KÄYTÄNNÖN OHJEITA RAKENTAJILLE

KÄYTÄNNÖN OHJEITA RAKENTAJILLE Julkaisija SATAKUNNAN KUNNALLISRAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY 13. UUDISTETTU PAINOS 2011-2013 Ohjeita rakentajille...1

2

Lukijalle Kädessäsi oleva Käytännön ohjeita rakentajille -kirja on tarkoitettu perusoppaaksi pienrakentajille, peruskorjaajille ja rakennushankkeiden suunnittelijoille. Kirjaan on koottu asiantuntijoiden ohjeita ja lomakemalleja tontin hankinnasta aina uuden kodin lopputarkastukseen asti. Julkaisuun on kerätty myös painatushetkellä voimassaolevat keskeiset yhteystiedot joista lisätietoja on saatavissa. Kirjaa jaetaan edelleen maksutta toteutuksessa mukana olevien kuntien rakennus- ja teknisissä toimistoissa sekä liikelaitoksissa. Kirja julkaistaan myös internetissä Porin kaupungin sivuilla www.pori.fi. Kirjaa on julkaistu Porin seudulla jo 70- luvulta alkaen ja tekstit on ajanmukaistettu kolmen vuoden välein. Tämän, keväällä 2011 ajanmukaistetun ohjekirjan toteuttamisen ja sen maksuttoman jakelun porin seudulla rakentaville ovat taloudellisesti mahdollistaneet kirjamme mainostajat ja yhteistyöyritykset sekä suurimpana tukijana ja tilaajana Porin kaupunki. Kiitokset kirjan eri alojen artikkelit kirjoittaneille ja tarkastaneille asiantuntijoille. Toivottavasti hyvä, ja kaikkien eduksi oleva yhteistyömme jatkuu myös tulevina vuosina ja julkaisuperinne säilyy. Porissa, huhtikuussa 2011 Satakunnan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry. Heikki Tuominen, pj. puhelin +358 50 350 6341 Ohjeita rakentajille...3

4

ASIAHAKEMISTO Lukijalle 3 Asiahakemisto 5 Tontin hankintaan liittyviä asioita 9 Tontin hankinta 9 Lainhuudon hakeminen ja vuokraoikeuden kirjaaminen 11 Tonttijako, tontin lohkominen ym. Porissa 15 Nordea on myös rakentajan pankki 19 Omakotikorkotukilainat 21 Porin kaupungin rakennustarkastajan ohjeita pienrakentajille 22 1. Yleistä 22 2. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus 22 3. Rakennussuunnitelmien laadinta 23 4. Rakennusvaurioiden ennaltaehkäisy 33 5. Rakennusluvan hakeminen 33 6. Vastaava työnjohtaja 43 7. Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen 47 8. Rakennustyöhön liittyvät sopimukset 49 9. Rakennustyön aikaiset katselmukset 49 Loppukatselmus 55 Poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut 56 Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimipisteen ohjeita pienrakentajille 58 Öljylämmitys 60 Savuhormit 61 Kattilahuoneet 62 Tikkaat ja kattosillat 62 Autosuojat 63 Palovaroitin 63 Energiatehokas rakentaminen 65 Maatilarakentamisen investointituet ja rakennussuunnittelu 70 Investointituet 70 Rakennussuunnittelu ja asiakirjat 72 Ote katusuunnitelmasta 77 Ohjeet kiinteistöjen liittämiseksi vesi- ja viemäriverkostoon Porin kaupungin alueella 79 Suunnitelmat 79 Yksityisen vv-tonttijohdon rakentaminen 81 Ohjeita rakentajille...5

6

Ohjeet kiinteistöjen LVI-järjestelmien suunnittelusta, 83 rakentamisesta ja tarkastamisesta Porin kaupungin alueella Suunnitelmat 83 Rakentaminen ja tarkastaminen 85 Energia-/maalämpökaivon rakentaminen 86 Haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesien käsittely 87 Miten edetä 87 Asuinkiinteistö vai kesämökki 87 Rakennuskohteen ympäristöolosuhteet 88 Jätevesien käsittely, yhdessä vai erikseen 89 Pori Energian ohjeita rakentajille sähköverkkoon liittymisestä 91 Kiinteistöjen tonttiliittymien rakentaminen katualueella 99 Katutyölupa 103 Satakunnan Vihertietokeskus neuvoo 104 Pori, yhteystietoja 107 Ulvila, yhteystietoja 110 Ulvilan vesilaitos, kiinteistöjen vesi- ja viemärijohdot 111 Luvian kunta, yhteystietoja 113 Pomarkku, yhteystietoja 113 Nakkila, yhteystietoja 115 Merikarvia, Siikainen, Lavia, Harjavalta: yhteystietoja 117 Liitteet: 119 Rakennuslupahakemus (Pori) 118 Vastaava työnjohtaja 122 Rakennushankeilmoitus RH1 124 Asuinhuoneistot RH2 126 Ohje naapurien kuulemiseksi 128 Pääsuunnittelijan tarkastuslista 130 Ilmoitus rakennuksen poistumasta 133 Selvitys purkumateriaalien käsittelystä 134 Haja-asutusalueiden jätevedet, esiselvitysmuistio 137 Aakkosellinen ilmoittaja/mainostajaluettelo 142 Ohjeita rakentajille...7

8

TONTIN HANKINTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA Yleistä Tontin hankintaan kannattaa valmistautua huolellisesti, sillä tontti määrittää asukkaiden tulevan lähimmän elinympäristön ja luo mahdollisuuksia ja rajoituksia rakennusten ominaisuuk sille. Tontin sijaintiin liittyvät seikat, kuten etäisyydet työpaikkaan, kouluun, päiväkotiin, kauppaan, bussipysäkille ja vastaavat asiat yleensä huomioidaan hyvin. Tärkeitä ovat myös tontin muut ominaisuudet, joita ovat mm. tontin koko, muoto, maaston korkeussuhteet, maaperä ja ilmansuunnat. Pihan käytettävyyteen eri tarkoituksissa vaikuttaa se onko tontti metsässä tai pellolla. Peltotonteille on helpompi perustaa puutarha kun taas metsätontin voi jättää osin luonnontilaiseksi. Tonttia hankittaessa on välttämätöntä selvittää onko tontti rakennuskelpoinen. Asemakaavat määrittävät rakennuksen kerrosluvun, usein myös katon muodon ja kaltevuuden, asuinhuoneistojen lukumäärän ja sen kuinka monta kerrosneliömetriä tontille saa rakentaa. Asemakaava-alueella tontin pitää olla myös rekisteröity ennen kuin sille voidaan myöntää rakennuslupa. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusoikeus ratkaistaan poikkeamispäätöksellä tai suunnittelutarveratkaisulla. Asemakaavoista ja tontin rekisteröinnistä sekä poikkeamispäätös- ja suunnittelutarveratkaisu menettelystä saa tietoja kuntien asiaomaisista virastoista. Tärkeää on myös selvittää mikä on kunnallistekniikan valmiustila tontin kohdalla. Eli voidaanko rakennus liittää heti vesijohto- ja viemäriverkkoihin ja onko kulkutie olemassa tai koska tie ja verkostot alueelle rakennetaan. Tontin hankinta Omakotirakentaja voi hankkia tontin suoraan maan-/tontinomistajalta, kiinteistönvälittäjien kautta tai kunnalta. Kunnat ovat omaksuneet aktiivisen maapolitiikan ja niillä on tarjolla vapaita tontteja. Mm. Porin kaupungilla on jatkuvasti tarjolla myytäväksi tai vuokrat- Ohjeita rakentajille...9

10

tavaksi omakotitontteja eri puolilta kaupunkia. Näistä tonteista saa tietoja ja esitteitä Teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinasta, os. Yrjönkatu 6 B katutaso, tai internetissä www.pori.fi/tpk. Kaikilla kaupungin luovuttamilla tonteilla on valmis kunnallistekniikka. Tonteille pääsee rakentamaan heti tai ilmoitetun määräajan kuluessa. Porin kaupungin luovuttamat tontit saa joko ostaa tai vuokrata. Vuokraus on osoittautunut ylivoimaisesti suosituimmaksi vaihtoehdoksi, koska tontin haltija maksaa tällöin tontin hankinta kustannuksista vain koron. Vuosivuokra on 5 % tontin kauppahinnasta. Vuokra-ajaksi sovitaan 50 vuotta. Kauppakirjan ja vuokrasopimuksen on täytettävä määrämuodot. Maakaaressa on säädetty kauppakirjasta mm: Kauppakirja on tehtävä kirjallisesti Ostajan ja myyjän tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa. Kauppakirjasta on käytävä ilmi: luovutustarkoitus luovutettu kiinteistö myyjä ja ostaja kauppahinta tai muu vastike Kaupanvahvistaja toimii kaupan todistajana ja hän tarkistaa samalla kaupan osapuolten henkilöllisyyden ja kaupan muodollisen pätevyyden. Julkisia kaupanvahvistajia ovat Porissa mm. henkikirjoittajat, julkiset notaarit, maanmittaustoimiston ja kunnan virkamiehet, jotka voivat toimia toimitusinsinööreinä. Lainhuudon hakeminen ja vuokraoikeuden kirjaaminen Tontin ostajan on haettava lainhuuto tonttiin kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä kun kauppa on tehty. Myös määräalaan on haettava lainhuuto. Tällöin lainhuudon myöntäminen käynnistää automaattisesti kiinteistön muodostamisen. Lainhuutoa haetaan Pirkanmaan Satakunnan maanmittaustoimistosta. Hakemukseen liitetään alkuperäinen kauppakirja ja sen jäljennös sekä maksutosite varainsiirtoveron maksamisesta. Ohjeita rakentajille...11

12 www.pori.fi/tpk/tontit

Vuokratontin vuokraoikeus on kirjattava kuuden (6) kuukauden kuluessa lainhuuto- ja kiinnitysre kis teriin. Tämä toimenpide tehdään kuten lainhuudonhaku maanmittaustoimistossa. Tonttikaupan tärkeät osoitteet: Porin kaupunki, Tekninen palvelukeskus, palvelupiste Porina, Yrjönkatu 6 B Kaupungin tontit, tonttikartat, kiinteistörekisteriotteet, viralliset karttaotteet, lainhuuto- ja rasitustodistukset, katukorkeudet. Porin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Valtakatu 4 B (Palvelupiste Porina) Tiedot rakennusoikeuksista, suunnittelutarveratkaisut, poikkeuslupaneuvonta. Pirkanmaan - Satakunnan maanmittaustoimisto Isolinnankatu 22 B Kiinteistörekisteriotteet, lainhuuto- ja rasitustodistukset sekä karttaotteet kaava-alueiden ulkopuolelta. Porin kaupunki, Tekninen palvelukeskus kiinteistövarallisuus, rkm Risto Haavisto Ohjeita rakentajille...13

14

TONTTIJAKO, TONTIN LOHKOMINEN YM. RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT KAUPUNKIMITTAUKSEN TOIMENPITEET Asemakaavassa vahvistuvat asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat, kuten rakennuskorttelit kadut, puistot jne. Tonttien väliset rajat ja tonttien numerot vahvistuvat sitovassa tonttijaossa, jonka laatii kiinteistöinsinööri tai hänen määräyksestään virkasuhteessa oleva maanmittausalan insinööri tai teknikko. Tonttijaon hyväksyy kaupungingeodeetti. Tonttijako laaditaan yleensä maanomistajan aloitteesta kortteleittain. MRL 78 :ään kirjatun pääsäännön mukaan tonttijako sisältyy asemakaavaan. Näin ei yleensä ole kuitenkaan käytännössä, vaan normaalisti tonttijako laaditaan erillisenä asiakirjana asemakaavan voimaantulon jälkeen. Tämä on luonnollista siksi, että useimmat rakennushankkeet konkretisoituvat vasta kaavan voimaantulon jälkeen, ennestään rakennetuilla alueilla joskus varsin pitkänkin ajan kuluttua. Tonttijako voidaan myös jättää osoittamatta asemakaavassa. Tällöin voidaan kaavamääräyksellä edellyttää laadittavaksi erillinen tonttijako, joka on aina sitova. Erillinen tonttijako voidaan laatia ilman kaavamääräystäkin tarpeen niin vaatiessa.(vrt. Noormarkku). Laissa ei ole säännöstä tarpeen harkitsijasta. Porissa se tapahtuu tonttijaon laatijan ja rakennusvalvonnan yhteistuumin. Käytännössä Porin kaupungin asemakaavoitetuilla alueilla sitova tonttijako on edellytyksenä rakennusluvan saamiselle. Asemakaava-alueella tulee rakennusluvan saamiseksi tontin olla merkitty kiinteistörekisteriin nimenomaan tonttina. Tontin saamiseksi kiinteistörekisteriin on yleensä suoritettava tontin lohkominen, jonka toimittaa Teknisen palvelukeskuksen kaupunkimittauksen toimitusinsinööri. Ko. toimitusinsinööri voi toimia myös kaupanvahvistajana. Tontin lohkominen perustuu hyväksyttyyn tonttijakoon. Tontin lohkominen suoritetaan maanomistajan tai haltijan hakemuksesta. Tontin lohkomista haetaan kirjallisesti kiinteistörekisterin pitäjältä, joka Porissa asemakaavaalueilla on kaupungingeodeetti. Jos on ostettu määräala, voi tontin lohkominen tulla vireille kirjaamisviranomaiselta tulleen ilmoituksen perusteella. Tontin lohkomistoimituksessa laaditaan tonttikartta, jonka jäljennöstä tarvitaan rakennuslupaa haettaessa. Mikäli kysymyksessä on rakentaminen asemakaavan ulkopuolella, laaditaan käytössä olevaa kartastoa hyväksi käyttäen kartta rakennuspaikasta ja sen ympäristöstä rakennuslupaa varten. Ohjeita rakentajille...15

16

Rakennusluvan myöntämisen ja ns. aloitusleiman saamisen jälkeen on kaupunkimittauksesta kirjallisesti pyydettävä rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen ja hakemukseen on liitettävä hyväksytyt rakennuspiirustukset, joista selviää rakennuksen ulkomitat, sijainti ja korkeusasema. Kun rakennuksen perustustyöt ja jalustan tai sitä vastaavan rakentaminen on suoritettu, siitä on ilmoitettava kaupunkimittaukseen rakennuksen sijainnin ja korkeusaseman tarkastamista varten. Sijaintikatselmuksessa tarkastetaan, ovatko rakennuksen paikka ja korkeusasema hyväksyttyjen piirustusten mukaiset. Tarvittaessa annetaan hakijalle todistus/tarkastuskertomus. Teknisen palvelukeskuksen palvelupisteessä PORINASSA (Yrjönkatu 6 B) on valmiita lomakkeita, joilla voi tilata em. toimenpiteitä. PORINASTA saa myös neuvoja ja lisätietoa tarvittaessa. Porin kaupunki, Tekninen palvelukeskus toimitusinsinööri Olli-Pekka Ihalainen Ohjeita rakentajille...17

18

Nordea on myös rakentajan pankki Talon rakentaminen tai asunnon ostaminen on monelle elämän suurin päätös. Se kannattaa suunnitella huolellisesti ja varautua mahdollisiin yllätyksiin, myös taloudellisesti. Asuntolainat ovat usein hyvin pitkäaikaisia sitoumuksia, joiden aikana ehtii muuttua niin elämäntilanteet kuin korotkin. Silti asuntolainoja ei perinteisesti ole suojattu Suomessa niin usein kuin muissa Pohjoismaissa. - Suuri asuntolaina ilman suojausta voi olla riskialtis yhdistelmä. Usein asuntovelallinen pohtii lainan suojaamista koronnousulta silloin, kun korot ovat korkealla ja tuntuu, ettei koronnousuun ole enää taloudessa varaa. Korkosuojaus on kuitenkin järkevintä ja edullisinta silloin, kun korot ovat alhaalla, palvelupäällikkö Anne Sundelin Nordean Porin konttorista toteaa. Ajankohta suosii korkosuojausten tekoa Nyt onkin houkutteleva aika hyödyntää markkinoilla vallitseva matala korkotaso ja suojautua mahdollisia tulevia koron nousuja vastaan. - Korkokatto on vakuutus korkojen nousun varalta. Suojattu laina on vaihtuvakorkoinen euribor-korkojen ollessa matalalla ja kiinteäkorkoinen euribor-korkojen ylittäessä asetetun rajan. Korkokatto asettaa siis ylärajan korkomaksujen suuruudelle. Näin lainanottaja hyötyy matalista koroista ja on suojattuna korkojen nousua vastaan, Anne Sundelin toteaa. Korkokaton etu verrattuna kiinteään korkoon on se, että se on joustava ja sallii lyhennysohjelman muutokset ja lyhennysvapaat, lainan purkamisen ja jopa osanostot rakennushankkeissa. Suojaa lainaturvasta Lainaturvavakuutus on järkevä tapa turvata oma koti ja varmistaa lainan takaisinmaksu yllättävien elämäntilanteiden varalta. Esimerkiksi tapaturma voi vaikuttaa monen muun murheen ohella lainan takaisinmaksukykyyn. Myös työttömyys voi uhata taloutta, sillä nykyään hyväkään koulutus ja ammattitaito eivät takaa työpaikan pysyvyyttä entiseen malliin. - Jos laina-aika on pitkä, voi elämässä tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat takaisinmaksukykyyn. Lainaa ottaessa kannattaa miettiä niin lainaturvavakuutusta kuin suojautumista korkojen nousua vastaan, palvelupäällikkö Anne Sundelin Nordean Porin konttorista sanoo. Ohjeita rakentajille...19

porin kaupungin TONTTITARJONTAA voit tiedustella palvelupiste porinasta - postitalossa, siinä torin laidalla VAPAAT TONTIT määräyksineen ja hintoineen myös internetissä http://www.pori.fi/tpk/tontit/vapaattontit.html TONTTIARVONNAT kuukaisittain kaupunki luovuttaa noin 100 omakotitonttia vuosittain palvelupiste porinasta myös: - TONTTIKARTAT - kiinteistörekisteriotteet - rasitustodistukset - pohjatutkimukset (kaupungin TONTIT) - johto- ja kaapelikartat - kaapelinäytöt - rakennuksen paikanmerkinnät - sijaintikatselmukset - katusuunnitelmaotteet - katutyö- ja sijoitusluvat - neuvontaa ja opastusta - kaupungin venepaikat - porin-luvian veneilykartat - kopiot (A4, A3) ja telefaxit - kassapalvelut (kaupungin laskut) POIKKEA SIIS porinassa, YRJÖNKATU 6B, KATUTASO 20

