuntien kaavoitukseen. Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Näistä Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet sisältävät alueellisesti kohdennettuja tavoitteita, jotka eivät koske Keskustan ja Kauppilan yleiskaavoitusta. 2.2.2 Vahvistettu maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 1.12.2003. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005. Ote maakuntakaavasta kuvassa 3. Alue- ja yhdyskuntarakenne (suunnittelumääräys kursiivilla) Taajamatoimintojen alue a Suunnittelualue kuuluu Teuvan taajamatoimintojen alueeseen. Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Kulttuuriympäristö ja -maisema (suunnittelumääräys kursiivilla) Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-1 Suunnittelualue sisältyy Kauppilan-Perälän-Riipin-Äystön ja Karijoen Myrkyn alueelle osoitettuun maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-1). Kohdeselostuksen mukaan tarkoituksena on alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen. Alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen toimintaedellytyksiä. Maatilatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk-teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistetään.

TEUVAN KUNTA 9 Kuva 2. Ote maakuntakaavasta Yhteysverkot Koko maakuntakaavaa koskien on annettu yleinen suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja maankäytön aluevarauksia tehtäessä on varauduttava selvittämään kehittämismahdollisuudet koskien korkeatasoisia valtakunnallisia liikenneyhteyksiä, jossa erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen on otettava huomioon. Ohjeellinen eritasoliittymä Teuvan Keskustaajaman kohdalle kantatielle 67 on merkitty kolme ohjeellista eritasoliittymää. 2.2.3 Maakuntakaavan uudistaminen Etelä-Pohjanmaan liitto on aloittanut maakuntakaavan uudistamisen käynnistämällä vaihemaakuntakaavojen laatimisen vuonna 2010. Uusien vaihemaakuntakaavojen teemoina ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Kaavan sisältö täsmentyy valmistelun kuluessa, ja sitä voidaan tarvittaessa käsitellä useassa vaihekaavassa. Kaavaprosessi on virallisesti käynnistynyt 16.5.2011 kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoittamisella. 2.2.4 Osayleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston 29.4.2008 hyväksymä oikeusvaikutteinen Keskustan ja Kauppilan osayleiskaava. Osayleiskaavassa kantatien pohjoispuolinen alue sisältää keskustatoimintojen aluetta (C), teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), maatalousaluetta (MT-1) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Kantatien eteläpuolelle on osoitettu keskustatoimintojen aluetta (C), pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) sekä lähivirkistysaluetta (VL).

TEUVAN KUNTA 10 Suunnittelualueella sijaitsevat Valanteen tila (sr-3/618) ja Penttilän tila (sr-3/705) on merkitty paikallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Teeriluoman varsi on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo), joka on vesi- tai metsälain mukaan suojeltu alue. Orrentien kohdalla on kantatieliittymä korvattu uudella alikululla Korpelantielle. Säntinkadulta ja Varikkotieltä on osoitettu liittymät kantatielle. Kantatien eteläpuolelle on osoitettu uusi kevyen liikenteen väylä. Kuva 3. Ote Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavasta (KV 29.4.2008) ja yleiskaavan tarkistuksen rajaus

TEUVAN KUNTA 11 2.2.5 Asemakaavat Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: 00 Kirkonseudun rakennuskaava LH vahv. 30.04.1965 1a Kirkonseudun asemakaavan muutos LH vahv. 05.11.1968 16 Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus LH vahv. 21.07.1978 18 Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus LH vahv. 28.09.1979 34 Kirkonseudun asemakaavan muutos LH vahv. 17.06.1987 35 Kirkonseudun asemakaavan muutos LH vahv. 10.08.1987 70 Kirkonseudun asemakaavan muutos KV hyv. 21.06.2004 2.2.6 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ja osayleiskaava säätelevät yhdessä asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista. Voimassaolevan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt 24.9.2002 ja se on tullut voimaan 1.5.2002. 2.2.7 Tieverkkoselvitys 2006 Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu vuonna 2006 tieverkkoselvitys, jonka ratkaisuihin osayleiskaavassa esitetyt liikenneratkaisut tukeutuvat. Tieverkkoselvitystä on tarkistettu kesällä 2013 ja keväällä 2014. 2.3 ERILLISSELVITYKSET Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten tiedot on viety tiivistettynä selostukseen. Alueen nykytilannetta ja ominaisuuksia kuvaavat tiedot on koottu lähtötieto-osioon ja maankäyttöä koskevat suositukset kaavan tavoitteisiin. Osayleiskaavaa varten on laadittu luontoselvityksen tarkistus kesällä 2013 ja tieverkkoselvityksen tarkistus keväällä 2014. 2.4 MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Tietoja on koottu myös seuraavista suunnitelmista, selvityksistä, päätöksistä ja julkaisuista: - Teuvan eritasoliittymä (KT 67, MT 682), Eteläinen yhdystie, Yleissuunnitelma; Tielaitos Vaasan tiepiiri, Suunnittelukeskus Oy 1994, - Kantatien 67 tieverkkotarkastelu Teuvan keskustan kohdalla; Teuvan kunta, Tielaitos Vaasan tiepiiri, Motiivi Oy 2000, - Teuvanjoen yläosa, kehittämissuunnitelma ja luonnontaloudelliset selvitykset, Alueelliset ympäristöjulkaisut 348, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004, - Teuvan kunnan vesihuollon kehittämis- ja yleissuunnitelma, Air-Ix Ympäristö Oy 2004, - Osayleiskaavan arkeologinen selvitys, Pohjanmaan museo 2005 - Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys, Pöyry Environment Oy 2006, - Osayleiskaavan maisemaselvitys, Pöyry Environment Oy 2006, - Osayleiskaavan tieverkkoselvitys, Pöyry Infra Oy 2007, - Osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Environment Oy 2007, - Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030-selvitys, Etelä-Pohjanmaan liitto, FCG Oy 2011.

