Viihtymistä, kntakteja ja hyötyä sähköiset mediat kuudeslukkalaisen silmin Ltta Tuminen Kasvatustieteen pr gradu -tutkielma Syksy 2009 Opettajankulutuslaits Jyväskylän ylipist Ohjaajat: Emma Kstiainen, Mari Hankala
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Kasvatustieteiden tiedekunta Tekijä Authr Ltta Tuminen Laits Department Opettajankulutuslaits Työn nimi Title Viihtymistä, kntakteja ja hyötyä sähköiset mediat kuudeslukkalaisen silmin Oppiaine Subject Kasvatustiede Aika Mnth and year Julukuu 2009 Tiivistelmä Abstract Työn laji Level Pr gradu -tutkielma Sivumäärä Number f pages 87 + 9 Media n nykypäivänä suuri ja alati kasvava sa elämäämme, ja lapset ja nuret vat sen käytössä edelläkävijöitä. Tämän tutkimuksen tarkituksena likin selvittää, minkälaisia merkityksiä sähköisillä mediilla (tietkne/internet, elektrniset pelit, televisi ja kännykkä) n yhden kuudennen lukan ppilaille. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitä sähköisiä mediita tutkimuksessa mukana levat lapset käyttävät ja miten. Tutkimuksessa käytettiin menetelmien ja aineistjen triangulaatita, jllin tutkimuksessa yhdistyivät sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Käytettyjä tutkimusaineistja livat kyselylmakkeet, mediakirjitelmat, päiväkirjat ja psterit. Kirjitelmia ja pstereita lähestyttiin laadullisesti teriahjaavan sisällönanalyysin avulla, kyselyjä analysitiin määrällisesti ja päiväkirjja sekä laadullisesti että määrällisesti. Sisällönanalyysi ja tutkimuksen taustateria sittivat, että tutkimuksessa mukana levilla mediilla n pääasiassa klmenlaisia merkityksiä kuudeslukkalaisille: viihtymisen ja rentutumisen merkitykset, ssiaaliset merkitykset sekä hyödyn merkitykset. Ne näkyivät hyvin myönteisinä ja kunkin median khdalla hieman eri tavin. Elektrnisilla peleillä ja televisilla painttuivat viihtymisen ja rentutumisen merkitykset, kännykällä ssiaaliset merkitykset ja tietkneella/internetillä melk tasaisesti kaikki klme merkitystä. Tulkset sittivat myös, että ppilaat käyttävät kaikkia tutkimuksen khteena lleita mediita mnipulisesti. Tärkeimmäksi mediaksi kuudeslukkalaiset arvttivat kuitenkin kännykän. Tulsten mukaan näyttäisi siltä, että kuudeslukkalaiset eivät näe median käytöllä levan juurikaan hunja pulia. Tulsten perusteella vidaan päätellä, että eri mediiden merkitykset näyttäytyvät kuudeslukkalaisille psitiivisina. Sähköiset mediat avaavat mahdllisuuksia kmmunikintiin, viihtymiseen ja arjen sujumiseen. Tulkset nstavat myös esiin mediakasvatuksen tärkeyden siihen tulisi panstaa sekä kuluissa että kdeissa. Asiasanat Keywrds Mediakasvatus, mediiden merkitykset, sähköiset mediat, mediakriittisyys, lapset ja nuret Säilytyspaikka Depsitry Aalln kirjast Muita tietja Additinal infrmatin
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 6 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA... 8 2.1 Mediakasvatustutkimus ja tutkimusalue... 8 2.2 Mitä medialla tarkitetaan?... 11 2.3 Kehityspsyklginen ja mediataitjen kehitys... 13 2.4 Median vaikutukset lapsiin ja nuriin hulen ja hyödyn diskurssit... 16 2.5 Miksi mediaa käytetään?... 18 2.5.1 Mediankäytön mnet syyt... 18 2.5.2 Viihtyminen ja rentutuminen... 19 2.5.3 Ssiaalinen käyttö... 20 2.5.4 Tiednhaku... 21 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN... 22 3.1 Tutkimuksen khderyhmä ja tutkimuksen tavitteet... 22 3.2 Tutkimuskysymykset... 23 3.3 Tutkimusmetdit ja metdien triangulaati... 24 3.4 Aineistn analyysi... 27 4 TULOKSET... 31 4.1 Mediiden merkitykset... 31 4.2 Viihtymisen ja rentutumisen merkitykset... 32 4.2.1 Netistä mnipulisesti viihdettä... 32 4.2.2 Pelaamista viihtymis- ja rentutumismielessä... 35 4.2.3 Oleskelua televisin ääressä... 38 4.2.4 Musiikkia kännykästä... 39 4.3 Ssiaaliset merkitykset... 41 4.3.1 Pikaviestintää ja kuvagalleriita... 41 4.3.2 Pelikavereita verkssa ja ktna... 45 4.3.3 Puheenaiheina TV-hjelmat... 48 4.3.4 Puheluja ja tekstiviestejä... 50 4.4 Hyödyn merkitykset... 51 4.4.1 Internetin hyötykäyttö... 51 4.4.2 Pelien pettava merkitys... 53 4.4.3 Televisin pettava merkitys... 55 4.4.4 Kännykkä arjen sujuvittajana... 57 4.5 Sähköisten mediiden käyttö yleisesti... 58
4.6 Mediiden hunt pulet... 64 5 POHDINTA... 67 5.1 Tutkimustulsten tarkastelua... 67 5.2 Tutkimuksen arviintia... 72 5.3 Tutkimuksen merkitys, lutettavuus ja jatktutkimushaasteet... 73 KIRJALLISUUS... 79 LIITE 1: Saatekirje... 88 LIITE 2: Kyselylmake... 89 LIITE 3: Kirjitelma-aiheet... 94 LIITE 4: Mediapäiväkirja... 95
1 JOHDANTO Nykypäivänä media vaikuttaa lasten elämään enemmän kuin kskaan aikaisemmin. Media n digitalisitumisen ja tarjnnan lisääntymisen myötä kehittynyt valtavalla vauhdilla ja sen rli n kasvanut tällä vusituhannella lasten ja nurten arjessa ja vurvaikutuksessa (Salkski & Mustnen 2007, 15). Lapset ja nuret vatkin keskeisiä median käyttäjiä ja maksuvat ensimmäisinä uuden mediakulttuurin sekä mediankäyttötavat. Mediat näyttävät tulevan luntevasti mukaan lapsuuteen: lapsi saa vanhempien vanhat kännykät leikkikaluiksi, välillä hän kats pätkän lastenhjelmaa televisista ja autssa n pieni DVD-sitin pitkiä ajmatkja helpttamassa. 2000-luvulla n alettu puhua käsitteestä diginatiivi sukuplvi (esim. Prensky 2001), jka n varhaisimmasta lapsuudesta asti tttunut digitaalisen ajan palveluihin ja välineisiin. Varttuessaan lapsista tulee itse aktiivisempia median käyttäjiä, ja alakululainen hallitsee j mnen median käytön. Murrsikäisen median käyttöön heijastuvat yhä enemmän man identiteetin rakentaminen, idelgiset phdinnat ja tunne-elämysten hakeminen. (Salkski & Mustnen 2007.) Median vaikutuksesta lapsiin llaan hulissaan mnesta syystä. Median katstaan esimerkiksi vievän aikaa muilta timinnilta ja passivivan lasta. Liikunta-alan ammattilaiset pulestaan tuskastelevat lasten vähäistä liikkumista ja pitkiä istuntja tietkneen ääressä. Varsinkin Jkelan ja Kauhajen kulusurmien jälkeen n kyselty hulestuneena, mitä arvja media lapsille ja nurille välittää ja minkälaisen mallin se elämästä antaa. Kuitenkin media vaikuttaa lasten elämään myös psitiivisesti: se n tutkimusten mukaan hyvä ppimisen lähde (esim. Emmers-Smmer & Allen 1999; Ermi, Heliö & Mäyrä 2004) ja mnille tärkeä ssiaalinen yhteisö (esim. Jkinen & Phjla 2007; Salkski & Mustnen 2007). Median suuri vaikutus nykyaikaamme n nstanut mieleeni kysymyksiä: minkälaiseen maailmaan ja millaisin arvin lapset ja nuret Sumessa kasvavat? Mitä minä vin tulevana pettajana tehdä mediakasvatuksen eteen, tai mitä minun pitäisi tehdä? Tisaalta len tietinen siitä, että medialla n mnia
7 psitiivisia vaikutuksia lasten elämään ja että katsmme asiaa usein hieman ulkpulisina. Me aikuiset nimeämme helpsti median hunt ja hyvät pulet. Emme kuitenkaan pysty asettumaan lasten asemaan ja määrittelemään heidän pulestaan, mitä eri mediat heille merkitsevät ja miten he niiden käytön kkevat. Myös lasten antamat merkitykset median käytölleen vivat lla erilaiset kuin aikuisilla. Muun muassa yhteisölliset internetsisällöt, jissa kntaktit kavereihin krstuvat, vat lapsille ja nurille arkipäivää mutta usein vanhemmille tuntemattmia. Lisäksi murrsikäiselle median idlit ja vertailukhteet antavat malleja, jiden kautta hän peilaa identiteettiään (Salkski & Mustnen 2007, 23). Tässä tutkimuksessa äänessä vat yhden kuudennen lukan ppilaat. Tutkielmassa tarkastellaan lasten media-arkea ja pyritään kuvaamaan sitä, miten lapsi itse median käytön kkee. Tutkimus keskittyy sähköisiin mediihin, tietkneeseen/internetiin, elektrnisiin peleihin, televisin ja kännykkään, ja etsii vastauksia siihen, minkälaisia merkityksiä näillä mediilla n yhden kuudennen lukan ppilaille. Tutkimukseni tarkastelee myös sähköisten mediiden käyttöä yleisesti sekä niihin käytettäviä tuntimääriä. Laaja tutkimuskirjallisuus kulkee tutkielman mukana siten yhteen tämän ja muiden tutkimusten tulksia ja auttaa näkemään, millaista n sumalaisen lapsen mediaarki 2000-luvulla.
