HAAPAVEDEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
TASEKIRJA
SISÄLLYSLUETTELO: 1 Toimintakertomus 6 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat 6 1.2 Kaupungin hallinnossa tapahtuneet olennaisimmat muutokset 8 1.3 Yleinen talouden kehity 9 1.4 Yleinen kehitys Haapavedellä 11 1.5 Olennaisimmat muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 12 1.6 Kaupungin henkilöstö 12 1.7 Toiminnan riskit 13 1.8 Ympäristötekijät 13 1.9 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 13 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen 15 2.1 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 17 2.2 Rahoitusasema ja sen muutokset 19 2.3 Kaupungin kokonaistulot ja -menot 21 3 Kuntakonsernin toiminta ja talous 22 3.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 22 3.2 Konsernin toiminnan ohjaus 23 3.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 23 3.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 24 4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 26 4.1 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 26 4.2 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 28 4.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut 30 5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 33 6 Talousarvion toteutuminen 34 6.1 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 34 6.2 Strategisten tavoitteiden toteutuminen 34 6.3 Käyttötalouden toteutuminen 39 Tekninen hallinto 60 6.4 Määrärahojen toteutuminen 62 6.4.1 Tuloslaskelman toteutuminen 62 6.4.2 Investointien toteutuminen 64 6.4.3 Rahoitusosan toteutuminen 65 6.4.4 Yhteenveto määrärahojen toteutumisesta sitovuustasolla 66 6.5 Tytäryhteisöjen toteutuma 68 Tilinpäätöslaskelmat 69 7.1 Kaupungin laskelmat 69 7.2 Konsernilaskelmat 74 8. Liitetiedot 78 9 Vesi- ja viemärilaitoksen eriytetty tilinpäätös 98 10 Luettelo tilivelvollisista 100 11 Allekirjoitukset ja merkinnät 106 11.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus 106
11.2 Tilinpäätösmerkintä 107 12 Luettelot ja selvitykset 107 12.1 Luettelo kirjanpitoasiakirjoista ja tositteiden lajista 107 12.2 Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 107
1 Toimintakertomus 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2013 oli vilkasta kunta- ja sote-uudistuksen aikaa. Kesäkuussa 2013 sosiaali- ja terveydenhuoltolain valmisteluryhmä julkaisi väliraporttinsa. Väliraportin keskeisenä sisältönä oli se, että sote-järjestämisvastuu kootaan n. 20-30 alueen vastuulle. Perusterveydenhuollon palveluita kunta ei voisi järjestää, ellei sillä ole vähintään 20 000 asukasta. Sote-järjestämisvastuu olisi kunnilla, joilla on vähintään 50 000 asukasta. Väliraportin ehdotuksen mukaisesti ja nykyisellä kuntarakenteella koko Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluiden järjestäminen olisi Oulun kaupungin vastuulla. Haapaveden kaupunginvaltuusto antoi asiasta lausuntonsa 30.9.2013 kokouksessaan ja totesi, että sote-laissa tulisi mahdollistaa myös kuntayhtymämalli sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon järjestämisessä. 1.7.2013 tuli voimaan kuntarakennelain muutos, joka velvoittaa lähes kaikki Suomen kunnat selvittämään kuntajaon muutamista lakiin kootuilla perusteluilla. Haapaveden kaupungin selvitysvelvollisuus tulee lain ns. palveluperusteesta, jossa todetaan, että kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä. Haapaveden kaupunginvaltuusto päätti 28.10.2013 kokouksessaan, että kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys tehdään Alavieskan, Oulaisten ja Ylivieskan kanssa. Selvitys käynnistyy alkuvuodesta 2014 ja loppuvuodesta 