Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.

Transkriptio

1 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. Lainakanta Rahavarat Lähde: Tilastokeskus

2 /hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin, mrd. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto Muut julkisyhteisöt Muut sektorit Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

3 /hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin indeksoituna, 1990=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

4 /hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

5 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit käyvin hinnoin, mrd. (Kuntien kirjanpidon mukaan. Sisältää liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä) Ei-poistonalaiset investoinnit 1) Poistonalaiset investoinnit Bruttoinvestoinnit yhteensä Keskim. vuosimuutos 3,6 % Keskim. vuosimuutos 3,5 % Keskim. vuosimuutos 2,7 % ) Ei poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueiden hankinta ja peruskorjaus sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Vuoden 2010 luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 3,1 miljardia euroa. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Lähde: Tilastokeskus

6 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä nettoinvestoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) 4,0 3,5 3,0 2,5 1,5 0,5 Vuosikate Investoinnit, netto 1) ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 4,0 3,5 3,0 2,5 1,5 0,5 Lähde: Tilastokeskus

7 /hp Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta ja lainakannan muutos sekä paikallishallinnon nettoluotonanto , mrd. 2,5 1,5 0,5-0,5 - -1,5 - -2,5 Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanto (Kansantalouden tilinpito) ) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. 2,5 1,5 0,5-0,5 - -1,5 - -2,5 Lähde: Tilastokeskus

8 % Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja investointeihin Kunnat ja kuntayhtymät (ml. liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä), % Keskimäärin 114 % % Keskimäärin 73 % Keskimäärin 63 % Vuosikate %:a poistoista Vuosikate %:a poistonal. invest. omahankintamenoista 1) Vuoskate %:a invest. omahankintamenoista yhteensä ) Investointimenot maa- ja vesialueiden hankinta ja perusparannus osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointeihin Lähde: Tilastokeskus

9 Kuntien lainakannan muutos , milj. "Syömävelka" 1) * 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 630 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta /mm Lähde: Tilastokeskus

10 Kuntien lainakanta , /as. Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko Koko maa keskimäärin euroa/asukas Pienimmät: Suurimmat: Kunta /as. Kunta /as. Koski Tl 0 Reisjärvi Enonkoski 0 Konnevesi Sysmä 74 Kyyjärvi Ylitornio 159 Rautavaara Hirvensalmi 194 Hanko Kauniainen 208 Karkkila Polvijärvi 238 Kaustinen Rauma 290 Lahti Punkalaidun 319 Kannonkoski Merikarvia 347 Raahe Kuhmoinen 361 Keuruu Isokyrö 401 Kotka Parikkala 418 Kokkola Taivalkoski 489 Heinävesi Luumäki 590 Virolahti /mm 2 933

11 Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta kuntakoon mukaan , /as Kunta Konserni /mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko

12 Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Karjala Lappi Uusimaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi KOKO MAA Keski-Suomi Kainuu Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta maakunnittain , /as. Kunta /mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko

13 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 0,2 8,7 4,1 4,5 5,2 0,3 0,3 0,4 6,2 0,5 7,1 0,6 7,7 0,7 8,2 0,8 8,7 0,9 9,8 10,5 1 12,3 13,8 14,7 15,5 16,1 16,2 9,1 9,5 9,9 10,1 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 10,3 10,5 10,8 11,2 11,9 1,2 12,9 18,0 18,9 19,8 1,3 13,3 1,5 13,5 1,7 1,8 1,9 2,2 20,8 22,8 24,6 25,5 14,7 15,0 15,4 15,7 16,3 27,4 30,2 31,6 32,8 33,8 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt /mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko

14 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate 1) ,5 1,5 1,3 1,5 1,4 1,9 2,2 2,4 1,9 1,6 1,6 1,9 1,9 1,6 2,1 1,6 1,2 1,5 1,4 1,3 1,6 1,9 0, ) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun = ( Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2. Jos tunnusluku on pienempi kuin 1, lainanhoitokyky on heikko. Tällöin joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate on ollut vuosina keskimäärin 1,7 Lähde: Tilastokeskus

15 Kuntien lainakannan keskikorko , % 7,0 6,0 5,0 4,0 3, Keskikorko 1) Euribor 3 kk Valtion obligaation (10v) korko 1) Tuloslaskelman mukaiset korkokulut jaettuna vuosien t ja t-1 lainakantojen keskiarvolla. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 - Lähteet: Tilastokeskus, VM