Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden ahtauma ja hidastunut uloshengitysvirtaus Pekka Lampela jatkokoulutusmeeting 28.3.2006 Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumataudin vaikeusasteet
Vallitsevuus 21-70 -vuotiailla Suomessa (Kotaniemi) BTS:n kriteereiden mukaan 6 % ( 73 % piileviä, 30 % koki itsensä täysin terveiksi) GOLD-kriteereiden mukaan 10 % (80 % piileviä, 48 % koki itsensä täysin terveiksi) tupakoijalla n 50 % riski sairastua ( aik 15-20 %) Kansanterveydellinen ongelma COPD on yksi tärkeimmistä kuolleisuutta ja sairaalahoitoa aiheuttavista sairauksista maailmassa 400 000 suomalaista sairastaa kroonista keuhkoputkentulehdusta ja puolella on oireileva keuhkoahtaumatauti kustannukset arvioidaan n. 800 milj. /v sairaalahoito ja päivystyksellinen hoito kattaa n. 73 % sairauden kustannuksista Filha ry:n Työryhmämuistio 3/2004, Krooninen keuhkoputkentulehdus ja keuhkoahtaumatauti, Valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma 1998-2007
Tutkimuksen tarkoitus Selvitettää yleislääkärin, keuhkolääkärin ja sisätautilääkärin hoitamia akuutteja hoitojaksoja, jotka alkoivat päivystyksenä ja päädiagnoosi oli COPD, sekä näitä mahdollisesti seuranneita välittömiä jatkohoitojaksoja Materiaali Stakesin hoitoilmoitusrekisteristä kerättiin yli 44- vuotiaiden tiedot vuosien 1995-2004 alkaneista ja päättyneistä hoitojaksoista, joissa pää- tai sivudiagnoosina oli COPD (Kansainvälinen tautiluokitus (ICD) 9: 491, 492 ja 496, ICD 10: J41-J44) hoitoaikaa ei rajattu Tulokset 28 015 COPD-potilaalla oli yhteensä 77 445 päivystyksenä alkanutta hoitojaksoa Näistä potilaista 12,5 % tarvitsi välittömän jatkohoitojakson.
COPD:sta aiheutuneiden päivystysjaksojen määrä vuosina 1995-2004 COPD:sta aiheutuneen päivystysjakson keskimääräinen pituus hoitopäivinä 3400 Sisätaudit Keuhkosairaudet Yleislääketiede 11 Sisätaudit Keuhkosairaudet Yleislääketiede 3200 Päivystysjaksojen määrä 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 Hoitojakson keskimääräinen pituus 10 9 8 7 6 5 4 3 Yleislääkärin jatkohoitolähetteet COPD:sta aiheutuneesta akuutista hoitojaksosta vuosina 1995-2004 Jatkolähete 1/2 Jatkolähetteiden %-osuus 6,0 Lähete sisätaudit 5,5 Lähete keuhkosairaudet 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Yleislääkäri lähetti akuuttien hoitojaksojen potilaista jatkohoitoon keuhkolääkärille 3,8 % ja sisätautilääkäreille 1,3 % 2000-luvulla yleislääkäri lähetti jatkohoitoon tilastollisesti merkittävästi harvemmin kuin 1990- luvulla (p<0,001), vaikka hoitojaksojen lukumäärä lisääntyi 15,0 %. Yli 75-vuotiaita lähettiin tilastollisesti merkittävästi vähemmän jatkohoitoon kuin nuorempia Jatkolähete 2/3 Miehiä lähetettiin useammin jatkohoitoon kuin naisia Kotoa ja vanhainkodista tai palvelutalosta tulleiden välillä ei ollut tilastollista eroa jatkohoitoon lähettämisessä Jatkolähete 3/3 Keuhkolääkärille lähetetyistä potilaista sai COPD:n päädiagnoosiksi 80,8 % ja vastaava luku sisätautilääkärille lähetetyistä oli 71,6 %. Muita päädiagnooseja olivat sydänperäiset syyt (angina pectoris, akuutti sydäninfarkti tai sydämen vajaatoiminta) keuhkolääkärillä 1,9 % ja sisätautilääkärillä 8,7 %, keuhkoinfektiot keuhkolääkärillä 9,3 % ja sisätautilääkärillä 7,8 % keuhkoembolia keuhkolääkärillä 0,2 % ja sisätautilääkärillä 1,7 %.
