Kunnanhallitus 382 06.10.2014 Kunnanhallitus 20 12.01.2015 Poikkeamislupahakemus: Pajari Jari / Lausunnon antaminen valituksesta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 294/10.03.00.01/2014 KHALL 382 Liite 3 Tekninen johtaja Jari Pajari hakee poikkeamislupaa laajentaakseen omistamaansa n. 30 k-m² suuruista lomarakennusta 70 k-m² tilalla Tuomela kiinteistötunnus 148-405-22-24. Rakennuspaikalla on olemassa olevan lomarakennuksen lisäksi 15 m² suuruinen varasto ja 9 m² suuruinen grillikota. Kartta liitteenä 3. Poikkeamislupahakemus koskee vain laajennusta hakemuksesta poiketen. Hakemuksessa myös olemassa olevat rakennukset on merkitty uudeksi kohteeksi. MRL 171 Poikkeamisvalta Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on: 1) uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 2) vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tonttitai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 3) poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai 4) poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Poikkeamisen 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voi myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Jos rakentaminen tai muu toimenpide edellyttää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamisen lisäksi kunnan toimivaltaan 1 momentin mukaan kuuluvaa poikkeamista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi ratkaista asian koko laajuudessaan, jos ratkaisu on kunnan kannan mukainen. Poikkeus voidaan myöntää kunnalle laajempaa kuin yhden rakennuspaikan käsittävää aluetta koskevana (alueellinen poikkeaminen), kun kysymys on asemakaava-alueella olemassa olevan asuinrakennuksen tilojen muuttamisesta asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan alueella poikkeuksen myöntäminen kuuluu 2 ja 3 momenteissa säädetystä poiketen kunnalle. Tämän pykälän mukaista poikkeusta ei voida myöntää maisematyölupaa koskevista säännöksistä eikä 137 :ssä säädetyistä rakennusluvan
erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. MRL 172 Poikkeamisen edellytykset Poikkeaminen ei saa: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueelle. Poikkeusta myönnettäessä ei tällöin sovelleta 171 :n 2 momentin 2 kohtaa eikä 3 momenttia. Edellä 171 :n 4 momentissa tarkoitetun alueellisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, että poikkeamisella edistetään olemassa olevien rakennusten käyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa. Lapin ELY-keskus on tehnyt 10.6.2014 hylkäävän päätöksen poikkeamislupahakemukseen, joka koski n. 70 k-m² suuruisen lomarakennuksen rakentamista hakemuksen kohteena olevalle rakennuspaikalle. Päätös ohessa. Lapin ELY-keskuksen hylkäävän päätöksen mukaan rakennuspaikka ei täytä MRL 116 :n mukaisia vaatimuksia, koska rakennuspaikalla on tulvanvaara. Päätöksen perustelujen mukaan maanpinnan korkeus rakennuspaikalla vaihtelee välillä N60 + 121,05-121,50 metriä. Rakennuspaikan kohdalla on mitattu vuonna 2000 tulvakorkeus N60 + 121,90 metriä (jääpatotulva). Lisäksi Lapin ELY-keskus toteaa rakennuspaikalle olevan mahdollista rakentaa teknisillä ratkaisuilla, mutta ELY-keskuksen mukaan ranta-alueella maanpinnan huomattavalla pengertämisellä olisi erityisen haitallista maisemavaikutuksia. Tarkistusmittauksessa maanpinnan korkeus rakennuspaikalla vaihteli N60 +121,05 - +122,17metriä siten, että ajatellun laajennuksen kohdalla maanpinta on yli N60 +122 metriä. Rakennuspaikan reunoille mentäessä maanpinta laskee lähelle arvoa M60 +121,20 metriä, paikoin sen alle. Piha-alueen kuivatuksen kannalta rakennuspaikan muoto on optimaalinen. Kartta ohessa. Rakennuspaikalla olevan n. 30 k-m² loma-asunnon kastuvat rakenteet on sijoitettu tason N60 + 122,20 metriä yläpuolelle ilman maisemaa rumentavaa maanpinnan huomattavaa pengertämistä. Hakemuksen kohteena oleva hanke sijoittuu jokimaiseman kannalta osittain olemassa olevan rakennuksen taakse. Ivalojoen rantatörmä on Lapin ympäristökeskuksen toimesta pengerretty kiviaineksilla rantavyörymien estämiseksi. Hanke sijoittuu alueelle, jonka osalta Rovaniemen hallinto-oikeus on kumonnut Ivalon alueen yleiskaavan 18.10.2011. Päätöksessään
Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi Ivalon alueen yleiskaavan osa-alueet 1-3. Kumotussa yleiskaavassa hakemuksen kohde oli merkitty rakennuspaikaksi lisämääräyksellä Tulvanuhanalainen alue (rasterimerkintä). Ivalojoen rannat ovat monin paikoin tulvauhanalaista aluetta. Kaavamerkintä ei osoita tulvauhanalaisen alueen yksiselitteistä laajuutta, vaan se tulee selvittää tarvittaessa tapauskohtaisesti. Tällä yleiskaavalla ei ratkaista eikä osoiteta uutta rantarakentamista tulvanuhanalaisella alueella. Tulvanuhanalaisilla alueilla rakennuspaikoilla ei sallita uusia rakennuslupia edellyttäviä toimenpiteitä ilman, että alueen tulvauhkaan liittyvät riskit on yksiselitteisesti selvitetty. Rakentaminen edellyttää MRL 166 :n mukaisten vaatimusten täyttymistä. Lisäksi yleisissä kaavamääräyksissä oli ehto: Rakennuspaikka ei saa olla tulvanuhanalainen (MRL 116 ). Alaville alueille rakennettaessa tulee huomioida tulva- ja kosteusvahinkojen vaara. Kosteudelle alttiit rakennusosat on sijoitettava vähintään 0,5 m ylemmäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu korkein tulvakorkeus (HW 1/100), elleivät kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selvitykset muuta osoita, taikka rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Mikäli em. rakentamiskorkeus on ylitetty (jääpatotulva), on tämä korkeampi korkeus otettava määrääväksi korkeudeksi alimpia rakentamiskorkeuksia määrättäessä. Nyt kysymyksessä olevalla alueella maanpinta tarkistusmittauksessa on ollut korkeampi kuin vuonna 2000 mitattu jääpatotulva. Rakennuspaikka oli kumotussa Ivalon alueen yleiskaavassa osoitettu edellä mainitulla lisämääräyksellä. Kysymyksessä olevalta alueelta Ivalon alueen yleiskaavaa ei kumottu nyt kysymyksessä olevaan hankkeeseen liittyvien määräysten vuoksi. Edellä kuvatut kaavamääräykset ovat tulleet voimaan Ivalon alueen yleiskaavan osalta n. 1,7 kilometriä ylävirtaan nyt vireillä olevan hankkeen kohdalta mitattuna. Lapin ELY-keskus on päätöksessään katsonut, että poikkeamislupamenettelyssä tulee huomioida suunnitteluvaran jättäminen kaavoitukselle. Kaavoille puolestaan on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty sisältövaatimukset. Mikäli alueelle myöhemmin laadittavassa kaavassa jouduttaisiin osoittamaan rakennusoikeutta tulvanuhanalaisille alueille, joille on poikkeamislupamenettelyllä myönnetty rakennusoikeutta, kaavan ei voitaisi katsoa täyttävän MRL:ssä säädettyjä sisältövaatimuksia terveellisen ja turvallisen elinympäristön osalta. Kaavoitukselle on myös asetettu vaatimukset maiseman ja luonnonarvojen huomioon ottamisesta, joten tulvauhan vuoksi huomattavaa pengertämistä vaativa rakentaminen vaarantaa kaavan sisältövaatimuksen täyttymisen myös tältä osin. Hakemuksessa on kysymys loma-asunnon laajentamisesta olemassa olevassa pihapiirissä. Mikäli tässä tapauksessa poikkeamisluvan este olisi kaavoituksen vaatima suunnitteluvara, ei poikkeamislupamenettely olisi mahdollista millään alueella. Ei ole myöskään perusteltua lausua, että poikkeamislupamenettelyllä myönnetty rakennusoikeus ohjaisi mahdollista asemakaavan sisältöä enemmän kuin ilman poikkeamislupaa alueelle jo myönnetty rakennusoikeus. Maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen osalta voi pohtia, vaarantaako rivinteeratun rannan taakse tehty loma-asunnon laajennus olemassa olevassa pihapiirissä jokimaiseman luonnonarvoja
kohtuuttomasti. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n kohta 1. mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamiseen ranta-alueella. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää myöntää haetun poikkeuksen MRL 171 :n mukaisesti ehdolla, että kastuvat rakenteet sijoitetaan tason N60 + 122,40 m yläpuolelle (HW 1/100 + 0,5 m). Poikkeaminen ei aiheuta MRL 172 :n mukaisia seuraamuksia. Lupa on voimassa enintään kaksi vuotta päätöksentekopäivästä lukien. Ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä on säädetyssä järjestyksessä haettava rakennuslupa ja saatava todistus poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta. Poikkeamispäätökseen merkittävän lainvoimaisuustodistuksen saa 30 päivän kuluttua päätöksen antamisesta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kirjaamosta, jonne päätös on sitä varten toimitettava. - - - Päätös 171 :ssä tarkoitetussa poikkeamisasiassa annetaan julkipanon jälkeen. MRL 174 :n mukaisesti päätös on toimitettava hakijalle. Päätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiasta, sekä niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. MRA 88 :n mukaan kunnan tulee toimittaa poikkeamispäätös tiedoksi alueelliselle ELY-keskukselle viivytyksettä päätöksen antamisen jälkeen. Päätökseen on liitettävä sen kohteena olevaa aluetta osoittava asemapiirros ja ympäristökartta tai muu kartta, josta alueen rakentaminen käy riittävän selvästi ilmi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Toimeksi: Lisätietoja: hallinto-osasto / asiakirjapalvelu tekninen johtaja Arto Leppälä, puh. 0400 692 363 KHALL 20 Tekninen johtaja Lapin ELY-keskus on valittanut poikkeusluvasta Pohjois-Suomen hallinto-oi keuteen. Ohessa valitus ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö valituksen johdosta. Valituksessa katsotaan, että hakemuksen mukainen rakennuspaikka sijaitsee tulvavaara-alueella. Tällaiselle alueelle rakentaminen edellyttää tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuvaa tarkastelua. Kaavoille on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty sisältövaatimukset. Mikäli alueelle myöhemmin laadittavassa kaavassa jouduttaisiin osoittamaan rakennusoikeutta tulvanuhaisille alueille, joille on poikkeusmenettelyllä jo myönnetty rakennusoikeutta,
kaavan ei voitaisi katsoa täyttävän MRL:ssä säädettyjä sisältövaatimuksia terveellisen ja turvallisen elinympäristön osalta. Kaavoitukselle on asetettu vaatimukset maiseman ja luonnonarvojen huomioon ottamisesta, joten tulvanuhan vuoksi huomattavaa pengertämistä vaativa rakentaminen vaarantaa kaavan sisältövaatimusten täyttymisen. Kun otetaan huomioon rakennuspaikan tulvanuhanalaisuus, sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavoille asetetut sisältövaatimukset, rakennushankkeen toteuttaminen poikkeamisteitse kaventaisi perusteettomasti vaihtoehtoja asianmukaiselle kaavalliselle suunnittelulle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Edellä kerrotuista syistä Lapin ELY-keskus katsoo, että hakemuksen tarkoittama rakentaminen aiheuttaa MRL 172 :ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu merkinnällä M-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sa nottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Ivalon alueen yleiskaava Ivalon alueen yleiskaava on hyväksytty Inarin kunnanvaltuustossa 16.9.2010. Yleiskaavassa poikkea mispäätöksen kohteelle on merkitty kaavamerkintä RA-2: Loma-asuntoalue (Ivalojokivarsi). Olemassa oleva loma-asuntoalue. Rakennuspaikalle saa si joittaa päärakennuksen, vierasmajan, aitan, erillisen enintään 30 k-m² sau nan ja tarvittavia talousrakennuksia samaan pihapiiriin kokonaisrakennusoi keuden puitteissa. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 200 k-m² ja vähimmäiskoko 2000 m². Näillä tulvanuhanalaisilla alueilla olevilla raken nuspaikoilla ei sallita uusia rakennuslupia edellyttäviä toimenpiteitä (kuten uudisrakentaminen ja siihen verrattavat toimenpiteet, vähäiset laajennukset) ilman, että alueen tulvauhkaan liittyvät riskit on yksiselitteisesti selvitetty. Muilta osin rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyk sen määräyksiä. Poikkeaminen kohdistuu myös kaavamääräyksen alueelle Tulvauhanalainen alue; Ivalojoen rannat ovat monin paikoin tulvauhanalaista aluetta. Kaavamerkintä ei osoita tulvauhanalaisen alueen yksiselitteistä laajuutta, vaan se tulee selvittää tarvittaessa tapauskohtaisesti. Tällä yleiskaavalla ei ratkaista eikä osoiteta uutta rantarakentamista tulvauhanalaisella alueella. Tulvauhanalaisilla alueilla olevilla rakennuspaikoilla ei sallita uusia rakennuslupia edellyttäviä toimenpiteitä ilman, että alueen tulvanuhkaan liittyvät riskit on yksiselitteisesti selvitetty. Rakentaminen edellyttää MRL 166 :n mukaisten vaatimusten täyttymistä (ilmeisesti on tarkoitettu 116 :n asettamia vaatimuksia). Yleiskaavan yleisien määräyksien mukaan Yleiskaavaa ei voi käyttää ranta-alu eella si jaitsevien RA-2 alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mää räys ten mukaan rakennuspaikka ei saa olla tulvauhanalainen (MRL 116 ). Ala ville alueille rakennettaessa tulee huomioida tulva- ja kosteusva-