8 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 2.1 Mediakasvatustutkimus ja tutkimusalue Mediakasvatukseen liittyviä tutkimuksia n tehty Sumessa useita vusikymmeniä, vaikkakin alaa vat vieneet eteenpäin lähinnä aktiiviset yksilöt ja pieni alasta kiinnstunut jukk (Ktilainen & Suranta 2005, 73). Aiheen ajankhtaisuuden ja median kehittymisen sekä median käytön npean lisääntymisen vuksi mediakasvatusalueen tutkimukset vat erittäin tarpeellisia. 2000-luvulla mediakasvatuksen kysymykset vat liittyneet muun muassa uusiin mediihin, lasten ja nurten mediasuhteisiin, ssiaaliseen mediaan sekä median uhkiin ja mahdllisuuksiin (Kupiainen, Sintnen & Suranta 2007, 16). Erityisesti median vaikutukset lapsiin ja nuriin n aihe, jka nusee usein esiin ihmisten arkipuheissa. Aiheesta n myös tehty kattava tutkimuskatsaus: Median vaikutukset lapsiin ja nuriin (Salkski & Mustnen 2007). Tutkimuskatsauksessa käsitellään median vaikutuksia ja riskitekijöitä lasten ja nurten kehitykseen. Katsauksessa tarkastellaan laaja-alaisesti median yhteyksiä psyklgiseen hyvinvintiin, kgnitiiviseen, fyysiseen ja ssiaaliseen sekä tunneelämän kehitykseen. Tutkimustiedn lisäksi katsaus esittelee mediakasvatusalan ja lastensujelun käytänteitä eri maissa ja raprti näistä saatuja kkemuksia. (Salkski & Mustnen 2007, 14.) Myös lasten mediaympäristöä n tutkittu. Mä n nyt nline! Lasten mediaympäristö muutksessa -tutkimuksessa tavitteena li hahmttaa millaisessa mediaympäristössä lapset ja nuret nyky-sumessa elävät, miten he käyttävät mediita ja miten media asettuu heidän kkemukseensa ja elämänsä kknaisuuteen (Nppari, Uusital, Kupiainen & Lustarinen 2008). Tutkimuksen khderyhmään kuului 5 14-vutiaita lapsia, jista sa, erityisesti 11 14-vutiaista, li niin santtuja mnikanavanuria, jtka käyttivät viestinnässään mnipulisesti eri mediateknlgiita. Uudet teknlgiat kerrstuivat vanhjen palvelujen ja
9 teknlgiiden päälle, ja mediita käytettiin sen mukaan, kuin tilanteeseen spi. Mnen median yhtäaikaisuus li kuvaavaa tutkittavien nurten median käytölle. Ktilainen ja Rantala (2008) vat pulestaan tutkineet nurten mediavaikuttamista ja sen tukemista erityisesti kulussa ja nuristyössä. Jyväskylän ylipistn Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat -tutkimushankkeessa taasen selvitettiin, millaisten tekstien, kielten ja mediiden ympäröiminä yhdeksäslukkalaiset ppilaat ja yläkulussa työskentelevät äidinkielen ja vieraiden kielten pettajat elävät (Luukka, Pöyhönen, Huhta, Taalas, Tarnanen & Keränen 2008). Lisäksi viime vusina n tehty muutamia lasten ja nurten maailmassa yleiseen mediaan, televisin, liittyviä väitöskirjja. Tutkimusta n tehty esimerkiksi lasten televisin katseluun liittyvistä pelista (Krhnen 2008) sekä televisin katselun yhteyksistä ppimistulksiin (Reinikainen 2007). Mediakasvatuksen alueeseen liittyvät myös Ktilaisen (2001), Kupiaisen (2005) ja Stamaan (2009) tutkimukset. Vunna 2006 petusministeriö käynnisti Mediamuffinssi-hankkeen, jnka tarkituksena n kehittää mediakasvatusta ja mediakasvatuksen ppimateriaaleja alle 8-vutiaille ja heidän vanhemmilleen. Mediamuffinssi-hankkeen pilttitutkimus tteutettiin keväällä 2006, jllin siitä julkaistiin myös tutkimusraprtti (Kupiainen, Niinistö, Phjla, & Ktilainen 2006). Mediamuffinssin pilttitutkimus timi aineistna myös viime vunna Jyväskylän ylipistssa julkaistussa pr gradussa (Jhnsn 2008), jssa tutkittiin, millainen rli medialla n 2 9-vutiaiden lasten arjessa. Lisäksi Jyväskylän ylipistn pr gradu -tutkimuksissa n viime vusina tutkittu muun muassa, miten vanhemmat timivat lasten mediamaailman välittäjinä (Miettinen 2005) sekä kuudeslukkalaisten ja median khtaamista vapaa-ajalla (Leht 2008). Omassa tutkimuksessani tärkeää n lasten ma näkökulma: se, millaisia merkityksiä he itse näkevät mediankäytöllään levan.
10 Tutkimukseni lähtökhdat vat kasvatustieteelliset ja liittyvät mediakasvatuksen kenttään. Mediakasvatustutkimus n pikkitieteellistä tutkimusta, jhn limittyy sekä kasvatus- että viestintätieteellinen alue (Ktilainen & Suranta 2005, 73). Kasvatustieteellisen tutkimuksen keskeisin kysymys liittyy siihen, miten ihmisen kasvua, kehitystä ja ppimista vitaisiin hjata ja tukea (Hirsjärvi & Huttunen 1995, 99). Kasvatustieteissä mediakasvatuksen tutkimusta tehdäänkin muun muassa lasten kasvun tukemisen kysymyksistä (Ktilainen & Suranta 2005, 74). Tutkimukseni kasvatustieteellisyys näkyy muun muassa siinä, että tutkimuksen khteena vat ppilaat ja heidän timintansa: median käyttö ja ppilaiden mediille antamat merkitykset. Tutkimukseeni limittyy myös kasvatustieteen alueesta kehityspsyklgia ja kasvatusssilgia. Tutkimuksessani esiin tulevat tiedt ppilaiden median käytöstä ja heidän mediille antamistaan merkityksistä auttavat tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä mediakasvatuksen näkökulmasta. Kasvatustieteen alueen lisäksi n syytä nstaa esille myös se kenttä, jhn tutkimus viestintätieteellisestä näkökulmasta kuuluu. Tutkimuksessani yhdistyy käyttötarkitustutkimuksen ja mediaetngrafian perinne. Käyttötarkitustutkimus nusee niin kutsutusta mass cmmunicatin research (MCR) -traditista (Pietilä 1998). Käyttötarkitustutkimus tarkastelee kuitenkin jukkviestinnän vastaantta päinvastaisesta suunnasta kuin perinteinen MCR, sillä humin keskipisteenä n jukkviestinnän vaikutusten sijaan sen käyttö (Ridell 1998, 438). Käyttötarkitustutkimus selvittää, mitä ihmiset tekevät viestimillä ja mihin tarkituksiin he niitä käyttävät (Pietilä 1998, 402). 1980-luvun pulivälissä paikkansa vahvistanut mediaetngrafinen tutkimus khdisti humin yleisön sijasta median käyttöön ja sen merkityksiin (Ridell 1998). Mediaetngrafia krstaakin merkityksellistämisen tarkastelua sana jkapäiväistä elämää. Tutkimuksessa pyritään lähestymään niitä tapja, jilla ihmiset käyttävät ja merkityksellistävät viestimiä. Samalla halutaan tutkia myös sitä, miten ihmiset ymmärtävät man suhteensa jukkviestintään. (Ridell 1998, 441, 445.)
