SONKAJÄRVEN KUNTA. Perusteet poikkeamislupien myöntämiselle

Transkriptio

1 SONKAJÄRVEN KUNTA Perusteet poikkeamislupien myöntämiselle

2 [Kirjoita asiakirjan teksti] 1 (9) Pirjo

3 [Kirjoita asiakirjan teksti] 2 (9) Pirjo

4 3 (9) Pirjo Sisällysluettelo 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SÄÄDÖKSET Yleistä Suunnittelutarve ranta-alueella Poikkeaminen Poikkeamisvalta ja poikkeamisedellytykset Alueellinen poikkeaminen Poikkeamismenettely (173 ) Poikkeamispäätös (174 ) 3 2 YLEISKAAVA-ALUEET 3 3 POIKKEUSLUVAN KRITEERIT RANTA-ALUEELLA Yleisperiaatteet Emätilatarkastelu Mitoitusrantaviiva Mitoitusperuste Mitoitusnormit Isot vesistöt Pienet järvet ja lammet Jokirannat Vesijättömaa 6

5 4 (9) Pirjo Muut mahdolliset syyt 4 POIKKEAMINEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEELLA Käyttötarkoitus Uudet rakennuspaikat Siirrot Poikkeaminen MRL:n mukaisesta rakennuskiellosta Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

6 Perusteet poikkeamislupien myöntämiselle 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SÄÄDÖKSET 1.1 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999) on uudistettu rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi siirtämällä päätösvaltaa poikkeamistilanteissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta kunnille. Tarkoituksena on edistää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kuntien voimavarojen tarkoituksenmukaisempaa kohdentumista, selkeyttää poikkeamistoimivaltaa sekä helpottaa rakentamista nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla poikkeamisasioiden käsittelyä. Laki on tullut voimaan 1 päivänä huhtikuuta Poikkeamisluvan myöntämisen perusteet eivät ole muuttuneet. 1.2 Suunnittelutarve ranta-alueella 1.3 Poikkeaminen MRL 72 määrätään, että meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena Poikkeamisvalta ja poikkeamisedellytykset Uuden MRL 171 Poikkeamisvalta ja poikkeamisen edellytykset mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Poikkeusta ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia; tai 5) vaarantaa rakennuksen turvallisuuden tai terveellisyyden. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueelle. Poikkeusta ei voida myöntää maisematyölupaa koskevista säännöksistä eikä 137 :ssä säädetyistä rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella.

7 Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeamista koskevasta hakemuksesta. 5).3.2 Alueellinen poikkeaminen Uuden lain 172 :n mukaisesti kunta voi erityisestä syystä päättää, että tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta voidaan poiketa laajemmalla kuin yhden rakennuspaikan käsittävällä alueella silloin, kun kysymys on asemakaava-alueella olemassa olevan asuin-, liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamisesta asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön (alueellinen poikkeaminen). Edellä 171 :n 2 ja 3 momentissa säädetyt poikkeamisen edellytykset koskevat myös alueellista poikkeamista. Lisäksi alueellisen poikkeamisen edellytyksenä on, että poikkeamisella edistetään olemassa olevien rakennusten käyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa. 5).3.3 Poikkeamismenettely (173 ) Ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista kunnan on varattava naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Kunnan on tiedotettava poikkeamista koskevasta hakemuksesta ja alueellista poikkeamista koskevasta päätösehdotuksesta naapureille ja muille 1 momentissa mainituille. Kunta voi periä tiedottamisesta aiheutuneet kustannukset hakijalta. Ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista kunnan on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valtion viranomaisen tai maakunnan liiton lausunto, jos poikkeaminen koskee merkittävästi niiden toimialaa. Jos poikkeaminen vaikuttaa merkittävästi naapurikunnan maankäyttöön, kunnan on pyydettävä myös naapurikunnan lausunto. Kunnan on kuitenkin pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto aina silloin, kun poikkeaminen koskee: 1) luonnonsuojelun kannalta merkittävää aluetta; 2) rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta tai aluetta; tai 3) maakuntakaavassa virkistys-, suojelu- tai liikennealueeksi varattua aluetta. Edellä 3 momentissa mainittujen viranomaisten on annettava lausuntonsa kuukauden (1 kk) kuluessa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuulemisesta.