TEUVAN KUNTA 12 2.5 MAANOMISTUS Alue on osin kunnan ja osin yksityisten omistuksessa. Maanomistus on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Maanomistus 2.6 POHJAKARTAT, ILMAKUVAT Osayleiskaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistoa mittakaavassa 1:10 000. Suunnittelun apuna on käytetty Maanmittauslaitoksen ilmakuvia vuodelta 2011. 2.7 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Luonnonympäristö ja maisema on käsitelty tarkemmin Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen yhteydessä laadituissa erillisselvityksissä. 2.7.1 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Maisemarakenteen perustan muodostaa loivapiirteinen Teuvanjokilaakso, jonka alavat savialueet ovat pääosin peltoa. Laaksoa rajaavat verrattain loivapiirteiset moreeniselänteet ovat metsien peitossa. Kuntakeskus sijaitsee laakson avarimmassa kohdassa Teuvanjoen molemmin puolin.

TEUVAN KUNTA 13 2.7.2 Vesiolosuhteet Pintavedet Suunnittelualueen poikki virtaa Teeriluoma. Pohjavedet Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita. 2.7.3 Luontoselvitys 2007 Teuvan keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen yhteydessä on vuonna 2007 laadittu luontoselvitys. Luontoselvityksen mukaan Teeriluoma on melko edustava puro, jolla on maisemallista merkitystä. Teeriluoman alueelta ei havaittu arvokkaita kasvi-, lintu- tai eläinlajeja. 2.7.4 Luontoselvityksen tarkistus 2013 Teuvan keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen tarkistuksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys kesällä 2013. Luontoselvityksen mukaan alueella on hyvin vähän luonnonarvoja. Alueen eteläosassa Teeriluoman rannassa on lehtomainen alue, jossa kasvaa varttunutta kuusi- ja koivuvaltaista sekapuustoa. Kenttäkerroksessa on lehtomaisen kankaan, lehdon ja kulttuuriympäristön kasvillisuutta, mm. käenkaalta, oravanmarjaa, sudenmarjaa, karhuputkea, rikkapalsamia, huopaohdaketta, metsäkurjenpolvea, lillukkaa, korpi-imarretta, metsäimarretta, vadelmaa ja yksittäinen näsiä. Pensaskerroksessa on runsaasti tuomea ja pihlajaa. Luonnontilansa menettäneenä alue ei täytä metsälain 10 :n erityisen arvokkaan elinympäristön kriteerejä, mutta tästä huolimatta aluetta voidaan pitää paikallisesti arvokkaana luontokohteena ja siksi suositellaan säilytettäväksi ennallaan. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulee kohde huomioida suunnittelussa. Suositus ei ole kuitenkaan voimakkaasti maankäytön suunnittelua rajoittava. Luontoselvityksen mukaan Valanteen tilan eteläpuolella sijaitsee avoimessa maastossa kaksi maisemaa hallitsevaa vanhaa järeärunkoista mäntyä, jotka ovat mahdollisia luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia kohteita. Kohteilla on paikallista maisemallista arvoa ja ne tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida suunnittelussa, mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä. Kohteiden välitön ympäristö suositellaan säilytettäväksi ennallaan niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen ei vaarannu. Suositus ei ole voimakkaasti maankäytön suunnittelua rajoittava. Alueella ei esiinny selvityksen mukaan muita arvokkaita luontokohteita. Luontoselvitys on erillisliitteessä 1. Luontoselvitys. 2.7.5 Kasvillisuus Suunnittelualue on pääosin rakentamis- tai maanviljelykäytössä. Teeriluoman rannassa on paikoin tiheää luonnontilaista puu- ja pensaskasvustoa. Teeriluoman ja kantatien välinen alue on pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Kasvillisuutta ja puustoa on jonkin verran rakennusten pihapiireissä. 2.7.6 Eläimistö Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen yhteydessä laaditun luontoselvityksen mukaan suunnittelualueen eläimistö on tavanomainen ja alueelta ei ole havaittu liito-oravan elinpiirejä tai muitakaan uhanalaisia eläinlajeja. 2.7.7 Maisemaselvitys 2006 Teuvan keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan maisemaselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole erityisiä kohteita. Selvityksessä kantatien pohjoispuolelle on merkitty avattava/kehitettävä näkymä keskustan suunnasta Teeriluomaa kohti.