OMAKOTIKORKOTUKILAINAT Omakotikorkotukilainoja myönnetään korkotukikelpoisille yksityishenkilöille ns. matalaenergisen omakotitalon rakentamiseen. Korkotukilaina voi kattaa enintään 80 % hyväksytyistä kustannuksista. Lainoitettaville huoneistoneliömetreille on säädetty enimmäismäärät. Korkotukilainalle maksetaan korkotukea korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka ylittää 3,8 % lainan jäljellä olevasta pääomasta, lainavuosittain siten, että viitenä ensimmäisenä lainavuotena korkotukea maksetaan 70 % ja viitenä seuraavana lainavuotena 50 %. Korkotukilainan myöntää rahoituslaitos, Porin kaupungin talouspalvelut hyväksyy lainan korkotukilainaksi ja valtiokonttori maksaa korkotuen lainan myöntäjälle. Korkotukilainan hyväksymisen perusteena on hakijaruokakunnan varallisuus ja valtioneuvoston vahvistamat tulorajat. Hakemus jätetään kunnalle, joka päättää vuosittaisista hakuajoista. Maksetut korkotukilainojen korot voidaan vähentää verotuksessa. Lisätietoja Porin kaupungin talouspalvelut, PL 15, 28101 Pori, käyntiosoite Antinkatu 2, puh. 02 621 1100. TAKAUKSET Valtiontakaus voidaan myöntää jokaiselle, joka rakentaa omakotitalon tai ottaa omistusasuntolainan asunnon ostamista varten. Takauksen voi saada sekä vapaarahoitteiselle että valtion korkotukemalle asunnolle. Asunto on hankittava omaksi tai perheen pääasialliseksi asunnoksi. Pankit myöntävät valtiontakauksia asuntolainapäätöstensä yhteydessä. Valtiontakausta ei tarvitse erikseen hakea eikä sille ole tulo- tai varallisuusrajoja. Asiakkaan ilmoitus halustaan saada valtiontakaus asuntolainalleen riittää takauksen saamiseksi. Valtion asuntorahasto valvoo pankkien takaustoimintaa. Takauksesta peritään takausmaksu, joka on 2.5 % takauksen määrästä. Takausmaksua ei peritä, jos valtio maksaa lainalle korkotukea. http://www.pori.fi/asuminen/asunnonhankkiminen/ asuntolainoitus/lainatjatakauksetyksityishenkiloille.html Ohjeita rakentajille...21

PORIN KAUPUNGIN RAKENNUSTARKASTAJAN OHJEITA PIENRAKENTAJALLE 1.0 Yleistä Pientalon rakentaminen on hyvin monitahoinen ja -tasoinen työsuoritus, joka on rakentajalle samanaikaisesti suuri investointi. Rakentamisen suunnittelu ja töiden aloittaminen tuo usein mukanaan ongelmatilanteita ja epätietoisuutta. On epäselvää jopa se, missä järjestyksessä ja missä paikassa rakentamiseen liittyviä asioita hoidetaan. Tämän ohjeen tarkoituksena on osaltaan helpottaa luotsaamista karikoissa, lisätietoja saa suoraan Ympäristöviraston rakennusvalvonnasta (Selim Palgreninkatu 8, käyntiosoite toistaiseksi Isolinnankatu 21 E 3. krs) tai internetistä www.pori.fi/ymparistovirasto/rakennusvalvonta. html. Neuvontapalveluista ei peritä erillistä maksua, vaan ne sisältyvät normaaleihin lupa- ja palvelumaksuihin. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennusasetus (MRL ja MRA) tuli voimaan 1.1.2000. Lain keskeisimpänä tavoitteena oli rakentamisen laadun olennainen parantamisen. Uudistettuina menettelyinä oli mm. suunnittelijoiden pätevyyden korostaminen ja arvioiminen, rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuuvelvollisuuden korostaminen ja hänen palkkaamansa henkilöstön pätevyys, aloituskokouksen järjestämisvelvollisuus, rakentamisen aikaisen dokumentoinnin järjestäminen (tarkastusasiakirja ja tuotevalvonta-aineiston kokoaminen), käyttö- ja huoltoasiakirjan laatiminen sekä suhteellisen laajan tiedottamisen järjestämisestä sekä luvan hakuvaiheessa että myös rakennuspaikalla. Porin kaupungin rakennusjärjestys (RakJ) on selattavissa ja kopioitavissa internetistä www.pori.fi. Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia erityismääräyksiä, siten kuin kaupunginvaltuusto on asiassa päättänyt. Keskeisimpinä asioina rakenteellisten määräysten lisäksi on määräykset rakentamisen ja rakennetun ympäristön vaikutuksesta naapurin asemaan. Määräyksillä pyritään edistämään hyvän elämän perusedellytyksiä. 2.0 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä 22

myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö (MRL 119 ). Säännöksestä annetaan tarkempia määräyksiä Rakentamismääräyskokoelman (RakMk) osassa A1 ja A2. Säännösten tarkoituksena on, että rakennushankkeeseen ryhtyvä palkkaa edellä esitetyissä asiakirjoissa edelletyt pätevyydet täyttävät henkilöt avukseen suunnittelua ja rakentamista varten ja että rakennushankeeseen ryhtyvän erityisenä tehtävänä on huolehtia, että rakentamisen olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät. Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluvat muun ohessa rakennustyön valvonta sekä työn tarkastaminen ja todentaminen samoin kuin käytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen. 3.0 Rakennussuunnitelmien laadinta 3.1 Suunnittelijan pätevyys / lainsäädännön vaatimukset Rakentamista koskeva suunnitelma on laadittava siten, että se täyttää maakäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija). Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Pääsuunnittelija vastaa rakennusvalvontaviranomaiselle tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta rakennushankkeen suunnittelun ja rakennustyön ajan. Rakennuslupavaiheen pääsuunnittelijan tehtävistä on laadittu tarkastuslista, joka on selattavissa ja täytettävissä rakennusvalvonnan internet-sivuilla www.pori.fi/ymparistovirasto/rakennusvalvonta.html. Pääsuunnittelija tehtävälista tulee olla soveltuvin osin täytettynä jo rakennuslupahakemusta sisään jätettäessä asiakirjaliitteenä. Kustakin erityissuunnitelmasta vastaava henkilö huolehtii siitä, että suunnitelma täyttää sille asetetut vaatimukset. Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi suunnittelija, näistä yhden tulee olla nimetty tämän erikoisalan koko- Ohjeita rakentajille...23

24

naisuudesta vastaavaksi suunnittelijaksi (MRL 120 ). Suunnittelijan tulee laatia rakentamista varten tarvittava vastuullaan oleva suunnitelma niin, että sillä voidaan osoittaa suunnittelulle ja rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Vastaava pohjarakennesuunnittelija huolehtii pohjarakennesuunnitelman laatimisesta. Pohjarakennesuunnittelutehtävät jaetaan yleensä geoteknisen suunnittelijan ja kantavien rakenteiden rakennesuunnittelijan kesken, jotta riittävä geotekniikan ja pohjarakenteiden asiantuntemus tulee varmistettua. Toinen näistä nimetään vastaavaksi pohjarakennesuunnittelijaksi pätevyyden ja työn vaativuuden perusteella. Koulutuksen korostaminen Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä. (suunnitteluluokka AA / A). Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talonrakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. (suunnitteluluokka B) Vaativuudeltaan vähäisenä pidettävässä suunnittelutehtävässä voi toimia myös henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla voidaan katsoa olevan rakennuskohteen tai suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen.(suunnitteluluokka C) Rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä (pääsuunnittelija) sekä erityisalan kokonaisuudesta vastaavalla suunnittelijalla tulee lisäksi olla hyvät ammatilliset edellytykset huolehtia suunnittelun kokonaisuudesta (MRA 48 ). Pääsuunnittelijan kelpoisuuden tulee tavanomaisessa rakennushankkeessa yleensä olla vähintään samaa tasoa kuin hankkeen vaativimpaan suunnittelutehtävään tarvittava kelpoisuus. Pääsuunnittelijalla tulee olla eri toimialojen suunnitelmien yhteensovittamisen kokemus ja taito. Erikoisalan kokonaisuu- Ohjeita rakentajille...25

26

desta vastaavan erityissuunnittelijan kelpoisuuden tulee olla vähintään samaa tasoa kuin erityissuunnitelman vaativimpaan suunnittelutehtävään tarvittava kelpoisuus.(rakmk A2 kohta 4. Suunnittelijan kelpoisuus) Rakennustarkastajan kommentti Suunnittelutehtävän vaativuus ja suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset esitetään tarkemmin Rakentamismääräyskokoelman osassa A2 kohdassa 4.2 www.ymparisto.fi Edellä esitetty lainsäädäntö antaa asiassa määräykset, mutta erityisen tärkeää hyvään lopputulokseen pääsemiseksi on pätevän suunnittelijan mukanaolo hankkeen alusta alkaen. Suunnittelijan tulisi olla mukana jo tonttia valittaessa. Myös erityissuunnittelijoiden (rakenne-, lvi- ja sähkösuunnittelijat) mukanaolo suunnittelun alusta alkaen on osoittautunut tarpeelliseksi ja rakentajan edun mukaiseksi. Jokaisessa omakotirakennushankkeessa pitää olla nimettynä hankkeen pääsuunnittelija, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta. Tavallisimmin tämä henkilö on arkkitehti, joka on laatinut pääpiirustukset. Talopakettitoimitusten yhteydessä pääsuunnittelija on henkilö, joka on toiminut asiantuntijana jo rakennustyyppiä valittaessa ja joka on laatinut asemapiirustuksen, eli henkilö joka vastaa rakennuksen sijoituksesta tontilla ja on myöskin suunnitellut rakennuksen korkeusaseman sekä pihamaan järjestelyt kokonaisuudessaan. 3.2 Suunnittelun lähtökohdat Kartat, kaavat Omakotitalon suunnittelussa on heti alusta alkaen otettava huomioon rakennuttajan tarpeiden ohella myös käytettävissä olevan tontin tarjoamat mahdollisuudet / asettamat rajoitukset. Ennen suunnittelun aloittamista tulee hankkia tonttikartta, jossa on mukana asemakaavamääräykset ja josta selviävät mahdolliset rakentamisen rajoitukset. Suunnittelijan on välttämätöntä tutustua tonttiin paikalla käyden ennen suunnittelutyön aloittamista. Rakennuspaikan maaperäolosuhteet Rakennussuunnittelussa tarvittavista rakentamisalueen maaperäolosuhteis- Ohjeita rakentajille...27

28

ta ja katukorkeuksista saa tietoa Teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinasta. Tonttikohtainen maaperätutkimus, jossa on mukana myös pintavaaitustiedot ja tiedot maaperän saastuneisuudesta; esim. vanhat saha-alueet, kaatopaikat huoltoasemat ja muut riskialueet, on teetettävä yksityisillä konsultilla ja se liitetään rakennuslupahakemukseen. Käytännössä näin on meneteltävä useimmissa tapauksissa. 3.3 Rakennuksen pitkäikäisyys ja monikäyttöisyys Rakennuttajan on syytä tiedostaa, että tehdessään rakennukseen liittyviä valintoja hän samalla suurelta osin päättää rakennuksen kestoiästä ja monikäyttöisyydestä. Rakentamisessa pätee sääntö, että talon kestoikä ja huoltovapaus- / -välit voidaan suurelta osin valita ennakkoon materiaalivalintojen ja teknisten ratkaisujen avulla. Rakennus voidaan tehdä kestämään 20 vuotta tai 100 vuotta tai pitempään. Kestoikää lisättäessä myöskin kustannukset kasvavat, mutta pitkällä aikavälillä se tulee huomattavasti halvemmaksi. Suunnittelussa on myöskin otettava huomioon rakennuksen elinkaari ja kuinka moneen käyttöön rakennus tuona aikana soveltuu kivuttomasti. On otettava huomioon perheessä tapahtuvat muutokset ja mitä ne edellyttävät rakennukselta ja sen muunneltavuudelta. 3.4 Pääpiirustukset (rakennuslupapiirustukset) Pääpiirustukset rakennuslupaa varten tulee pätevän suunnittelijan laatia ja allekirjoittaa. Ks. pääpiirustusten sisältö kohdassa 5.4. Lupahakemus ja liiteasiakirjat / piirustukset 3.5 Erityissuunnitelmat ja selvitykset Seuraavien piirustusten ja suunnitelmien toimittaminen lupaviranomaiselle luvan myöntämisen jälkeen ennen rakennustyön aloittamista on tarpeen vain, mikäli rakennuslupapäätöksessä niin edellytetään. Useimmat piirustukset ovat kuitenkin tarpeen itse rakennustyön suorittamisessa, vaikka viranomaiset eivät niitä vaatisikaan. Työpiirustukset Työpiirustuksissa esitetään pohja- ja leikkauspiirrokset yksityiskohtaisesti Ohjeita rakentajille...29

30 http://www.pori.fi/ ymparistovirasto/ rakennusvalvonta.html

mitoitettuna työn suorittamista varten. Ne ovat yleensä suuremmassa mittakaavassa kuin pääpiirustukset. Ellei rakennusluvan pohjapiirustuksia ole tarkennettu työpiirustustasolle, joutuu rakennustyön suorittaja päättämään monia asioita, esim. väliseinien ja ovien tarkat paikat, rakennuspaikalla työtä tehdessään, eikä ole lainkaan varmaa sopivatko tämän jälkeen esim. kalusteet kuten oli aiottu. Rakennepiirustukset ja lujuuslaskelmat Rakennepiirustuksissa ja lujuuslaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys ja mitat työn suoritusta varten. Niissä esitetään myös rakenteiden lämmön-, kosteuden- ja vesieristykset. Rakennepiirustukset edellytetään yleensä laadittaviksi jo yksikerroksisesta omakotitalosta ja aina mikäli kerroksia on enemmän. Ilmanvaihto ja lämmityslaitepiirustukset Ilmanvaihtopiirustuksissa esitetään ilmanvaihdon järjestäminen ja toiminta, tavoitearvot, kanavointi ja niiden eristykset sekä laitteiden mitoitus. Lämmityslaitepiirustuksissa esitetään lämmityksen järjestäminen ja toiminta laitteineen, varusteineen sekä laitteiden mitoitus. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistopiirustukset Piirustuksissa esitetään vesi- ja viemärijärjestelmät laitteineen, varusteineen ja mitoituksineen. Ks. myös kohta 5.4. 3.6 Pihasuunnitelmat Ota yhteys Satakunnan vihertietokeskuksen neuvontahortonomiin heti tontin saatuasi sillä esim. tontin raivaus ja puiden kaataminen edellyttää sieltä saatavaa erillistä lupaa (maisematyölupa / puiden kaataminen). Pihan käyttöratkaisujen ja pintavesien poisjohtamisen pääkohdat tulee esittää rakennusluvan asemapiirustuksessa. Ennen rakennustöiden aloittamista laadittu tarkka pihan käyttösuunnitelma mahdollistaa pihan pohjatöiden oikean toteuttamisen. Oikein ajoitettu ja hyvin toteutettu pihan pohjustus tuo säästöä pihan rakennus- ja hoitokustannuksissa. Ohjeita rakentajille...31

32

4.0 Rakennusvaurioiden ennaltaehkäisy Rakennusvaurioiden ehkäisemiseksi on suunnittelussa ja rakentamisessa muiden ratkaisujen ohessa kiinnitettävä erityistä huomiota ainakin seuraaviin yksityiskohtiin: Rakennuspaikan ja lattiapinnan korkeusasemat sekä keskinäiset korkeussuhteet (RakMk, C2) Pintavesien poisjohtaminen rakennuksen seinustoilta, ei kuitenkaan naapurin puolelle Lattian alle tehtävän kosteuden nousua estävän salaojasorakerroksen riittävä paksuus ja oikea rakeisuus Routasuojausmateriaali soveltuvuus käyttökohteeseen ja riittävä mitoitus erityisesti kylmien rakenteiden osalta Rakennuksen salaojat ja katon sade- ja sulamisvesiä varten tarvittava sadevesijärjestelmä pidettävä erillään toisistaan Lattiarakenteissa käytettävän lämmöneristeen soveltuvuus käyttökohteeseen, ja erityisesti sen puristuskestävyys pitkäaikaiskuormituksessa Ulkoseinän- ja yläpohjarakenteiden ulkokerroksen tuulettuminen Sisäpuolisen ilmanvaihdon tehokkuus koko asunnossa ja erityisesti kosteissa tiloissa sekä ilmanvaihdon toimivuus myös talviolosuhteissa Pesuhuoneen ja saunan maanvaraisen laatoitetun betonilattian vesieristys ja pintakallistus sekä suihkuseinän ja nurkkauksen taustaseinän vesieristys myös kivirakenteisen laatoitetun seinän yhteydessä sekä erityisesti käytettävien vesieristysmateriaalien ja viemärilaitteiden materiaalien yhteensopivuuden tarkistaminen Edellä lueteltujen yksityiskohtien ratkaisut tulee esittää rakennuslupapiirustuksissa. Rakennusvalvonta kiinnittää niihin huomiota lupakäsittelyssä ja työmaalla katselmuksissa. 5.0 Rakennusluvan hakeminen 5.1 Lupamenettely Rakennuslupa on aina kirjallinen, ja sitä haetaan rakennusvalvontatoimistosta. Pientalojen rakennuslupapäätökset tekee rakennustarkastaja (hannu.olenius@ pori.fi), joka toimii rakennusvalvontatoimiston päällikkönä. Lupapäätöksiä Ohjeita rakentajille...33

34

tehdään viikoittain. Luvan käsittely kestää 3 6 viikkoa lupahakemusten määrästä ja käsittelyyn tulleiden hakemusten valmiudesta riippuen. Lupahakemusasiakirjojen laatiminen ja tarvittavien kaavakkeiden täyttäminen kannattaa antaa pääsuunnittelijan tehtäväksi. Näin suunnitelmissa mahdollisesti olevat puutteet tulevat pääsuunnittelijan tietoon ja hän tehtävänsä mukaisesti huolehtii asiakirjojen täydentämisestä / korjaamisesta. Rakennuslupahakemuksen käsittely keskeytyy aina puutteiden tai virheiden ilmennytä. Käsittely jatkuu kun suunnitelmaa on siltä osin täydennetty tai korjattu. Ohjeita ja neuvoja saa rakennusvalvontatoimiston apulaisrakennustarkastajalta / tarkastajalta / lupasihteeriltä suoraan: (sirpa.tauru@pori.fi) puh. 044 701 1352 (marianne.mattila@pori.fi) puh. 044 701 1353 (tarja.arvonen@pori.fi) puh.044 701 1363 5.2 Suunnitelmaluonnokset ja neuvonta Rakennushankkeen sujuva ja laadukas läpivienti edellyttää kaikkien osapuolten saumatonta yhteistyötä. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että ennen tontin lopullista hankintapäätöstä otatte yhteyttä rakennusvalvontatoimistoon saadaksenne tietoonne hanketta mahdollisesti rajoittavat säännöt, määräykset ym. seikat. Samalla se tarjoaa luvanhakijalle mahdollisuuden saada asiantuntijoiden ohjeita ja mielipiteitä hankkeen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Etukäteisneuvonta on maksutonta eikä myöskään luonnossuunnitelmien alustavasta tarkistamisesta peritä maksua. Teidän olisi hyvä varata aikaa etukäteen, kyseinen palvelu on saatavissanne virka-ajan klo 9.00-15.00. ja muulloin sopimuksen mukaan. Käydessänne toimistossa Teille selvitetään miten rakennuslupaha kemuksen saa vireille sekä mitä liitteitä siinä tarvitaan eli asiakas saa tarvittavat lomakkeet sekä tarkistuslistan muista liitteistä. 5.3 Lupahakemuksesta tiedottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaan tulee rakennuslupahakemuksen vireille tulosta tiedottaa naapureille. Lain tarkoittamia naapureita ovat viereisen ja vastapäisen kiinteistöjen omistajat ja haltijat. Ohjeita rakentajille...35