8 5).3.4 Poikkeamispäätös (174 ) Poikkeamispäätös Kunnan on perusteltava poikkeamispäätös siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Kunta voi poikkeamispäätöksessä määrätä ehtoja poikkeamiselle. (Tarpeellisten ehtojen tulee edistää maankäytön suunnittelua ja ehtojen tulee olla sellaisia, joita voitaisiin määrätä kaavassa.) Kunnan on määrättävä poikkeamispäätöksessä aika, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Määräaika voi olla enintään kaksi vuotta. Alueellisen poikkeamisen määräaika voi olla kuitenkin enintään viisi vuotta. Kunnan on toimitettava poikkeamispäätös hakijalle. Kunnan on toimitettava poikkeamispäätös tai sen jäljennös myös niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa, sekä niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Jos samassa muistutuksessa on useita muistuttajia, voidaan poikkeamispäätös tai sen jäljennös lähettää ainoastaan muistutuksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ensimmäinen allekirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille. Lisäksi kunnan on toimitettava poikkeamispäätös viivytyksettä tiedoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Poikkeamispäätökseen sovelletaan, mitä 145 :ssä säädetään lupa- ja valvontamaksusta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeamispäätöksen toimittamisesta. 2 YLEISKAAVA-ALUEET Sonkajärven kunnan alueella voimassa olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat: 1) Sonkajärven keskustaajaman osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa ) Sälevän rantaosayleiskaava, kunnanvaltuusto hyväksynyt ) Jyrkän osayleiskaava, kunnanvaltuusto hyväksynyt ) Taajaman ympäristön yleiskaava, kunnanvaltuusto hyväksynyt ja ) Sukevan osayleiskaava, kunnanvaltuusto hyväksynyt ) Itä-Sonkajärven rantaosayleiskaavat, Pohjois-Savon ympäristökeskus vahvistanut ) Nurmijoen rantaosayleiskaavat, Pohjois-Savon ympäristökeskus vahvistanut Ranta-alueisiin kohdistuvien yleiskaavojen kaava-alueiden rajaukset ilmenevät kuvasta.

9 kuva 1: Yleiskaavoitetut (1-7) ja asemakaavoitetut (8 ja 9) alueet. 3 POIKKEAMISLUVAN KRITEERIT RANTA-ALUEELLA 3.1 Yleisperiaatteet 3.2 Emätilatarkastelu Poikkeamisluvan perustana käytetään samoja periaatteitta kuin voimassa olevissa yleiskaavoissa on käytetty. Poikkeamisluvalla ei voida kuitenkaan lähtökohtaisesti myöntää niin paljon rantarakennuspaikkoja kuin yleis- ja ranta-asemakaavoituksella. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuden määrittelyssä varmistetaan emätilatarkastelulla. Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Emätilatarkastelun ns. poikkileikkausvuosi on Ranta-alueella emätilan rakennusoikeus määräytyy mitoitusvyöhykkeen sekä muunnetun rantaviivan pituuden perusteella. Tilasta erotetut loma-asuntotontit, tilan alueelle myönnetyt loma-asuntojen rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi.

10 Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita ei poikkeamislupakäsittelyssä voida käsitellä yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Syynä tähän on se, että luovuttamalla täyteen rakennetun kiinteistön voi toiselle kiinteistölle jäädä runsaasti rakennuspaikkoja, vaikka ne olisi siirretty nyt toisen omistajan hallussa olevalle tilalle. 3.3 Mitoitusrantaviiva Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Mitoitusrantaviivana käytetään vakiintuneen käytännön mukaisesti ns. muunnettua rantaviivaa. Muunnettu rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän kehittämän laskentamallin mukaan. Laskentamalli pyrkii ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Riippuen vastarannan läheisyydestä todellinen rantaviiva muunnetaan mitoitusrantaviivaksi laskentamallin mukaista kerrointa käyttäen (0). kuva 2: Rantojen mittaus rakennusoikeutta laskettaessa

