KISKON VILLA-PIVON RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

1 Salon kaupunki 17.12.2014, korj. 15.1.2015 KISKON VILLA-PIVON RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVAA SALON KAUPUNGIN KISKON KIRKONKYLÄN TILOJEN VILLA-PIVO (Rno 2:43), VILLA-PIVO I (Rno 2:55) JA VILLA-PIVO II (Rno 2:91) ALUEILLA. 1. PERUSTIEDOT Salon kaupunki, Kiskon Villa-Pivon ranta-asemakaava Asemakaavalla muodostuu RA-kortteli, loma-asuntojen korttelialue ja maa- ja metsätalousaluetta (MY). Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan on laatinut Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Oulu. Kaavakäsittelyt Kaavoitushankkeesta on tehty kaavoituspäätös; Kh 7.2.2011. Liite 1. Kaavoituksen neuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa 29.6.2012. Pöytäkirja, liite 2. Kaavoitushanke on kuulutettu 7.8.2013, jolloin ilmoitettiin OAS:n olevan nähtävillä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 26.9. - 28.10.2013. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 10.11.- 9.12.2014. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan ---. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan---. 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Salon kaupungin Kiskon kirkonkylän Määrjärven rannalla, tiloilla Villa-Pivo (Rno 2:43), Villa-Pivo I (Rno 2:55) ja Villa-Pivo II (Rno 2:91). Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on 2,13 ha. Kaavamuutosalue ja pohjakartta on esitetty liitteessä 4. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi juontuu vuonna 1959 tonttirekisteriin kirjatusta tilasta Villa-Pivo (Rno 2:43). Alueella sijaitsee myös tilat Villa-Pivo I (Rno 2:55) ja Villa-Pivo II (Rno 2:91). Kaavan tarkoitus selviää Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä seuraavasta tiivistelmä-osasta. 2. TIIVISTELMÄ Suunnittelualueella on voimassa Kiskon rantayleiskaava, joka on laadittu 1999-2000. Alueet kuuluvat rantayleiskaavassa pieneltä osin loma-asuntoalueeksi osoitettuun RA-alueeseen, Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

2 maa- ja metsätalousalueeksi osoitettuun M-alueeseen ja lisäksi maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on maisemallisia arvoja ja luontoarvoja (MY-alue). Aikanaan samaan omistuskokonaisuuteen on kuulunut myös toinen osa edellä mainitusta RA-alueesta (Rno 2:43) eli käytännössä omistuskokonaisuudelle on merkitty yksi RArakennuspaikka muun osan ollessa rakentamatonta RA- ja M-aluetta. Kaikki alueen rakennukset sijaitsevat tilan Rno 2:43 alueella. Tilojen omistuskokonaisuudella on ollut kaksi ns. kantatilaa rantayleiskaavan laatimisvaiheessa, koska erillisen tontin (Rno 2:43) muodostuminen tapahtui jo vuonna 1959. Toisen tilan ollessa rakentamaton kaavoituksessa päätettiin, että toisen rakennusoikeus siirretään AO-alueeksi (2 rakennuspaikkaa) etäämmälle rannasta. Tämä kaavamerkintä osoitettiin kuitenkin naapurin alueelle. Vahvistuneen kaavan vuoksi naapurilta ei voida edellyttää merkinnän poistamista, joten tilanne oikaistaan ranta-asemakaavassa. Laadittavan ranta-asemakaavan tarkoituksena on saada osoitettua M- ja MY-alueille kaksi rakennuspaikkaa eli kullekin tilalle rakennusoikeus loma-asuntorakennukselle (RA-tontti) talousrakennuksineen. Laadittavassa ranta-asemakaavassa myös uusitaan alueen tilojen alueiden jakoa siten, että tilan 2:43 itäpuolelle liitetään osat tilasta 2:55 ja 2:91 sekä tilojen 2:55 ja 2:91 em. liittämisestä jäljelle jääneet osat yhdistetään. Edellä esitetyt rantayleiskaavan korjaukset on mahdollista tehdä uudella ranta-asemakaavalla, joka syrjäyttää rantayleiskaavan alueellaan. Ranta-asemakaavassa osoitetaan RA-, M- ja MY-alueen sijaan kaksi RA-tonttia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Määrjärven rannalla länteen viettävällä rinteellä, joka on pääosin tiheää havupuumetsikköä. Tilan 2:43 alueella sijaitsee vanha kesähuvila, vierasmaja sekä rantasauna ja vaja. Rakennusten välinen alue on hoidettu piha. Kaava-alueen länsipuolella kulkee tie pohjoispuolen naapurissa olevalle loma-asunnolle. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei asu vakinaisesti asukkaita. Suunnittelualueella olevat säilytettävät rakennukset ovat olleet alun perin loma-asuntokokonaisuus. Lähistöllä on asuinrakennuksia, joissa on vakituista asumista. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa, vaan jätehuolto tapahtuu kiinteistökohtaisesti. Sähkölinja kulkee alueen läpi. Lähimmät palvelut sijaitsevat Kiskon kirkonkylässä. Suunnittelualueella ei ole yleisiä virkistyskohteita tai reittejä. Alueen lähistöllä ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia laitoksia. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