2014 kuntien valtuustot tekevät asiasta päätöksiä. Loppuvuodesta 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti ammattikorkeakouluille toimiluvat 1.1.2014 alkaen vuoteen 2017 saakka. Alueen ammattikorkeakoulutus tulee jatkumaan Oulaisissa Oulun Ammattikorkeakoulun toimesta ja Ylivieskassa Centrian toimesta. Centria ammattikorkeakoulun toimilupaan kirjattu selvitysvelvollisuus koulutuksen keskittymisestä Kokkolan kampukselle vuoteen 2017 mennessä herätti hämmennystä ja suurta huolta alueen kunnissa. Ammattikorkeakoulutuksen säilyminen alueella on elintärkeää. Kuntatalouden osalta loppuvuotta väritti valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskeva selvitysmiehen ehdotuksen julkistaminen. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on ns. nollasummapeliä, jotkut kunnat saavat lisää ja jotkut menettävät. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen taustalla on ikärakenteen ja sairastavuuden parempi huomioiminen, myös paikkakunnan työpaikkaomavaraisuus tulisi laskennassa mukaan. Haapaveden osalta ensimmäinen esitys oli + 1,2 mil. verrattuna vuoden 2013 tasoon, eli n. 140 /asukas lisää valtionosuuksia. On kuitenkin hyvä huomata, että viime vuosien leikkauksista johtuen esityksen mukaisella lisäyksellä jäisimme vielä 140 /asukas takamatkalle verrattuna vuoden 2008 valtionosuuksien tasoon. Kaupungin talouden osalta vuosi päättyi alavireisesti. Talousarvio oli alunpitäen tasapainossa, mutta vuoden aikana jouduttiin tekemään kaksi lisätalousarviota. Haapaveden kaatopaikan sulkemiskustanukset osoittautuivat 540 000 ennakoitua suuremmiksi, kyseinen summa tuli kirjata kokonaan vuoden 2013 menoiksi. Toinen lisätalousarvio koski perusturvaosastoa, vuoden aikana huomattiin, että sosiaalitoimen kulut tulevat ylittämään budjetoidun. Vuoden aikana käytiin yt-neuvottelut ja laadittiin talouden vakauttamisohjelma. Yt-neuvottelujen lopputuloksena ei syntynyt irtisanomisia eikä lomauttamisia, vaan muilla toimenpiteillä (mm. henkilöstöjärjestelyt ja veronkorotukset) sovittiin ja päätettiin yli 2 milj.euron säästötoimenpiteistä, joista pääosa kohdistuu
vasta vuosille 2014-2015. Verotuloista jäi n. 300 000 eur toteutumatta budjetoituun verrattuna. Erikoissairaanhoito pysyi hyvin budjetissa. Lopulta tilikausi päättyi n. 1,6 milj.eur alijäämäiseksi. Vuotta voi kuitenkin luonnehtia jossain määrin paremmaksi kuin edellistä, vuosikate parani edelliseen vuoteen verrattuna n. 300 000 eur. Vuoden 2013 jälkeen kaupungin tilinpäätökseen ei enää jää edellisten tilikausien ylijäämää, joten vuoden 2014 tilinpäätös on saatava positiiviseksi. Vuoden suurin investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen Pappilantielle, kustannusarvio oli n. 2,4 milj.. Hanke pysyi tarkalleen budjetoidussa. Uusi päiväkoti otettiin käyttöön tammikuussa 2014 ja siellä on tilaa n. 100 lapselle. Uuden päiväkodin valmistumisen myötä Paakkilan päiväkoti jäi pois käytöstä ja Minttulaa lukuunottamatta kaikki ryhmikset siirtyivät uuteen päiväkotiin. Myös elinkeinoelämän puolella tapahtui vuonna 2013. KPO avasi uuden ja isomman S-Marketin syyskuussa. Rakennusliike Sorvoja osti vanhan marketin kiinteistön, jonka purkutyöt alkoivat loppuvuodesta 2013. Myös Valio Oy jatkoi investointejaan Haapaveden tehtaalla menneen vuoden aikana. Yleisestä taloustilanteesta johtuen Haapaveden työttömyysaste jatkoi kasvuaan ollen vuosikeskiarvona 11,6 %, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 9,9%. Työttömyysaste on hieman maakunnan keskiarvoa korkeampi (Pohjois-Pohjanmaa 10,0 %). Työmarkkinatuen kuntaosuudet olivat viime vuonna 139 153, kun edellisenä vuonna