36

Rakennusluvan hakijan kannattaa kustannusten välttämiseksi itse hoitaa lupahakemuksesta tiedottaminen. Rakennusvalvontatoimisto on laatinut luvanhakijalle ohjeen www.pori.fi/ymparistovirasto/rakennusvalvonta/ohjeet.html naapurustolle tiedottamisesta. Ohjeen mukaisesti naapurien kanta asiassa dokumentoidaan suunnitelma-asiakirjojen asemapiirustukseen eikä erillisellä lomakkeella. Tärkeintä asiassa on, että kuultava on todella nähnyt suunnitelmat kokonaisuudessaan, joita aiotaan toteuttaa. Mikäli tiedottaminen suoritetaan viranomaistyönä, se viivästyttää luvan käsittelyä vähintään kaksi viikkoa sekä aiheuttaa lisäkustannuksia luvanhakijalle. Lisäksi on rakennuttajan tiedotettava vierillä olevasta rakennushankkeesta rakennuspaikalla. Asiasta on annettu ohjeita rakennusjärjestyksessä www.pori. fi/ymparistovirasto/rakennusvalvonta/rakennusjarjestys.html 5.4 Lupahakemus ja liiteasiakirjat / piirustukset Tavallisessa omakotitalon rakennuslupahakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat asiakirjat: (Kattava luettelo rakennuslupahakemuksen liiteasiakirjoista on esitetty rakentamismääräyskokoelman osassa A2 kohdassa 5.0 ( www.ymparisto.fi )) 1. Rakennuslupahakemus Rakennusvalvonnan lupalomake 2011, 1 kappaleena Allekirjoittajana rakennuspaikan omistaja / haltija Muulla allekirjoittajalla tulee olla valtakirja edellä mainituilta hakijoilta Nimetty pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija ja LVI-suunnittelija ja heidän yhteystietonsa Pääsuunnittelijan tarkastuslista 2. Pääpiirustukset 3 sarjana, seläkkein sidottuna, päivättynä ja allekirjoitettuna pinta-alatiedot (RT 12-10277, SFS 5139, YM, Opas / kerrosala) ja tilavuustiedot ( RT 120.12, SFS 2460 ) ryhmiteltyinä uusiin, vanhoihin ja laajennustietoihin sekä niiden summiin asemapiirustus, mittakaava 1:200, asemapiirustuksessa esitetään rakennus ja sen sijoitus sekä ulkomitoin että sokkelimitoin että ra- Ohjeita rakentajille...37

38 KAIVINKONEURAKOITSIJA

kennuksen lattian ja pihan korkeussuhteet ( korkolukemat, N2000- järjestelmässä ) ja lisäksi periaatteellinen suunnitelma pintavesien poisjohtamiseksi. Pohjapiirustus 1:100 (pienissä kohteissa 1:50), pohjapiirustuksessa esitetään muun ohella vesi- ja viemärikalusteet, palo-osastot poistumis- ja varateineen, palovaroittimien järjestelyt, ilmanvaihdon yleisjärjestelyt Leikkauspiirustukset 1:100 (1:50) Julkisivupiirustukset 1:100 Rakenneleikkaus 1:20 materiaalimerkintöineen sisältäen tiedot yläpohjasta, ulkoseinästä, alapohjasta, sokkelista sekä kosteiden tilojen vesieristyksistä Hormipiirustus 1:20 liittyvine rakenteineen Tontin käyttö- ja istutussuunnitelma 1:200 3. Virallinen rakennuslupakartta Tonttikartta ja ote kiinteistörekisteristä (Palvelupiste PORINA) Mikäli tonttia ei vielä ole muodostettu tulee hakijan pyytää toimitusta maanmittausteknikolta tai kaupungingeodeetilta (olli-pekka. ihalainen@pori.fi) (kalle.salonen@pori.fi) (palvelupiste Porina) Virallinen karttajäljennös Kartat saavat olla enintään 3 kuukautta vanhoja; niillä on noin viikon toimitusaika Asemakaava-alueella tonttijako tulee olla tehty ja tontti merkitty kiinteistörekisteriin ennen luvan käsittelyä Mikäli asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitseva rakennuspaikka muodostuu useammasta kuin yhdestä kiinteistörekisteritilasta on tilojen yhdistäminen saatettava vireille ennen rakennusluvan käsittelyä.( Maanmittauslaitos ) 4. Rakennuspaikan hallinta Jäljennös myönnetystä lainhuudosta Jäljennös kauppakirjasta tai muusta luovutuskirjasta Rasitustodistus Todistus eritysoikeuden kirjaamisesta Jäljennös perunkirjasta 5. Ennakkoluvat ja lausunnot Ohjeita rakentajille...39

40 1. http://www.pori.fi/ ymparistovirasto/ rakennusvalvonta/ lomakkeet.htm

Ympäristökeskuksen tai kaupunginhallituksen poikkeamispäätös lainvoimaisuustodistuksineen Kaupunginhallituksen suunnittelutarveratkaisu lainvoimaisuustodistuksineen Naapurien suostumukset poikkeusmenettelyssä Selvitys naapurien kuulemisesta Selvitys naapureille tiedottamisesta Ennakkotiedot rakennuksen vesi- ja viemärilaitteista tai Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen viemäriverkon ulkopuolella hyväksytyt vesi- ja viemärisuunnitelmat ja esiselvityslomake. 6. Rakennushankeilmoitukset RH 1 rakennehankeilmoitus jokaisesta rakennuksesta erikseen esim. päärakennus, autotalli, erillinen autotalli jne. RH 2 asuinhuoneistoilmoitus, täytetään vain mikäli hanke sisältää enemmän kuin yhden asunnon. RK 9 poistumalomake, täytetään poistuvasta, purettavasta rakennuksesta. Rakennuksen purkaminen erillisenä toimenpiteenä ilman uuden rakentamista edellyttää purkuluvan hakemista rakennustarkastajalta. 7. Työnjohtajat Hakemus tai ilmoitus vastaavan työnjohtajan hyväksymiseksi Hakemus tai ilmoitus kvv- työnjohtajaksi hyväksymiseksi Hakemus tai ilmoitus iv-työnjohtajan hyväksymiseksi 8. Muuta Selvitys rakennuksen suunnittelusta ja suunnittelijoista Kerrosalalaskelma Selvitys rakennusjätteen määrästä, lajittelusta ja laadusta Selvitys purettavasta rakennusmateriaalista ja hyväksikäytöstä Selvitys purettavan rakennuksen rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta Selvitys rakennuksen rakennusfysikaalisesta toiminnasta (höyrynsuluttomat rakenteet) 9. Töiden aloitus, luvan voimaisuus Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslupapäätös on lainvoimai- Ohjeita rakentajille...41

PORIN RAKENNUSMESTARIYHDISTYS RY:N SUOSITTELEMAT PIENTALON VASTAAVAT TYÖNJOHTAJAT 2011 Hannu Aaltonen Martantie 6 29630 POMARKKU 0400 470 656 inststo.h.aaltonen@co.inet.fi Olli Hanhiniemi Neilikkatie 8 28610 PORI 040 507 7617 olli.hanhiniemi@kolumbus.fi Kari Hannuksela Iltasentie 3 B 28360 PORI 050 563 3153 kari.hannuksela@luukku.com Arto Huhtanen Kultakallio 2 C 15 29600 NOORMARKKU 0500 966 313 arto.huhtanen@tilatek.fi Hannu Innilä Niittykorventie 16 28660 PORI 050 558 8011 hinnila@nic.fi Sami Koskinen Kotomäentie 1 28400 ULVILA 050 537 9067 koskinen.sami@dnainternet.net Kaappo Laine Autereentie 23 28220 PORI 0400 775 058 kaappo.laine@kaappo.fi Antti Lehtilä Herralahdenraitti 4 28360 PORI 050 540 5280 anttilehtila@gmail.com Juha Riitahuhta Esivallankatu 33 28120 Pori 041 436 3329 juha.riitahuhta@dnainternet.net Jaana Kivelä Kivenhakkaajankatu 42 28130 Pori jaselli@jippii.fi Tuomas Myllymäki Herralahdenraitti 4 28360 Pori Puh. 040 839 6412 tuomas.a.myllymaki@gmail.com Ari Lehtinen Aininkuja 2 28400 ULVILA 044 304 4543 ari.lehtinen@nic.fi 42

nen valitusajan jälkeen. Rakennustarkastajan päätöksestä on 14 vuorokauden valitusaika ja vastaava aika lautakunnan päätöksestä on 30 vuorokautta. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaan, ilmoittaminen voidaan myös suorittaa suoraan aloituskokouksessa. Hakemuksesta voidaan rakennustyö aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta vakuutta vastaan. 5.5 Lupaehdot Rakennusluvan saajan on tarkoin tutustuttava rakennuslupapäätökseen ja täytettävä siinä asetetut ehdot vahvistettuja piirustuksia noudattaen. Aloituskokouksessa viimeistään selvennetään luvan saajalle mitä kukin erityisehto pitää sisällään ja annetaan toimintaohjeet asioiden sujuvaksi hoitamiseksi. Rakennuslupapäätös ja vahvistetut piirustukset on huolellisesti säilytettävä rakennustyömaalla ja rakennustyön valmistuttua rakennuksessa. Niitä ei saa luovuttaa mihinkään muuhun tarkoitukseen käytettäväksi kuin rakennustyön aikana suoritettavissa tarkastuksissa. Lupapiirustukset kuuluvat olennaisena osana rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Ks. kohta käyttö- ja huoltoohje kohta 9.10 5.6 Luvan voimassaoloaika Uuden rakennuksen rakentamiseen oikeuttava lupa on voimassa työn aloittamiseen nähden kolme vuotta ja valmistumiseen nähden viisi vuotta, ellei sitä eri hakemuksesta ole pidennetty. Pidennystä on haettava luvan voimassaoloaikana. Muu rakennusasiassa (toimenpidelupa) annettu lupa on voimassa kolme vuotta, minkä kuluessa ko. toimenpide on tehtävä valmiiksi. 6.0 Vastaava työnjohtaja Rakennushankkeeseen on hyväksytettävä vastaava työnjohtaja rakennuslupapäätöksen sitä edellyttäessä (aina uuden rakennuksen rakentamisen yhteydessä)vastaavan työnjohtajan tulee johtaa rakennustyötä ja vastata sen suorittamisesta viranomaisiin päin. Vastaavan työnjohtajan tehtävien hoitamisesta antaa rakennusvalvonta erillisiä ohjeita rakennusluvan myöntämisen ja vastaavan työnjohtajan hyväksynnän yhteydessä. Ohjeita rakentajille...43

Ulla Mäkelä Vähäraumantie 81 as 3 28600 PORI 040 576 2817 rakmitekky@pp1.inet.fi Aki Mänty Betonimyllärintie 1 A 3 28800 PORI 050 581 9750 aki.manty@dnainternet.net Kaj-Erik Nieminen Käräjätie 7 A 1 28450 VANHA-ULVILA 040 182 2874 ken.rakennus@gmail.com Kaarlo Randell Kissalinja 64 28560 PORI 0500 895 978 kaarlo.randell@dnainternet.net Kari Ruuhilahti Isokaari 11 29600 NOORMARKKU 050 411 6032 kari.ruuhilahti@dnainternet.net Heikki Santala Vähäuusikatu 12 C 16 28100 PORI 0400 889 546 heikki.santala@gmail.com Aki Viitala RakConsult Oy Sepänkatu 26, 28130 Pori Puh. 050 555 2512 www.rakconsult.fi Mika Rajamäki Usvatie 9 28100 Pori Puh. 040 755 7414 mika@rajamaki.fi Pentti Naskali Peräkatu 41 28200 PORI 050 575 7059 pentti.naskali@porinammattiopisto.fi www.porinrakennusmestariyhdistys.com 44

Pätevyys Omakotirakennuksen vastaavalla työnjohtajalla on oltava vähintään rakennusmestarin koulutus ja kolmen vuoden kokemus työnjohtotehtävistä. Tehtävät Vastaavan työnjohtajan taidoilla ja aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys rakennustyön oikeaoppisen toteutuksen varmistamisessa. Hänen edellytetään osallistuvan tuntuvalla työpanoksella hankkeeseen. Rakennusvalvonta seuraa ja arvioi vastaavan työnjohtajan työskentelyä sekä tukee häntä tärkeässä tehtävässä. Vastaava työnjohtaja on syytä palkata välittömästi rakentamispäätöksen synnyttyä. Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan rakennusteknisesti oikein. Hän toimii rakennuttajan neuvojana rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin liittyvissä kysymyksissä sekä vastaa viranomaisiin päin rakennushankkeen luvanmukaisuudesta. Vastaavan työnjohtajan tulee omalta osaltaan pitää huolta siitä, että tarpeelliset suunnitelmat on tehty (ks. pääsuunnittelija) ja että työ tehdään niiden ja myönnetyn luvan mukaan. Hänen tulee huolehtia, että tarvittavat ilmoitukset viranomaisille tehdään ajoissa ja että katselmukset tilataan ajallaan. Vastaava työnjohtaja suorittaa aloituskokouksessa tarkennetut tarkastukset työkohteessa ja huolehtii, että siitä myös tehdään merkintä työmaan tarkastusasiakirjaan (rakennusvalvonnasta saatava työmaapäiväkirja tai erillinen valvontajulkaisu), jota rakennusvalvonta jakaa ilmaiseksi pientalorakentajille. Hakemus / ilmoitus Vastaavaksi työnjohtajaksi hyväksymistä haetaan rakennusvalvontatoimiston lomakkeella (www.pori.fi/ymparistovirasto/rakennusvalvonta/lomakkeet.html), jossa tulee olla työnjohtajan sitoumus tehtävän suorittamiseen. Hakemuksen käsittelee rakennustarkastusinsinööri (pauli.pelkkikangas@ pori.fi) 6.1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden työnjohtaja (KVV-tj) ja ilmanvaihtolaitteiden työnjohtaja (IV-tj) Milloin rakennuslupapäätöksessä edellytetään, tulee vesi- ja viemärilaitteiden Ohjeita rakentajille...45

46

sekä ilmanvaihtolaitteiden rakennustyössä olla rakennusvalvontaviranomaisen erikseen hyväksymät henkilöt, joka vastaavat kyseisten laitteistojen asentamisesta. KVV-työnjohtajan ja IV-työnjohtajan hyväksymisen hoitaa LVItarkastaja Tapio Harjanne (tapio.harjanne@pori.fi) Kyseisten erityistyönjohtajien tulee omalta osaltaan huolehtia toimialaansa kuuluvien katselmusten tilaamisesta. Suoritetut tarkastukset työnjohtajat merkitsevät työmaan tarkastusasiakirjaan ja erilliseen kvv- ja iv-töiden tarkastusasiakirjaan. Pätevyys Kvv- työnjohtajalla on oltava vähintään tehtävään soveltuva teknikon tutkinto ja riittävä kokemus asennustöiden valvontaan perehdyttävissä tehtävissä. Omakotitalon asennustöiden työnjohtajaksi voidaan hyväksyä myös kokenut asentaja. Omakotitalon iv- työnjohtajalta edellytetään asentajan vankkaa kokemusta. 7.0 Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen Rakennuksen paikan merkitsemisen tarkoituksena on ohjata rakentaja rakentamaan rakennusluvassa määriteltyyn paikkaan. Rakennuksen paikan merkitsemien on tilattava ennen varsinaisen rakennustyön aloittamista Teknisen palvelukeskuksen kaupunkimittauksesta (Porina). Merkintämittauksen ajankohta on syytä valita niin, että rakennusala on raivattu, pintamaa kuorittu ja mahdollinen sorapatja levitetty. Jos merkintämittaus tehdään ennen pintatöitä, merkit helposti häviävät. Sokkelikorkeuden tulee olla valmiina lupahakemuksen piirustuksissa ja sen on suunnitellut rakennuksen suunnittelija. Sokkelikorkeus voidaan tuoda rakennuspaikalle jo ennen rakennusluvan käsittelyä, mikäli sen oikeellisuudesta ei voida muutoin varmistua. Poikkeaminen rakennusluvassa vahvistetusta sokkelikorkeudesta, ilman että siitä on sovittu lupaviranomaisen kanssa, on ehdottomasti kielletty. Korkeuslukeman virhettä epäiltäessä on välittömästi otattava yhteyttä rakennusvalvontaan ja siellä kyseisen alueen tarkastajaan. Pyrkimys rakentaa naapureita korkeammalle ei ole hyväksyttävä lähtökohta. Ohjeita rakentajille...47

48

Rakennusluvassa vahvistetun sokkelikorkeuden soveltuvuus ympäristöön ja naapurirakennuksiin on rakennuttajan, suunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan varmistettava rakennuspaikalla maanrakennustöiden yhteydessä ennen perustusten rakentamista. Vaatimus on ehdoton ja siitä on myös rakennuslupapäätöksessä erillinen määräys, jolla rakennustyö keskeytetään, jollei näin menetellä. Aloituskokouksessa rakennuttajalle annetaan asiassa vielä täsmentäviä menettelytapaohjeita. 8.0 Rakennustyöhön liittyvät sopimukset Rakennustyön aikaiset rakentamista koskevat yksityisoikeudelliset työnsuoritusta koskevat sopimukset eivät mitenkään kuulu rakennusvalvontaviranomaisen toimivallan piiriin. Rakennustarkastajana haluan kuitenkin antaa asiassa ohjeen, sillä on täysin mahdollista tehdä jotakin työsuoritusta koskinen myöskin suullinen sopimus. Menettely ei kuitenkaan ole mitenkään suositeltavaa ja aiheuttaa turhia murheita ainakin riitatilanteissa. Suositeltavaa on siis aina tehdä asiassa kirjallinen sopimus. Pyörää ei kuitenkaan jokaisen kannata näissä asioissa keksiä uudelleen vaan on suositeltavaa käyttää Rakennustietosäätiön julkaisemia sopimusasiakirjoja, joiden merkki on RYS-9 1998. RYS-9 1998-T / RT 80261 on tarjouspyyntöasiakirja urakkaa varten, RYS-9 1998 S / RT 89262 on rakennusalan töitä koskeva kuluttajasopimus. RYS-9 1998 / RT 10685 on rakennusalan töitä koskevat yleiset kuluttajasopimusehdot. Nämä asiakirjat on nimenomaan laadittu tilanteeseen, jossa rakennuttaja ei ole rakennusalaan perehtynyt kuluttaja ja urakoitsija on rakennusalan ammattilainen. Sopimusasiakirjat ovat kuluttajansuojaviranomaisen hyväksymiä ja antaa sitä kautta rakennuttajalle tuen riitatapauksissa. Sopimusasiakirjat on myöskin laadittu kuluttajan kannalta edullisimmiksi kuin normaalit käytössä olevat rakennustöiden yleiset sopimusehdot. 9.0 Rakennustyönaikaiset katselmukset Rakennushankkeessa edellytetyt katselmukset on merkitty rakennuslupapäätökseen. Ne tilataan työn edistymisen mukaan tarkastajilta. Katselmusten sisällöstä ja luonteesta voi rakennusvalvonta antaa erillisiä ohjeita rakennuslupapäätöksen yhteydessä. Vastaavan työnjohtaja ja erityisalojen työnjohtajien tulee olla mukana katselmuksissa. Vastaavatyönjohtaja ja rakennuttaja yhdessä huolehtivat rakenta- Ohjeita rakentajille...49