3 3.1.3 Maanomistus Kaava-alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Lähimpänä ohjaavana kaavana on oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty Kiskon rantayleiskaava. Ote rantayleiskaavasta ja sen määräyksistä on liitteenä 3. Kyseisessä yleiskaavassa on suunnittelualueelle osoitettu yksi loma-asuntotontti (RA-tontti) sekä kaksi osin RA-aluetta ja osin M-aluetta olevia tiloja. Alueen tiloista kaksi on rantaoikeudellisia. Suunnittelualueella eikä sen läheisyydessä ole yhtään asemakaavaa. Salon rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2010. Suunnittelualueen kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty ---. Alueella ei ole rakennuskieltoa. Kaavoituspäätös on tehty 07.02.2011. Liite 1 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 26.9. - 28.10.2013 ja kaavaehdotus 10.11.- 9.12.2014. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatiminen on tullut ajankohtaiseksi tässä tekstissä tiivistelmäosassa kerrottujen syiden takia. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja yhteistyö on pääosin kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on liitteenä 5. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Maanomistajan tavoitteet on kerrottu jo aikaisemmin tässä tekstissä sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavassa osoitetaan kaksi loma-asuntojen korttelia; RA-1 ja olevien rakennusten RA-kortteli. 5.1.1 Mitoitus Rantayleiskaavan tärkeimpiä tehtäviä on laajalla alueella jakaa rakennusoikeutta tasapuolisesti eri maanomistajien välillä kantatilaperiaatteen mukaisesti. Rantayleiskaavassa alueelle on osoitettu kolme tonttia, joista yksi on RA-tontti ja kaksi osin M-aluetta ja osin RA-aluetta. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