summa oli 99 174. Haapaveden asukasluku laski vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna -45 henkilöä, ollen vuoden lopussa 7238 henkilöä. Vuosi 2013 oli valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Valtuustokauden alussa uusi valtuusto aloitti kaupungin strategian päivittämisen ja uusi strategia hyväksyttiin 17.6.2013 kokouksessa. Uudessa strategiassa on linjattu, että Haapavesi haluaa olla jatkossakin itsenäinen kunta, mutta kuntayhteistyötä hoidetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Haluan lausua lämpimät kiitokset kaikille luottamushenkilöille, viranhaltjoille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille vuoden aikana tehdystä työstä niin Haapaveden kaupungin ja sopimuskuntiemme Siikalatvan, Pyhännän, Oulaisten, Raahen, Kärsämäen ja Merijärven kuntien sekä niiden asukkaiden hyväksi. Maria Sorvisto vs. kaupunginjohtaja
1.2 Kaupungin hallinnossa tapahtuneet olennaisimmat muutokset Vuoden 2013 aikana Haapaveden kaupungin omassa organisaatiossa ja kaupungin palvelujärjestelmässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Syksyllä 2012 järjestetyissä kunnallisvaaleissa poliittiset valtasuhteet kaupunginvaltuustossa jakaantuvat 1.1.2013 alkaen seuraavasti: Puolue Paikkamäärä Suomen Keskusta 18 Vasemmistoliitto 3 Perussuomalaiset 3 Kansallinen Kokoomus 1 Vapaat Vaikuttajat 1 SDP 1 Yhteensä 27 Vuoden 2013 aikana Valtuutettu Ilkka Repo vaihtoi Keskustan valtuustoryhmästä Perussuomalaisten valtuustoryhmään. Luettelo kaupungin tilivelvollisista on tämän asiakirjan liitteenä.
1.3 Yleinen talouden kehitys Vuonna 2013 heikko taloudellinen tilanne oli edelleen vallitsevana trendinä. Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kysyntä laski sekä yksityisen kulutuksen ja investointien supistumisen myötä. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Tilanne ei kerro koko totuutta vaan julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui Suomessa vuonna 2013. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio oli 2,2 % vuonna 2013, kun se edellisenä vuonna oli 3,2 %. Etenkin energiatuotteiden ja jalostettujen elintarvikkeiden hintojen nousu vaimeni kertomusvuonna. Taustalla tässä olivat muun muassa maailmanmarkkinahintojen kehitys sekä euron ulkoisen arvon vahvistuminen. Myös kotimaiset inflaatiopaineet vaimenivat hieman palkkojen nousuvauhdin hidastuessa. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2013. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa. Veroaste oli 45,6 prosenttia. joka on 2 prosentti suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2012 kertymä oli yhteensä liki 85 miljardia euroa. Valtion verokertymä oli 41,6 miljardia euroa ja kasvoi 3,9 prosenttia. Kuntien verokertymä oli 20,7 miljardia euroa ja kasvoi reippaasti, 7,1 prosenttia. Tätä selittää eniten veroprosenttien korotukset kunnissa Työllisyystilanne heikkeni Pohjois-Pohjanmaalla viime vuonna. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 14,8 %. Koko maassa tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa 205 000, mikä oli 26 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisvuoden joulukuussa. Haapavedellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuoden 2013 joulukuussa 12,9 joka oli kolme prosentti yksikkö suurempi kuin vuosi sitten.
Kuntien taloudellinen tilanne Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. On myös hyvä huomata että vuoden 2012 tilinpäätökset olivat historiallisesti huonoimmat vuoden 1997 jälkeen. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 553 euroa/asukas. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna..