TEUVAN KUNTA 14 2.8 KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kulttuuriympäristöä ja -maisemaa on käsitelty tarkemmin Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen yhteydessä laadituissa erillisselvityksissä. Vuonna 2006 laadittu kulttuuriympäristöselvitys on selostuksen liitteenä. 2.8.1 Muinaismuistokohteet Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavoituksen yhteydessä laaditun arkeologisen selvityksen mukaan suunnittelualueelta ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.8.2 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelon päivitys (RKY 2009) on tullut voimaan 1.1.2010. Luettelossa ei ole mainittu kohteita suunnittelualueelta. Lähde: Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 2009. Museovirasto, Ympäristöministeriö. 2.8.3 Maakunnallisesti merkittävät kulttuurimaisemat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 2005 mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse maakukunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemia. 2.8.4 Kulttuuriympäristöselvitys 2006 Teuvan keskustan alueella on vuonna 2001 kartoitettu kaikki ennen vuotta 1960 rakennetut pihapiirit/kohteet. Näistä kohteista on Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä vuonna 2005 inventoitu vähintään kohtalaisesti perinteisessä asussaan säilyneet kohteet. Osayleiskaavan tarkistukseen kuuluvan alueen kohteista inventoitiin tuolloin Valanteen tila (kohde 618) ja Penttilän tila (kohde 705), jotka todettiin osayleiskaavan arvoluokituksessa paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Valanteen tilan vanhimmat rakennukset ovat 1910-luvulta. Penttilän tilan vanhat rakennukset on siirretty pihapiiriin 2000- luvulla. Valanteen ja Penttilän inventointitiedot on esitetty erillisliitteessä 3. Ote rakennuskantainventoinnista. Vuoden 2001 kartoituksen mukaan suunnittelualueella sijaitsevat myös Lisälä (kohde 53) ja Seppä (kohde 54), joiden vanhimmat rakennukset ovat 1940-50-luvuilta sekä Korpi (kohde 55), jonka vanhimmat rakennukset ovat 1920-30-luvuilta. Näiden kohteiden muuttuneesta ulkoasusta ja vähäisestä kulttuurihistoriallisesta merkityksestä johtuen tarkempaa inventointia ei katsottu tarpeelliseksi.

TEUVAN KUNTA 15 Kuva 5. Ote kulttuuriympäristöselvityksen osa-aluekartasta 3, tummanpunaisella pistekatkoviivalla osayleiskaavan tarkistuksen rajaus 2.9 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA PALVELUT 2.9.1 Väestö, elinkeinot ja työpaikat Teuvan kunnan asukasluku oli 5767 vuonna 2012. Kunnan tärkeimpiä elinkeinoja ovat palveluala ja muut (59 %), teollisuus ja rakentaminen (33 %) sekä maa- ja metsätalous (16 %). 2.9.2 Palvelut Alue tukeutuu Teuvan keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. 2.9.3 Maa- ja metsätalous Teeriluoman pohjoispuolella sijaitsevat alueet ovat pääosin maa- ja metsätalouden käytössä. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee nautatila. 2.10 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2.10.1 Tekniset verkostot Suunnittelualue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä ja osittain myös kaukolämpöverkoston piirissä. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 6. Sähköverkosto Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n 110 kv:n johto Kurikasta Perälään. Alueen poikki kulkee Fortum Sähkönsiirto Oy:n 20 kv:n johto.

TEUVAN KUNTA 16 Mastot Suunnittelualueella kantatien pohjoispuolella on teleliikenteen 42 metriä korkea masto. Mastolla on voimassa 20 vuoden vuokrasopimus. 2.10.2 Liikenne Alueen poikki kulkee Kaskistentie (kantatie 67, Kaskinen Seinäjoki). Lisäksi alueen keskeltä kulkee Säntintie. Eteläpuolella alue rajautuu Tiilitiehen ja idässä osin Säntinkatuun. Nykyinen liikenneverkko on esitetty kuvassa 7. Ajoneuvoliikenne Keskimääräiset liikennemäärät (ajoneuvoa vuorokaudessa) perustuvat Liikenneviraston tierekisterin mukaisiin tietoihin vuodelta 2011. Suunnittelualueen poikki kulkevan Kaskistentien (kantatie 67, Kaskinen Seinäjoki) liikennemäärä vuonna 2011 oli suunnittelualueen kohdalla 2601 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 8 %. Ottaen huomioon vain liikenteen yleinen kasvu, kantatien liikenne nousee vuoteen 2030 mennessä noin 2900 autoon /vrk. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen yhteyksiä on rakennettu suunnittelualueen eteläpuolelle Karijoentien ja Porvarintien varsille sekä itäpuolelle Mikkiläntien varteen. Uutta kevyen liikenteen väylää on suunniteltu rakennettavaksi Kaskistentien varteen tien eteläpuolelle. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijoittuu kantatien varressa kohtuullisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien piiriin. 2.10.3 Virkistys Keskustassa sijaitsee uimahalli ja kuntosali. Teuvan keskustasta noin 7 km kaakkoon sijaitsee Vapaa-ajankeskus Parra. Parrassa on useita toimintamahdollisuuksia, mm. laskettelukeskus, Luonto-Parra, reitistöjä, hiihtomajoja, frisbee-golf ja hiihtolatuja.