11 Tarkastelen tutkimuksessani sekä kuudeslukkalaisten median käyttöä (käyttötarkitustutkimus) että niitä merkityksiä, jita he mediankäytölleen antavat (mediaetngrafia). Sain myös etngrafisen näkökulman tapaan mahdllisuuden seurata lasten mediankäyttöä heidän autenttisessa kuluarjessaan. 2.2 Mitä medialla tarkitetaan? Lasten ja nurten mediaympäristö n muuttunut varsinkin 1990-luvulla ja 2000- luvun alussa. Sumi nkin muiden länsimaiden mukana siirtynyt digitaaliseen aikakauteen, jsta ei menneeseen le paluuta (Kupiainen & Sintnen 2009, 17). Negrpnte (1996, 240) n kutsunut tämän digitaalisen aikakauden vahvuuksiksi muun muassa kykyä hajauttaa ja lla maailmanlaajuinen, kykyä yhtenäistää ja kykyä tarjta mahdllisuuksia. Digitaalinen aikakausi n hajauttanut tiedn käyttötarkitusten mukaan eri laitteisiin, jtka pystyvät kuitenkin viestimään yhdessä. Digitaalinen aika n myös maailmanlaajuista: nuret vivat ystävystyä, tehdä yhteistyötä, leikkiä ja mudstaa naapuruussuhteita ilman maantieteellisiä rajitteita. Tällä kaikella n selvä yhtenäistävä vaikutus, ei vain ihmisten vaan myös järjestelmien kesken. Lisäksi digitaalinen tdellisuus tarjaa lähes lputtmasti mahdllisuuksia. (Negrpnte 1996, 166, 241 242.) Näitä mahdllisuuksia vivat lla esimerkiksi yhteydenpit ja tutteiden tilaaminen ympäri maailmaa, infrmaatin npea levittäminen ja tiedn saannin helppus. Negrpnten mainitsemiin digitaalisen aikakauden vahvuuksiin liittyy kiinteästi myös se, mitä medialla ikeastaan tarkitetaan. Media n jtakin, mitä käytämme kmmunikidessamme tisten ihmisten kanssa epäsurasti, ei niinkään kasvtusten (Buckingham 2003, 3). Buckinghamin mukaan tällainen määritelmä kert jtain leellista mediasta. Media ei tarja läpinäkyvää ikkunaa maailmaan, vaan kanavan, jnka läpi representaatit ja (mieli)kuvat maailmasta vidaan viestittää epäsurasti. Media tarjaa pikemmin valikituja versiita maailmasta kuin suran pääsyn siihen. (Buckingham 2003, 3.)
12 Sen sijaan uuden (sumalaisen) mediasanastn mukaan media n sama kuin jukkviestintä tai jukkviestimet kllektiivisena ilmiönä. Media tuttaa infrmaatita, fantasiaa, unelmia ja mielihyvää viihteen avulla. Lisäksi media n yksi keskeisimmistä yhteisöllisyyden kkemisen paikista. (Kuutti 2006, 129.) Jhn Fiske (1992, 35) n jakanut median välineellisten minaisuuksiensa pulesta klmeen lukkaan: suraan mediaan, esittävään mediaan sekä mekaaniseen mediaan. Surassa mediassa viestijän läsnäl n edellytys, sillä viestijä n itse media (ääni, kasvt, keh, puhutut sanat, ilmeet ja eleet). Tässä suhteessa Fisken käsitys mediasta n erilainen kuin vaikkapa Buckingahmilla, sillä Buckinghamilla krstuu ajatus mediasta epäsurana kanavana. Fisken esittävän median määritelmässä media käyttää kulttuurisia ja esteettisiä käytänteitä timiakseen tekstin lujana ja n itse viestijästä riippumatn viestinnän tute (kirja, maalaus, arkkitehtuuri jne.). Mekaaninen media timii sekä suran että esittävän median fyysisenä välittäjänä ja hyödyntää teknisesti lutuja kanavia (puhelin, radi, televisi, elkuva, jukkviestimet). (Fiske 1992, 35.) Ajatus mediasta välittäjänä n pulestaan yhteistä Fiskelle (1992) ja Buckinghamille (2003). Salkski ja Mustnen (2007, 15) sisällyttävät media-käsitteeseen printtimedian eli lehdet, kirjat ja muun painetun sanan, kuvat, valkuvat, radin, elkuvan, televisin, videt, DVD:t, elektrniset pelit (tietknepelit, knslipelit, nettipelit), internetin, puhelimen sekä mainkset. Inkinen (2005, 12) pulestaan puhuu mediamaailmasta, jka n viestinnällinen kknaisympäristö, jhn sisältyy kuvallinen, sanallinen ja vurvaikutteinen ulttuvuus. Tähän ympäristöön kuuluvat niin mainkset, televisi-hjelmat, painetut tekset kuin erilaiset sähköisten viestimien avulla tteutetut vurvaikutustapahtumatkin. (Inkinen 2005, 12.) Tässä tutkimuksessa keskitytään median laajasta kentästä seuraaviin sähköisiin mediihin: televisin, tietkneeseen/internetiin, kännykkään ja elektrnisiin peleihin. Elektrnisilla peleillä tarkitetaan Salksken ja Mustsen (2007, 15) tapaan tietknepelejä, knslipelejä sekä nettipelejä.
13 2.3 Kehityspsyklginen ja mediataitjen kehitys Tässä luvussa tarkastellaan lasten median käytön ja kehityspsyklgisen kehityksen yhteyksiä. Varttuessaan lapsista tulee yhä aktiivisempia median käyttäjiä. He eivät le vain passiivisia mediasisältöjen vastaanttajia, vaan he luvat itse aktiivisesti merkityksiä ja vivat tuttaa sisältöjä (Nppari ym. 2008, 9). Alakuluikäiset vat Salksken ja Mustsen (2007, 22) mukaan median suurkuluttajia. Mediasuhteen ja -ymmärryksen kehittymiseen vaikuttaa suuresti lukutaidn saavuttaminen. Alakululainen n tiedn etsijänä aktiivinen sekä innstunut lukija, pelaaja ja tietkneen ja televisin käyttäjä. 9 12-vutiaan ssiaalinen ymmärrys n siinä määrin kehittynyt, että hän tu mediatulkintaan yhä enemmän mia tulkintakehyksiään, jiden kautta hän arvttaa ja kyseenalaistaa mediasisältöjä. Varhaisnuren ajattelu kehittyy abstraktimpaan ja symblisempaan suuntaan ja hänellä n kypsyyttä arvttaa mediasisältöjä emtinaalisen realismin näkökulmasta, tunnistaa steretypiita ja arviida esitysten esteettisiä minaisuuksia. Varhaisnuren n myös mahdllista arviida uutislähetysten uskttavuutta ja realismia ainakin niissä asiissa, jissa hänellä n maa elämänkkemusta. Murrsikäistä alkavat kiinnstaa myös idelgiset phdinnat ja maailman tapahtumat. Edellytykset ymmärtää ja käsitellä mediaviihteen herättämiä tunne-elämyksiä, kuten seksi-, kauhu- ja väkivaltakuvauksia, paranevat. Myös edellytykset jäsentää tiettulvaa ja maailman uutisia kehittyvät. (Salkski & Mustnen 2007, 22 23.) Kuudeslukkalaiset vat yleensä 12 13-vutiaita. He vat siirtymässä tai j siirtyneet khti murrsikää. Jtkut kuudeslukkalaisista vivat elää vielä latenssiikää, jka n erityinen ahmimisikä kirjjen ja median kulutuksessa. Murrsiässä sen sijaan krstuu man identiteetin etsiminen myös mediasuhteissa. Salkski ja Mustnen vat käsitelleet tutkimuksessaan eri-ikäisten lasten ja nurten mediataitja kkavasti kehitysvaiheisiin peilaten. Seuraavissa taulukissa he vat eritelleet latenssi-ikäisten ja murrsikäisten kehitysvaiheet ja mediataidt. (Salkski & Mustnen 2007, 27 28.)