1.4 Yleinen kehitys Haapavedellä Haapaveden väestö väheni edelleen vuonna 2013. Haapavetisiä oli vuoden 2013 lopussa Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan 7238, mikä on 45 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Syntynee t Kuolleet Erotus Muutto Poismuutto Erotus Väkiluku 2010 93 85 8 318 305 13 7417 2011 91 75 16 387 434-47 7387 2012 96 69 27 286 411-125 7286 2013 93 82 11 310 366-56 7238 Haapaveden ikärakenne oli vuonna 2012 seuraavan taulukon mukainen. Vuoden 2013 väestön ikärakennetiedot eivät olleet vielä päivittyneet rekisteriin tätä tilinpäätöstä laadittaessa. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0 6-vuotiaat, 9,3 9,6 9,2 9,1 9,2 9,2 7-15-vuotiaat, 13,3 13,1 13,2 13,4 13,1 12,9 16-24-vuotiaat, 12,6 12,1 11,9 12 12,1 11,6 25-64-vuotiaat, 48,3 48,7 48,9 48,3 48,2 48,2 65-74-vuotiaat, 8,3 8,4 8,4 8,7 8,7 9,2 75 vuotta täyttäneet, 8,1 8,1 8,5 8,5 8,7 9 Ottamalla samasta aiheesta kaavio saadaan selkeämpi kuva väestön muutoksista.
Tästä taulukosta huomataan että väestön ikärakenne on säilynyt hyvin samankaltaisena. 1.5 Olennaisimmat muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös jäi talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta alijäämäiseksi noin 1,2 miljoonaa euroa. Tähän olivat syynä valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset ja verotulojen tasausjärjestelmiin tehdyt muutokset. Mm. kyseisten valtiollisten päätösten seurauksena Haapaveden kaupungissa toteutettiin useita niin talouteen kuin toimintaan vaikuttavia toimenpiteitä vuonna 2012. Vuoden 2013 aikana kaupungissa laadittiin talouden tasapainottamiseen tähtäävä suunnitelma, jonka pääasialliset vaikutukset tulevat näkyviin vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioitiin muodostuvan positiiviseksi, kuitenkin vuoden 2013 aikana taloudellinen tilanne heikkeni niin paljon että kaupungin tulos on noin 1,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Tähän pääasiallisena syynä on kaatopaikan entisöinnistä johtuva ylimääräinen menoerä 560 000 valtionosuuksien 243 000 ja verotulojen 381 000 alitus ja joidenkin toimialueiden menojen ylitys. Vuoden 2013 suurin investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen. Siitä aiheutuvat kustannukset jäivät kuitenkin talousarvioon varatusta määrästä, mutta ne tulevatkin vuoden 2014 kuluksi Investointiohjelman mukaisesti selviteltiin ja päätettiin vuonna 2014 rakennettavan uuden jäähallin rakentamisesta. Investointimäärärahoja jäi kuitenkin käyttämättä, mutta investointien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. 1.6 Kaupungin henkilöstö Haapaveden kaupungin maksamat palkkasummat ja kaupungin henkilöstömäärä ilmenevät alla olevasta taulukosta. Kaupungilla oli yhteensä 1054 työtekijää, joista vakinaisia oli 761. Kokonaishenkilöstömäärä lisääntyi 28 henkilöä vuodesta 2012. Osa-aikaeläkkeellä oli 14 ihmistä. Haapaveden kaupungin maksamat palkat ja palkkiot (euroina):
2012 2013 muutos 31 724 284 32 005 381 0,90 % Haapaveden kaupungin henkilöstömäärä osastoittain: v.2012 v.2013 Hallintopalvelut 131 157 Sivistysosasto 262 246 Perusturvaosasto 573 586 Tekninen osasto 60 65 Yht. 1026 1054 Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä ja se hyväksytään kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Yllä oleva taulukko antaa kuvan tilanteesta tiettynä hetkenä (tilinpäätös), eikä se siis ole kuvaus kaupungin virka-/toimirakenteesta. Työntekijöiden sairauspoissaolopäivien määrä pysyi lähes ennallaan ollen 16,7 pv/hlö, ja sairauspoissaoloprosentti vuonna 2013 oli 6,3%. Vakuutusyhtiö If:n tilaston mukaan henkilöstön työtapaturmat tai ammattitaudit vähenivät edelleen vuonna 2013 ja niitä sattui 20. Aiempaan vuoteen verrattuna tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät vähenivät 14 prosenttia (443 sairauspoissaolopäivää v. 2013 ja 515 päivää v. 2012, 721 sairaspoissaolopäivää v.2011). 