TEUVAN KUNTA 17 Kuva 6. Tekniset verkostot 2.11 RAKENTAMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT 2.11.1 Tulvat Kuvassa 7 on esitetty Rakentamista rajoittavat tekijät. Teuvan kunta on selvittänyt alueen tulvakorkeutta alueen asukkailta saatujen tietojen perusteella. Tulvakorkeudeksi valittiin taso, jolla vesipinta oli kevään 2013 tulvahuipun aikana (noin +53,7 m). Kaavaluonnoksessa alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi (N60) on Teeriluoman kohdalla esitetty +54,0 m. 2.11.2 Liikenteen aiheuttamat haittatekijät Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen 29.10.1992 vaatimuksiin. Ulkomelun ohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa keskimääräinen melutaso ei saa ulkona ylittää päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 dba, eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 dba. Uusilla kaava-alueilla yöajan 45 db:n ohjearvo on määräävä. (Vanhoilla ja olemassa olevilla kaava-alueilla yöajan ohjearvo on 50 db). Uudisrakentamisessa ulko-oleskelutilat tulee suojata ensisijaisesti rakennusten sijoittelulla (oleskelupihat rakennuksen tai ulkovaraston suojaan) tai maastomuotoilulla / aidalla siten, että ulkomelu ei ylitä yöaikaan 45 db:iä.

TEUVAN KUNTA 18 Sisämelun ohjearvot Asuin- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa päiväohjearvon (klo 7 22) 35 dba ja yöohjearvon (klo 22 7) 30 dba. Liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvo on 45 dba. Tieliikennemelu Olettaen, että kaava-alueen liikenteestä 67 % suuntautuu kantatien pohjoissuuntaan, päiväajan keskimääräinen melualue kasvaa suunnitellun uuden liittymän eteläpuolella 44 metristä 47 metriin ja pohjoispuolella enimmillään 51 metriin tien keskilinjasta mitattuna vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Yöajanmelualue (45 db) kasvaa liittymän eteläpuolella 59 metristä 64 metriin ja pohjoispuolella enimmillään 68 metriin tien keskilinjasta mitattuna vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Kaava-alueelta kantatietä pohjoiseen kääntyvästä liikenteestä osa suuntautuu Teuvan keskustaan, jolloin myös esim. Orrentien liittymän jälkeen liikennekuormitus vähenee ja melualue hieman kaventuu. Suunnitellun uuden liittymän eteläpuolella kantatien varrella sijaitsevilla tonteilla asuntojen sisämelutason päiväohjearvo 35 db ja yöohjearvo 30 db eivät ylity normaalilla julkisivueristyksellä 25 26 db, jos rakennukset sijoitetaan vähintään 25 28 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Kuva 7. Rakentamista rajoittavat tekijät

TEUVAN KUNTA 19 3 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU 3.1 ALUSTAVAT TAVOITTEET 3.1.1 Kunnan alustavat tavoitteet Teuvan kunnan tavoitteena on tarkistaa Teuvan Keskustan ja Kauppilan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa kantatien varressa. Prosessissa tarkastellaan erityisesti teollisuuden aluetarpeita, alueen liikennejärjestelyjä sekä kevyen liikenteen väylän sijoittamista kantatien eteläpuolelle. 3.2 VALMISTELUVAIHEEN SIDOSRYHMÄTYÖSKENTELY Teuvan kunnanhallitus päätti elokuussa 2013 tätä osayleiskaavaa koskevan alueen asemakaavoituksesta. Alueen asemakaavaa koskevat viranomaisten työneuvottelut järjestettiin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 29.4.2013 ja 3.5.2013 ja Pohjanmaan museon kanssa 17.5.2013. Viranomaisten työneuvottelujen jälkeen 8.5.2013 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jätti lausuman, jonka mukaan suunnitteilla oleva asemakaava ei perustu voimassaolevaan osayleiskaavan, jossa alueella on pääosin M-1 merkintä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajat olivat tulleet siihen tulokseen, että asemakaavalla aluetta kaavoitettaessa on myös osayleiskaavaa tarkistettava ainakin asemakaavaalueen osalta. Lausumassa todetaan mm: Maankäytön muuttaminen osayleiskaavan mukaisesta M-1-alueesta pääosin teollisuusalueeksi on niin suuri muutos, että se tarvitsee tuekseen osayleiskaavan ohjausta. Ehdotamme, että Teuvan kunta käynnistää alueella osayleiskaavan muutoksen, jolloin kaavahankkeet voivat edetä rinnakkain. Emme välttämättä edellytä osayleiskaavan muutosta kuin suunnitellun asemakaavan kokoisena ellei kunta samalla halua tarkastella suurempaa kokonaisuutta. Katsomme, että osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ovat riittäviä, kunhan niihin tehdään tarvittavat päivitykset. Nyt tehtävää asemakaavaa varten laadittavia selvityksiä voidaan hyödyntää myös yleiskaavan laadinnassa. Lausuman johdosta osayleiskaavan osittainen tarkistus kantatien varressa asetettiin vireille samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa. Liite 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuma 8.5.2013 3.2.1 Kunnanhallitus 19.8.2013 Teuvan kunnanhallitus käsitteli nähtäville asetettavaa osayleiskaavaluonnosta.