50

misen aikana tuotevalvonta-aineiston kokoamisesta käyttö- ja huoltokirjaa varten www.pori.fi/ymparistovirasto/rakennusvalvonta/ohjeet.html. 9.1 Rakennustyön aloitusilmoitus Varsinaisten rakennustöiden aloittamisesta on ajallaan ilmoitettava rakennusvalvonnan kansliaan, jolloin tarkistetaan että lupapäätöksessä vaaditut suunnitelmat on toimitettu ja että myöskin kaikki edellytetyt työnjohtajia koskevat päätökset ovat kunnossa. Aloitusilmoitus voidaan myös tehdä aloituskokouksen yhteydessä. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia rakennushankkeita. 9.2 Aloituskokous Velvollisuudesta pitää aloituskokous määrätään rakennuslupapäätöksessä. Aloituskokouksessa käydään läpi tulevaa rakennushanketta ja varmistetaan vastuuhenkilöiden tehtävät. Samalla rakennusvalvonta haluaa varmistua, että eri osapuolet ovat asianmukaisesti varmistuneet hankkeeseen liittyvistä erityisvaatimuksista esim. rakennuksen ja pihatason korkeusasemat. Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuksen korkeusasema on hyväksytty aloituskokouksessa. Aloituskokouksen pyytää rakennuttaja. Hänen lisäkseen siihen osallistuu pientalohankkeissa vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija (ks. pääsuunnittelija ed.). 9.3 Pohja- perustuskatselmus Milloin omakoti- tai vastaavilla pienrakennuksilla katsotaan pohjakatselmus tarpeelliseksi, on tämä katselmus pyydettävä rakennusvalvonnan tarkastajilta perustusten maankaivutöiden aikana tai niiden päätyttyä. Ennen perustusrakenteiden betonointia on vastaavan työnjohtajan ja perustusrakenteiden suunnittelijan aina tarkistettava maapohja-, laudoitus- ja raudoitustyöt sekä valvottava perustusten valutyöt. Perustuskatselmus tilataan rakennusvalvonnan tarkastajilta ennen perustusten betonitöihin ryhtymistä. 9.4 Sijaintikatselmus ja rakennuksen korkeusaseman toteaminen Sijaintikatselmus tilataan (Porina), kun rakennuksen perustustyö ja jalustan Ohjeita rakentajille...51

52

tai sitä vastaavan rakennusvaiheen työ on suoritettu. Rakennustyötä ei saa jatkaa ennen kuin katselmus on suoritettu ja rakentaja on saanut siitä kaupungin geodeetin antaman todistuksen, että perustus, sen mitat ja korkeusasema on myönnetyn luvan mukainen. 9.5 Rakennekatselmus Kun rakennuksen runko ja kantavat rakenteet on tehty ja rakenteet ovat näkyvissä, pyydetään rakennekatselmus rakennusvalvonnasta. Rakennekatselmus voidaan myös suorittaa useammassa vaiheessa, mikäli se on eduksi jo valmiiksi rakennetun rakenteen suojaamiseksi sääoloja vastaan. 9.6 Hormikatselmus Hormikatselmus pyydetään, kun savuhormit on tehty ja ennen kuin ne peitetään. Hormikatselmus pyydetään rakennusvalvonnan tarkastajilta. 9.7 Öljylämmityslaitteiston tarkastus Ennen loppukatselmusta on paloviranomaisen tarkastettava öljylämmityslaitos. 9.8 LVI-laitteiden tarkastus Tarkastus pyydetään LVI-tarkastajalta, kun rakenteisiin jäävät kvv- ja ilmastointiasennukset ovat valmistumassa ja kun vesijohtoasennukset ovat otettavissa käyttöön. 9.9 Sähkötarkastukset Sähköurakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisten tarkastusten pitämisestä. Varmennustarkastukset ovat kaupallista toimintaa. Sen voi suorittaa turvatekniikankeskuksen valtuuttama tarkastaja. 9.10 Loppukatselmus Osittainen loppukatselmus (muuttokatselmus) Jos rakennus tai sen osa halutaan käyttöön ennen varsinaista loppukatselmusta, pyydetään käyttöönotettavalle osalle rakennusvalvonnalta osittainen lop- Ohjeita rakentajille...53

54

pukatselmus. Käyttöön otettavan osan tulee silloin täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Asuintiloissa tämä tarkoittaa, että lämmitys-, ilmanvaihto, vesi- ja viemärilaitteistot ovat valmiit ja tarkastetut sähkölaitteista ei ole vaaraa henkilöturvallisuudelle portaiden ja parvekkeiden kaiteet sekä rakennuksen turvajärjestely ovat kunnossa myös talotikkaiden ja vesikaton kulkuteiden tulee olla kunnossa asukkaiden käyttöön tarkoitetut piha-alueet on erotettu työmaa-alueista. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje pitää tässä vaiheessa olla pääosiltaan laadittuna ja luovutettavissa rakennuttajan käyttöön. Tarkempia ohjeita asiassa RakMk osassa A4. Loppukatselmus Loppukatselmus pyydetään rakennusvalvonnalta, kun rakennus on piharakenteineen valmis, kuitenkin viimeistään ennen luvan voimassaolon päättymistä. Tässä katselmuksessa rakennuksen hyväksymisen edellytyksenä on hyväksyntä kaikissa edellä mainituissa rakennustyön aikaisissa katselmuksissa. Rakentamisen viranomaisvalvonta päättyy loppukatselmukseen. Rakennuksen käytönaikainen valvonta perustuu maankäyttö- ja rakennuslain erityissäännöksiin rakennetusta ympäristöstä huolehtimiseksi. Mikäli rakennuttaja / vastaava työnjohtaja ei ole pyytänyt loppukatselmusta luvan voimassaoloaikana suoritetaan loppukatselmus maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella luvan raukeamisen jälkeen ns. kansliamenettelynä. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennus asetetaan sekä tilastollisesti valmiiksi että poistetaan rakennusvalvonnan rekisteristä hankepuolelta ja siirrettään valmiiden rakennusten rekisteriin. Rakennuksesta ei kuitenkaan tämän jälkeen voida enää antaa loppukatselmuspöytäkirjaa koska sitä ei ole pidettykään ja saattaa ainakin kiinteistöä myöhemmin myytäessä aiheuttaa hankaluutta. Mikäli rakennushanketta halutaan jatkaa rakennusluvan raukeamisen jälkeen on sille haettava uusi rakennuslupa, joka on kustannusvaikutuksiltaan puolet siitä mitä alkuperäinen lupamaksu oli. Rakennustarkastaja Hannu Olenius DI (päivitetty 01.03.2011) Ohjeita rakentajille...55

POIKKEAMISET JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUT Ennen rakennusluvan myöntämistä tarvitaan hankkeesta eräissä tapauksissa poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu. Lomarakennuksen tai omakotitalon rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsääntöisesti Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) myöntämää poikkeamista mikäli rakentaminen tapahtuu vesistön rannalle, missä ei ole rakennusluvan myöntämiseen oikeuttavaa kaavaa. Poikkeamisen edellytykset määräytyvät lain perusteella. Porin kaupunginhallitus antaa rakennushankkeesta lausunnon ELY keskukselle. Ranta-alueen ulkopuolisista rakennushankkeista ratkaisun tekee pääsääntöisesti Porin kaupunki. Rakennusluvan myöntäminen uuden omakotitalon tai lomarakennuksen rakentamiseen asemakaavoittamattomalla suunnittelutarvealueella edellyttää ensin kaupunginhallituksen päätöstä (suunnittelutarveratkaisu) hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta. Edellä esitetty suunnittelutarveratkaisu ja poikkeaminen perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain 137 ja 171-174 :ään. Neuvontaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisen tarpeesta ja hakemusmenettelystä antavat: Porin kaupungin rakennusvalvontatoimisto, Selim Palmgreninkatu 8,Pori ja Porin kaupunkisuunnittelu, Valtakatu 4, 28100 Pori. Poikkeamishakemuksen käsittely kestää Lounais-Suomen ELY- keskuksessa (rannat), noin 3-6 kuukautta. Porin kaupunki käsittelee suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset yleensä noin kuukaudessa. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen voimassaoloaika on 2 vuotta, jonka aikana rakennuslupaa on haettava. Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennushanketta suunnittelevan tulisi huomioida ainakin seuraavaa: 56 - Alueen kaavoitustilanne (yleiskaava. seutukaava) ja hankkeen vaikutus maankäyttöön ja kaavaratkaisuihin ja- määräyksiin. - Hankkeen sijainti palveluihin ja kaupunkirakenteeseen nähden - Alueen tiestö, yhteys rakennuspaikalle ja mahdollinen liittymä val-

tion teihin. - Vedensaannin ja viemäröinnin järjestäminen - Rakennuspaikan soveltuvuus tarkoitukseen (pinta-ala, peitteisyys, korkeusasema jne.) - Naapurien kannanotot rakentamisesta - Rakennusjärjestyksen määräykset ja ohjeet Hakemuksen liitteiksi tarvitaan: selvitys omistus- ja hallintaoikeudesta naapureiden kuuleminen virallinen karttaote (Porinasta) 4-5 kpl asemapiirustuksia (mittakaava 1:500 tai 1:200) asemapiirroksessa tulee näkyä vähintään: - rajat sekä rakennukset - ajo- ja kulkutiet - rakennuksen päämitat ja ranta-alueella etäisyys rannasta - korkeuskäyrät, ilmansuunnat - asiakas voi halutessaan liittää hakemukseen täydentäviä dokumentteja kuten kuvia, piirustuksia, valokuvia rakennuspaikasta jne. Hakemuksen palauttaminen: Hakemus palautetaan Porin kaupunkisuunnitteluun, Valtakatu 4, 7krs. Ohjeita rakentajille...57

SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMIPISTEEN OHJEITA PIENRAKENTAJILLE Pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksen yhtenä tavoitteena on vaikuttaminen omalta osaltaan turvalliseen rakentamiseen. Tämä tarkoittaa sekä tulipalojen syttymisen että kotitapaturmien ennalta ehkäisyä rakenteellisin keinoin. Parhaiten se onnistuu uudisrakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä. Pelastuslaitos on pienrakentajan käytettävissä turvallisuusasiantuntijana rakennushankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen ja vielä rakennuksen valmistuttuakin. On syytä korostaa, että pelastuslaitos näkee suorittamansa onnettomuuksien ehkäisytyön sekä kansantaloudellisten aineellisten vahinkojen vähentämiseen, että ennen kaikkea rakentajan turvallisuuteen tähtäävänä toimintana. Pelastusviranomaisille on asetettu pelastuslainsäädännön perusteella velvollisuus valvoa rakentamista tulipalojen ja osaltaan myös muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuuden sattuessa pelastustoiminnan toimintaedellytysten varmistamiseksi. Näitä toimia varten on ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosasto lakisääteisesti tehnyt rakentamismääräysja ohjekokoelmia. Määräykset ovat sitovia ja ohjeet esittävät hyväksyttävän ratkaisun. Ohjeiden tarkoituksena on helpottaa rakennussuunnittelijan työtä. Seuraavassa on selvitys voimassa olevista paloturvallisuuteen liittyvistä määräyksistä ja ohjeista sekä pelastusviranomaisen osuudesta: E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2002, sisältää rakennusten, rakennusosien, rakennustarvikkeiden, pintakerrosten ja katteiden paloluokitukset ja määräykset muun muassa palo-osastoinnista, rakenteiden kantavuuden säilymisestä palon aikana, palon kehittymisen rajoittamisesta, lähelle rakentamisesta, poistumismahdollisuuksista palon sattuessa. E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus, ohjeet 2005, käsittelee erityisesti teollisuuden ja maatalouden varastoja tuotantorakennusten rakenteellista paloturvallisuutta. E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus, määräykset ja oh- 58

jeet 2007, sisältää perusohjeet savuhormien rakenteista ja suojaetäisyyksistä palavaaineisiin rakennusosiin. E4 Autosuojien paloturvallisuus, ohjeet 2005, sisältää erityisohjeet autosuojien palo-osastoinnista, sallituista yhteyksistä muihin tiloihin ja etäisyysvaatimukset muihin rakennuksiin. E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus, ohjeet 2004. Ohjeet koskevat sekä useita paloteknisiä osastoja palvelevia ilmanvaihtolaitteistoja että soveltuvin osin myös yhtä paloteknistä osastoa palvelevia ilmanvaihtolaitoksia. E8 Muuratut tulisijat, ohjeet 1985, sisältää ohjeet tulisijojen rakentamiseen tarvittavista muurauskivistä ja laasteista. Ohjeessa esitetään myös vaadittavat suojaetäisyydet palavaaineisiin rakennusosiin. E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus, ohjeet 2005. Ohjeet koskevat rakennusten lämmittämiseen käytettävien keskuslämmityslaitteistojen ja niiden polttoaineen säilyttämiseen tarkoitettujen huonetilojen paloturvallisuutta. Ohjeet käsittelevät mm. lämmityskattilan sijoitusta, polttoaineiden säilyttämistä kattilahuoneessa ja ympäröivien rakennusosien materiaali- ja palonkestoaikavaatimuksia. Ympäristöopas 39. Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa. Ympäristöministeriön julkaisu, Uusittu painos 2003. Opas liittyy osaan E1 Rakennusten paloturvallisuus, esittäen havainnollistavia määräysten ja ohjeiden mukaisia ratkaisuja. Se myös korvaa osan E6 Osastoivat ovet, ohjeet 1991. Palolaitoksen valvonta-alueeseen kuuluvista muista säädöksistä ja ohjeista mainittakoon seuraavat: Pelastuslaki 468/ 2003 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/ 2003 Laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta 562/ 1999 SM asetus pelastustien merkitsemisestä 1384/ 2003 SM asetus väestösuojan laitteista ja varusteista 660/ 2005 SM asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta 805/ 2005 Ohjeita rakentajille...59

60 Sm asetus S1- ja K- luokan teräsbetonisista väestönsuojista 947/ 2001 Asetus öljylämmityslaitteistoista 1211/95 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista 314/85 Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/99 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä 313/ 85 Nestekaasuasetus 711/93 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta 344/97 Räjähdeasetus 473/93 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 130/80 Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta 539/ 2005 Valtioneuvoston asetus palovaroittimien teknisistä ominaisuuksista 29/ 2009 Sisäasiainministeriön asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta 239/ 2009 Edellä mainituissa asioissa pelastuslaitos neuvoo tarvittaessa sekä suorittaa asiaan kuuluvat tarkastukset. Tällaisia asioita ovat mm: - öljylämmityslaitteistojen katsastukset - palavien nesteiden vähäisen varastoinnin tarkastukset - nestekaasun vähäisen varastoinnin tarkastukset - viljankuivaamojen ja öljykäyttöisten lämminilmakehittimien tarkastukset - väestönsuojien käyttöönottotarkastukset - alkusammuttimet - merkki- ja turvavalaistus - tulisijat - talo- ja kattotikkaat - nuohouksen valvonta - osastoivat ovet (palo-ovet) - ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus - palovaroittimet Pelastuslaitos tarkastaa lupakäsittelyn yhteydessä rakennuksen pääpiirustuksissa esitetyt rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyvät asiat teknillisen asiantuntijan ominaisuudessa. Öljylämmitys Sumutuspolttimella varustettu öljylämmityslaitteisto on katsastettava asennustyön valmistuttua. Katsastuksen suorittaa pelastusviranomainen (palotarkastaja) kolmen kuukauden kuluessa asennustyön valmistumisesta. Katsastuksen edellytyksenä on öljylämmityslaitoksen asentaneen,

Turvatekniikan keskuksen hyväksymän, asennusliikkeen antama asennustodistus. Rakentajan onkin syytä varmistua urakkatarjouksia pyytäessään, että asennusliikkeellä on tarvittavat asennusoikeudet. Asennusliikkeen on toimitettava asennustodistus kiinteistön edustajalle sekä jäljennös palolaitokselle välittömästi asennustyön valmistuttua. Pelastusviranomainen laatii katsastuksesta pöytäkirjan, josta veloitetaan kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen katsastusmaksu. Öljysäiliön sijoittamista maan alle tulisi välttää ainakin tärkeillä pohjavesialueilla. Rakennus-, ympäristö- ja paloviranomaiset suosittelevat säiliön sijoittamista joko rakennuksen kellaritilaan tai maanpäälliseen kerrokseen. Kattilahuoneeseen saa sijoittaa yhteistilavuudeltaan enintään 3000 litran säiliöt. Säiliöiden etäisyys kattilasta tulee olla vähintään yksi metri. Muualle rakennukseen sijoitettaessa tulee säiliö sijoittaa omaan palotekniseen tilaansa, jonka palonkestoaika on 30 minuuttia. Savuhormit Uudet savuhormit ja tulisijat tarkastaa rakennusvalvontatoimisto. Mikäli rakennuksen hormit ja tulisijat ovat olleet pitkään (yli kolme vuotta) käyttämättöminä tai niiden käyttötarkoitus muuttuu, on nuohoojan tarkistettava ne ennen käyttöönottoa. Savuhormien rakentamisessa ja asentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E3 Pienet savuhormit Pieneksi määritellään savuhormi, johon yhdistettyyn tulisijaan viety lämpöteho on enintään 120 kw. Savupiipun kelpoisuus ja yhteensopivuus tulisijan kanssa tulee tarkistaa. Savupiipun kyljessä tulisi olla kyltti/tarra, josta asia selviää. Käyttö- ja huoltokirjasta tai siihen liittyvästä materiaaliosiosta pitäisi löytyä myös samat tiedot. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä tuotteen myyjään, valmistajaan tai maahantuojaan. Ainakin seuraavat asiat on hyvä tarkistaa: - Tuotteen kelpoisuus on osoitettu CE-merkinnällä. - Tuotteella on ollut ympäristöministeriön tyyppihyväksyntä ja tuotteessa on silloin kiinni asiasta kertova kilpi. - Tuotteella on valmistajan vakuutus siitä että, se on valmistettu vanhan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E3: pienet savuhormit mukaisesti. Piipun tarkemmat vaatimukset voi katsoa RakMk E3. - tulisijan käyttöohjeita tulee noudattaa mm. sytytyspellin ja poltettavan polttoaineen määrän osalta - välipohjan eristeen määrä tulee myös huomioida, hormit testattu välipohjan eristevahvuudella 200mm, jolloin annetut suojaetäisyydet riittävät. Mikäli välipohjan eristevahvuus on suurempi, normaalit suojaetäisyydet eivät riitä. Ohjeita rakentajille...61