1.7 Toiminnan riskit Kaupungin tai sen konsernin toiminnan riskeissä ei vuoden 2013 aikana tapahtunut olennaisia muutoksia. Riskienhallinnan vuoksi kaupungilla on luottoja sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisina. Kaupungin lainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, jolloin riski on kiinteäkorkoisuutta suurempi. Kaupungin lainasalkun riskiä kuitenkin pienentävät koronvaihtosopimukset. Taloudellisia riskejä ovat myös kaupungin sijoitusomaisuuden riskit. Erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuudessa oli edelleen vaikeuksia vuoden 2013 aikana. Loppuvuodesta käyttöönotettu päivystävien lääkäreiden ostopalvelu näyttää kuitenkin parantavan sairaanhoitajien saatavuutta ja helpottavan sijaisjärjestelyn hallittavuutta. Samalle se merkittävästi paransi asiakkaidne hoitoon päästyä. Haapaveden kaupunki vakuuttaa henkilöstönsä ja omaisuutensa vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Kaupunki kilpailutti vakuutuksensa v. 2012, ja kilpailutuksen tuloksen perusteella vakuutukset hajautettiin If- ja Pohjola-yhtiöihin.
1.8 Ympäristötekijät Vuoden 2013 aikana kaupungissa toteutetuista toimenpiteistä ei aiheutunut suuria ympäristövaikutuksia. Ainoastaan konserniyhtiö Haapaveden ympäristöpalvelut Oy:n toteuttama vedenpuhdistamon laajennus vähentää sekä kuormitusta, että myös ympäristöön kohdistuvia riskejä. Niiden arvioinnin yhtenä osa-alueena hyödynnetään ympäristövaikutusten arviointia, joka tehdään kaikista merkittävimmistä kaupunginvaltuuston päätöksistä. 1.9 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Haapaveden kaupungin sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty kaupungin ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Haapaveden kaupungin sisäistä valvontaa ohjaa hallintosääntö, jota on päivitetty hallintomuutosten mukaisesti. Hallintosääntöön on tehty päivitys 11.11.2013 Pykälä 268, päivityksessä käsiteltiin myös sisäistä valvontaa. Hallintosäännöstä on johdettu sisäisen valvonnan ohje, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 29.1.2010. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin toiminnassa on tilikaudella 2013 noudatettu lakeja, asetuksia ja säädöksiä sekä hyvää hallintotapaa. Oulun hallinto-oikeuteen jätettiin 17 valitusta vuonna 2012, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sairaankuljetuksen hankintapäätöksestä valitettiin v. 2011 korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ei ole vielä antanut asiassa päätöstä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Tuloksellisuus arvioidaan kaupungin strategian pohjalta ja hallintokunnat ovat määritelleet omille tulosyksiköilleen tarkempia tavoitteita, joiden toteutumista tarkastuslautakunta on valvonut. Riskienhallinnan järjestäminen Haapaveden kaupungin riskienhallintaa on kehitettävä. Riskit on kartoitettava kokonaisvaltaisesti osastoittain ja samalla varmistuttava siitä, että toimintaan, talouteen ja päätöksentekoon ei liity mitään sellaista riskiä, joka voi vaarantaa kaupungin toimintakykyä. Kokonaisvaltainen riskien kartoitus tulee tehdä vuoden 2014 aikana Kaupungin henkilöstö noudattaa tietoturvaohjeistusta. Myös sosiaali- ja terveyspiiri Helmen tietosuoja- ja tietoturvatietoisuutta on kehitetty. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut merkittäviä menetyksiä, arvonalennuksia eikä ole jouduttu merkittäviin korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta
Kaupungin sopimukset on siirretty vähitellen sähköiseen Dynasty-ohjelmaan siten, että pääosa sopimuksista on arkistoitu sähköisesti vuoden 2013 aikana. Samalla sopimusten seurannan vastuuttamista tarkennetaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Haapaveden kaupungissa sisäinen valvonta on järjestetty oman toiminnan ohella pääasiallisesti sääntöjen ja satunnaisten tarkastusten avulla. Kaupunginjohtaja toimii sisäisen valvonnan vastuuhenkilönä. Hän tarkastaa ja valvoo sekä ohjeistaa yksiköitä sisäisen valvontaan liittyvissä kysymyksissä. Konserniyhtiöissä sisäistä valvontaa on vielä kehitettävä. Konserniohjeet on päivitetty kaupunginvaltuuston päätöksellä 30.8.2010.