TEUVAN KUNTA 20 3.3 OSAYLEISKAAVALUONNOS 19.8.2013 3.3.1 Luonnoksen pääperiaatteet Kaavaluonnoksen 19.8.2013 tavoitteita on arvioitu erillisselvitysten, kaavoitukseen liittyvien hankkeiden ja sidosryhmäpalautteen pohjalta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät luonnoksen periaatteet. Osayleiskaavaluonnos 19.8.2013 on esitetty kuvassa 8. Teollisuus Uusia teollisuuden aluevarauksia on osoitettu kantatien 67 (Kaskistentien) pohjoispuolelle. Alueelle on osoitettu uusi liittymä kantatieltä. Asuminen Olemassa olevat asuinpientalot on huomioitu osoittamalla alueet pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Olemassa olevien alueiden yhteyteen Teeriluoman varteen on osoitettu myös pientalovaltaisten asuntoalueen laajennuksia jonkin verran. Keskustatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet sijoittuvat suunnittelualueen pohjoisosaan. Keskustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa julkisia ja kaupallisia palveluja sekä tiivistä keskusta-asumista. Virkistys Lähivirkistysalueina on osoitettu teollisuusalueiden ja asuinalueiden välisiä alueita sekä osittain Teeriluoman ranta-aluetta. Maatalous- ja metsäalueet Teeriluoman pohjoispuolelle on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueet varataan maaja metsätalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Alueella sallitaan lisäksi haja-asutusluonteinen rakentaminen, joka ei estä maa- ja metsätalouden harjoittamista. Tärkeät luontokohteet tulee säilyttää vapaana rakentamiselta. Alueelle ei saa sijoittaa kotieläintalouden suuryksikköä tai muuta vastaavaa ympäristöhaittaa aiheuttavaa laitosta. Liikenne Tieverkkoselvityksen tarkistus 2013 Suunnittelualueelle on osoitettu Korpelantien jatkeeksi uusi kantatien 67 rinnakkainen katuyhteys, jolta on osoitettu uusi kolmihaarainen liittymä kantatielle 67 (ks. kuva 8). Uudelta tieltä on osoitettu katuyhteydet Teeriluoman varressa sijaitseville asuinalueille sekä Teeriluoman toisella puolella sijaitseville asuinalueille. Orrentien jatkeen varaus kantatien yli poistuu. Kantatielle liittymän kaakkoispuolelle rakennetaan väistötila suoraan ajavalle liikenteelle, mikä vähentää peräänajovaaraa. Uuden liittymän yhteyteen rakennetaan väistötilat pohjoisesta oikealle kääntyville. Kulttuuri- ja luonnonympäristö Tärkeät luonnonympäristökohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on huomioitu alue- ja kohdemerkinnöin.

TEUVAN KUNTA 21 Kuva 8. Ote osayleiskaavaluonnoksesta 19.8.2013 3.3.2 Mielipiteen kuuleminen kaavaluonnoksesta ja sidosryhmätyöskentely Yleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo 29.8. 17.9.2013 Yleiskaavaluonnoksesta saatiin nähtävillä olon aikana yksi mielipide Suupohjan Sähköpalvelu Oy:ltä, joka esitti myymälätoiminnan sallimista myös yrityksen omistamalla tontilla. Tontti sijoittuu osayleiskaavaluonnoksessa TY-alueelle. Kaavaluonnoksesta saaduissa lausunnoissa esitettiin lisäksi mm.: Museovirasto toteaa että Museoviraston ja Pohjanmaan museon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti asiaa hoitaa sekä arkeologisen kulttuuriperinnön sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta Pohjanmaan museo. Etelä-Pohjanmaan liitto ehdottaa tarkemmin selvitettäväksi liittymäjärjestelyjä kääntymis- ja erkanemiskaistoineen, jotta kantatien liikenne olisi sujuvaa ja turvallista. Tulevaisuuslautakunnalla ei ole huomauttamista kaavasta. Rakennuslautakunta esitti osayleiskaavan TY-alueen määräyksien muuttamista siten, että kahden jo toimivan yrityksen nykyinen myymälätoiminta ja toiminnan mahdollinen laajentaminen mahdollistetaan.