4 Tässä ranta-asemakaavassa alueelle osoitetaan yksi uusi RA-1-kortteli, jonka rakennusoikeus on rantayleiskaavan mukaan (2 rakennuspaikkaa), jotka on virheellisesti osoitettu AOalueeksi naapuritontille. Rantayleiskaavassa yhden RA-tontin rakennusoikeus oli 150 k-m², josta loma-asunto sai olla enintään 100 k-m², saunarakennus 25 k-m² ja vierasmaja 25 k-m². Lisäksi rakennuspaikalle sai rakentaa kylmän kevytrakenteisen varastorakennuksen. Luku merkinnän jäljessä (RA3) osoitti rakennuspaikkojen määrän korttelissa. AO-tontin rakentamistehokkuus oli e=0,05-0,15 sekä 40 k-m² rakennusoikeutta erilliselle omakotitalon käyttöön liittyvälle saunarakennukselle. Ranta-asemakaavassa olevan tilanteen mukaiseksi muodostetulle RA-tontille saa rakentaa yhden loma-asuntorakennuksen sauna-, vierasmaja- ja talousrakennuksineen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 200 k-m². Ranta-asemakaavassa RA-1-tontille saa rakentaa rakennusalan osoittamalle paikalle kaksi loma-asuntoa ns. paritaloratkaisuna, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 180 k-m². Lisäksi RA-1-tontille saa rakentaa yhden enintään 25 k-m² saunarakennuksen sekä enintään 20 k-m 2 varastorakennuksen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaava on rantayleiskaavan ympäristön laatua ja luontoarvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden mukainen. 5.3 Aluerajaukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavan ja sen korttelialueen rakentamismääräykset selviävät tämän selostuksen liitteenä olevista kaavoitusmääräyksistä. Kaavassa on kaksi korttelia, joista uudelle RA-1-korttelille saa rakentaa rakennusalan osoittamalle paikalle kaksi loma-asuntoa ns. paritaloratkaisuna, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 180 k-m². Lisäksi sille saa rakentaa erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on 25 k-m² sekä enintään 20 k-m 2 varastorakennuksen. Talousrakennuksille ei ole osoitettu rakennusaloja eli ne saavat sijaita vapaasti alueen sisällä, kuitenkin vähintään 10 metriä rantaviivasta. Loma-asuinrakennus saa olla maksimissaan kaksikerroksinen, muut rakennukset yksikerroksisia. Rantayleiskaavassa olevan RA-tontin kohdalle on merkitty rakennuspaikka RA, jonka rakennusalat on osoitettu nykyisten rakennusten kohdalle ja tontille merkitty kerrosalaa yhteensä 200 k-m². 5.3.2 Virkistysalueet Alueella ei ole erillistä virkistysaluetta. 5.3.3 Liikenne- ja katualueet Kulkuyhteydet on osoitettu ohjeellisena tievarauksena. Kulkeminen RA-tontille tapahtuu sen rajalle tulevasta olemassa olevasta tiestä idästä ja etelästä. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

5 5.3.4 Yhdyskuntatekniikka Loma-asuntojen jätehuolto tapahtuu tonttikohtaisesti kaavamääräysten ja kunnan viranomaisten määräysten osoittamalla tavalla. Alueelle tulee sähkölinja, joka kulkee RA-1-alueen ja siinä olevan loma-asuinpaikka-alan läheisyydessä. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan toteutuminen vaikuttaa ympäristöön samalla tavalla kuten normaali rantarakentaminen vaikuttaa. RA- ja Ra-1-alueille osoitetaan kahden loma-asuinrakennuksen rakentamismahdollisuus, joista yksi on jo valmiina RA / (Rno 2:43). Toinen loma-asunto toteutetaan ns. paritaloratkaisuna ja sijoitetaan järvelle laskevan rinteen yläosan luontaiselle tasannealueelle olemassa olevan tiestön ja alueelle johtavan sähkölinjan läheisyyteen. Puiden kaataminen pyritään minimoimaan. Alue jätetään muilta osin kuin rakennusten välittömästä läheisyydestä luonnontilaiseksi. Rakennusalueita ympäröivä havupuumetsikkö suojaa rakentamisen näkymisen järvimaisemaan ja ympäristöönsä. Luonnontilainen rantaosuus säilyy hakkaamattomana noin 60-80 metrin levyisenä vyöhykkeenä rantaviivasta sisämaahan päin. Kaavan vapaan rantaviivan pituus on noin 60 m, joka on noin 20 metriä vähemmän kuin rantayleiskaavassa. Kaavan vaikutukset järvimaisemaan ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. 6. KAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kohteesta ei ole tehty havainnekuvia. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan mukainen rakentaminen toteutuu tonttien kohdalta maanomistajien halukkuuden ja aikataulun mukaan. 7. TEHDYT PÄÄTÖKSET JA ASIAKIRJAT Kaavaprosessiin liittyviä asiakirjoja, kuten pöytäkirjoja on esitetty liitteissä 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksesta pidettiin viranomaisneuvottelu 29.6.2012. Pöytäkirja on liitteessä 2. Neuvottelun seurauksena tehtiin seuraavia muutoksia kaavaluonnokseen: 1. Kiinteistöille osoitetaan yksi yhteinen rakennuspaikka. Kaksi uutta loma-asuntoa rakennetaan ns. paritaloratkaisuna, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 180 k-m 2 sekä erillinen rantasauna, jonka kerrosala on 25 k-m 2. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