COPD:sta aiheutuneen akuutin hoitojakson aikainen kuolleisuus (%) 4,0 Sisätaudit Keuhkosairaudet Yleislääketiede 3,5 3,0 Kuolleisuus % 2,5 2,0 1,5 1,0 Kuolleisuus Kuolleisuus akuutin hoitojakson aikana oli 3,0 % ja ensimmäisen jatkohoitojakson aikana 8,5 % Akuutin hoitojakson aikana potilaista kuoli yleislääkäreillä 3,1 %, keuhkolääkäreillä 2,7 % ja sisätautilääkäreillä 3,3 % Kuolleisuus Yleislääkärin ja sisätautilääkärin hoitamien hoitojaksojen kuolleisuudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkittävää muutosta verrattaessa vuosia 1995-1999 ja 2000-2004 keuhkolääkäreillä vuosien 2000-2004 hoitojaksoilla kuolleisuus oli merkittävästi pienempi kuin 1995-1999 (p<0,001) Kuolleisuus eroa ei ollut sukupuolten välillä yleislääkäreiden hoitamilla jaksoilla Yleislääkäreillä vanhainkodista tulleiden kuolleisuus oli 10,8 %, ja vastaava luku keuhkolääkäreillä oli 3,7 %. kotoa hoitoon tulleiden kuolleisuus oli sama 2,7 % yleislääkärin ja keuhkolääkärin hoitamissa jaksoissa Kuolleisuus 1/3 Yleislääkärin hoitojaksolla kuolleilla oli 58,7 % sivudiagnoosi Sivudiagnoosina oli iskeeminen sydänsairaus 15,7 %, keuhkokuume 13,2 %, sydämen vajaatoiminta 7,5 %, dementia 5,3 %, maligniteetti 5,2 % ja aivohalvaus tai sen jälkitila 3,5 %.
Kuolleisuus 2/3 Keuhkolääkärin hoitojaksolla kuolleilla oli 51,2 % sivudiagnoosi Sivudiagnoosina oli iskeeminen sydänsairaus 12,7 %, keuhkokuume 9,8 %, maligniteetti 8,6 %, sydämen vajaatoiminta 5,2 %, ja tuberkuloosi 3,0 %. Kuolleisuus 3/3 Sisätautilääkärin hoitojaksolla kuolleilla oli 55,1 % sivudiagnoosi Sivudiagnoosina oli iskeeminen sydänsairaus 21,0 %, sydämen vajaatoiminta 9,8 %, keuhkokuume 7,4 %, sokeritauti 3,6 % ja maligniteetti 2,9 %. Rekisterin luotettavuus Keskimäen ja Aron tutkimuksen mukaan hoitojaksoissa 96 % tulo- ja lähtöpäivä oli täysin oikein merkitty. Päädiagnoosi kolmen merkin tarkkuudella hengitystiesairauksissa oli 94,1 % oikein Samansuuntaisen tulokseen päätyi myös Pajunen vertaillessaan sydän- ja verisuonirekisteriä tähän rekisteriin Rekisterin luotettavuus copd-diagnooseja voidaan pitää varsin luotettavina, sillä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä keuhkolääkärit ovat pääosin tehneet diagnoosit lääkekorvattavuuskäytännön takia. Yhteenveto Yleislääkäri lähetti jatkohoitoon keskimäärin viitisen % COPD:sta aiheutuneen akuuttihoitojakson potilaista. Jatkohoitoon lähetettyjen potilaiden suhteellinen määrä väheni tultaessa 1990-luvulta seuraavalle vuosituhannelle, ja samanaikaisesti hoitojaksojen määrä lisääntyi ja hoitoaika lyheni ja kuolleisuuden pysyessä samana. Akuutin hoitojakson aikana potilaista kuoli yleislääkäreillä 3,1 %, keuhkolääkäreillä 2,7 % ja sisätautilääkäreillä 3,3 %. Alle 75- vuotiaiden kuolleisuus oli yleislääkärin hoitojaksoilla pienempi kuin keuhkolääkärillä ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden kuolleisuus oli suurempi kuin keuhkolääkärillä. COPD:sta aiheutuneiden akuuttihoitojaksojen määrä laski vuodesta 1999 lähtien keuhkosairauksien ja sisätautien erikoisaloilla ja vuodesta 2001 yleislääketieteen erikoisalalla. Johtopäätös COPD:n pahenemisvaiheet pääosin voidaan hyvin hoitaa terveyskeskuskussairaalassa tarvitaan lisää tutkimusta hoitojakson laadullisista asioista kuten esim. uudelleen hoitoon joutumisen riskistä ja hoitojakson jälkeisestä kuolleisuudesta