2 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Toimintatuotot Myyntituotot 26 260 296,92 25 517 306,56 Maksutuotot 5 591 500,62 5 298 224,67 Tuet ja avustukset 1 437 506,38 1 353 720,69 Muut toimintatuotot 1 359 688,75 34 648 992,67 1 207 506,86 33 376 758,78 Valmistus omaan käyttöön 73 731,71 73 731,71 61 233,13 61 233,13 Toimintakulut Henkilöstökulut -41 183 639,18-40 708 668,39 Palkat ja palkkiot -32 005 381,36-31 724 284,48 Henkilösivukulut -9 178 257,82-8 984 383,91 Eläkekulut -7 351 828,11-7 006 594,96 Muut henkilösivukulut -1 826 429,71-1 977 788,95 Palvelujen ostot -24 161 697,00-23 038 744,35 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 627 815,78-4 729 549,02 Avustukset -3 822 011,51-3 535 116,91 Muut toimintakulut -1 672 473,80-75 467 637,27-1 686 930,42-73 699 009,09 Toimintakate -40 744 912,89-40 261 017,18 Verotulot 20 066 944,35 19 384 106,39 Valtionosuudet 21 806 141,00 21 376 589,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 104 894,89 86 573,98 Muut rahoitustuotot 452 208,53 800 977,47 Korkokulut -548 255,26-559 671,27 Muut rahoituskulut -121 300,40-112 452,24-88 364,22 239 515,96 Vuosikate 1 015 720,22 739 194,17 Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -2 108 006,79-1 968 793,89 Kertaluonteiset poistot 0,00 0,00 Arvonalentumiset -2 108 006,79-1 968 793,89 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut -540 000,00-2 648 006,79-1 968 793,89 Tilikauden tulos -1 632 286,57-1 229 599,72 Tilikauden yli-/alijäämä -1 632 286,57-1 229 599,72 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintak ulut,% 45,91% 45,29% Vuosikate/poist ot,% 48,18% 37,55% Vuosikate, /as ukas 140 101 Asukasmäärä 7238 7286 Toimintatuotot/toimintakulut Toimintatuotot/toimintakuluilla kuvataan maksurahoituksen, kuten myynti- ja maksutuottojen, osuutta toimintamenoista. Haapavedellä tunnusluvun arvo laski hieman edellisvuodesta. Vuosikate/poistot (%) Tämä tunnusluku kuvaa vuosikatteen riittävyyttä poistoihin. Vuonna 2012 Haapaveden kaupungin vuosikate/poistot oli selvästi alle 100 %, mikä kuvaa sitä, että vuosikate ei riittänyt poistojen kattamiseen. Kaupungin tulorahoitus ei siten ole ollut riittävää eikä talous näin ollen ole aivan tasapainossa, ja tilikauden tulos on alijäämäinen. Samalla tunnusluku laski merkittävästi edellisvuodesta. Tarkempi erittely investointien ja poistojen erosta on liitetiedoissa.