6 2. Rakentamattoman alueen osuutta korttelista lisätään siten, että vapaan rannan pituus on 40% kiinteistöjen 2:43 ja 2:55 rantaviivan pituudesta ja vapaa alue sijoittuu tontin eteläreunaan, jolloin se on yhteydessä viereisen niemen vapaan rannan alueen kanssa. Kaikki viranomaisneuvottelussa esille tulleet muutostarpeet toteutettiin asemakaavaluonnoksessa pvm 24.6.2013. Kaavaluonnos oli nähtävillä 26.9. 28.10.2013. Kaavaluonnoksesta ei jätetty muistutuksia. Nähtävillä olon jälkeen Salon kaupunkisuunnittelu pyysi ELY-keskuksen kommentteja kaavaluonnoksesta. ELY-keskuksen, Maarit Kaipiainen, kommentit saatiin 4.7.2014, liite 3. Kommenttien mukaiset muutokset ja tarkennukset on lisätty asemakaavakarttaan sekä selostukseen, pvm 8.9.2014. Salon kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta on antanut ranta-asemakaavan ehdotuksesta lausunnon 10.12.2014, $177, liite 4. Lausunnon mukaiset korjaukset ja täsmennykset on tehty asemakaavakarttaan 17.12.2014. Oulussa 17.12.2014 (korj. 15.1.2015) Arkkitehtitoimisto Laatio Oy Pekka Laatio, arkkitehti SAFA puh. 050 3149 303, pekka.laatio@laatioark.fi, www.laatioark.fi Liitteet: Liite 1: Kaavoituspäätös 07.02.2011, ote pöytäkirjasta Liite 2: Viranomaisneuvottelu 29.06.2012, pöytäkirja Liite 3: ELY-keskuksen kommentit 4.7.2014 Liite 4: Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta 10.12.2014, ote pöytäkirjasta Liite 5: Ote rantayleiskaavasta ja sen määräyksistä Liite 6: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.6.2013 Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