14 TAULUKKO 1. Latenssi-ikäisten kehitysvaiheet ja mediataidt (Salkski & Mustnen 2007, 27 28) Latenssi-ikä, 7 11 ( 13) v Tunne-elämän kehitys: mutkatn tunne-elämä, justavuus, elämysten ja tariniden him Tietjen ja taitjen kehitys: aktiivisuus, puuhastelu Ajattelun kehitys: symblinen ajattelu, syy-seuraussuhteet Ssiaaliset taidt: hyvät ssiaaliset taidt, kulu, kaverit, harrastukset krstuneen tärkeitä, tytöt ja pjat missa ryhmissään Mraalin kehitys: svinnaisen mraalin vaihe Mediataidt: Median, pelien ja kirjjen suurkulutus Nettiympäristöstä ssiaalisen vurvaikutuksen tärkeä kanava Kriittinen ajattelu kehittyy: mainkset ja timitukselliset jutut ertetaan myös internetissä Mediasta ulknäkö- ja isna lemisen paineita TAULUKKO 2. Murrsikäisten kehitysvaiheet ja mediataidt (Salkski & Mustnen 2007, 28) Murrsikä (12 17 v.) Tunne-elämän ja identiteetin kehitys: identiteetin etsintä tärkein kehitystehtävä: persnallinen, ssiaalinen, emtinaalinen, seksuaalinen, fyysis-mtrinen ja suritusminäkuva, tunteet vimistuvat, seksuaalisuus painttuu Ssiaalinen kehitys: itsenäistyminen vanhemmista, kapina, irtitt, rlikkeilut Mraalinen kehitys: periaatteellisen mraalin vaihe Mediataidt: minän peilaaminen median malleihin idlit, esikuvat, sankarit tärkeitä ikärasismi : vain vertaisryhmän mielipiteet painavat kriittinen ajattelu, kyseenalaistaminen median käyttö man alakulttuurin ilmentämisessä Latenssi-ikäisten mediataidissa, kuten myös kehitysvaiheessa, krstuvat aktiivisuus ja puuhastelu niin kavereiden, harrastusten kuin erilaisten mediasisältöjenkin parissa. Kriittinen ajattelu n kehittymässä ja muun muassa mainkset ertetaan internetissä. Nettiympäristö n 7 11( 13)-vutiaille tärkeä ssiaalisen vurvaikutuksen kanava. Murrsikäisen keskeinen kehitystehtävä n pulestaan identiteetin etsintä, mikä heijastuu vahvasti myös mediankäyttöön. Se näkyy muun muassa minän peilaamisessa median malleihin ja median
15 käyttämisessä man alakulttuurin ilmentämiseen. Murrsikäisen ajattelu n j kriittistä ja kyseenalaistavaa. (Salkski & Mustnen 2007, 27 28.) On tdettu, että median merkitys n erilainen eri ikäisille ja eri kehitysvaiheessa leville. Pienille lapsille vanhempien ja perheen rli n keskeinen. Sen sijaan iän myötä median, kaverisuhteiden ja ikätvereiden merkitys lapsen ja nuren identiteetin mudstumiseen kuitenkin krstuu. (Huntemann & Mrgan 2001, 311 314.) Identiteettityön rakentajina etenkin visuaaliset, useimmiten virtuaaliset mediat, vat nusseet yhä merkittävämpään asemaan. Kuka minä len -kysymys esitetään tänä päivänä yhä useammin virtuaalisissa ympäristöissä, jissa ennen kaikkea ma kuva n keskeinen. (Phjla & Jhnsn 2009, 24 25.) Esimerkiksi IRC-Gallerian käyttäjät vivat esitellä itsestään valkuvia ja kmmunikida tisten käyttäjien kanssa lyhyillä viesteillä ja kmmenteilla. Tisin kuin mnissa internetin yhteisöpalveluissa, nuret esiintyvät galleriissa mana itsenään keinidentiteettien sijaan. (Salkski & Mustnen 2007, 61, 75.) Myös Ktilainen ja Rantala (2008, 64) nstavat esiin nykypäivän mediakulttuurin yhteyden identettityöhön: mediakulttuuri lu ssiaalisia tilja, jissa nuret rakentavat identeettiään. Mannerheimin Lastensujeluliitn kuvagalleriiden käyttöä tarkastelevasta selvityksestä ilmeni, että mnet nuret kkevat saavansa myönteisiä kmmentteja masta ulknäöstään, mikä khentaa nuren itsetunta. Myönteisiä kmmentteja annetaankin humattavasti enemmän internetissä kuin muualla elämässä, kska tällaiset tunteet n helpmpi ilmaista kirjitetussa mudssa kuin ääneen sanmalla. (Peura, Mikkla, Oinas, Tuminen & Mustnen 2006, Salksken & Mustsen 2007, 75 mukaan.) Kuvagalleriassa saadut kmmentit timivat peilinä, kehuina ja kritiikkinä kysymyksille: kelpaank ja lenk hyvä tällaisena? Tisaalta kuvagalleria herättää myös hulta, sillä siellä n vaara haavittaa ja lukata ja tulla itse lukatuksi. (Phjla & Jhnsn 2009, 95.) Hulestuttavaa n myös se, että median lumat minä-ihanteet eivät läheskään aina le sutuisia lapsen tai nuren identiteetin kehitykselle (Salkski & Mustnen 2007, 60). Media lu lapsille ja nurille turhan usein epärealistisia rlimalleja ja ylivimaisia minä-ihanteita,
16 jiden tavitteleminen ja jihin itsensä vertaaminen n epärealistista tdellisessa elämässä (Huntemann & Mrgan, 2001). 2.4 Median vaikutukset lapsiin ja nuriin hulen ja hyödyn diskurssit Mediakasvatusalan tutkimuskirjallisuudessa (esim. Buckingham 2000, 2003; Suranta 2001) esiintyy usein kaksi vastakkaista diskurssia mediasta ja eritten sen vaikutuksista lapsiin perinteinen hulen ja sujelun diskurssi sekä uudempi median viihde-, elämys- ja hyötymerkityksiä krstava diskurssi. Arkipäivän keskustelussa krstuu usein huli median haitallisuudesta lasten ja nurten kehitykselle (Suninen 2004). Uhkakuvina nstetaan esiin muun muassa viihdeväkivallan vaikutukset, pelaamisen addiktivuus ja internetin spimattmat sisällöt (Nppari ym. 2008, 9). Spivan ja spimattman sisällön kesken käydään kulttuurista määrittelytyötä siitä, mikä n lasten elämänpiiriin kuuluvaa ja mikä ei. Median n perinteisesti nähty lyhentävän lapsuutta, sillä sen ajatellaan tuvan lasten tietisuuteen asiita, jita sinne ei le katsttu kuuluvaksi. (Kupiainen ym. 2006, 41.) Salksken ja Mustsen (2007, 10) mukaan median vakavimmat riskit lasten ja nurten kehitykselle nusevat ikätaslle sveltumattmista sisällöistä, erityisesti väkivallasta, seksistä ja prnsta. Erityisesti passiivisen käytön, kuten mediasisältöjen vastaantn, ajatellaan altistavan lasta median haitallisille vaikutuksille (Nppari ym. 2008, 9). Lapset eivät le kuitenkaan vain passiivisia vastaanttajia, vaan myös aktiivisia merkityksen lujia ja sisältöjen tuttajia (Nppari ym. 2008, 9). Medialla n tdettu levan vaikutusta kgnitiivisten ja teknisten taitjen ppimiseen sekä avaruudellisen hahmttamisen ja kmmunikaativalmiuksien edistämiseen. Median mahdllisuuksia krstavan näkökulman mukaan tiedtusvälineet kehittävät lasten kulttuurista kmpetenssia ja ssiaalista päämaa. (Nppari ym. 2008, 9.) Phjla ja Jhnsn (2009, 103) tuvat esiin näkökulman median hyödyllisyydestä nykypäivän vaatimuksissa. Mnissa nykypäivän tehtävissä tarvitaan kykyä tehdä npeita päätöksiä ja työstää mnia asiita päällekkäin, lukea