TEUVAN KUNTA 22 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa että kunnan olisi kiirehdittävä Orrentien tulevan alituskäytävän rakentamista ja kevyen liikenteen väylien rakentamista valtatien 67 varteen. Teuvan Yrittäjät ry:n mukaan kaavaan tulisi sijoittaa useampia vähintään 1 ha kokoisia tontteja. Samalla tielinjausta alueen itäosassa tulisi muuttaa siten että kantatien varren tontit suurenisivat. Fortum Sähkönsiirto Oy ottaa lausunnossaan kantaa asemakaavaa koskeviin sähköverkostoasioihin eikä sillä ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Pohjanmaan museo pitää hyvänä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä maakuntakaavan alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti sekä pyrkimystä keskittää Teuvan teollisuusalueet. Alueella olevien suojelukohteiden arvo voi kuitenkin heikentyä kaavamuutoksen myötä. Maiseman ja rakennuskannan eheyden kannalta on tärkeää, että kulttuuriympäristöä ei pilkota useilla pienillä teollisuusalueilla. Alueen suojeluarvot tulisi huomioida kaavassa ohjaamalla tarkemmin rakentamisen määrää ja rakennusten sijoitusta siten, että alueella olevat kulttuurihistorialliset arvokkaat kohteet ja alueen maisemalliset arvot säilyvät. Museo ehdottaa, että tilaa ympäröiviä VLja AP-3-alueita laajennetaan. Alueesta on laadittu kulttuuriympäristöinventointi, joka on riittävästi ajantasainen lukuun ottamatta Penttilän tilaa (kohde 705), josta puuttuvat tiedot historiasta ja arvottamisesta. Lisäksi selostuksesta puuttuvat kulttuuriympäristöjen sekä rakennusten kuvailu ja arvotusperusteet, joiden avulla inventoinnin tulosten vaikutusta kaavaan voisi arvioida. Inventoinnin tulokset tulisi kirjata selostukseen tarkemmin. Laki edellyttää selvittämään kaavan vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kirjaamaan ne selostukseen. Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys tulee liittää kaavadokumentteihin liitteenä ja kaavaselostusta tulee täydentää edellä mainitun mukaisesti. 3.3.3 Viranomaistyöneuvottelu 4.9.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa järjestettiin työneuvottelu 4.9.2013, johon osallistuivat ELYkeskus, Teuvan kunta ja Pöyry. Neuvottelussa esiteltiin osayleiskaavaluonnosta sekä kuultiin ELYkeskuksen kannanotot kaavaluonnoksesta. Neuvottelussa sovittiin että ELY ei anna luonnosvaiheessa erikseen lausuntoa, vaan tässä työneuvottelussa lausutut kannanotot kirjataan muistioon. Muistio neuvottelusta on liitteenä. ELY-keskuksen kommentit: - Liikennealue on riittävä uuden kantatieliittymän hidastuskaistan, väistötilan ja bussipysäkin rakentamiseen. - T-1-alueen kaavamääräyksessä voitaisiin edellyttää toteuttamaan pääkäyttötarkoituksen mukainen teollisuustila ensiksi ja liiketila sen jälkeen. - Kantatien liikennemelualueella sijaitseva VL-alue tulisi muuttaa EV-alueeksi. - Hulevesien käsittelyä tulisi ohjata kaavaselostuksessa. Vesiä ei tule johtaa maantieojiin. - Rakentamisen toteuttamistavan ohjaaminen, sillä alueesta on muodostumassa kunnan käyntikortti. - Pääasia, että kantatielle ei tule nelihaaraliittymiä. Rinnakkaistie on hyvä olemassa. - Käytöstä poistuvat kolme liittymää katkaistaan, kun alueelle rakentaminen käynnistyy. - Nopeusrajoitustavoite on tässä kohdassa edelleen 80 km/h, mistä syystä kevyen liikenteen ylityskohtaa ei voida toteuttaa saarekkeellisena. Ympäristön pitää tukea nopeusrajoitetta. Liite 3. Muistio viranomaistyöneuvottelusta 4.9.2013

TEUVAN KUNTA 23 4 OSAYLEISKAAVA 4.1 MITOITUS 4.1.1 Asuminen Osayleiskaavassa on osoitettu uusia pientalovaltaisiksi alueiksi asemakaavoitettavia alueita yhteensä noin 8 ha Teeriluoman läheisyyteen. Lisäksi alueelle on osoitettu noin 12 ha pientalovaltaisia alueita nykyiseen keskusta-asutukseen liittyen. Pientaloasutusta tehokkaamman asutuksen asemakaavoittaminen on mahdollista erityisesti osayleiskaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille. Mitoitus ratkaistaan asemakaavoituksessa. Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa keskustan tuntumaan noin 38 uuden asukkaan lisäyksen. 4.1.2 Työpaikat 4.1.3 Palvelut Uusia asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja teollisuusalueita on osayleiskaavassa varattu kantatien luoteispuolelle yhteensä noin 8 ha. Kantatien eteläpuolella sijaitsevat teollisuusalueet ovat osin rakennettuja. Yleiskaavassa on osoitettu myös pientaloalueita, joille saa sijoittaa pienimuotoisempaa teollisuus- ja työpaikkatoimintaa, sekä alueen koillisosassa keskustatoiminnoille varattuja alueita. Osayleiskaavassa on osoitettu keskustatoiminnoille varattuja alueita noin 6 ha nykyiseen keskustaalueeseen liittyen. Palvelualueet keskittyvät pääosin Teuvan keskustaan Porvarintien ja Mikkiläntien varteen. 4.1.4 Liikenne Samanaikaisesti laadittavaa asemakaavaa varten on laadittu uuden kantatieliittymän aluevaraustarkastelu (kuva 9). Liittymän aluevarauksissa on varauduttu täydelliseen kanavointiin ja bussipysäkin rakentamiseen. Kevyen liikenteen väylä sijoitetaan kantatien eteläpuolelle suojaviheralueelle. Kuva 9. Uusi rinnakkaistien liittymä ja siihen liittyvät tiejärjestelyt sekä kevyen liikenteen väylät