1 Asemakavan selostuksen liite 2 09.07.2012 KISKON VILLA-PIVON RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN Muistio neuvottelusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Aika 29.06.2012, klo 13.30 15.00 Paikka ELY-keskus, Lemminkäisenkatu 14-18, Turku, 3. kerroksen kokoushuone Läsnä Maarit Kaipiainen ylitarkastaja, Ely-keskus Timo Alhoke kaavoitusinsinööri, Salon kaupunki Pekka Laatio arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, asemakaavan laatija ja kiinteistöjen omistajien edustaja, sihteeri Käsitellyt asiat 1. Hankkeen tausta Todettiin ja merkittiin tiedoksi, että Kiskon kirkonkylän tilojen Villa-Pivo I, Rno 2:55, ja Villa-Pivo II, Rno 2:91, omistajat olivat tehneet hakemuksen 10.12.2010 saada laatia omistamilleen tiloille rantaasemakaavan ja kaksi rakennuspaikkaa. Salon kaupunginhallitus oli päättänyt 07.02.2011 hyväksyä hakemuksen kuitenkin vain yhden rakennuspaikan osalta seuraavin perusteluin: - Omistuskokonaisuuteen kuuluu myös tila Villa-Pivo Rno 2:43, jonka kiinteistön muodostaminen oli tehty vuonna 1959 ja kiinteistön Villa-Pivo I vuonna 1960. Villa-Pivolle oli rantayleiskaavassa merkitty yksi RA-rakennuspaikka, mutta Villa-Pivo I:lle ei oltu osoitettu yhtään rakennuspaikkaa. - Maanomistaja oli huomauttanut kaavoituksen aikana asiasta ja kaavoituksessa oli päätetty merkitä Villa Pivo I:lle 2 rakennuspaikkaa AO-alueena, mutta alue oli ilmeisesti väärinkäsityksen vuoksi osoitettu naapurikiinteistön alueelle. - Salon kaupunki oli päätöksessään katsonut, että em. tilanne tulee oikaista ja että kiinteistölle Villa- Pivo I kantatilana kuulu yksi rakennuspaikka niillä kriteereillä, joilla Kiskon rantayleiskaava on laadittu. - Kaupunki oli myös edellyttänyt, että Villa-Pivo, Rno 2:43, otetaan mukaan asemakaava-alueeseen. - Kaupunki oli lisäksi hyväksynyt alueen kaavoittajaksi Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n. 2. Ranta-asemakaavaluonnokset Käytiin läpi kaavoittajan laatimat asiakirjat 18.6.2012 VE2; asemakaavakartta ja asemakaavamääräykset, havainnekuva sekä alustava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmista päätettiin seuraavaa: - Kiinteistöille 2:55 ja 2:91 osoitetaan yksi yhteinen rakennuspaikka. - Muodostettavan rakentamisalueen asemakaavamerkintä on RA 2, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa kaksi loma-asuntoa ns. paritaloratkaisuna, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 180 k-m 2 sekä erillinen rantasauna, jonka kerrosala on 25 k-m 2. Rantasauna tulee sijoittaa kiinteistön 2:43 nykyisten rakennusten läheisyyteen alueen pohjoissivulle. - Loma-asuntorakennukset sijoitetaan n. 100 metrin päähän rantaviivasta. - Vapaan rannan aluetta lisätään niin, että sen rantaviivan pituus on 40% kiinteistöjen 2:43 ja 2:55 rantaviivojen pituudesta ja vapaa alue sijoittuu tontin eteläreunaan, jolloin se on yhteydessä viereisen niemen vapaan rannan alueen kanssa. 3. Jatkotoimenpiteet Sovittiin, että Pekka Laatio korjaa kaava-asiakirjat em. päätetyllä tavalla sekä lähettää asiakirjat jatkokäsittelyä varten Maarit Kaipiaiselle ja Timo Alhokkeelle, joka käynnistää kesälomakauden jälkeen asemakaavan käsittelyn Salon kaupungissa noudatettavan käytännön mukaisesti. Pekka Laatio arkkitehti Safa Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D 00120 Helsinki, 010 2309 300

Suur-Näkki Anu Lähettäjä: Kaipiainen Maarit <maarit.kaipiainen@ely-keskus.fi> Lähetetty: 4. heinäkuuta 2014 13:25 Vastaanottaja: Kirjaamo Salo Kopio: Kaupunkisuunnittelu Aihe: kommentteja Villa Pivon ranta-asemakaavan luonnokseen Salon kaupunki Salon kaupunkisuunnittelu / Timo Alhoke on pyytänyt ELY-keskuksen kommenttia Villa Pivon ranta-asemakaavan luonnoksesta, joka on ollut julkisesti nähtävillä 26.9.-28.10.2013 (luonnosaineisto päivätty 24.6.2013) Kaupunki ei pyytänyt ELY-keskukselta lausuntoa nähtävillä olon aikana. Ranta-asemakaavan laatimisen tavoitteena on korjata Kiskon rantayleiskaavaan tullut virhe, joka koskee kantatilojen määrän tulkintaa sekä eräiden rakennuspaikkojen sijoittumista eri omistajien kiinteistöille. Kaavamääräys RA-1 koskee loma-asuntorakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa kaksi loma-asuntoa paritalona. Asuntojen yhteiseksi enimmäiskerrosalaksi on määritelty 200 m2. Kesäkuussa 2012 pidetyssä viranomaisneuvottelussa sovittiin kuitenkin, että asuntojen yhteinen kerrosala on enintään 180 m2. Kyseiseen määräykseen olisi hyvä lisätä talousrakennusten enimmäisala, kuten viereisen tontin RA-määräyksessä on tehty. Kaavaselostuksessa on syytä mainita, miten vapaan rantaviivan määrä mahdollisesti muuttuu verrattuna nyt voimassa olevaan yleiskaavaan. Villa Pivon kaavaluonnoksen selostuksessa asiasta ei ole mainintaa. Aihe oli esillä viranomaisneuvottelussa. Muilta osin Villa Pivon kaavaluonnoksesta ei ole kommentoitavaa. Maarit Kaipiainen - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Maarit Kaipiainen ylitarkastaja / överinspektör 0295 022 874 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland PL / PB 523, 20101 Turku / Åbo Huom. käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku / obs. besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo 1