11 3.4 Mitoitusperuste 3.5 Mitoitusnormit Isot vesistöt Normina loma-asuntojen lukumäärää laskettaessa käytetään pääsääntöisesti loma-asuntojen määrä / muunnettu rantakilometri. Saarilla mitoitus perustuu myös maanpinta-alaan ha / loma-asunto sekä 4-50 ha järvillä vesipinta-alaan (ha) / loma-asunto. Jokirannoilla mitoitusperusta on jokikilometri. Rantaviiva lasketaan muunnettuna kuvan 2 mukaisesti. Alle 1 hehtaarin saarilla ja alle 4 hehtaarin lammilla ei ole rakennusoikeutta, paitsi mikäli maanomistajilla ei ole muita rakentamiskelpoisia alueita. Maisematekijöiden ja luonnonsuhteiden vaikutus mitoitukseen arvioidaan kunkin saaren osalta erikseen ja ne saattavat pienentää laskennallista rakennusoikeutta. Yli 50 ha suurten järvien mannerrannat: 3-4 loma-asuntoa / muunnettu rantakilometri. Saarilla pienempi seuraavista mitoitusluvuista: 4 loma-asuntoa / rantakilometri tai 1 loma-asunto / n. 4 hehtaarin saaren maa-aluetta seuraavan taulukon mukaan: p i n t a - a l a (ha) rak. oik. (loma-as.) Pienet järvet ja lammet Jokirannat Vesijättömaa Alle 50 hehtaarin järvillä tai lammilla pienempi seuraavista mitoitusluvuista: 3-4 loma-asunto / rantakilometri tai 1 loma-asunto / n. 4 ha lammen pinta-ala. Alle 4 hehtaarin järvillä ei ole kuitenkaan rakennusoikeutta, mikäli ranta on rakentamiskelvotonta tai se soveltuu rakentamiseen hyvin huonosti. Jokirannoilla 3-4 loma-asuntoa / jokikilometri (käsittää molemmat rannat). Vesijätön rakennusoikeus kuuluu pääsääntöisesti taustamaan omistajalle lukuun ottamatta alueita, joiden vesijättömaalle on jo ra kennettu tai alue soveltuu rakentamiseen ja on riittävän leveä. Alaville vesijättöalueille ei tulisi pääsääntöisesti osoittaa uutta rakentamista.

12 4 POIKKEAMINEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEELLA 4.1 Käyttötarkoitus Olemassa olevan rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos on mahdollinen tapauskohtaisesti jos: 1) Rakennuspaikan koko on riittävä ja kaava- alueilla kaavan mukainen. Kaava- alueen ulkopuolella rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2000 m² (MRL 116 ). 2) Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle, alueiden muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelullisten ja ympäristönsuojelullisten tavoitteiden saavuttamista. 3) Kiinteistölle johtaa kulkukelpoinen tie. 4) Puhdasta talousvettä on saatavilla (vesijohtovesi tai oma kaivo). 5) Jos kiinteistö ei ole liittynyt kunnan jätevesilaitoksen piiriin, tulee kiinteistön jätevesien käsittelyn täyttää jätevesiasetuksen 209/2011 ja ympäristönsuojelulain muutoksen 196/2011 vaatimukset. 6) Käyttötarkoituksen muutos täyttää rakentamismääräyskokoelman osan G1 (asuntosuunnittelu) määräykset ja ohjeet. Tarvittaessa määräyksistä voidaan kuitenkin antaa vähäinen poikkeus MRL 175 :n perusteella 7) Rakennus täyttää energiatalouden ja lämmöneristyksen osalta rakentamismääräyskokoelman osan C 3 (rakennusten lämmöneristys) määräykset ja ohjeet. 8) Rakennus täyttää rakentamismääräyskokoelman osien F1 (esteetön rakennus) ja F2 (rakennuksen käyttöturvallisuus) määräykset ja ohjeet. 9) Rakennus täyttää rakentamismääräyskokoelman osien D2 (rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto) ja D3 (rakennusten energiatehokkuus) määräykset. 9).2 Uudet rakennuspaikat 9).3 Siirrot Uusia rakennuspaikkoja voidaan osoittaa ainoastaan, jos voimassa olevassa kaavassa on sellainen virhe, että kaavan mitoitusperusteiden mukaan tilalle oli voitu osoittaa rakennuspaikka kaavaa laadittaessa ja muutoin poikkeamisluvan edellytykset täyttyvät. Rantaosayleiskaavassa osoitettua rakennuspaikkaa ei voi siirtää toiseen paikkaan rakennusluvalla myöntämällä vähäinen poikkeus tai edes erillisellä poikkeamispäätöksellä. Poikkeamisratkaisua ei voida käyttää, vaikka rakennuslupaan tai poikkeamispäätökseen otettaisiin ehto, jonka mukaan päätöksellä kaavassa osoitettu rakennusoikeus olisi ko. luvalla tullut käytetyksi.

13 Mikäli rakennusoikeus halutaan siirtää toiseen paikkaan edellyttää hankkeen toteuttaminen joko yleiskaavamuutoksen laatimista tälle osalle rantaosayleiskaavaa tai ranta-asemakaavan laatimista ko. kiinteistölle.