- tulisija ja käytettävä savuhormi ovat yhteensopivia, mm. lämpötilaluokka. Savuhormin pitää ulottua katon harjalla 80 cm harjan yläpuolelle ja lappeella harjan kautta vedetyn vaakatason yläpuolelle. Nuohoustyön ja rakenteellisten syiden vuoksi on jyrkkäkattoisten rakennusten kohdalla tätä ohjetta helpotettu tapauskohtaisesti. Nuohouksen ja ilmanvaihtolaitosten puhdistuksen Porissa ja ympäristökunnissa suorittavat yksityiset toiminnanharjoittajat. Valvonta kuuluu kunnan pelastusviranomaiselle. Kattilahuoneet Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E 9. P3-luokkaisen rakennuksen (esim. omakotitalon), kattilahuoneen ja polttoainevaraston osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset: Kattilahuone, Polttoainevarasto Kellarikerroksessa: E1 30-palamaton E1 30-palamaton Maanpäällisessä kerroksessa: E1 30 E1 30 Mikäli lämmityskattilan teho on yli 30 kw, on kattilahuoneen osastointivaatimus EI 60-palamaton. Tiloihin johtavan osastoivan oven on oltava vähintään luokkaa EI 15. Kattilahuoneen osastoivan oven on lisäksi oltava itsestään sulkeutuva. Tikkaat ja kattosillat Sisäasiainministeriön ohje F2 käsittelee rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuutta. Siinä on ohjeet mm. vesikaton ja savupiipun turvajärjestelyistä. Mikäli rakennuksen toisessa kerroksessa on asuinhuoneita, on niistä järjestettävä varatie (hätäpoistumismahdollisuus) maan pinnalle. Yleensä tämä edellyttää kiinteiden tikkaiden asentamista ikkunaseinälle. Myös näihin tikkaisiin sovelletaan F2:n ohjeita. Talotikasohjeita: - johteiden välinen etäisyys on 400 mm - puolien välinen etäisyys on 300 mm - tikkaiden sivujohteet taivutetaan ylimmän puolan yläreunan kohdalta 15 o noususuuntaan ja noin 1000 mm korkeudelta alaspäin kohti vesikattoa - tikkaat kiinnitetään kattorakenteeseen tai kattotikkaisiin - tikkaiden etäisyys seinästä, räystäästä, räystäskourusta tai muusta ulkonemasta on vähintään 200 mm. - alimman puolan korkeuden maanpinnalta tai muulta lähtötasolta saa olla enintään 1200 mm. Talotikkailta pitää olla turvallinen kulkuyhteys savupiipuille ja keskusilman- 62

vaihtolaitteille. Yhteys järjestetään lappeen suuntaisilla kattotikkailla ja harjan suuntaisilla kattosilloilla. Turvalliseksi kulkuyhteydeksi ilman kattotikkaita ja siltoja katsotaan karkeapintaisilla katteilla enintään 1:4 kaltevuus sekä sileäpintaisilla katteilla enintään 1:8 kaltevuus. Kattotikkaat ja sillat valmistetaan syöpymistä vastaan suojatusta teräksestä, muusta tarkoitukseen soveltuvasta metallista tai painekyllästetystä puusta. Kattosillan kävelytason leveyden on oltava vähintään 300 mm. Huomattavaa on erityisesti, että kattotikkaat ja sillat kiinnitetään alustaansa tukevasti. Autosuojat Autosuoja rakennetaan yleensä erilliseksi palo-osastoksi, myös avoin autosuoja. Omakotitalon autosuoja palo-osastoidaan EI 30 luokkaisesti, mikäli suoja on maanpäällinen ja EI 60 luokkaisesti, mikäli suoja sijaitsee kellarikerroksessa. Sisäseinien ja katon pintakerroksien pitää olla luokkaa 1/I, poikkeuksena on alle 60 m2 maanpäällinen suoja, jossa pintakerrosvaatimus on 2/-. Lattian pitää olla palamaton. Autosuojasta voi olla yhteys muihin tiloihin osastoivan oven kautta. Oven palonkestoajan pitää olla puolet seinän vaatimuksesta ja myös itsestään sulkeutuva. Asuinhuoneisiin, muun tilan uloskäytävään ja tulisijalliseen tilaan sallitaan yhteys vain toisen huoneen kautta siten, että molempia ovia ei jouduta samanaikaisesti avaamaan. Erillisen autosuojan riittävä etäisyys toisesta rakennuksesta ilman erityistoimenpiteitä on vähintään kahdeksan metriä, enintään 60 m2 suojan vähintään neljä metriä. Mikäli etäisyys on edellä mainittuja pienempi, rakennuksia tarkastellaan palotekniseltä kannalta yhtenä rakennuksena. Palovaroitin Pelastuslaki ja sisäasiainministeriön asetus edellyttää, että asunnoissa on oltava riittävä määrä palovaroittimia. Asetuksessa säädetään, että palovaroittimia on vähintään 1 kpl / 60 m2 ja asunnon jokaisessa kerroksessa on vähintään yksi palovaroitin. Palovaroitin on kytkettävä sähköverkkoon ja siinä on paristo tai akku-varmennus. SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Valvontapäällikkö Veli-Pekka Laaksonen 044 701 1521 Palotarkastaja Jouni Roos 044 701 1522 Palotarkastaja Reijo Gröhn 044 701 1524 Päivystävä paloesimies 044 701 1504 Päivystävä palomestari 044 701 1503 etunimi.sukunimi@satapelastus.fi Ohjeita rakentajille...63

www.satapelastus.fi www.pelastustoimi.fi www.ympäristö.fi 64

Energiatehokas rakentaminen Energian hinta nousee ja energiankäytön ilmastovaikutukset tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Erityisesti tämä tulee koskemaan rakentamista ja asumista, sillä rakennusten ja asumisen osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja päätöistä noin 30 prosenttia. Odotettavissa siis on, että päästövähennykset tulevat koskemaan jatkossa yhä enenevissä määrin meitä jokaista. EU:n tasolla tavoite on, että tulevaisuuden rakennukset tuottavat yhtä paljon energiaa kuin kuluttavatkin, jolloin nettoenergiantarve on nolla. Suomi on puolivirallisesti esittänyt tavoittelevansa lähes nollaenergiarakentamista jo vuonna 2017, kun muu EU tähtää pääasiassa vuoteen 2020. Tämä kannattaa pitää mielessä jo tänä päivänä rakentaessa. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen lämpöä tai lämmintä käyttövettä tuotettaessa lienevät turvallisimmat valinnat tulevaisuutta silmällä pitäen. VTT on laskenut matalaenergiatalojen säästävän jopa 50 000 euroa 25 vuoden ajanjaksolla. Myös korkeampi jälleenmyyntiarvo puhuu energiataloudellisen rakentamisen puolesta. Merkittävimmät energiansäästöön vaikuttavat tekijät ovat: rakennuksen vaipan lämmöneristävyys ja tiiviys sekä ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Energiakustannukset näyttelevät suurta osaa rakennuksen elinkaaren aikaisista kustannuksista. Kotitalouksien kuluttamasta energiasta rakennuksen lämmitykseen kuluu noin puolet, lämpimän veden lämmitykseen noin viidennes ja kolmasosa sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Energiansäästön kannalta tärkeintä on siis vähentää lämmitysenergian tarvetta. Kulloinkin voimassa olevat määräykset energiatehokkuudelle annetaan Suomen rakennusmääräyskokoelmissa, mutta huomioitavaa on, että parempaan energiatehokkuuteen on mahdollista ja kannattavaakin pyrkiä. Eihän ole toivottua, että talo on jo valmistumisvaiheessa energiatehokkuudeltaan vanhentunut alati uusiutuviin energiatehokkuusvaatimuksiin nähden. Hyvä lämmöneristys, tiiviys ja tehokas ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde vaikuttavat kaikki rakennuksen saamaan energiatehokkuuslukuun (ET-luku) energiatodistuksessa. Myös lämpimän käyttöveden energia, sähkölaitteiden energiankäyttö ja mahdollinen jäähdytysenergiankulutus huomioidaan energiatehokkuusluvussa. Hyvän energiatodistuksen saanut talo omaa paremman jälleenmyyntiarvon. Ohjeita rakentajille...65

66

Suunnittelu tärkeiden päätösten vaihe Oman kodin rakentaminen on usein yksittäisen kuluttajan suurin ponnistus myös taloudellisessa mielessä. Siksi suunnitteluun ja tarpeiden kartoitukselle kannattaa uhrata reilusti aikaa ja avuksi palkata parhaat asiantuntijat. Suunnitteluvaiheessa lyödään lukkoon tärkeät ratkaisut, joiden vaikutukset ulottuvat kymmenien vuosien päähän. Suunnitteluvaiheessa päätettyjen ratkaisujen muuttaminen on jälkeenpäin, jollei mahdotonta, niin ainakin todella hankalaa ja kallista. Hyvän suunnittelijan palveluksista kannattaa maksaa, sillä säästyneet rakennuskustannukset ylittävät hyvän suunnittelijan palkkaamisesta aiheutuneet kulut. Hyvillä suunnitelmilla on myös helppo tehdä tarjouspyyntöjä urakoista, jolloin tarjousten vertailu helpottuu. Pääsuunnittelijalla on vastuu kokonaisuudesta ja myös suunnittelijoiden yhteistyöstä, mikä on onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi oleellista. Hyvällä suunnittelulla rakennetaan tarkoitukseen sopivan kokoinen talo, joka on muunneltavissa, kun asukkaiden elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia. Mahdollinen laajennuksen tarve tulisi ottaa huomioon keittiön, pesutilojen, säilytystilojen ja talotekniikan mitoituksessa. Pienen talon energiankulutus on luonnollisesti kohtuullisempaa kuin samalla tavalla toteutettu ison talon. Energiatehokas talo on muodoiltaan selkeä, sillä nurkat ja liitokset voivat aiheuttaa vuotokohtia tai kylmäsiltoja. Kulmat ja erkkerit lisäävät paitsi rakennuskustannuksia myös energiankulutusta, sillä nurkkien eristäminen ja ilmatiiviiksi saaminen on haastavampaa. Tontin valinta ja talon sijoittelu tontille Mikäli rakennuspaikka sen mahdollistaa, tulisi talo sijoittaa tontille suojaan pohjoisen kylmyydeltä ja aukeamaan eteläsuunnan aurinkoon. Mikäli maasto ei anna mahdollisuutta suojaisaan sijoitteluun, voi pohjoispuolelle istuttaa havupuita, jotka suojaavat talvellakin. Etelänpuolella taas lehtipuut suojaavat kesäiseltä auringonpaahteelta, mutta päästävät talviauringon säteet läpi. Myös tilojen sijoittelussa talossa kannattaa hyödyntää niin sanottua passiivista aurinkoenergiaa. Lämpimiä tiloja vaativat asumistoiminnot kannattaa sijoittaa talon keskelle ja etelään auringon puolelle. Makuuhuoneet, harrastusja säilytystilat vaativat vähemmän lämpöä ja ne kannattaa sijoittaa pohjoisen puolelle. Ohjeita rakentajille...67

Kesäaikaisen viilennyksen tarvetta voi minimoida estämällä liiallisen auringonpaisteen pääsyn sisätiloihin. Energiatehokkaissa rakennuksissa sisälämpötila voi ilman aurinkosuojausta nousta liian korkeaksi kesällä vähentäen asumismukavuutta. Aurinkosuojauksen voit toteuttaa tehokkaimmin ulkopuolisilla suojilla, kuten esim. rakennuksen lipalla / räystäsratkaisulla tai markiisilla. Myös ikkunoiden välissä sijaitsevat kaihtimet oikein käytettyinä suojaavat auringon liialliselta lämmöltä. Mikäli toimiva aurinkosuojaus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, voidaan välttyä energiaa kuluttavan jäähdytysjärjestelmän rakentamiselta ja säästetään näin myös kustannuksissa. Ammattilaisen tietotaidon hyödyntäminen myös viilennystarpeen minimoinnissa on järkevin vaihtoehto. Lämmöneristys Talon lämmöneristys toimii ilman huoltoa ja lisäenergian tarvetta koko rakennuksen elinkaaren ajan, siksi siihen panostaminen on perusteltua. Hyvä lämmöneristys maksaa vain vähän enemmän kuin tavanomainen, mutta säästää lämmityskustannuksissa koko rakennuksen elinkaaren ajan. Rakennuksen vaippaan kuuluu ulkoseinien lisäksi myös ikkunat, ovet, sekä ylä- ja alapohja. Vaippaan jälkikäteen tehtävät parannukset ovat vaikeita ja kalliita, siksi kannattaa heti satsata kunnolla eristettyyn ulkopuolelta tuulenpitävään ja sisäpuolelta ilmanpitävään vaippaan. Vaipan jonkin osan huonoa eristävyyttä voi kompensoida parantamalla toisia osia, mutta esimerkiksi suuriksi ikkunoiksi kannattaa valita mahdollisimman energiatehokkaat, sillä laajat viileät pinnat saattavat aiheuttaa vedon tunnetta. Suuria, koko seinän korkuisia ikkunapintoja tulisi hyvään energiatehokkuuteen pyrittäessä välttää, sillä ikkuna, olkoonkin kuinka hyvää energialuokkaa tahansa, on eristävyydeltään vaipan heikoin lenkki. Alapohjan lisäeristäminen jälkeenpäin on lähes mahdoton tehtävä. Siksi alapohjan eristykseen, etenkin jos lämmönjakojärjestelmänä on lattialämmitys, kannattaa panostaa. Ilmatiiviys Energiatehokkaan kodin rakenteet ovat sisäpuolelta ilmatiivit, sillä rakenteiden läpi ja liitoksien kautta vuotavalla ilmalla on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen. Vuotoilma saattaa tuoda mukanaan epäpuhtauksia ja 68

samalla rakenteiden kosteusriskit kasvavat. Riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtokoneella. Ilmatiiveyttä kuvataan ilmatiiveysluvulla eli n 50 -luvulla. Mitä pienempi ilmatiiveysluku on, sitä tiiviimpi ja energiatehokkaampi talo on. Nyrkkisäännön mukaan yhden pykälän parannus ilmatiiveysluvussa pienentää energiankulutusta noin 6 %. Ilmatiiviys toteutetaan yhtenäisellä ilmansululla, jonka saumakohtien pitävyys varmistetaan limittämällä ilmansulku reilusti ja käyttämällä teippauksessa tarkoitukseen valmistettua teippiä. Nurkkien ja rakennusosien, esimerkiksi ikkunoiden, ovien ja yläpohjan ja seinän välisiin liitoksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvin toteutetun, energiatehokkaan talon rakentaminen on viime kädessä asennekysymys, jossa työn huolellisuudella on ratkaiseva rooli. Ilmatiiviysmittaus on oiva keino paikallistaa vaipan ilmanvuotokohdat jo rakennusvaiheessa, jolloin ne ovat vielä korjattavissa. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto Energiatehokkaassa talossa ilma ei vaihdu hallitsemattomasti rakenteiden läpi, vaan ilmanvaihto hoituu tehokkaalla lämmöntalteenottojärjestelmällä varustetulla koneikolla. Tavoitteena on määräysten mukainen hyvä sisäilma. Poistoilmasta talteen kerätty lämpö lämmittää sisään tulevan raikkaan ilman. Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuudesta kertoo lämmöntalteenoton (LTO) vuosihyötysuhde, jonka on oltava vuoden 2010 rakennusmääräysten mukaan vähintään 45 prosenttia. Markkinoilla olevissa tehokkaimmissa järjestelmissä se on jopa yli 70 prosenttia. Tietoa energiatehokkaaseen rakentamiseen voi etsiä esimerkiksi Motivan ylläpitämästä sivustosta energiatehokkaista pientaloista www.energiatehokaskoti. fi Marjo Kekki, energianeuvoja Porin ympäristövirasto Prizztech Oy Ohjeita rakentajille...69

Satakunnan ELY-keskus Maaseudun ja energian yksikkö Rakentamisen asiantuntija Lasse Pihlajamäki MAASEUTURAKENTAMISEN INVESTOINTITUET JA NIIDEN RAKENNUSSUUNNITELMAT Investointituet Investointituet maaseuturakentamiseen perustuu maatalouden rakennetukilakiin (1476/2007), joka on annettu 28.12.2007. Lain toteuttamisohjeet ovat tarkennettu asetuksilla ja vuosittain investointituen kohdentamisesta valtioneuvosto antaa oman asetuksensa. Tuki myönnetään korkotukilainan korkotukena ja/tai avustuksena. Kotieläinrakentamiseen on saatavilla ehkä korkeimmat tuet ja lopussa olevan taulukon mukaisesti lisäksi lisätukea voi saada nuoret viljelijät ja eräät yhteiskäyttökohteet. Tukikohteet vaihtelevan hieman painotusten vuoksi vuosittain. Sikaloiden laajentamiseen on vuosina 2010 ja 2011 saanut hakea tukea valtakunnallisen kokonaiseläinpaikkamäärän puitteissa. Eläinpaikkarakentamiseen on asetettu vähimmäiskokorajat, jotka tulee investoinnin jälkeen täyttyä. Esimerkiksi lypsylehmien määrä tulee olla 30 lypsylehmää ja emolehmiä vähintään 80, sekä lihasikoja 1000 ja emakoita vähintään 160. Määrärahojen rajallisuuden vuoksi on siirrytty hakuaikamenettelyyn, jotka ovat asetuksella annettu. Tarvittaessa voidaan hakemukset laittaa etusijajärjestykseen, jos määrärahat sitä edellyttävät. Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin varsinainen tukipäätös on annettu. Rakennusaika on kaksi vuotta ja siihen voi saada tarvittaessa jatkoaikaa vuoden kerrallaan ja enintään kaksi kertaa. Maksatusta voi hakea enintään viisi kertaa työn edistymisen mukaan. Ensimmäisen erän suuruus on oltava vähintään 20 %, samoin viimeisen maksatuserän osuus. Tuen maksatus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin ja niistä laaditaan koontilista. Oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö, sekä oma työ voidaan hyväksyä tukikelpoiseksi kustannukseksi vain, jos tuki on myönnetty yksityiselle henkilölle. 70