TEUVAN KUNTA 24 4.2 ALUEIDEN KÄYTTÖ OSAYLEISKAAVASSA 4.2.1 Asuminen Uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee huomioida rakentamista rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten välimatka eläinsuojiin ja tarve suojautua ulkomelulta sekä tulva-alueiden alin sallittu rakentamiskorkeus. AP Olemassa olevat ja asemakaavoitettavat tai asemakaavan mukaan toteutuvat pientalovaltaiset asuntoalueet kantatien varressa sisältävät pääasiassa erillispientaloja. Keskustaan sijoittuu myös rivitaloasutusta. Alueet ovat laajuudeltaan yhteensä noin 13 ha. AP-3 Teeriluoman varteen on osoitettu yhteensä noin 7 ha asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja pientalovaltaisia asuntoalueita, joille saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja sekä pienimuotoisia pienteollisuuden harjoittamiseen liittyviä tiloja. Valanteen tila on osoitettu alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP-3/s). 4.2.2 Keskustatoiminnot Asumista tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa asemakaavoitettaessa tulee huomioida liikennemelulta suojautumisen tarve. C Keskustatoimintojen alueita on kaavassa osoitettu yhteensä noin 6 ha kantatien molemmin puolin Mikkiläntien alueeseen liittyen. Aluevarausmerkintä sallii myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. 4.2.3 Työ ja tuotanto T Asemakaavoitettaviksi tai asemakaavan mukaan toteutuviksi teollisuus- ja varastoalueiksi on osoitettu kantatien varresta yhteensä noin 4 ha laajuiset alueet. T-1 Asemakaavoitettavaksi tai asemakaavan mukaan toteutuvaksi teollisuus- ja varastoalueeksi on osoitettu kantatien varresta noin 4 ha laajuinen alue, jolle saa sijoittaa myös pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- ja liiketiloja. TY Teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia on varattu asutuksen läheisyydessä sijaitseville alueille kantatien varteen ja uuden rinnakkaistien ympäristöön yhteensä noin 27 ha. 4.2.4 Virkistys VL Lähivirkistysalueita on varattu asemakaavoitettavien alueiden yhteyteen sekä virkistysyhteyksien ja luonnonarvoja sisältävien alueiden säilyttämiseksi Teeriluoman varressa yhteensä noin 3 ha. 4.2.5 Maa- ja metsätalousalueet Vesistöjen, purojen ja laskuojien varsiin tulisi jättää riittävän leveät viljelemättömät suojavyöhykkeet, joiden avulla voidaan vähentää valumavesien haitallista vaikutusta vesistön tilaan.

TEUVAN KUNTA 25 Metsänhoidossa on otettava huomioon metsälaki (1093/1996) ja Metsäkeskus Tapion metsänkäsittelyohjeet. Uudisrakentamisen sijoittumisessa tulee huomioida rakentamista rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten eläinsuojien suojavyöhykkeet ja meluvyöhykkeet sekä tulva-alueilla alin sallittu rakentamiskorkeus. M-1 Teeriluoman länsipuolella sijaitsevat alueet varataan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Alueella sallitaan lisäksi haja-asutusluonteinen rakentaminen, joka ei estä maa- ja metsätalouden harjoittamista. Tärkeät luontokohteet tulee säilyttää vapaana rakentamiselta. Alueelle ei saa sijoittaa kotieläintalouden suuryksikköä tai muuta vastaavaa ympäristöhaittaa aiheuttavaa laitosta. Maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta tarpeellinen vähäinen rakentaminen voi tapahtua osayleiskaavan perusteella (MRL 137 ). Oikeustapausten perusteella maatalouden vähäinen rakentaminen tarkoittaa noin 350 k-m² käsittäviä tuki- tai apurakennuksia. Karjasuojan tai lietelantalan rakentamista ei tulkita vähäiseksi rakentamiseksi. 4.3 ERITYISPIIRTEET, KULTTUURIMAISEMA JA SUOJELUKOHTEET 4.3.1 Muinaismuistokohteet Alueella ei sijaitse 2006 laaditun arkeologisen selvityksen mukaan muinaismuistokohteita. 4.3.2 Luonnonympäristö luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena on osoitettu Teeriluoma, joka on vesilain tai metsälain mukainen kohde ja joka tulee säilyttää vapaana rakentamiselta. Kohteet on lueteltu kohdassa 2.7.3 ja 2.7.4. 4.3.3 Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet ja ympäristöt sr-3 Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Alueella sijaitsevat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennusryhmät on merkitty osayleiskaavakartalle sr-merkinnällä. Kohdemerkintään on liitetty inventoinnissa käytetty kohdenumero ja yleiskaavaprosessin aikainen arvoluokitus. Kohteet on jaettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin. Kohteet ja numerointi on esitelty kohdassa 2.8.4 Kulttuuriympäristöselvitys 2006. Osayleiskaavassa on erityisesti määrätty MRL:n 41.2 :n nojalla, että paikallisesti merkittävien kohteiden (sr-3) arvokkaiden rakennusten siirtämiselle tai purkamiselle tarvitaan MRL 127 :n mukainen purkulupa. Rakennusten korjaus- ja muutostoimenpiteet ja täydennysrakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että kohteen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen merkitys säilyvät. Alueella tai kohteen läheisyydessä tapahtuva uudisrakentaminen tulee sovittaa perinteiseen rakennuskantaan ja maisemaan. Sr-merkintä on kohdekohtainen ja se sisältää yleensä useita säilyttämisen arvoisia rakennuksia. Määräyksen tarkoitus on säilyttää kohteen merkityksen kannalta tärkeät rakennukset ja ohjata kohteessa tapahtuvaa täydennysrakentamista siten, että kohteen luonne ja merkitys säilyvät. Arvioitaessa suunniteltujen toimenpiteiden merkitystä kohteeseen rakennuslupaviranomainen ottaa yhteyttä museoviranomaiseen MRL:n säädösten mukaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei tule purkaa.