Vuosikate euroa/asukas (%) Vuosikate asukasta kohden kertoo tilikauden tuloksesta ja sen kehittymisestä vuosien varrella suhteessa asukaslukuun. Vuosikate on tulorahoituksesta investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen jäävä osuus. Vuosien 2011 ja 2012 välillä Haapaveden kaupungin vuosikate pieneni ja samalla asukasmäärä laski. Kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni tilikausien välillä, mikä heikensi tunnusluvun arvoa.
2.1 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2 013 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 015 720 739 194 Satunnaiset erät -540 000 Tulorahoituksen korjauserät 8 425 2 605 Investointien rahavirta Investointimenot -6 234 516-3 780 979 Rahoitusosuudet investointeihin 705 889 531 181 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 152 289 305 527 Toiminnan ja investointien rahavirta -4 892 192-2 202 472 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 82 002 48 334 Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennykset 82 002 48 334 Lainakannan muutokset 4 788 080 1 281 634 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 020 402 5 009 281 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 232 323-2 727 648 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 000 000-1 000 000 Oman pääoman muutokset 91 179 Muut maksuvalmiuden muutokset 308 330 1 341 911 Rahoituksen rahavirta 5 269 591 2 671 879 Rahavarojen muutos 377 398 469 407 Rahavarat 31.12. 7 468 213 7 090 815
Rahavarat 1.1. 7 090 815 6 621 408 377 398 469 407 TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta kertymä 5 vuotta -11 567 357-8 679 380 Investointien tulorahoitus, % 18,37% 22,75% Lainanhoitokate 0,6 0,6 Kassan riittävyys, pv 32 32 Asukasmäärä 7238 7286
INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tämä tunnusluku on Haapaveden kaupungilla pysyvästi negatiivinen. Tämä johtuu erittäin voimakkaasta investointiohjelmasta viimeisten viiden vuoden aikana. Sama kehitys on nähtävillä myös vuoden 2014-2015 aikana. Tämän jälkeen investointiohjelmassa on nähtävissä pienemmät investointimäärät ja sitä kautta luku oikenee tunnusluku muuttunee positiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Samoin kuin aikaisempi tunnusluku myös tämä tunnusluku asettaa omat haasteensa. Tunnusluku kertoo voimakkaasta investointiohjelmasta suhteessa tulorahoitukseen. Tunnusluku korjautunee investointiohjelman muututtua maltillisemmaksi. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoidossa joudutaan turvautumaan osittain vanhojen lainojen maksamiseen uudella lainalla. Toisinsanoin lainat eivät vähene vaan kasvavat. Toisinsanoin lainojen takaisinmaksuaika on pidempi kuin 10 vuotta, mikä on yleisin laina-aika kaupungin pitkäaikaisessa rahoituksessa. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:
Tämä tunnusluku on Haapaveden kaupungilla riittävä.
2.2 Rahoitusasema ja sen muutokset
Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset/(koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Velkarasite voimistui Haapavedellä vuonna 2013. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmät eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Haapavedellä suhteellinen velkaantuneisuus lisääntyi edellisvuodesta 7 %-yksikköä vuonna 2013. Kertynyt yli-/alijäämä = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden yli-/alijäämä Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä yli- tai alijäämää. Ylijäämä on tulevien vuosien liikkumavaraa ja alijäämä on katettava tulevina vuosina. Haapaveden kaupungin kertynyt ylijäämä väheni vuonna 2013, koska vuosien 2012 ja 2013 tulokset olivat alijäämäisiä. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden yli-/alijäämä/asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä on käytetty tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kaupungin asukasmäärää. Haapaveden kaupungin kertyneen ylijäämän määrä väheni huomattavasti vuonna 2013. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin merkitä kirjanpidossa korollisia lainoja. Haapaveden kaupungin lainakanta nousi vuonna 2013 edellisvuodesta. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Haapavedellä tämä tunnusluku nousi lainakannan kasvun ja väkiluvun vähenemisen myötä. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.