17 rinnakkaisia viestejä ennen kaikkea visuaalisesti. Nämä kaikki vat asiita, jita mediakulttuurin parissa pitaan. (Phjla & Jhnsn 2009, 103.) Salksken ja Mustsen (2007, 10) mukaan mediaa vidaan sveltaa mnin tavin ppimisympäristönä. Sen avulla vidaan harjaannuttaa esimerkiksi mraalista ajattelua, empatiaa sekä tiedllisia ja kielellisiä taitja. Media vi myös tarjta lapsille tärkeitä tunnekkemuksia, mahdllisuuden harjitella tunteiden hallintaa ja rlintttaitja, kunhan sisältö n ikätaslle spivaa. Erityisen tärkeää nurille n median käyttö ssiaalisen vurvaikutuksen kanavana. (Salkski & Mustnen 2007, 10.) Vaikka lapset ja nuret käyttävät paljn internetiä, se ei useinkaan vähennä heidän reaalimaailman ssiaalisia kntaktejaan. Zhangin (2006, 89 92) mukaan internetiä käyttävät vat ssiaalisempia kuin ne, jtka eivät sitä käytä, ja internet vahvistaa uudenlaisen ssiaalisuuden hella perinteisiä suhteita ja ssiaalisuutta. Median vaikutusta tutkittaessa törmätään usein siihen ngelmaan, että median erityistä vaikutusta eli mavaikutusta n hyvin vaikeaa eristää muista elinympäristön vaikutuksista (mm. Lagerspetz 1988, 141; Mustnen 2001). Median riskivaikutukset vat usein yksilöllisiä ja himeneviä. On myös muistettava, että lapsen ja nuren pääasiallinen kasvatus ja sitä kautta asenteet ja arvt, erityisesti pienillä lapsilla, tulevat vanhemmilta ja lähiympäristöstä. (Salkski & Mustnen 2007, 16, 35.) Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa ja mitä enemmän hän kuluttaa aikaansa median parissa, sitä suuremmaksi mediankin vaikutus lapsen asenteisiin ja sitä kautta myös hänen ajatteluunsa ja käyttäytymiseensä kasvaa (Emmers-Smmer & Allen 1999). Media vi siten mukata lapsen ja nuren asenteita, arvja ja nrmeja niin hyvässä kuin pahassakin (Salkski & Mustnen 2007, 35). Phjlan ja Jhnsnin (2009, 16) mukaan sekä median negatiivisia että psitiivisia vaikutuksia krstavassa näkökulmassa tärkeää n se, millaiseksi lapsuuden ja median suhde nähdään. Tällöin merkittävää n se, nähdäänkö media syyllisenä lapsuuden lyhenemiseen vai kenties uuden, avimemman ja ssiaalisesti tiedstavamman sukuplven syntymisen mahdllistajana.
18 2.5 Miksi mediaa käytetään? 2.5.1 Mediankäytön mnet syyt Sunisen (2004, 59) arvin mukaan lapset käyttävät mediaa useimmiten viihtyäkseen, rentutuakseen ja irrttautuakseen arjesta. Myös Nppari ym. (2008, 5) mainitsevat median käytön keskeisiksi syiksi viihtymisen ja rutiinit sekä lisäksi yhteenkuuluvuuden ja yhteydenpidn ikätvereihin ja vertaisryhmään. Vertaisryhmän viestinnän merkitys kasvaa iän myötä, kun lapsi ppii vertaamaan itseään muihin. Sillin lasten mediakäyttäytymiseen alkavat vaikuttaa keskeisesti ikätvereiden käyttäytyminen ja mediavalinnat. (Fletcher 2006, Salksken & Mustsen 2007, 74 mukaan.) McQuail, Blumler ja Brwn (1972) vat massa ryhmittelyssään erttaneet neljä erilaista median käyttösyytä. Näitä vat rentutuminen (pak rutiineista ja päivän ngelmista, tunteiden laukaiseminen ja kkeminen), henkilökhtaiset suhteet (media seurana, ssiaalinen hyöty), ma identiteetti (man elämän ngelmien työstäminen, man elämän ymmärtäminen, arvjen vahvistaminen) ja tiednhankinta (tiednhankinnan mudt). (McQuail ym. 1972, 155 160.) Suninen (2004, 62) n pulestaan jakanut lasten mediankäytön syyt mediasisältöön, käyttösisältöön ja ssiaaliseen yhteisöön liittyviin syihin. Mediasisältöön liittyviä syitä vat tiet, kuten faktat ja ssiaalinen tiet; viihde, kuten huumri ja jännitys, sekä viihtyminen, kuten parassiaalisuus ja sisältöeskapismi. Käyttötilanteeseen liittyviä syitä vat rituaalit, rutiinit, ajantappaminen, rentutuminen, ssiaalisuus ja eskapismi. Ssiaaliseen yhteisöön liittyviä syitä vat yleinen tietämys, puheenaiheet, leikinaiheet, ryhmäkuuluvuuden tai dminanssin sittaminen. (Suninen 2004, 62.) Sekä Sunisen (2004) että McQuailin ym. (1972) ryhmittelystä n löydettävissä samja peruselementtejä, jtka n vain jateltu hieman eri tavin ja eri sanakääntein. Mlemmat puhuvat muun muassa rentutumisesta, ssiaalisuudesta ja tiednhankinnasta. Humattavaa n, että mediankäytön syyt vat pysyneet 30 vuden aikana hyvin samansuuntaisina, vaikka media n sinä aikana kehittynyt valtavasti.
19 Mnen median yhtäaikainen käyttö n tyypillistä nurille (Nppari ym. 2008, 95). Tällöin median käytöllä n samaan aikaan eri funktiita. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan yksityiskhtaisemmin viihtymiseen ja rentutumiseen, ssiaaliseen käyttöön sekä tiednhakuun liittyviä mediankäytön syitä. Nämä teemat livat nähtävissä sekä McQuailin ym. (1972) että Sunisen (2004) jattelusta ja ne vaikuttivat levan lennaisia myös tutkimuksssa mukana levien kuudeslukkalaisten elämässä (ks. luku 3.4.) 2.5.2 Viihtyminen ja rentutuminen Media tarjaa mnenlaista viihdettä. Televisi-hjelmat vat tyypillistä mediaviihdettä, jnka parissa lapset viettävät aikaa pienestä pitäen. Alalukkalaiset ja sitä nuremmat katselevat vielä mielellään ktimaisia lastenhjelmia, kun taas 11-vutiaita alkavat kiinnstaa erilaiset hjelmafrmaatit (kuten Idls, Tanssii tähtien kanssa ja Suurin pudttaja) ja ylikansallinen hjelmatarjnta (Nppari ym. 2008, 110). Yläkululaisten media-arjessa krstuvat pulestaan jännitys ja myös selkeästi aikuisille suunnatut hjelmat (Nppari ym. 2008, 112). Sekä tytöt että pjat dttavatkin usein fiktiivisten tariniden ja mediasisältöjen tarjavan jännitystä (Kytömäki 1999). Kun mediasisällöt vat lapsen ikätaslle sveltuvia, ne antavat mahdllisuuden kkea lapsen tunne-elämän kehitystä tukevia elämyksiä (Salkski & Mustnen 2007, 46). Internet n täynnä viihdettä, ja esimerkiksi 11-vutiaat liikkuvat j melk itsenäisesti internetissä miin kiinnstuksen khteisiinsa liittyvillä sivuilla (Nppari ym. 2009, 111). Pääkaupunkiseudun 10 18-vutiaiden lasten ja nurten elämää selvittäneessä laajassa katsauksessa selvisi, että erityisesti pikien internetin käyttöä kuvaavat pelaaminen ja viihteellisyys (Tssavainen 2009, 9). Tietkneella ja internetin maailmassa lapset ja nuret liikkuvat sujuvasti eri palvelusta tiseen ja käyttävät internetsisältöjä mnipulisesti (esim. Nppari ym. 2008; Luukka ym. 2008). Susituimpia internetsisältöjä lasten ja nurten keskuudessa vat kuvagalleriat, selainpelit ja YuTube (Tssavainen 2009, 9).