Hanke- tai ohjelmaperusteista tukea voi saada rakentamiseen erillislainsäädännön puitteissa maaseudun kehittämisrahasta. Näitä on hankerahoitus, leader+ toimintaryhmän rahoitus ja maaseutualueiden alle 10 työntekijöiden pienyritysten investointirahoitusjärjestelmät. Vuonna 2011 rakennetuen mukaiset kohteet ovat: Liite ASETUKSEN 27 :ssä TARKOITETUT TUKIMUODOT JA TUEN ENIMMÄISMÄÄRÄT Tukikohde Korkotukilainan Korkotuen Avustuksen Korkotukilainan Korkotuen Avustuksen enimmäismäärä enimmäismäärä enimmäismäärä enimmäismäärä enimmäismäärä enimmäismäärä hyväksyttävistä hyväksyttävistä hyväksyttävistä hyväksyttävistä hyväksyttävistä hyväksyttävistä kustannuksista kustannuksista kustannuksista kustannuksista kustannuksista kustannuksista A- ja B- tuki- A- ja B- tuki- A- ja B- tuki- muualla kuin muualla kuin muualla kuin alueilla, alueilla alueilla A- ja B- tuki- A- ja B- tuki- A- ja B- tukiprosenttia prosenttia prosenttia alueilla alueilla alueilla prosenttia prosenttia prosenttia Lypsy- ja nautakarja- 60 20 40 1 75 20 25 1 talous Sikatalous 70 20 15 1 70 20 15 1 Lammas- ja vuohitalous 60 20 40 1 75 20 25 1 Kana- ja siipikarjatalous 70 20 15 1 70 20 15 1 Hevostalous 65 20 35 1 75 20 25 1 Kasvihuonetuotanto 65 20 35 1 70 20 30 1 Salaojitus 70 20 20 70 20 20 Kuivaamot 70 20 20 2 70 20 10 2 Puutarhatuotteiden tuote- 65 20 35 1 70 20 30 1 varastot, jotka saavat maaja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 12 :ssä tarkoitettujen puutarhatuotteiden varastointitukea Muut tuotevarastot 70 20 20 70 20 10 Sadonkorjuukoneet 70 15-70 15 - yhteiskäyttöön 1 Avustuksen enimmäismäärää voidaan korottaa 10 prosenttiyksiköllä, kun 27 :n 1 momentin edellytykset täyttyvät. 2 Avustuksen enimmäismäärää voidaan korottaa 5 prosenttiyksiköllä, kun 11 :n 2 momentin edellytykset täyttyvät. Ohjeita rakentajille...71

Lisäksi vuonna 2011 tukea voidaan myöntää turkistarhaukseen ja sen varjotalojen rakentamiseen erityistapauksissa ja mehiläistalouteen, maatalouden kauppakunnostamisinvestointeihin, ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvointi-investointeihin, työympäristön parantamiseen, biokaasulaitoksiin sekä maatilan lämpökeskuksiin, jotka koskevat tuotantorakennusten lämmitystä uusiutuvalla polttoaineella. Maatalouskoneiden puurakenteisiin varastoihin voi saada korkotukilainaa 70 % hyväksytyistä rakentamiskustannuksista, samoin maatilan asuinolojen parantamiseen korkotukilaina on mahdollista kokonaistulorajojen puitteissa. Rakennussuunnittelu ja asiakirjat Asiantunteva suunnittelija hallitsee kansalliset rakentamissäädökset ja tuntee tuetun rakentamisen erityisehdot. Hänen laatimanaan syntyvät suunnitelmat, jotka täyttävät sekä rakennuslupamenettelyn että tuetun rakentamisen edellytykset. Nämä yhdet ja samat suunnitelmat ovat käyttökelpoisia sekä rakentamisen lupamenettelyssä että tuen hakemisessa. Pätevän suunnittelijan kohtuullisiin suunnittelukustannuksiin voidaan myöntää tukea. Suunnittelukustannukset ovat muista kustannuksista poiketen tukikelpoisia, vaikka ne olisivat syntyneet ennen tukihakemuksen jättämistä. Suunnittelijan pätevyydet määräytyvät rakennuksen tyypin ja koon mukaan Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) A2 -osassa. Maatalouden elinkeinosuunnitelman tekemisen ja tuotantorakennuksen suunnittelun yhteistyö voi parantaa lopputulosta ja kustannustehokkuutta. 72

Tukihakemuksen liitteenä olevia pääpiirustuksia tulee täydentää niillä tiedoilla, jotka tarvitaan tuen myöntämisen ja maksamisen perusteeksi. Rakennusselostus ja kustannusarvio laaditaan kohteen mukaan niin, että koko tukiketju myönnöstä maksatukseen ja valvontaan pystyy riittävällä tarkkuudella toteamaan mitä tehdään ja millaiseen kohteeseen tuki maksetaan. Nämä laaditaan rakentamisessa yleisesti käytettävän nimikkeistön mukaisesti rakennusosittain eriteltynä. Rakennusosajaotteluna tulee käyttää esimerkiksi talo 2000 -nimikkeistön ryhmittelyä. Riippumatta siitä, edellyttääkö hanke rakennusluvan, rakentamisinvestointitukihakemuksessa on oltava aina hakemusasiakirjojen ohella rakentamista koskeva suunnitelma: 1) pääpiirustukset; 2) rakennusselostus; 3) rakennusselostukseen perustuva eritelty kustannusarvio tai -laskelma Kustannusarviossa tai -laskelmassa eritellään suunnittelukustannukset ja rakentamisen kustannukset rakennusosittain. Määrät ilmoitetaan mitattavina yksiköinä esim. m, m2, m3, kpl Rakentamista koskevassa investointitukihakeemuksessa on lisäksi oltava rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, jos: 1. niitä tarvitaan arvioitaessa rakennuksen toimivuutta ja hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia. (rakennetuki, tuotantorakennukset ym.) 2. niillä on erityistä merkitystä arvioitaessa hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia. (yritys- ja hanketukiin liittyvä rakentaminen) ELY-keskus määrittää tarpeen niin, että tuen myöntämisen ja maksamisen kannalta kaikki tarpeellinen on esitetty Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin. Maatalousrakentamisen tuotantorakennusten suunnitelmassa on esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista sekä uudisrakentamisen osalta selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä. Ohjeita rakentajille...73

74

Esimerkkejä rakennussuunnitelmissa esitettävistä asioista Tuen hakemisessa tarvittavat tiedot voi täydentää lupapiirustuksiin, jolleivät ne niistä ilmene. Osan tiedoista voi liittää muihinkin asiapapereihin. Volyymitiedot ilmoitetaan mitattavina yksiköinä esim. m, m2, m3, kpl RAKENNETUKI (tuotantorakennukset) RAKENTAMINEN yksikkökustannusasetuksen mukaiset volyymit (= pinta-alat, tilavuudet, eläinmäärät, jne.) palo-osastoinnit erityissuunnitelma, jos tukea haetaan LVIS tai vastaaviin tarkoituksiin selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista uudisrakentamisen osalta selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä eläinten määrät, joille tuotantotilat on mitoitettu HANKE- JA YRITYSTUKIEN RAKENTAMINEN tilojen käyttötarkoitukset, volyymit => asema, pohja, leikkaus, julkisivut rakentamisinvestoinnin toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja ympäristöön sopivuus ko. tarkoitukseen nähden tukea haettavan toimenpiteen erityissuunnitelma tarvittaessa Lisätietoja: www.mmm.fi www.mavi.fi Satakunnan ELY-keskus, Maaseudun ja energian yksikkö, Kuninkaanlahdenkatu 14, PL 266, 28101 Pori, puh.. 020 636 0150, telefax (02) 529 9360 Ohjeita rakentajille...75

76

OTE KATUSUUNNITELMASTA Katu- ja tonttirajakorkeudet Porissa Asemakaava-alueella rakennuslupahakemuksen liitteenä ja pihan / rakennustyön ja kuivatusten suunnittelussa tarvittavan Ote katusuunnitelmasta asiakirjan voi tilata ja/tai noutaa Teknisen palvelukeskuksen palvelupiste PORI- NAsta osoitteesta Yrjönkatu 6 B. Ote toimitetaan postitse, telefaxilla, sähköpostilla tai sen voi noutaa. Yleensä otteen saa odottaessa. Puhelimitse katukorkeustietoja ei voida antaa, koska korkeuspisteiden sijainti esitetään aina karttapohjalla. Yleisesti ote noudetaan samalla, kun haetaan virallista tonttikarttaa tai muita Teknisen palvelukeskuksen ylläpitämiä karttoja tai aineistoja (esim. pohjatutkimukset). Ote katusuunnitelmasta on ote vahvistetusta katusuunnitelmasta ko. tontin tai kiinteistön kohdalta. Mikäli kohteesta ei ole katusuunnitelmaa antaa Teknisen palvelukeskuksen Katu- ja puistosuunnittelu tarvittaessa ohjeelliset tonttirajakorkeudet. Myös ohjeelliset korkeudet tilataan ja noudetaan palvelupiste PORINAsta. Otteessa selvitetään mm. suunniteltu, valmiin kadun korkeusasema ja kadun pintavesien poisto. Tontin pinta-/sadevesiä ei saa johtaa kadulle. Katusuunnitelmat on laadittu pääsääntöisesti N60 korkeusjärjestelmään, jolloin nykyisen korkeusjärjestelmän N2000 voimaantultua 8.11.2010 on suunnitelmien korkeuslukuihin lisättävä +37cm. Korkeusjärjestelmän tunnus on merkitty suunnitelmaotteisiin. Neuvonta ja suunnitelmaote on asiakkaille maksutonta. Ennen 8.11.2010 annetut/päivätyt suunnitelmaotteet eivät enää ole voimassa korkeusjärjestelmämuutoksen johdosta. Lisätietoja antavat: palvelupäällikkö Heikki Tuominen, p. 044 701 1687 suunnitteluinsinööri Tuomo Piippo, p. 044 701 1685 Ohjeita rakentajille...77

78

OHJEET KIINTEISTÖJEN LIITTÄMISEKSI VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON PORIN KAUPUNGIN ALUEELLA Vesihuoltalaki määrää, että kiinteistön on liityttävä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin, jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Porin kaupungin alueella yksityisiä vesijohtoja ja viemäreitä koskevina sääntöinä noudatetaan julkaisua: Suomen Rakentamismääräyskokoelma D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen määräykset ja ohjeet. Näiden lisäksi noudatetaan Porin Veden ja Porin kaupungin rakennusvalvontatoimisto antamia ohjeita. Ennen suunnitelmien laatimista on liittyjän täytettävä liittymisanomus jossa laitos ilmoittaa tiedot vesi- ja viemärijohdoista, liittymiskohdat, padotuskorkeudet sekä vesijohdon painetason. Liittymisanomus täytetään Porin Vedessä Ulasoorintie 7:ssä. Yksityisen vesijohdon ja viemärilaitteiden rakentamista tai muuttamista koskevat suunnitelmat on toimitettava rakennusvalvontatoimistoon. Jos kiinteistöä ei voida liittää yleiseen viemäriverkostoon, on jätevesien käsittelysuunnitelma liitettävä rakennusluvan liitteeksi (Katso ohjeet haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesien käsittely). Yksityisen vesijohdon ja viemärin liittämisen yleiseen vesijohtoon ja viemäriin suorittaa tilauksesta Porin Vesi. Liittämisestä aiheutuvat kustannukset on kiinteistön omistajan suoritettava. Vesi- ja viemäriverkostoon liittymisestä peritään liittymismaksua Porin Veden johtokunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Liittymien rakentamisesta laskutetaan Porin Veden palveluhinnaston mukaan. Taksa ja palveluhinnasto löytyvät Porin Veden kotisivuilta: http://www.pori.fi/porinvesi.html Suunnitelmat Suunnitelmien on oltava selvästi piirretty säädetyin piirustusmerkein (RakMK D4). Suunnitelmien on oltava taitettu kokoon A4 nimiösivu päällimmäisenä. Lisäksi on nimiösivulle jätettävä tyhjä tila viranomaisen merkintöjä varten ja suunnitelmat on varustettava seläkkein (RakMK A2, kohta 5). Ulkopuolinen vesi- ja viemärisuunnitelma on oltava vähintään mittakaavassa Ohjeita rakentajille...79

80

1:200, johon on merkitty kaikki tontilla olevat ja sille suunnitellut rakennukset maininnoin kunkin rakennuksen käyttötarkoituksesta. Lisäksi on merkittävä kaikki tontille jo rakennetut ja suunnitellut vesijohdot, viemärit laitteineen, venttiilit ja johtojen liitospaikat yleisessä vesijohdossa ja viemärissä. Ulkopuolisiin suunnitelmiin on merkittävä tontin kulmapistekorkeudet, alimmat- ja ylimmät lattiakorkeudet, viemäreitten vesijuoksukorkeudet sekä kaikkiin kaivoihin ja laitteisiin tulo- ja lähtö- ja pohjakorkeudet. Rakennusaine, putkimateriaalit ja viemäriputkien asennuskaltevuus osamäärinä tai promilleina sekä normivirtaamien summat ja viemärivesien laatu (lika-, hule-, teollisuus- tms.) säädetyin piirustusmerkein. Viemärien korkeudet on ilmoitettava kaikissa päähaarautumiskohdissa. Kaikki vesi- ja viemärisuunnitelmat on sen henkilön tai liikkeen allekirjoitettava, joka on suunnitelmat laatinut. Kaikki vaadittavat korkeudet ilmoitetaan yleisessä korkeustasossa N2000. Kullekin tontille saa asentaa vain yhden vesimittarin ellei vesilaitos erityisistä syistä toisin määrää. Ulkopuolisiin vv-suunnitelmiin on lisäksi merkittävä vesimittarin paikka rakennuksessa. Vesimittaria varten on varattava lattiaviemäröinnillä varustettu lämmin 1,0m2 tekninen tila, josta ovi johtaa suoraan ulos. Ulkopuolinen vesi- ja viemärisuunnitelma (asemapiirros) on jätettävä rakennusvalvontatoimistoon kolmena kopiosarjana, joista rakennusvalvontatoimisto toimittaa yhden sarjan leimallaan varustettuna Porin Veteen. Yksityisen vv-tonttijohdon rakentaminen Ennen työn aloittamista on haettava rakennusvalvonnan hyväksyntä kiinteistön vesi- ja viemäritöiden vastaavalle työnjohtajalle (kvv-työnjohtaja). Tonttivesijohdon ja viemärin liittäminen yleisiin vv-johtoihin on tilattava kirjallisesti Porin Vedestä Ulasoorintie 7:n asiakaspalvelusta. Asentamisajankohdan voi tämän jälkeen tarkentaa puhelimitse puh. 044 701 2568 Rainer Tuominen. tai 044 701 2551 Esa Roslakka. Ennen johtojen rakentamista tulee olla vesi- ja viemärisopimukset tehty ja liittymismaksut maksettu. PORIN VESI Ohjeita rakentajille...81

82

OHJEET KIINTEISTÖJEN LVI-JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUSTA; RAKENTAMISESTA JA TARKASTAMISESTA PORIN KAUPUNGIN ALUEELLA Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä määritellään KVV- ja IVsuunnitelmien toimittamisesta rakennusvalvontaan, KVV- ja IV-työnjohtajien hakemisesta sekä suoritettavista katselmuksista. Kyseiset suunnitelmat on toimitettava ja työnjohtohyväksynnät on haettava rakennusvalvonnasta ennen ao. töiden aloittamista työmaalla. Kiinteistön liittämiseksi yleiseen vesijohtoon ja viemäriin tulee olla yhteydessä Porin Veteen liittymisanomuksen jättämiseksi ja liitostietojen saamiseksi. Ohjeet kiinteistöjen liittämiseksi vesi- ja viemäriverkostoon Porin kaupungin alueella on tämän kirjan Porin Veden osuudessa. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysuunnitelma, mikäli kohdetta ei voida liittää yleiseen viemäriverkostoon, on toimitettava rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Tältä osin on erikseen omat ohjeensa kiinteistöjen jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella. Kaiken yhteyden pidon helpottamiseksi rakennusvalvonnan kanssa, tulee olla tiedossa joko rakennusluvan numero, rakennuspaikkatieto (kaupunginosakortteli-tontti) tai kohteen tarkka osoite. Suunnitelmat Suunnittelijoina on käytettävä päteviä suunnittelijoita, joiden pätevyys muodostuu koulutuksesta ja kokemuksesta, jotka on osoitettava rakennusvalvonnalle todistusjäljennöksin. Suunnitelmat tulee laatia Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräysten ja ohjeiden (vesi ja viemäri/kvv mm.: A2, C1, C2, D1 ja D4) (ilmanvaihto/iv mm.: A2, C1, C2, D1, D4 ja E7) mukaisesti. Suunnitelmat ja niihin liittyvät piirustukset sekä muut asiakirjat tulee varustaa nimiöllä, josta selviää rakennuskohteen: rakennuspaikka, rakennustoimenpide, nimi ja osoite, suunnittelijan nimi yhteystiedot ja koulutus, kyseistä piirustusta koskevat tiedot, mittakaava ja päiväys. Suunnitelmat toimitetaan A4- kokoon taitettuina nimiön sijaitessa päällimmäisellä sivulla. Vastaava LVI-suunnittelija noutaa leimatut KVV- ja IV-suunnitelmat ilmoituksen perusteella rakennusvalvonnasta ja tekee niissä esitetyt huomautukset Ohjeita rakentajille...83

alkuperäisiin piirustuksiin, jotka hän toimittaa leimattujen suunnitelmien mukana edelleen työmaalle KVV- ja IV-työnjohtajien käyttöön. Ennen vastaavien töiden aloittamista on rakennusvalvontatoimistoon toimitettava seuraavat piirustukset ja selvitykset seläkkein varustettuna: Vesi- ja viemärilaitteet - KVV-laitteistoselvitys - Kopio Porin Veden antamasta liitosilmoituksesta 2 kpl - Ulkopuoliset vesi- ja viemärisuunnitelmapiirustukset (=asemapiirros) 3 sarjaa - Kaivopiirustukset 2 sarjaa - Sisäpuoliset vesi- ja viemärisuunnitelmapiirustukset 2 sarjaa - Linjapiirustukset 2 sarjaa (kolme- tai useampikerroksisista rakennuksista) - Mahdolliset työselitykset 2 sarjaa Ilmanvaihtolaitteet (2 sarjaa jokaisesta) - Ilmanvaihtosuunnitelmapiirustukset (pohjat, leikkaukset, jne) - Toiminta-, säätö- ja kytkentäkaaviot - Laite- ja kojeluettelot sekä mahdolliset työselitykset Vesi- ja viemärilaitteistojen pohjapiirustuksissa esitetään vesi- ja viemärijohdot, vesi- ja viemäripisteet, muut vettä ja viemäriä tarvitsevat laitteet ja varusteet, pumppaamot sekä erottimet. Myös vuotojen havaittavuus, eristykset ja lämmityskaapelit on esitettävä suunnitelmissa. Linjakaavioissa esitetään tasojen korkeusasemat, vesi- ja viemärikalusteiden normivirtaamat, putkistot varusteineen sekä vesi- ja viemärijohtojen mitoitus. Ilmanvaihdon pohjapiirroksissa esitetään kanavien ja laitteiden sijoitus, eristys, mitoitus, tiiviys, puhdistettavuus sekä paloturvallisuuteen liittyvät ratkaisut, kuten mm. tarvittavat palopellit. Toiminta- ja säätökaavioissa esitetään ja selostetaan ilmanvaihtojärjestelmään liittyvät toiminnot eri vuorokauden aikoina, vaihtelevissa kuormitustilanteissa (esim. kesä/talvi), tarpeenmukaisuuden huomioiminen, hälytys- ja varotoiminnot. Lämmityslaitesuunnitelmia ei rakennusluvan ehdoissa edellytetä, mutta ne on kuitenkin syytä laatia pätevän LVI-suunnittelijan toimesta. Lämmityslaitesuunnitelmissa esitetään yleensä lämmityksen järjestäminen ja toiminta laitteineen, varusteineen, mitoituksineen, sijoituksineen sekä toiminta eri sääja kuormitustilanteissa. 84