hinkojen vaara. Kosteudelle alttiit rakennusosat on sijoitettava vähintään 0,5 m ylem mäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu korkein tulvakorkeus (HW 1/100), elleivät kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selvitykset muuta osoita, taikka rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Mikäli em. rakentamiskorkeus on joskus ylitetty (jääpatotulva), on tämä korkeampi korkeus otettava määrää väksi korkeudeksi alimpia rakentamiskorkeuksia määrättäessä. Niillä alueil la, joilla HW 1/100 laskentaa ei ole tehty, alimmat rakentamiskorkeudet määritellään tapauskohtaisesti suurimpien havaittujen tulvakorkeuksien pe rusteella. Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi Ivalon alueen yleiskaavan 18.10.2014 kolme karttalehteä. Poikkeaminen kohdistuu yhdelle kumotuista karttalehdistä. Kumousperuste ei liit ty nyt Iva lo joen ran ta ra ken ta mi seen. Ivalon asemakaava Ivalon asemakaava sijaitsee n. 4 km ylävirtaan poikkeuksen kohteena olevasta paikasta. Ivalon asemakaavaan kohdistuu Ivalon yleiskaavaa koskeva kaavamääräys Tulvauhanalainen alue. Asemakaavamääräysten mukaan Ennen rakennusluvan myöntämistä tulvasuojelualueelle, tulvapenger tulee korottaa vähintään 30 cm ylemmäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu korkein tulvakorkeus (HW1/100) tai sitä suurempi havaittu todellinen tulvakorkeus, ellei voida osoittaa, että alueen tulvasuojauksen tarvetta on alennettu muilla toimenpiteillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä erityisen tärkeille kohteille (sairaalat, vanhainkodit yms.) tulee tulvasuojelu olla toteutettu kerran 250 (HW 1/250 a + 30 cm) vuodessa toistuvilta tulvilta. Tulvapenkereen ulkopuolisilla alueilla kosteudelle alttiit rakennusosat on sijoitettava vähintään 0,5 metriä ylemmäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu korkein tulvakorkeus (HW 1/100) elleivät kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selvitykset muuta osoita, taikka rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Ehdotus Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuo sille 2016-2021 Ivalon taajama on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä 20.12.2011 nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä tulviin varautumisen parantamiseksi on laadittu Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen ja Ivalon vesistöalueen tulvaryhmän ohjauksessa Ehdotus Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021. Ehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella. Ehdotuksen tavoitteena on tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Ivalojoen vesistöalueella on alustavien tavoitteiden tavoitetasoksi asetettu kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan taso taajama-alueella. Yhteiskunnan kannalta kriittisten kohteiden (mm. terveyskeskus, sähköasema ja kaukolämpölaitos) osalta suojauksen taso on kerran 250 vuodessa toistuva tulva. Esimerkiksi
pääosa Ivalon taaja man tulvasuojelupadosta täyttää tulvan 1/100a vaatimukset, mutta ei tason 1/250a vaatimuksia. Ilmastonmuutostutkimusten mukaan Lapissa tulvien suuruus ei vielä jaksolla 2010-39 juuri muutu nykyisestä, mutta myöhemmällä tarkastelujaksolla tulvien suuruus pienentyisi (s.19). Eri ilmastoskenaariot poikkeavat merkittävästi toisistaan, mutta muutoksen suunta on kaikissa ilmastoskenaarioissa samankaltainen. Suurin Ivalojoella havaittu tulva on vuodelta 2005, jolloin Ivalojoen virtaamaksi mitattiin 1045 m³/s. Vuonna 2000 tulvan virtaamaksi on mitattu 920 m³/s. Poikkeaminen Poikkeaminen kohdistuu lain voimaisella rakennusluvalla ra kennetun loma-asunnon laajentamiseen. Kysymyksessä ei siten ole uuden rakennuspaikan muodostuminen. Toi mi val ta poik