20 Lisäksi digitaalisten pelien pelaaminen erilaisilla peliknsleilla n susittua. Ermin, Mäyrän ja Heliön (2005, 122) tutkimuksessa 10 12-vutiaat lapset kkivat erilaisten pelien levan viihdykettä tai mukava harrastus, jtka tarjavat tekemistä erityisesti sillin, kun ei muutakaan tekemistä keksi. Kännyköihin, tietverkkihin, tietkne- ja knslipeleihin liittyykin vahva attraktiivinen ulttuvuus (Herkman 2001, 69). 2.5.3 Ssiaalinen käyttö Mnien tutkimusten (mm. Ermi ym. 2005, 124; Salkski 2005, 72; Sherry 2001) mukaan lasten ja nurten yksi keskeisimmistä syistä käyttää mediaa vat ssiaaliset mtiivit. Keskustelupalstjen ja galleriiden sisälle sekä erityisesti nettipelien ympärille mudstuvat yhteisöt vat Salksken ja Mustsen (2007, 75) mukaan uusi vurvaikutteisen median tuttama ssiaalinen timintamut. Phjla ja Jhnsn (2009, 96) vat sitä mieltä, että mediitunut virtuaalinen yhteisö ei mahdu perinteisiin Gemeinschaft- ja Gesellschaft-käsitteisiin. Ktia vidaan pitää Gemeinschaftin määritelmän mukaan läheisenä yhteisönä ja kulua Gesellschaftin tapaan intiimiä elämänaluetta laajempana yhteisönä. Mediitunut virtuaalinen yhteisö ei mahdu näihin kahteen, vaan se edustaa uusyhteisöllisyydeksi kutsuttua, niin santtua klmatta yhteisöllisyyden muta. (Phjla & Jhnsn 2009, 96.) Mediakulttuurin vidaan nähdä krvaavan perinteisiä yhteisöön tai uskntn phjautuvia tuntemuksia yhteisestä kkemusmaailmasta ja kulttuurista (Kupiainen 2002, 73). Median virtuaaliset yhteisöt vat sisällöltään hyvin erilaisia ja riippuvat timinnan mudsta (Salkski & Mustnen 2007, 75). Lapset ja nuret saattavat saada yhteisöistä ssiaalista tukea ja viihteellistä vurvaikutteista virtuaalista läsnäla (mm. Chappell ym. 2006 ja Whitlck ym. 2006, Salksken & Mustsen 2007, 75 mukaan). Esimerkiksi internetin käytön tärkein syy n kmmunikaati (Grss 2004). Muun muassa internetin galleriiden kautta sumalaiset nuret vat yhteydessä kavereihinsa. MLL:n seurantatutkimuksissa (2006, 2007) tdettiin, että lähes jkaiselle nurelle (91 %) tärkeintä n yhteydenpit ennestään tuttujen
21 ystävien kanssa. Tutkimuksiin vastasi 12 000 (vunna 2006) ja 18 200 (vunna 2007) kuvagalleriiden käyttäjää. (Mustnen & Peura 2007.) Myös Nppari ym. (2008, 93) vat samaa mieltä siitä, että nuret vat galleriiden kautta tekemisissä eniten niiden ihmisten kanssa, jtka he tuntevat henkilökhtaisesti. Susitun internet-yhteisön, IRC-Gallerian, prfiileihin liitettävien ystävälistjen sekä ystävien kirjittamien kmmenttien kautta nuret tuvat maa ssiaalista verkstaan visuaalisesti esille (Nppari ym. 2008, 94). Keräämällä ystäviä ja paljastamalla ssiaalisia verkstja he samalla kertvat, keitä vat (Byd 2007). Ssiaalisista verkkpalveluista haetaan usein myös vanhemmista vapaata vyöhykettä ja autnmiaa (Kangas & Laukkanen 2007, Npparin ym. 2008, 94 mukaan). 2.5.4 Tiednhaku Mediaa käytetään myös tiednhakuun, erityisesti faktatiedn ja ssiaalisen tiedn lähteenä (Nppari ym. 2008, 55). Mä n nyt nline! Lasten mediaympäristö muutksessa -tutkimuksessa selvisi, että 11- ja 14-vutiaat käyttivät ennen kaikkea internetin hakukneita kulutehtäviinsä liittyvän tiedn haussa (Nppari ym. 2008, 55). Internet li myös Luukan ym. (2008, 171) tutkimuksessa selvästi tärkein tiednhakuun käytetty media 9.-lukkalaisten keskuudessa. Npparin ym. (2008, 55) tutkimuksen lapset ja nuret hakivat lisäksi harrastuksiin tai muihin kiinnstuksen khteisiin liittyvää tieta internetistä sekä jssain määrin myös painetusta mediasta ja televisi-hjelmista. Viihteellisellä medialla li pulestaan merkittävä rli ssiaalisen tiedn lähteenä, sillä mnesti niihin n tarkituksellisesti sisällytetty tieta. Esimerkiksi amerikkalaisissa sarjafilmeissä saattaa lla ehkäisyvalistusta ja Sumessa Habb Htelli -virtuaalielämäpelissä n annettu huumevalistusta. (Nppari ym. 2008, 55.) Mediasta lapsi tai nuri etsii neuvja ja ratkaisuja käytännön ngelmiin ja henkilökhtaisiin pulmiin, ja niiden avulla tyydytetään yleistä uteliaisuutta eri asiita khtaan. Sunisen mukaan tiednetsintä n nurilla ainakin lähes yhtä tärkeä syy käyttää mediita kuin viihteenetsintä. (Suninen 2004, 60, 63.)
22 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tutkimuksen khderyhmä ja tutkimuksen tavitteet Valitsin tutkimukseni khderyhmäksi yhden keskisumalaisen kulun kuudennen lukan ppilaat. Tutkimusajankhtana lukassa li 22 ppilasta, jista tyttöjä li 10 ja pikia 12. Kuudennen lukan ppilaat valikituivat tutkimuskhteeksi kahdesta syystä. Ensinnäkin kuudeslukkalaiset vat mielenkiintinen tutkimuskhde ikänsä pulesta: he vat 12 13-vutiaita ja siirtymässä tai j siirtyneet khti murrsikää. Heidän tavassaan kuluttaa ja tulkita mediaa vi lla erja, kska tunne-elämän, tietjen ja taitjen, ajattelun, ssiaalisten taitjen sekä mraalin kehitys kulkevat yksilöllisesti massa tahdissaan. Alkava murrsikä vi näin vaikuttaa mediankäyttöön, ja siksi myös mediilla vi lla erityyppisiä merkityksiä eri kehitysvaiheessa leville ppilaille. Lisäksi kuudeslukkalaisten ikä mahdllistaa sen, että he hallitsevat j hyvin mediiden käytön ja heidän arkensa saattaa lla hyvinkin paljn mediiden sävyttämää. Tiseksi, minulle tarjutui spiva mahdllisuus kerätä aineist eräästä kuudennesta lukasta petusharjitteluni yhteydessä. Tein huhtikuussa 2009 lukanpettajapintihini kuuluvan syventävän harjittelun kyseisessä lukassa ja keräsin sieltä samalla tutkimusaineistn. Näin tärkeäksi sen, että aineistn keruu lisi sa kknaisuutta, ei vain irrallinen sa ppilaiden päivää. Sainkin lukan pettajalta vapauden pitää kahden päivän mittaisen mediapetuskknaisuuden, jka li sa aineistn keruuta. Mediapetuskknaisuutta täydensin vielä muutamalla tunnilla harjittelukuukauden aikana. Siten sain kerättyä kk aineistn tutkielmaani. Tavitteenani n kartittaa yhden kuudennen lukan khdalta ensin yleisesti, mitä sähköisiä mediita (televisi, tietkne/internet, elektrniset pelit ja kännykkä) he käyttävät ja miksi, ja sen jälkeen keskittyä median käytön merkityksiin: millaisia merkityksiä kuudeslukkalaiset sähköisille mediille antavat. Npparin ym. (2008,
23 5) tutkimuksessa tdettiin, että 14-vutiaiden elämässä internet n käytetyin mediamut, kun taas 11-vutiaat viettävät vielä enemmän aikaa televisin ääressä kuin internetissä, vaikka myös tämä ikäryhmä käyttää verkkpalveluja mnipulisesti. Tutkimuskhteeni, kuudeslukkalaiset, vat juuri tässä välissä, ja nkin mielenkiintista tutkia, nk internet 12 13-vutiaiden keskuudessa j käytetyin mediamut. Selvää kuitenkin n, että internet n nurille tärkeä ssiaalinen ympäristö. Oma letukseni n, että kuudeslukkalaisten keskuudessa internet n j susituin ja käytetyin media, jta käytetään sekä huvin että hyödyn vuksi. Oletan myös, että medialla n ennen kaikkea kmmunikatiivinen arv lapsille sen avulla llaan yhteydessä kavereihin. 3.2 Tutkimuskysymykset Tutkimuksessani keskityn sähköisiin mediihin (televisi, tietkne/internet, kännykkä sekä elektrniset pelit), sillä erityisesti näiden mediiden parissa nuret viettävät tutkimustenkin mukaan (esim. Nppari ym. 2008; Tssavainen 2009) nykyisin paljn aikaa, ja näihin mediihin liittyy yleisesti myös hulenaiheita. Elektrnisiksi peleiksi määrittelen tietkne-, knsli- ja nettipelit. Tutkimuksessani etsin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä sähköisiä mediita tutkimuksessa mukana levat kuudennen lukan ppilaat käyttävät ja miten? 2. Minkälaisia merkityksiä kuudennen lukan ppilaat antavat sähköisille mediille? Tarkastelen siis sitä, mikä n näiden mediiden rli kuudeslukkalaisten elämässä, minkälaisia syitä kuudeslukkalaiset mediankäytölleen antavat ja miksi jkin media ketaan tärkeäksi.