SALON KAUPUNKI Rakennus- ja ympäristölautakunta 177 10.12.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Kiskon Villa-Pivon ranta-asemakaavan ehdotuksesta 1752/10.02.04.00/2013 Rakennus- ja ympäristölautakunta 177 Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö Reima Rae, reima.rae@salo.fi, (02) 778 2300, vs. lupa-arkkitehti Mia Saloranta, mia.saloranta@salo.fi, (02) 778 2310, ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi, anne.kari-nummi@salo.fi, (02) 778 7802, terveystarkastaja Sami Saari, sami.saari@salo.fi, (02) 778 4607 Kaupunkisuunnitteluosasto on pyytänyt lausuntoa Kiskon Villa-Pivon ranta-asemakaavaehdotuksesta. Suunnittelualue käsittää Salon kaupungin Kiskon kirkonkylän Määrjärven rannalla olevat tilat Villa-Pivo (Rno 2:43), Villa-Pivo I (Rno 2:55) ja Villa-Pivo II (Rno 2:91). Kaikki alueen rakennukset sijaitsevat tilan Rno 2:43 alueella. Tiloista kaksi vanhinta (Rno 2:43 ja 2:55) ovat ns. kantatiloja, joiden voidaan katsoa muodostavan myös itsenäiset rakennuspaikat. Alue on pääosin suuripuista havumetsää kasvava länteen laskeutuva rinne. Ranta-asemakaavan tavoitteena on määrittää vuosina 1999-2000 laaditun rantayleiskaavan alueella sijaitsevien tilojen käyttötarkoitus, rakennuspaikan ulottuvuus sekä rakennusoikeudet. Alueet kuuluvat Kiskon rantayleiskaavassa pieneltä osin loma-asuntoalueeksi osoitettuun RA-alueeseen, maa- ja metsätalousalueeksi osoitettuun M-alueeseen ja lisäksi MY-alueeseen. Aikanaan samaan omistuskokonaisuuteen on kuulunut myös toinen osa edellä mainitusta RA-alueesta (Rno 2:43) eli käytännössä omistuskokonaisuudelle on merkitty yksi RA-rakennuspaikka muun osan ollessa rakentamatonta RA- ja M-aluetta. Tilojen omistuskokonaisuudella on ollut kaksi ns. kantatilaa rantayleiskaavan laatimisvaiheessa, koska erillisen tontin (Rno 2:43) muodostuminen tapahtui jo vuonna 1959. Toisen tilan ollessa rakentamaton kaavoituksessa päätettiin, että toisen rakennusoikeus siirretään AO-alueeksi (2 rakennuspaikkaa) etäämmälle rannasta. Tämä kaavamerkintä osoitettiin kuitenkin naapurin alueelle. Vahvistuneen kaavan vuoksi naapurilta ei voida edellyttää merkinnän poistamista, joten tilanne oikaistaan ranta-asemakaavassa. Laadittavan ranta-asemakaavan tarkoituksena on kaavoittaa M- ja MY-alueille yksi rakennuspaikka. Luonnontilainen rantavyöhyke säilytetään ennallaan. Rakennusvalvonta:

SALON KAUPUNKI Rakennus- ja ympäristölautakunta 177 10.12.2014 Kaavaselostuksessa on maininta kerrosluvuista RA-1 -korttelissa: Loma-asuinrakennus saa olla maksimissaan kaksikerroksinen, muut rakennukset yksikerroksisia. Tämä olisi syytä mainita kaavamääräyksissä. Ympäristönsuojelu: Villa-Pivon ranta-asemakaavan yleiset määräykset- osion viimeinen lause tulee korvata lauseella; Jätevesien käsittely tulee toteuttaa jätevesiä koskevan lainsäädännön ja ympäristönsuojeluviranomaisen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Kaava-alueella tulee erityisesti saunan sijoittamisessa huomioida jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset ja vähimmäisetäisyydet. Ympäristöterveydenhuolto: Ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomauttamista asemakaavaehdotuksesta. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Kiskon Villa-Pivon ranta-asemakaavaehdotuksesta: Kaavaselostuksessa on maininta kerrosluvuista RA-1 -korttelissa: Loma-asuinrakennus saa olla maksimissaan kaksikerroksinen, muut rakennukset yksikerroksisia. Tämä olisi syytä mainita kaavamääräyksissä. Villa-Pivon ranta-asemakaavan yleiset määräykset- osion viimeinen lause tulee korvata lauseella: Jätevesien käsittely tulee toteuttaa jätevesiä koskevan lainsäädännön ja ympäristönsuojeluviranomaisen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Kaava-alueella tulee erityisesti saunan sijoittamisessa huomioida jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset ja vähimmäisetäisyydet. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.

SALON KAUPUNKI Rakennus- ja ympäristölautakunta 177 10.12.2014

1 Salon kaupunki Ranta-asemakaavan selostus, liite 6 24.6.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMISTA SALON KAUPUNGIN KISKON KIRKONKYLÄN TILOJEN VILLA-Pivo (Rno 2:43), VILLA-PIVO I (Rno 2:55) JA VILLA-PIVO II (Rno 2:91) ALUEILLA. 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Salon kaupungin Kiskon kirkonkylän Määrjärven rannalla olevia tiloja Villa-Pivo (Rno 2:43), Villa-Pivo I (Rno 2:55) ja Villa-Pivo II (Rno 2:91). Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on 2,13 ha. Kaikki alueen rakennukset sijaitsevat tilan Rno 2:43 alueella. Tiloista kaksi vanhinta (Rno 2:43 ja 2:55) ovat ns. kantatiloja, joiden voidaan katsoa muodostavan myös itsenäiset rakennuspaikat. Alue on pääosin suuripuista havumetsää kasvava länteen laskeutuva rinne. Sijaintikartta, liite 1. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ranta-asemakaavan tavoitteena on määrittää vuosina 1999-2000 laaditun rantayleiskaavan alueella sijaitsevien tilojen käyttötarkoitus, rakennuspaikan ulottuvuus sekä rakennusoikeudet. Alueet kuuluvat Kiskon rantayleiskaavassa pieneltä osin loma-asuntoalueeksi osoitettuun RA-alueeseen, maa- ja metsätalousalueeksi osoitettuun M-alueeseen ja lisäksi maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on maisemallisia arvoja ja luontoarvoja (MY-alue). Aikanaan samaan omistuskokonaisuuteen on kuulunut myös toinen osa edellä mainitusta RA-alueesta (Rno 2:43) eli käytännössä omistuskokonaisuudelle on merkitty yksi RA-rakennuspaikka muun osan ollessa rakentamatonta RA- ja M-aluetta. Tilojen omistuskokonaisuudella on ollut kaksi ns. kantatilaa rantayleiskaavan laatimisvaiheessa, koska erillisen tontin (Rno 2:43) muodostuminen tapahtui jo vuonna 1959. Toisen tilan ollessa rakentamaton kaavoituksessa päätettiin, että toisen rakennusoikeus siirretään AO-alueeksi (2 rakennuspaikkaa) etäämmälle rannasta. Tämä kaavamerkintä osoitettiin kuitenkin naapurin alueelle. Vahvistuneen kaavan vuoksi naapurilta ei voida edellyttää merkinnän poistamista, joten tilanne oikaistaan ranta-asemakaavassa. Laadittavan ranta-asemakaavan tarkoituksena on kaavoittaa M- ja MY-alueille yksi rakennuspaikka. Luonnontilainen rantavyöhyke säilytetään ennallaan. Salon kaupunki edellyttää, että myös Villa-Pivo (Rno 2:43) otetaan mukaan kaava-alueeseen. MRL 74 :n mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen hakemukseen ryhtymistä hakija on ollut yhteydessä kaupunkisuunnitteluun. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