Rakentaminen ja tarkastaminen Ennen LVI-järjestelmiin liittyvien töiden aloittamista, on kohteelle haettava ja hyväksytettävä rakennusvalvonnassa vastaavat LVI-järjestelmien työnjohtajat (KVV ja IV). Mikäli työnjohtaja ei ole aikaisemmin toiminut vastaavassa tehtävässä Porin kaupungin alueella, on hänen esitettävä pätevyytensä koulu- ja työtodistuksin. Pätevyys määräytyy kohteen vaativuuden mukaan. Työnjohtajan hakemuskaavakkeita on saatavissa Rakennusvalvonnasta tai sen kotisivuilta. LVI-putkien ja -laitteiden rakentamisessa on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa. Laadittuja LVI-suunnitelmia on ehdottomasti noudatettava KVV- ja IV-työnjohtajien johdolla (sijainnit, korkeusasemat, materiaalit, kannakoinnit, eristykset jne.). Rakennuskohteessa KVV- ja IV-työnjohtajat täyttävät tarkastusasiakirjoja töiden edistymisen mukaan. Tarkastusasiakirjakaavakkeet ovat kohdetiedoilla esitäytettyinä rakennusluvan liitteenä ja ne löytyvät Rakennusvalvonnan kotisivuilta. Mitään putkia, kanavia tai laitteita ei saa peittää ennen kuin KVV- tai IVtyönjohtaja on ne tarkastanut. Samoin kaikki paine- ja tiiviyskokeet suoritetaan kyseisten vastaavien työnjohtajien valvonnassa ja ohjauksessa. Vastaavien KVV- ja IV-työnjohtajien tehtäviin kuuluu tutustua lupaehtoihin ja varmistaa, että työmaalla on käytössä Rakennusvalvonnassa leimatut suunnitelmat. Lisäksi heidän on henkilökohtaisesti sovittava ja tilattava kaikki tarvittavat viranomaistarkastukset. Muutto- tai käyttöönottokatselmuksen yhteydessä kohteessa tulee viranomaiselle olla esittää LVI-töiden (KVV ja IV) tarkastusasiakirjat tilanteenmukaisesti täytettyinä sekä ilmanvaihdon mittauspöytäkirjat. LVI-laitteiden loppukatselmuksessa, joka on suoritettava ennen varsinaisen rakennuskohteen loppukatselmusta, on LVI-tarkastajalle jätettävä kaikki täytetyt LVI-töiden tarkastusasiakirjat, lopulliset ilmamäärien mittauspöytäkirjat sekä muutoksilla varustetut kohteen lopulliset KVV- ja IV-suunnitelmat. Loppukatselmuksissa vastaavien KVV- ja IV-työnjohtajien tulee olla henkilökohtaisesti läsnä. Porin kaupunki, Ympäristövirasto / rakennusvalvonta LVI-tarkastaja Tapio Harjanne puh. 044 701 1354 Ohjeita rakentajille...85

ENERGIAKAIVON/MAALÄMPÖKAIVON PORAAMINEN MRA 62, MRL 126, MRL 166, Ympäristönsuojelulaki 8, Vesilaki 1 luku 18, Kemikaalilaki 14luku 15. Tulkintaohjeet Energiakaivon poraaminen on 1.5.2011 alkaen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :ään lisätyn 12. kohdan perusteella toimenpideluvanvaraiseksi. Asetuksen muutoksen tultua voimaan on lämpökaivon poraamiselle haettava toimenpidelupa. Lämpökaivojen poraamiseen noudatetaan Satakunnassa asetusmuutoksen jälkeen seuraavaa: Toimenpidelupa vaaditaan asemakaava-alueella. Lupahakemuksen liitteeksi on 3 kappaleena liitettävä asemapiirros, josta käy ilmi porattavan kaivon paikka ja reiän syvyys. Jos kallion pinta maan pinnasta on tiedossa on se myös syytä merkitä. Asemakaava-alueen ulkopuolella riittää toimenpideilmoituksen tekeminen. Liitteeksi ilmoitukseen 1 kappaleena asemapiirros jossa reiän paikka ja syvyys. Vähimmäisetäisyys naapurin rajasta on 7,5 metriä ilman suostumusta. Lähemmäs voidaan mennä jos naapuri antaa kirjallisen suostumuksen (tulee liittää lupahakemukseen tai ilmoitukseen). Mikäli kaivon poraaminen liittyy esimerkiksi omakotitalon rakennuslupaasiaan ja rakennuslupahakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa on kaivon tiedot esitetty, niin siinä tapauksessa ei tarvitse hakea erillistä toimenpidelupaa kaivon poraamiseen. Huomioitavaa Suositeltavat muut minimietäisyydet ovat: porakaivo 40m, rengaskaivo 20m, rakennus 3m, viemäri tai vesijohto 5m. Vastaavaa työnjohtajaa ei lämpökaivon poraamiselle haettavaa lupaan edellytetä nimettäväksi. 86

HAJA-ASUTUSALUEEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Yleistä Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisia kiinteistöjä koskevassa jätevesiasetuksessa määrätään, kuinka puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä, ennen kuin ne päästetään ympäristöön. Lisäksi alueen kaavamääräyksissä, kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä saattaa olla erillisiä haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä. Miten edetä? 1. Tarkasta kunnan vesihuoltolaitokselta, sijaitseeko rakennuskohteesi laitoksen toiminta-alueella eli sijaitseeko kunnan jätevesiviemäri lähellä rakennuskohdettasi tai laajennetaanko mahdollisesti viemäriä lähivuosina alueelle, jossa rakennuskohteesi sijaitsee. Selvitä myös, onko alueella mahdollisesti jo olemassa tai suunnitteilla viemäriosuuskunta, johon myös sinun kiinteistösi voi liittyä. 2. Tutustu alla lueteltuihin tekijöihin, jotka vaikuttavat jätevesien käsittelyjärjestelmän valintaan. 2.1. Asuinkiinteistö vai kesämökki? Asuinkiinteistö ja ympärivuotinen loma-asunto o o Järjestelmä mitoitetaan kiinteistökohtaisesti ottaen huomioon asuinrakennuksen pinta-ala, asukasluku sekä syntyvä jätevesimäärä. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on käytössä ympäri vuoden, joten suunnittelussa pitää ottaa huomioon myös talvikausi. Kesämökki o Mökillä syntyvien vähäisten pesuvesien ns. harmaiden jätevesien käsittelylle riittää kevyempi puhdistusjärjestelmä kuin ympärivuoden käytettävälle loma- tai asuinkiinteistölle. Ohjeita rakentajille...87

o Loma-asunnoissa kannattaa suosia vedettömiä käymäläratkaisuja, jolloin jätevesien käsittely helpottuu ja puhdasta vettä säästyy. Jätevesiasetus ei koske kiinteistöjä, joissa veden käyttö on vähäistä, esim. kuivakäymälä + kantovesi mökillä (näitäkään vesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön). 2.2. Rakennuskohteen ympäristöolosuhteet o o Pohjavesi- ja ranta-alueella sijaitsevan kiinteistön jätevesien käsittelylle on useissa kunnissa annettu erillismääräyksiä. Tarkasta alueen kaavamääräykset, kunnan mahdolliset ympäristönsuojelumääräykset sekä rakennusjärjestys. Kiinteistön maaperän laatu (kallio, savi, moreeni, hiekka jne.) ja korkeussuhteet, pohjavesiolosuhteet, rakennuspaikan pinta-ala sekä tontilla ja sen läheisyydessä olevien mahdollisten ojien ja talousvesikaivojen sijainti vaikuttavat ratkaisevasti kiinteistön jätevesijärjestelmän valintaan. HUOM. Maaperäkäsittely Suunnittelijan on selvitettävä maaperäkäsittelyn soveltuvuus kiinteistölle, esim. imeytyskokeen avulla, mikäli kiinteistölle suunnitellaan maaperäimeyttämöä. (Porissa: Esiselvitysmuistio suunnittelijalle lomake). 2.3. Jätevesien käsittely yhdessä vai erikseen? o Kiinteistön jätevedet on mahdollista johtaa kaikki samaan jätevesien käsittelyjärjestelmään tai wc-vedet ja pesuvedet voidaan johtaa eri järjestelmiin. Valintaan vaikuttavat rakennuksen sisäpuolinen viemäröinti, maasto-olosuhteet, mahdolliset kaava- ja ympäristönsuojelumääräykset sekä rakennusjärjestys. 3. Muista, että jätevesien käsittelyjärjestelmästä puhdistettu jätevesi johdetaan maaperään tai ojaan, ei koskaan suoraan vesistöön. Jos puhdistetut jätevedet johdetaan toisen maalla olevaan ojaan tai rajaojaan, on siihen 88

haettava maanomistajan kirjallinen suostumus. 4. Ota yhteyttä asiantuntevaan suunnittelijaan, joka suunnittelee jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävän ja juuri sinun tontillesi sopivan jätevesien käsittelyjärjestelmän. Suunnittelijoiden yhteystietoja saat mm. Suomen LVI-liiton www-sivuilta sekä kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaiselta. 5. Jätevesijärjestelmän asianmukaiset suunnitelmat sekä esiselvitysmuistio (Porissa) toimitetaan rakennuslupahakemuksen liitteenä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, joka hyväksyy ne lupakäsittelyn yhteydessä. Myös pelkkä jätevesijärjestelmän saneeraaminen edellyttää toimenpidelupaa tai ilmoitusta kunnan rakennusjärjestyksestä riippuen. Toisin sanoen suunnitelma ja lupa/ilmoitus tarvitaan aina, kun jätevesijärjestelmää rakennetaan tai saneerataan. 6. Jätevesijärjestelmästä on oltava ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Järjestelmän oikea käyttö ja säännöllinen huolto takaavat, että järjestelmä toimii moitteettomasti mahdollisimman pitkään. Kiinteistökaupassa ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet luovutetaan uudelle kiinteistön omistajalle. TÄRKEÄÄ! Jätevesiasioissa kannattaa aina kysyä neuvoa omasta kunnasta. Lisäksi jätevesijärjestelmän suunnittelussa, asentamisessa ja huoltamisessa tulee käyttää alan ammattilaisia. (Kts. myös liitteet) Lisätietoja asiasta: Porin kaupunki, Ympäristövirasto: ympäristötarkastaja Johanna Koivukoski Valtakatu 11, 28100 Pori puh. 044-701 1214 e-mail: johanna.koivukoski@pori.fi LVI-tarkastaja Tapio Harjanne Rakennusvalvonta puh. 044-701 1354 e-mail: tapio.harjanne@pori.fi Ohjeita rakentajille...89

90

OHJEITA RAKENTAJALLE SÄHKÖVERKKOON LIITTYMISESTÄ Sähköverkkoon liittymisessä on monia asioita, jotka rakentajan tulee hoitaa oman sähköurakoitsijansa ja verkkoyhtiön kanssa, jotta sähköverkkoon liittyminen onnistuisi vaivattomasti ja virheiltä vältyttäisiin. Tässä on tietopaketti siitä, miten sähköverkkoon liittyminen onnistuu parhaiten. 1. Esivalmistelut Ota yhteyttä Pori Energia Sähköverkot Oy:n liittymäpalveluun hyvissä ajoin jo tontin hankinta vaiheessa. Tällöin voidaan varmistaa sähköliittymän toteutus sekä rakentamisenaikaisen sähkön saanti. 2. Sähkösuunnitelma Huolellinen suunnittelu on laadukkaan lopputuloksen tae. Kun otat yhteyttä sähkösuunnittelijaan, mieti jo etukäteen mahdollisimman tarkasti sähköntarpeesi ja lämmitysjärjestelmäsi, ulkoalueiden sähköistystä unohtamatta. Suunnitelma kannatta teettää jo ennen tontilla suoritettavia kaivuutöitä, jotta kaikki tarvittavat maakaapelit, maadoituselektronit sekä perustusten läpi tulevat suojaputket tulee asennettua oikein. Voidaksemme palvella liittymän rakentamisessa, tarvitsemme tiedot sähköliittymän rakennuspaikasta (asemapiirros) ja sähkön käytöstä (pääsulakkeen koko tai liittymisteho). Niiden avulla Pori Energia Sähköverkot pystyy määrittelemään liittymisjohdon tyypin ja liittymispisteen. 3. Sähköurakointi Kunnolla tehty sähkösuunnitelma helpottaa sähköurakoitsijoiden vertailussa. Tarjoukset kannattaa pyytää aina kirjallisesti muutamalta urakoitsijalta. Valitse sähköurakoitsija ja tee urakkasopimus kirjallisena. Turvatekniikan keskuksesta kannatta varmistaa, että urakoitsijasi on rekisterissä (www.tukes.fi). 4. Rakennusaikainen sähkö Sähköt on mahdollisuus saada työmaalle joko väliaikaisesti tai lopullisesti. Työmaata varten tarvitaan ulkokäyttöön tarkoitettu mittaripaikalla varustettu sähkökeskus. Pori Energia Oy Tekniikalla on vuokrattavana työmaakeskuksia. Asiakkaan tulee tehdä keskusta varten teline (kuva 1). Jos tontille on jo vedetty liittymisjohto, rakentaja kaivaa kaapelin näkyviin. Ohjeita rakentajille...91

Keskuksen asennus, kytkentä ja vuokra suoritetaan hinnaston mukaisesti. Muista, että liittymän rakentaminen ja rakennusaikaisen työmaasähköasennuksen tekeminen vaatii toimitusaikaa. Kuva 1. Työmaakeskusteline. Vaihtoehto työmaakeskukselle on asentaa ulkomittauskeskus työmaakäyttöön. Rakennuksen valmistuttua keskus voidaan siirtää lopulliselle paikalle. Pori Energiasta hankitut keskukset sisältävät voimavirta- ja valovirtapistorasian varustettuna vikavirtasuojakytkimellä sekä vapaita ryhmäsulakkeita ja mahdollisuuden liittää ryhmäkeskuksia. 5. Työmaa-aikainen sähkön käyttö 92 Jotta sähkölaitteistoa voidaan turvallisesti käyttää työmaa-aikana, pitää sen rakentamisessa huomioida mm. seuraavat asiat. - Keskus kiinnitetään kiinteään alustaan esim. työmaakopin seinään tai keskusta varten tehdään kuvan 1 mukainen teline. - Ylimääräinen liittymiskaapeli ei saa olla maan pinnalla vaan se pitää olla maan alla 0,7 cm syvyydessä. - Liittymisjohto on suojattava mekaaniselta vahingoittumiselta maasta keskukseen asti esim. vahvaseinäisellä muoviputkella. Tällaista kiinteään käyttöön tarkoitettua asennusta ei saa siirtää jännitteisenä, vaan on tilattava Pori Energiasta työkatko ulkokeskuksen siirtämisen ajaksi.