24 3.3 Tutkimusmetdit ja metdien triangulaati Tteutan tutkimukseni tapaustutkimuksena, sillä tutkimuksen khderyhmänä n yksi lukka, jka kstuu juksta tisiinsa vurvaikutussuhteessa levia ppilaita (vrt. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 125). Aineistnkeruussa yhdistän sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Laadullisen tutkimuksen lähtökhtana n tdellisen elämän kuvaaminen (Hirsjärvi ym. 2004, 152). Tutkimuksessani pyrin kuvaamaan mediiden merkitystä kuudeslukkalaisten elämässä. Laadullisessa tutkimuksessa khdejukk valitaan yleensä tarkituksenmukaisesti ja aineistn keruussa susitaan metdeja, jissa tutkittavien näkökulmat ja ääni pääsevät esille (Hirsjärvi ym. 2004, 155). Määrällisen tutkimuksen piirteet näkyvät tutkimuksessani muun muassa aineistn saattamisessa tilastllisesti käsiteltävään mutn, mikä tulee esiin kuviissa ja taulukissa (vrt. Hirsjärvi ym. 2004, 131). Lähestyn tutkimusaihetta triangulaatin keinin, jlla tässä tutkimuksessa tarkitetaan eri metdien ja aineistjen yhdistämistä (ks. esim. Eskla & Suranta 1996, 40 41; Tumi & Sarajärvi 2006, 141). Triangulaatissa keskustelua n herättänyt määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistäminen (ks. Eskla & Suranta 1996, 42; Tumi & Sarajärvi 2006, 143). Uudemmassa metdlgisessa mixed methds -suuntauksessa, jnka ajatus n Rnkaisen (2009) mukaan lainattu triangulaatista, laadullisten ja määrällisten lähestymistapjen yhdistämistä ei nähdä ngelmallisena (esim. Teddlie & Tashakkri 2009). Tutkija vi kerätä ja analysida tieta, yhdistää tulksia ja tehdä päätelmiä käyttämällä sekä laadullisia että määrällisiä lähestymistapja ja metdeja yksittäisessä tutkimuksessa tai tutkimushjelmassa (Tashakkri & Creswell 2007, 4, Teddlien & Tashakkrin 2009, 7 mukaan). Tutkittaessa lapsia n tutkimusmenetelmän valinnassa tärkeää miettiä, mikä mtivi lasta sallistumaan ja mikä n kyseiselle ikätaslle spiva metdi. Tärkeää siis lisi, että tutkimusmenetelmissä lisi elementtejä, jtka tuntuvat lapsesta mtivivalta (Nppari ym. 2008, 15). Kska yksittäiset menetelmät eivät välttämättä timi kaikkien tutkimuksessa mukana levien lasten khdalla, n
25 tarkituksenmukaista kerätä aineista useiden menetelmien yhdistelmällä. Triangulaatin käyttöä perustellaankin sillä, että yksittäisen menetelmän käyttö ei anna kattavaa kuvaa tutkimuskhteesta (Eskla & Suranta 1996, 40). Lisäksi khderyhmäni n yksi lukka, 22 ppilaan 6. lukka, jllin tutkimusaineistn laajuus ja laadullisuus nusevat merkittävään saan. Seuraavaksi tarkastelen tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä: kyselylmaketta, media-aiheisia kirjitelmia, päiväkirjja ja pstereita. Kyselylmakkeet edustivat määrällistä menetelmää, sillä keräsin niiden avulla tilastllista tieta. Päiväkirjista sain sekä määrällistä että laadullista tieta ja kirjitelmista ja pstereista laadullista. Luvan tutkimuksen tteuttamiseen pyysin ppilaiden hultajilta (ks. liite 1). Kyselylmakkeet. Alitin aineistn kkamisen kartittamalla ensin kyselylmakkeella lukan median käyttöä: mitä sähköisiä mediita he käyttävät ja miksi (ks. liite 2). Kyselylmakkeella selvitin median käytön säännöllisyyttä ja ppilaiden käyttämiä mediasisältöjä. Lmakkeessa keskityttiin sähköisiin mediihin (televisin, internetiin, elektrnisiin peleihin ja kännykkään) ja tettiin myös selvää niiden ssiaalisesta käytöstä. Laadin kyselylmakkeen Npparin ym. (2008) lasten mediaympäristöä tarkastelevassa tutkimuksessa käytetyn taustatietlmakkeen phjalta. Pistin kuitenkin jitakin kysymyksiä man tutkimukseni kysymyksenasettelun kannalta tarpeettmina ja lisäsin muutamia. Kyselylmakkeen laadinnassa kiinnitin humita siihen, että siitä ei tule liian pitkä, jtta vastaajat eivät jätä tämän vuksi vastaamatta tai vastaa hulimattmasti (ks. Valli 2001, 100). Kyselylmakkeista ei llut tarkituksenmukaista tehdä tilastllista merkitsevyystestausta, kska tanta li melk pieni. Juuri merkitsevyystestauksien surittamista varten n sitä parempi, mitä suurempi tskk n (ks. esim. Valli 2001, 103). Olen kuitenkin tilastinut kyselylmakkeiden vastaukset ja tulksissa viittaan myös vastausten määrään. Riippuen kysymyksestä vastauksia saatti antaa yhden tai enemmän, jllin vastausten kknaismäärä (N) vaihtelee. En kuitenkaan vi yleistää vastauksia, vaan käsittelen ne yhden lukan tulksina.
26 Mediakirjitelma. Alitin tutkimukseni khteena levien ppilaiden lukassa mediapetuskknaisuuden teettämällä ppilailla mediaelämäkerrat, jtka timivat enemmänkin virittelynä aiheeseen kuin varsinaisena tutkimusaineistna. Tisena mediapetuspäivänä ppilaat kirjittivat media-aiheisen kirjitelman, jssa he phtivat maa median käyttöään. Kirjitelma li sa ppilaiden ainekirjitusjaksa, jnka yhdistin tutkimukseeni. Oppilaat saivat valita klmesta eri kirjitelma-aiheesta (ks. liite 3) itselleen spivimman. Mediakirjitelmien kautta sain selville eri mediiden merkityksiä. Mediapäiväkirja. Jaksn aikana ppilaat täyttivät myös mediapäiväkirjaa viiden päivän ajalta trstaista maanantaihin (ks. liite 4). Mediapäiväkirjaan ppilaat kirjasivat, mitä mediita he päivän aikana käyttivät, miksi ja miten. Päiväkirjaan tettiin mukaan myös painettu media, jtta se innstaisi myös niitä ppilaita, jille painettu media n tärkeä. Päiväkirjametdi n lunteva valinta sillin, kun halutaan päästä kiinni ihmisten arkikkemuksiin (Blger, Davis & Rafaeli 2003, Npparin ym. 2008, 16 mukaan). Päiväkirjatekstit heijastavat arkea melk autenttisesti. Kska muistiinpanja tehdään päivittäin, vat kkemukset mahdllisimman autenttisia, eikä synny painetta antaa hyväksytyn tyyppisiä vastauksia niin helpsti kuin esimerkiksi haastattelutilanteessa. Päiväkirjametdeja käytetään tutkimuksissa, jtka pyrkivät analysimaan ajallista dynamiikkaa, tapahtumakulkuja ja prsesseja. Päiväkirjamenetelmä tukin esiin parhaiten lyhytaikaiset, muuttuvat prsessit. Ilmiöiden pitkäaikaisia rakenteita ja prsesseja n sen sijaan tarkituksenmukaisempaa tutkia muilla tutkimusmenetelmillä. (Blger ym. 2003, Npparin ym. 2008, 16 mukaan.) Päiväkirjametdi n usein käyttökelpisin sillin, kun siihen yhdistetään myös muita tutkimusmenetelmiä (Nppari ym. 2008, 16). Tämän humasin myös massa tutkimuksessani, sillä mediapäiväkirjat livat tiediltaan niukkja: ne antivat infrmaatita siitä, mitä kunakin päivänä median parissa tehtiin, mutta hyvin harva kerti taustja mediankäytölleen. Jk sitä ei jaksettu tai muistettu tehdä, tai vi myös lla, että man mediankäytön syitä ja taustja li hankala tiedstaa.