2 3. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Kaavoituksen alkuvaiheen idealuonnokset tehdään selvitysten, osallisten ja kuntalaisten mielipiteiden pohjalta. Luonnokseen tehdään muutoksia tarpeen mukaan ja kun muutostarpeita ei enää esiinny, asetetaan kaavaehdotus kuntaan hyväksytettäväksi. Tarkemmin kaavoitusprosessista ja sen aikataulusta myöhemmin tässä suunnitelmassa. 4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ranta-asemakaavalla pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon olemassa oleva luonnonympäristö, maanomistusolot sekä maanomistajan toivomukset. 4.1 Ympäristövaikutukset Tarvittavat selvitykset on laadittu rantayleiskaavan laatimisen yhteydessä 1999-2000. 4.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavatyössä arvioidaan kaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Kaavan kaikista toteuttamiskustannuksista vastaavat alueen maanomistajat. 4.3 Muut vaikutukset Kaavatyössä arvioidaan kaavan muut mahdolliset vaikutukset. 5. OSALLISET Kaavan pääosallisia ovat kaava-alueen maanomistajat. Kaavan muita osallisia ovat lähialueiden muut maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaava-alueen tilat Rno 2:55 ja Rno 2:91 omistavat arkkitehti Pekka Laatio ja DI Eero Laatio. Viranomaisosallisia ovat: - Salon kaupunki - Varsinais-Suomen Liitto - Varsinais-Suomen ELY-keskus 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia. Rajanaapureille lähetetään tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma syksyn 2013 aikana. Kaavoitushankkeen alkamisesta ilmoitetaan Salon seudun sanomissa. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa ei kaavasta tiedoteta kirjeitse muille kuin suunnittelualueen ulkopaikkakuntalaisille rajanaapureille sekä sellaisille, jotka sitä erikseen ovat pyytäneet. ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa vuorovaikutus tapahtuu viranomaisneuvotteluissa sekä postitse. Ensimmäinen neuvottelu on pidetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa 29.6.2012. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

3 Lehtikuulutusten lisäksi kaavan etenemisestä ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Salon kaupungin kotisivuilla: www.salo.fi/rantaasemakaavat Ilmoituslehtenä käytetään Salon seudun sanomia. Kuulutuksissa ilmoitettujen aikojen puitteissa kaava-asiakirjoja on nähtävillä entisellä Halikon kunnantalolla, mutta myös muina aikoina voi kunnantalolla käydä esittämässä mielipiteitään. Paras tapa kysellä kaavasta tai vaikuttaa siihen on ottaa yhteyttä suoraan kaavoittajaan tai maanomistajaan. 7. KAAVATYÖN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Kaava laitettu vireille kh 7.2.2011 Vireilletulo ja OAS kuulutettu syksy 2013 Kaavaluonnos nähtävillä syksy 2013 Kaavaehdotus nähtävillä syksy 2013 Kaavan hyväksyminen talvi 2013-2014 8. YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki: Timo Alhoke, kaavoitusinsinööri puh. (02) 778 5113, timo.alhoke@salo.fi, www.salo.fi Hannu Koisti, Maankäyttöinsinööri puh. (02) 778 5110, hannu.koisti@salo.fi, www.salo.fi Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Laatio Oy Pekka Laatio, arkkitehti SAFA puh. 050 3149 303, pekka.laatio@laatioark.fi, www.laatioark.fi Liitteet: Liite 1: kaava-alueen sijaintikartta Liite 2: kaavamuutosalue Liite 3: kaavaote, voimassa oleva rantayleiskaava ja kaavamääräykset Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

4 Liite 1. Sijaintikartta (karttapohja Maanmittauslaitos) Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300

5 Liite 2. Kaavamuutosalue. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, Isokatu 19 B, 90100 Oulu / Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki, 010 2309 300