TEUVAN KUNTA 26 Asemakaava-alueella sijaitsevista rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaista kohteista annetaan tarkempia määräyksiä asemakaavalla. 4.4 RAKENTAMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT 4.4.1 Maatilojen talouskeskukset 4.4.2 Tulvat 4.4.3 Melu Tällä hetkellä ei ole olemassa valtakunnallisia eläinsuojien hajunormeja. Asia on valmisteltavana ympäristöministeriössä. Yleiskaavatyössä on käytetty ympäristöministeriön 18.3.2002 alueellisille ympäristökeskuksille lähettämän kirjeen (YM4/401/2002) kotieläinsuojien sijoittamisen ohjeistusta. Karjanhoidon turvaamiseksi ja viihtyisän asuinympäristön takaamiseksi tulee kotieläintalouksien ympärille rakennuslupavaiheessa muodostaa riittävät suojavyöhykkeet. Niiden laajuus riippuu mm. eläinyksikkömäärästä, vallitsevista ilmastollisista tekijöistä (kosteus, lämpötila, auringonpaiste, tuulen suunta ja nopeus sekä turbulenssit) ja ympäristön peitteisyydestä. Hajua voidaan vähentää rakenteellisin ja teknisin keinoin, työmenetelmin, siisteydellä ja lannankäsittelymenetelmillä. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulee olla vähintään 100 metriä. Paikallisista olosuhteista johtuen vaadittava etäisyys on usein suurempi. Rakennettaessa uusi kotieläinsuoja lantaloineen tai erillinen talouskeskuksen ulkopuolelle sijoittuva lantala ohjeen mukainen suositeltava etäisyys häiriintyviin kohteisiin tulisi olla eläinmäärästä, tuotantosuunnasta ja olosuhteista riippuen 200 400 metriä. Eläintuotannon jatko- ja laajentamismahdollisuuksien turvaamiseksi suojavyöhykkeille ei tulisi sijoittaa uusia rakennuspaikkoja. Olemassa olevien rakennuspaikkojen sisäinen täydennysrakentaminen voidaan sen sijaan yleensä sallia. Tulvakorkeudet Kunnan antamien tietojen mukaan kevään 2013 tulvahuipun aikana vesipinta oli noin tasolla +53,7 m. Kaavaehdotuksessa alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi (N60) on Teeriluoman kohdalla esitetty +54,0 m. Tulvaveden vaikutuksesta vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden yläpuolelle. Tulva-alueen laajuus ja tulvakorkeus on tutkittava tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Tulvakorkeutta voidaan tarkistaa, mikäli ilmastonmuutoksen perusteella annetaan uusia valtakunnallisia tai alueellisia määräyksiä. Tieliikenteen melulta suojautuminen tapahtuu suojaviheralueen riittävällä leveydellä tai missä se ei ole mahdollista, rakennusten sijoittelulla siten, ettei ulko-oleskeluun varattua aluetta sijoiteta rakennuksen tien puoleiselle osalle. Melulta voidaan suojautua myös maavallin tai meluaidan avulla. Melusuojauksen periaatteet esitetään asemakaavoituksessa tai rakennuslupahakemuksessa. Melualue Yleisten teiden varteen on esitetty valtioneuvoston päätöksen mukainen asumiselle sallittu keskimääräinen 55 dba:n ulkomeluvyöhyke (päiväohjearvo). Meluvyöhykkeen leveydet on esitetty selostuksen kohdassa 2.11.2 Liikenteen aiheuttamat haittatekijät. Asumiseen liittyvät ja melusta häiriintyvät ulko-oleskeluun tarkoitetut alueet on suojattava melulta. Meluntorjuntatarve Meluntorjuntatarvemerkintä on osoitettu kantatien varteen niillä tieosuuksilla, joilla asuinrakentamista tai muuta melusta häiriintyvää toimintoa varten on osoitettu aluevarauksia lähelle tietä.