27 Päiväkirjista keräsin sekä laadullista että määrällistä tieta. Laadullista infrmaatita li se, mitä medialla tehtiin ja miksi, määrällistä mediaan käytetyt tuntimäärät ja ppilaiden mainitsemien mediankäyttötapjen lukumäärät. Psterit. Kahden mediapetuspäivän aikana teetin ppilailla ryhmätöinä psterit, jissa esiteltiin maa susikkimediaa. Pstereissa ppilaat vastasivat sveltuvin sin kyseisen median khdalta muun muassa seuraavanlaisiin kysymyksiin: Miten usein käytät tätä mediaa? Miten/kenen kanssa käytät sitä? Mihin tarkitukseen käytät tätä mediaa? Miksi tämä media n sinulle tärkeä? Ryhmätyöt esiteltiin kk lukalle, ja kuvasin ne digikameralla tutkimustani varten. Kuvatuista ryhmätöistä selviää, miksi jtain mediaa käytetään ja mitkä vat sen merkitykset ppilaiden kertmana. Alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa li mukana myös teemahaastattelujen mahdllisuus, mikäli edellä mainituilla menetelmillä ei lisi saatu riittävästi tieta ppilaiden mediankäytöstä ja sen merkityksistä. Menetelmät sittautuivat kuitenkin spiviksi tiednsaannin kannalta, eikä haastatteluja tarvinnut tteuttaa. Tutkimuksen empiirinen sa tteutettiin huhtikuussa 2009. Aineistn analysinti ja tulsten kirjittaminen tapahtuivat kesän ja alkusyksyn aikana ja tutkimuksen viimeistely lka-marras-julukuussa. Seuraavassa luvussa esitellään tarkemmin aineistjen analyysin eri vaiheet. 3.4 Aineistn analyysi Kyselylmakkeet ja mediakirjitelmat mudstavat tutkielmani pääaineistn, ja täydennän aineistn analyysia sveltuvin sin myös mediapäiväkirjilla ja pstereilla (kuvi 1). Kyselylmakkeet antivat laajan näkökulman ppilaiden mediankäytöstä yleisesti, ja kirjitelmat avasivat eri mediiden merkityksiä. Mediapäiväkirjat pulestaan tivat esiin sen, mitä eri mediiden parissa knkreettisesti tehtiin. Psterien tiedt livat hyvin päällekkäisiä kirjitelmien ja mediapäiväkirjjen kanssa, mutta len piminut muutaman esimerkin tulssin myös niistä.
28 TUTKIMUS- AINEISTO Kyselylmakkeet Vastaajia 22 Mediakirjitelmat 22 kirjitelmaa Mediapäiväkirjat 21 päiväkirjaa Psterit 6 psteria Klme eri aihevalintaa. Oppilaat täyttivät viiden päivän ajalta, t ma. 3 6 hengen ryhmätöinä KUVIO 1. Tutkimusaineistn mudstuminen Kyselylmakkeisiin vastasivat kaikki 22 ppilasta, yhteensä 10 tyttöä ja 12 pikaa. Kaikki 22 ppilasta kirjittivat myös mediakirjitelmat. Mediakirjitelmista seitsemän käsitteli tietknetta/internetiä, niin ikään seitsemän pelaamista, viisi televisita ja klme kännykkää. Humattavaa li, että pelkästään pjat kirjittivat pelaamisesta. Mediapäiväkirjaa viiden päivän ajalta täytti 21 ppilasta. Pstereita tehtiin 3 6 hengen ryhmissä yhteensä kuusi. Niiden aiheet livat tietkne/internet, tietkne, televisi, kännykkä ja lehdet. Analysin laadullisen aineistn (mediakirjitelmat, mediapäiväkirjat ja psterit) sisällönanalyysin menetelmin. Sisällönanalyysi n tekstianalyysia, jlla pyritään kuvaamaan tutkittavaa ilmiötä sanallisesti tiivistetyssä ja yleisessä mudssa (Tumi & Sarajärvi 2006, 105 107). Sen avulla vidaan analysida dkumentteja systemaattisesti ja bjektiivisesti (Kyngäs & Vanhanen 1999, Tumen & Sarajärven 2006, 105 mukaan). Käytän tutkielmassani teriahjaavaa sisällönanalyysiä, jssa tereettiset käsitteet vat lemassa valmiina, ilmiöstä j tiedettynä. Teriahjaava sisällönanalyysi etenee silti aineistn ehdilla kuten laadullinen aineistlähtöinen analyysi, ja siksi sen vaiheet vidaan esitellä laadullisen sisällönanalyysin mallin mukaan. (Tumi & Sarajärvi 2006, 116.) Miles ja Huberman (1994, 10 11) jakavat laadullisen aineistlähtöisen
29 sisällönanalyysin karkeasti klmeen saan: 1. aineistn redusintiin eli pelkistämiseen, 2. aineistn klusterintiin eli ryhmittelyyn ja 3. abstrahintiin eli tereettisten käsitteiden lumiseen. Milesin ja Hubermanin (1994) malli timii phjana Tumen ja Sarajärven (2006) tulkinnalle sisällönanalyysin etenemisestä. Aineistn pelkistämisessä eli redusinnissa analysitavaa infrmaatita pelkistetään siten, että sieltä karsitaan tutkimukselle epälennainen pis (Tumi & Sarajärvi 2006, 111). Aineistn pelkistämisvaihetta hjasivat tutkimuskysymykset. Aineistn klusterinnissa aineiststa siis ryhmittelyssä pelkistetystä aineiststa etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eravaisuuksia kuvaavia käsitteitä, jtka yhdistellään ryhmiksi tai lukiksi (Tumi & Sarajärvi 2006, 112). Olin aineista pelkistäessäni piminut mediakirjitelmista, mediapäiväkirjista ja pstereista erilaisia median käyttötapja ja merkityksiä, jtka ryhmittelin samankaltaisuuksien mukaan miksi ryhmikseen. Klusterinnin jälkeen alkaa aineistn abstrahinti, jssa tutkimuksen kannalta lennainen tiet ertetaan ja valikidun tiedn perusteella mudstetaan tereettisia käsitteitä (Tumi & Sarajärvi 2006, 114). Teriahjaavan ja aineistlähtöisen sisällönanalyysin er tulee esiin abstrahintivaiheessa: aineistlähtöisessä analyysissä tereettiset käsitteet rakennetaan aineiststa, kun teriahjaavassa ne tudaan esiin valmiina, j tiedettyinä (Tumi & Sarajärvi 2006, 116). Aineista läpi käydessäni ja ryhmittelyjä tehdessäni alki melk npeasti hahmttua klme pääteemaa, jihin kuudeslukkalaisten mediankäytön merkitykset jakautuivat. Nämä teemat livat ssiaaliset, viihteelliset ja hyödyn merkitykset. Samat merkitykset livat löydettävissä sekä tutkimuksen taustateriasta että aineiststa, mutta ne avautuivat kuitenkin kunkin median khdalla eri tavin painttuen. Tulkintaan ja päättelyyn perustuvassa sisällönanalyysissä edetään siis empiirisestä aineiststa khti käsitteellisempää näkemystä tulkittavasta ilmiöstä. Tehdessään jhtpäätöksiä aineiststa tutkija pyrkii ymmärtämään, mitä asiat tutkittaville merkitsevät. Tutkittavia pyritään siis ymmärtämään heidän masta näkökulmastaan analyysin kaikissa vaiheissa. (Tumi & Sarajärvi 2006, 115.)