kea mi ses sa on ol lut MRL 171 :n mukai sesti kun nal la. Alueen rannat on eroosion välttämiseksi kivetty ympäristökeskuk sen / ELY-keskuksen toimesta, joten alueella ei ole sortuman tai vyörymän vaaraa. Poik kea mispäätöksessä edellytetty kastu vien ra ken teiden korkovaa timus ei edel lytä lisä pengertämistä. Rakentamisalueen maankorko N60 +122 m ylit tää alueella korkeimman havaitun tulvan korkotason N60 +121,90 m. Vaa dittu korkotaso N60 + 121,90 m + 0,50 cm on saa vu tet ta vissa nor maalilla perus tus ja piharakentamisella, kun huo mioi daan nor maali sok kelikorkeus se kä sok ke lin kui va tuksen ja pinta veden joh tami sen asetta mat normaalit vaati muk set. Tonttialueella (n. 4700 m²) on oltava myös ala via alueita pin ta ve sien joh ta mi seksi pois raken nuk sesta. Ivalon alueen yleiskaavassa ja kaavaselostuksessa on todettu, että kaavamerkintä ei osoita tulvauhanalaisen alueen yksiselitteistä laajuutta, vaan se tulee selvittää tarvittaessa tapauskohtaisesti. Maastossa suoritetun tarkistusmittauksen perusteella rakennuspaikalla ei ole olemassa tulvanuhkaa johtuen maanpinnan todellisesta korkeudesta. Tätä tulkintaa tukee myös ehdotus Iva lo joen ve sis tö alu een tul va ris kien hal lin ta suun ni tel mak si vuo sil le 2016-2021, jonka mukaan tulvat tulevat ilmastonmuutosennusteiden mukaan pienenemään Lapissa. Lisäksi on huomioitava alueen topografia, jonka mukaan poikkeaminen sijoittuu Ivalojoen suistoalueelle, jossa tulva pääsee leviämään n. 2 km levyiselle alueelle Ivalojoen ja Akujoen väliselle alueelle. Tämä tarkoittaa, että veden noustua Ivalojoen uomasta (leveys n. 200 m) törmän ylitse Ivalojoen ja Akujoen väliselle suoalueelle veden nousu hidastuu olennaisesti. Poikkeamisen kohdalla havaittu maksimitulva onkin muodostunut vuonna 2000 jääpatotulvasta,jolloin virtaama on ollut 920 m³/s eikä alueella havaitun maksimivirtauksen aikana 1045 m³/s vuonna 2005. Kaavahierarkian strategiaa tulvavahinkojen estämisessä kuvastaa hyvin kaavoissa esitetyt kastuvien rakenteiden vähimmäiskorkeudet. Ivalon asemakaava-alueella, jossa apu on lähellä, tulvapenkereisiin (HW1/100) vaadittu li sä kor keus on on 30 cm, kun tulvapenkereiden ulkopuolella, jossa apu on kau em pa na, kastu vien rakenteiden ja HW 1/100 tulvan väli nen li sä kor keus
50 cm. Esitetty yksikerroksinen rakentaminen olemassa olevan rakennuksen taakse ei heikennä luonnonympäristöä tai jokinäkymää ottaen huomioon, että Ivalojoen varressa rakennuksen ympäristössä on olemassa olevaa asutusta. Rakennus sijoittuu ELY-keskuksen ilmoittaman tulvarajan yläpuolelle huomioiden myös kohteen kohdalla kumotun Ivalon yleiskaavan määräysten mu kai sen aal toi lu varan. Alueella ei ole laadittujen lisäselvitysten perusteella MRL 116 :n tarkoittamaa tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa ja rakennuspaikka täyt tää muutoinkin MRL 116 :n vaatimukset. Poikkeamisen alueella ei ole vireillä asemakaavaa eikä alueen sijainti ja rakentamisen määrä edellytä asemakaavan laatimista. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus antaa lausuntonaan, että poikkeamisen yhtey dessä on tulvauhkaan liittyvät riskit yksiselitteisesti selvitetty eikä tulvauh kaa pää töksen mukaisessa rakentamisessa ole olemassa. Rakennuspaikka täyttää MRL 116 :n vaatimukset. Ivalojoen rannat on kivetty poikkeamisen koh dalla eikä kysymys ole siten luonnontilaisesta jokimaisemasta. Suunni teltu rakentaminen ei edellytä pengertämistä eikä muutoinkaan vaaranna maise man ja luonnonarvojen vaalimisen vaatimusta. Poikkeaminen ei sijoitu tulvauhan alaiselle alueelle, eikä poikkeaminen ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä maankäyttöja rakennuslaissa kaavoille asetettujen sisältövaatimusten kanssa. Poikkeaminen ei kavenna perusteettomasti vaihtoehtoja asianmukaiselle kaavalliselle suunnittelulle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle koska kysymys on olemassa ole van rakennuksen laajentamisesta. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Toimeksi: Lisätietoja: hallinto-osasto / asiakirjapalvelu tekninen johtaja Arto Leppälä, puh. 0400 692 363