6. Liittymissopimus Sähkötoimituksen edellytyksenä on kirjallisen liittymissopimuksen tekeminen asiakkaan ja Pori Energia Sähköverkot Oy:n kanssa. Liittymissopimus laaditaan liittymäpalvelussamme joko asiakaskäynnin yhteydessä tai asiakkaan ottaessa puhelimitse yhteyttä liittymäpalveluumme. 7. Liittymismaksu Liittymissopimuksen teon yhteydessä selvitetään miten liittymän hinta muodostuu liittymismaksusta ja rakentamiskustannuksista. 8. Liittymän maadoitukset Sähköturvallisuusmääräysten mukaan sähköverkkoon liitettävälle rakennukselle on tehtävä erillinen maadoituselektrodi joka on vähintään 20 metrin pituinen ja vähintään 16 mm² Cu maadoitusjohdin. Tämä voidaan asentaa esimerkiksi liittymisjohdon kanssa samaan ojaan. Lisäksi suositellaan rakennettavaksi perustusmaadoituselektroni jokaiseen sähköliittymän rakennukseen, jossa on kiinteitä sähköasennuksia. Maadoituselektronina käytetään ensisijaisesti rakennuksen perustuksiin tai maahan perustusten alle sijoitettua kuparista maadoitusjohdinta. Mikäli mahdollista, maadoituselektroni yhdistetään myös perustusten betoniraudoituksiin rakennuksen jokaiselta sivulta. 9. Liittymiskohta Liittymiskohta on sähköverkossa se kohta, jossa liittyjän ja Pori Energia Sähköverkot Oy:n verkon omistus muuttuu. Pääsääntöisesti liittymiskohta on tontin rajalla, jonne Pori Energia Sähköverkot rakentaa kustannuksellaan liittymisjohdon. Liittymiskohdan jälkeinen johto on liittyjän omaisuutta. 10. Liittymisjohto Rakennuksen liittymisjohto toteutetaan yleensä maakaapelilla. Liittyjä voi valita oman liittymisjohto-osuutensa urakoitsijan vapaasti. Kaavoitetuilla alueilla liittymisjohto tuodaan kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä tontin rajalle. Kaapelia jätetään maahan upotettuna vyyhdelle sellainen määrä, että se yleensä ylettyy rakennukseen asti. Tämän kaapeliosuuden liittyjä voi ostaa Pori Energia Sähköverkoilta. Ohjeita rakentajille...93

11. Kaapeleiden tarvitsemat putkitukset ja kaapeliojat Sokkelia ja laattaa valettaessa on tehtävä sähkö-, puhelin- ja antennikaapeleita varten putkireitit sisään- vientejä varten. Kaapeleiden tarvitsemat putkitukset on esitetty kuvassa 2 ja kaapeliojan syvyys sekä täyttötiedot on esitetty kuvassa 3. Kaapelioja kaivetaan mittauskeskukselta tontinrajalle. Kaapeli suositellaan yleensä aina asennettavaksi vähintään 0,7 m syvyyteen. Kun kaapeli on asennettu maahan, oja peitetään aluksi siten, että kiinteistön seinältä tai pylväältä jätetään n. 1,5 m peittämättä, jotta kaapelin suojaus voidaan toteuttaa kunnolla. Ohje kaapeliojat. Kuva 2. Kaapeleiden tarvitsemat putkitukset. 94 1. Liittymiskaapelin suojaputki, lujuusluokka 4, sähköputki, JM50 halkaisija 50 mm, ei salaojaputki, suojaputki ulottuu routasuojauksen ulkopuolelle 2. Kaari 50 mm 3. Betoniraudoituksen yhdistys maadoituskiskoon 4. Maadoitusjohtimen suojaputki JM20 5. Maadoituselektrodi Cu 16 lenkkinä rakennuksen perustusten alla ja vähintään 20 m liittymiskaapeliojassa 6. Puhelin- ja antenniputkitus JM50 8. Putkenpään merkkikeppi

Kuva 3. Kaapeliojan syvyys ja täyttö. 12. Kaapelireitin kartoitus Pori Energia Sähköverkkojen kaapelit kartoitetaan Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen toimesta. Myös liittymisjohdot kartoitetaan tontinrajalle asti. Liittyjän on itse huolehdittava kaapelin kartoituksesta tonttiosuudellaan. Liittyjän ilmoittamat kaapelin sijaintitiedot viedään verkkoyhtiön verkkotietojärjestelmään maksutta. 13. Liittymän kytkeminen Kun sähköurakoitsija on asentanut liittymisjohdon ja mittauskeskuksen, hän toimittaa Pori Energia Sähköverkoille mittaritilauksen yleistietolomakkeella. Liittämispäivä sovitaan verkkoyhtiön urakoitsijan kanssa. Ota yhteyttä liittymien rakentamiseen. Urakoitsijan asentajat käyvät yhdistämässä sähkön liittymään ja asentavat mittalaitteet asiakkaan keskukseen. 14. Sähkötöiden tarkastukset Tarkastuksia on olemassa kolmea eri tyyppiä: - käyttöönottotarkastus - varmennustarkastus - määräaikaistarkastus Sähköurakoitsijan on tarkistettava asennusten määräysten mukainen kunto ennen asennusten luovuttamista tilaajalle. Näistä tarkastuksista on tehtävä käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Tarkastuspöytäkirja sekä lopulliset sähköpiirustukset ja käyttöohjeet täytyy luovuttaa kiinteistön haltijalle. Käyttöönottotarkastus on lakisääteinen. Omakoti- tai paritalon ja kesä- Ohjeita rakentajille...95

asunnon sähkölaitteistoja ei tarvitse tarkastuttaa kolmannella osapuolella, ellei rakennuksen haltija sitä erikseen vaadi. Suuremmissa kohteissa kolmannen oaspuolen tarkastus on lakisääteinen. Tarkastusta kutsutaan varmennustarkastukseksi, jonka tilaamisesta huolehtii sähköurakoisija. 15. Sähkölaitteiden käytönopastus ja käyttöohjeet Sähköurakkaan sisältyy myös sähkölaitteiden käytönopastus ja neuvonta. Sähkölaitteiden käyttöohjeiden luovutus asiakkaille edellytetään myös sähköturvallisuusmääräyksissä. Säilytä saamasi asennus- ja käyttöohjeet sekä sähköpiirustukset huolellisesti. Rakentajan muistilista - Ota yhteyttä Pori Energia Sähköverkkoihin, selvitä liittymän saanti ja hinta - Teetä sähkösuunnitelma - Valitse sähköurakoisija ja tee urakkasopimus kirjallisena - Tilaa mahdollinen työmaakeskus - Tee liittymissopimus ja sovi toimitusaika - Varmista, että sähköurakoitsija toimittaa täytetyn yleistietolomakkeen mittarointia varten - Tee sähkön toimitussopimus - Muista pyytää tarkastuspöytäkirja ja loppupiirustukset sekä käyttöopastus urakoitsijalta 96

Asiakaspalvelumme auttaa ja palvelee kaikissa energiaan liittyvissä asioissa. Meihin voit ottaa yhteyttä mielellään arkisin työaikana klo 8.00 16.15 puhelimitse tai käymällä asiakaspalvelussamme Radanvarsi 2:ssa Asiakaspalvelumme on avoinna arkisin klo 8.00 16.15 puh. (02) 621 2050 Työmaaliittymät puh. (02) 621 2270 Liittymissopimukset puh. 044 7012158 tai 044 7012161 Liittymien rakentaminen puh. 044 7012129 Sähkötarkastukset puh. 044 7012123 www.porienergia.fi asiakaspalvelu@porienergia.fi Ohjeita rakentajille...97

HAKEMUS PORIN KAUPUNKI Hakija (työstä vastaava) Työmaasta vastaava (urakoitsija) Laskutustiedot Kohteen tiedot KADUILLA JA YLEISILLÄ ALUEILLA TEHTÄVÄT TYÖT Katutyölupa Sijoituslupa Nimi Osoite Vastuuhenkilö Yritys Nimi Osoite Nimi Laskutusosoite y-tunnus/hetu Tehtävä työ Hakemuspäivä: Hakemuksen vastaanottaja: Katutyöluvan voimassaoloaika: Päätöspäivämäärästä 1 vuosi Puh. Puh. Puh. Kaupunginosa Kortteli Tontti Osoite Alkaa Päättyy Työaika Aluevaraus Alle 30 m² 31-60 m² 61-120 m² 121-240 m² Yli 240 m² Lupaehdot Kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtäviä töitä valvotaan Porin kaupungin toimesta. Ennen töiden aloittamista on tehtävä aloitusilmoitus ja töiden valmistuttua lopetusilmoitus puhelimitse katuvalvojalle p. 044 701 9722 / 044 701 8939. Katutyöluvan takuuaika, jonka ajan luvan hakija on vastuussa työalueesta, on kaksi vuotta. Valvoja suorittaa katselmuksen kohteessa takuuajan päättyessä, ja mahdolliset vaurio/puutteet on luvan hakijan korjattava viipymättä. Kaivannon täyttö on tapahduttava kadun rakennekerroksia sekoittamatta ja rakennekerrosten paksuus on oltava olemassa olevien kerrosten mukainen. Kaivanto on tiivistettävä. Mikäli asfaltoidulla kadulla ei ole asianmukaisia rakennekerroksia, niin katu tulee jättää sellaiseen kuntoon, että sen uudelleenasfaltointi pystytään toteuttamaan. Kaivutyön yhteydessä ei rajamerkkejä ja kiintopisteitä saa hävittää, vahingoittaa eikä siirtää. Paikka ja päivämäärä Porissa Hakijan tai hänen edustajansa allekirjoitus Nimen selvennys Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus PL 95, Palvelupiste Porina Katuvalvojat 044 701 9722 / 044 701 8939 28101 PORI (ma klo:9.00-16.30, Porina 02 621 1845 www.pori.fi/tpk ti-pe 8.00-16.30) Faksi 02 621 1804 porina@pori.fi 98

Kiinteistöjen tonttiliittymien rakentaminen katualueella Maankäyttö- ja rakennuslain 88 :n (Tonttiliittymä ja pääsytie) mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kustannuksellaan tonttiliittymän rakentamisesta ajoradan reunasta kiinteistölleen. Laki on tullut voimaan 1.1.2000. Porin kaupungin tekninen lautakunta on 4.4.2000 hyväksynyt tonttiliittymien rakentamista koskevat periaatteet jotka on nähtävissä muun muassa internetosoitteessa: http://www.pori.fi/tpk/kadutjaliikenne/tietoaliikenteesta/liikennejakatusuunnittelu/kiinteistojentonttiliittymienrakentaminenkatualueella.html Tonttiliittymän rakentaminen katualueella edellyttää katutyöluvan hankkimista. Tonttiliittymän suunnitteluun liittyvissä epäselvissä tapauksissa on oltava ennakkoon yhteydessä Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puistosuunnitteluun, Yrjönkatu 6B. suunn.ins. Tuomo Piippo p. 044 701 1686 suunn.rkm. Jari Piikkilä 044 701 1697 Tonttiliittymän rakentaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset kuuluvat kiinteistölle Kiinteistön omistajan tai haltijan on kustannuksellaan huolehdittava tonttiliittymän (pääsytien) rakentamisesta ajoradan reunasta alkaen kiinteistölleen. Ajoradalla tarkoitetaan tässä autoliikenteen ajorataa. Tonttiliittymän rakentamiseen kuuluvat myös sadevesien esteetöntä johtamista varten tarvittavat rummut ja myös pääsääntöisesti muut kuivatuslaitteet, liittymän rakentamisen vuoksi tarpeelliset valaisinpylväiden, laitteiden ja johtojen siirrot, mahdolliset linja-autopysäkkien siirrot sekä reunakivien muutostyöt. Asfalttipintaisella kadulla ajoradan ja kevytväylän tai ajoradan ja jalkakäytävän välinen tonttiliittymän osuus on rakennettava kokonaan asfalttipintaisena. Tonttiliittymä on varustettava vähintään 30 cm levyisellä asfalttilipalla jos asfalttipintaisen ajoradan ja tontin välissä ei ole erillistä kevytväylää tai jalkakäytävää. Myös nämä asfaltointityöt kuuluvat tonttiliittymän rakentamiseen. Kiinteistön omistaja tai haltija joutuu siis kustannuksellaan teettämään tai tekemään tonttiliittymänsä rakennustyötä myös kaupungin omistamalla katualueella. Ohjeita rakentajille...99

Katualueella tapahtuvaa tonttiliittymän rakentamista varten on haettava katutyölupa Kiinteistön omistajan tai haltijan on haettava katutyölupa tonttiliittymänsä rakentamistyötä varten. Katutyölupa liitteineen (suunnitelmakartta ja tilapäinen liikennejärjestelysuunnitelma) haetaan vain katualueella suoritettavaa työtä varten. Lupahakemus tulee jättää Teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinaan, Yrjönkatu 6 B, katutaso. Eräitä katuun liittyviä asioita joita on huomioitava tonttiliittymän suunnitteluvaiheessa Porin kaupungin rakennusjärjestyksessä on annettu määräyksiä tonttiliittymien lukumääristä ja niiden sallituista leveyksistä. Omakotitontille sallitaan yksi 4 metriä leveä tonttiliittymä, muiden tonttien osalta määräykset selviävät tarkemmin rakennusjärjestyksestä. Tonttiliittymän katualuetta koskevat kuivatus-, sijainti- ja mitoitusjärjestelyt on epäselvissä tapauksissa tarkistettava etukäteen aluetekniikan suunnittelusta, osoite Yrjönkatu 6 B, Pori, puh 044 701 1686 (Tuomo Piippo) ja 044 701 1697 (Jari Piikkilä). On huomattava, että tonttiliittymä saattaa vaatia esimerkiksi kadun pintavesien esteettömän kulun turvaamiseksi liittymärummun tai sadevesikaivojen rakentamisen kadulle. Liittymän sijoittamista voivat mahdollisesti rajoittaa kaavamääräysten lisäksi kadun liikennetekniset ratkaisut tai kadulla sijaitsevat rakenteet ja laitteet. Liittymän mitoitukseen voi vaikuttaa esimerkiksi kadun ajokaistat ja katualueen muu käyttö, uusi liittymä saattaa vaatia myös kadulle ajokaistajärjestelyjä. Katuvalaisinpylvään siirron kustannukset Katujen uudisrakennuskohteissa on noudatettu 10.2.2004 alkaen käytätöä, että kiinteistönomistaja tai haltija on maksanut tilaamastaan katuvalaisinpylvään siirrosta kaupungille kiinteän 250 euron (sisältää alv) suuruisen korvauksen. Ylimenevä osuus todellisista siirtokustannuksista on suoritettu katurakennusmäärärahoista. (10.2.2004 11 Liikenneinsinöörin päätös). Teknisen palvelu- 100

keskuksen ja Pori Energian kanssa käydyssä neuvottelussa valaisinpylvään siirrosta tehtyä päätöstä on katsottu tarpeelliseksi selventää ja muuttaa. Aiempaa päätöstä tarkistetaan siten, että jatkossa noudatetaan seuraavaa käytäntöä katuvalaisinpylvään siirrossa ja siitä aiheutuneiden kustannusten laskutuksessa: Katujen uudisrakennuskohteet: Kiinteistönomistaja tai haltija maksaa tilaamastaan katuvalaisinpylvään siirrosta kaupungille kiinteän 350 euron (sisältää alv) suuruisen korvauksen. Ylimenevä osuus todellisista siirtokustannuksista suoritetaan katurakennusmäärärahoista. Asiakkaan laskutuksen hoitaa siirtotyön suorittajana Pori Energia. Kaupungin osallistuminen ylimeneviin kustannuksiin on perusteltua, koska pylväät voidaan sijoittaa lähtökohtaisesti valaistustekniikan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Muut katukohteet: Kiinteistönomistaja tai haltija maksaa kaupungille tilaamastaan katuvalaisinpylvään siirrosta todellisten aiheutuneiden kustannusten suuruisen korvauksen. Asiakkaan laskutuksen hoitaa siirtotyön suorittajana Pori Energia. Molemmissa tapauksissa pylvään siirto voidaan suorittaa, jos se on valaistusteknisesti mahdollista ja esimerkiksi tonttiliittymän sijainnin vuoksi perusteltua. Tekninen palvelukeskus kadunsuunnitteluinsinööri Jouni Pihlanko Ohjeita rakentajille...101

102 http://www.pori.fi/tpk/luvat.html

KATUTYÖLUPA Jokaisesta työstä, jota tehdään Porin kaupungin katu- ja muilla yleisillä alueilla, on työstä vastaavan haettava ennakkoon katutyölupa. Muun muassa nämä työt ovat luvanvaraisia: - kaivutyöt - kiinteistöjen rakentamis- ja korjaustyöt tarvittaessa katu- ja muuta aluetta työmaakäyttöön - rakennustelineet - kadulta tapahtuvat nostot ja kuormaukset - kuormalavojen ja työmaakoppien säilytys katualueella - tonttiliittymän rakentaminen - lumenpudotukset Katutyölupa haetaan Teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinasta saatavalla lomakkeella, jonka voi täyttää ja tulostaa myös internetistä. Hätätöistä on tehtävä ilmoitus jälkikäteen. Tarvittavat liitteet katutyölupahakemukseen: - Suunnitelmakartta, josta näkyy mitä tehdään ja missä tehdään. - Liikennesuunnitelma, jossa muuttuvat liikennejärjestelyt -merkkeineen - Kaapelikartat jos on kyse kaivutyöstä (saa Palvelupiste Porinasta). SIJOITUSLUPA Sijoitettaessa katualueelle ylä- tai alapuolisia johtoja, putkia sekä rakenteita, on siihen saatava oikeus maanomistajalta, eli sijoituslupa. Sijoituslupaa ei tarvita korjattaessa tai uusittaessa jo olemassa olevia putkia, johtoja, rakenteita tai laitteita.sijoituslupa haetaan Teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinasta saatavalla lomakkeella, jonka voi täyttää ja tulostaa myös internetistä. VALVONTA JA TAKUUAIKA Kuduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtäviä töitä valvotaan Porin kaupungin toimesta. Ennen töiden aloittamista on tehtävä aloitusilmoitus ja töiden valmistuttua lopetusilmoitus puhelimitse katuvalvojalle p. 044 701 9722 / 044 701 8939. Takuuaika, jonka ajan luvan hakija on vastuussa työalueesta, on kaksi vuotta. Valvoja suorittaa katselmuksen kohteessa takuuajan päättyessä, ja mahdolliset vauriot ja puutteet on luvan hakijan korjattava viipymättä. PERITTÄVÄT MAKSUT Katutyöluvasta peritään maksu työn laadun, laajuuden ja keston mukaan, sijoituslupa on maksuton. Ohjeita rakentajille...103

SATAKUNNAN VIHERTIETOKESKUS NEUVOO Satakunnan Vihertietokeskus on puutarha-alan neuvontakeskus, joka mm. neuvoo ja opastaa pienrakentajia. Satakunnan Vihertietokeskus sijaitsee Porissa Hanhiluodolla, Kirjurinluodontie 6. Puhelin: Satakunnan Vihertietokeskus 02-641 1333 Pirjetta Sipiläinen-Salo 02 621 1755, 044-701 1755. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana tontin suunnittelussa on ymmärtää, että kukin piha on osa suurempaa kokonaisuutta. Istutusmääräyksillä pyritään ohjaamaan istuttamista niin, että vihertämisen keinoin saadaan syntymään tasapainoisia, viihtyisiä rakennusalueita ja maisemakokonaisuuksia. Käyttökelpoisen ja hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi tulisi pihan suunnittelun alusta alkaen kulkea rintarinnan rakennussuunnittelun kanssa. Samanaikaisella rakennus- ja pihasuunnittelulla voidaan tontin antamat mahdollisuudet käyttää parhaiten hyväksi. Tarkoituksenmukainen lopputulos saavutetaan varmimmin, jos pihan suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään viheralan koulutuksen saanutta ammattikuntaa. Asemapiirroksessa kuvataan tontti tai rakennuspaikka ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen sekä lähiympäristö. Piha-alueesta asemapiirroksessa esitetään mm. 104 1. Korkeusluvuin ja korkeuskäyrin tontin tai rakennuspaikan kulmapisteiden, rajojen, rakennusten nurkkapisteiden sekä pihamaan eri kohtien suunnitellut ja sen mukaan kuin tiedot ovat käytettävissä, myös viralliset ja/tai vaaitut korkeusasemat ja korkeussuhteet. 2. Pääsy pihamaalle, aidat, portit, jalankulku- ja ajoväylät, huoltoajoväylät, autopaikat, luiskat, portaat ja tukimuurit. 3. Leikkipaikat ja oleskelualueet, säilytettävät istutukset ja puusto sekä istutettavat alueet.

Suunnittelussa huomioitavaa - Tontin käyttötarkoitus tulisi selvittää jo ennen tontin valintaa ja suorittaa valinta sen mukaan. - Tontilla mahdollisesti oleva kasvillisuus. - Tontin tilajako: tiet ja käytävät, etupiha, talous- ja keittiöpiha, leikkipiha ja oleskelualueet. - Istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon kasvien alueellinen kestävyys ja paikalliset olosuhteet, pohjamaan laatu, pohjaveden korkeus, tuuli- ja valo-olosuhteet jne. - Pihamaan hoidon tarve, asukkaiden kiinnostus puutarhatöihin. Toteutuksessa huomioitavaa - Tontilla olevan puuston ja muun kasvillisuuden suojaaminen rakennusvaiheiden ajaksi. - Ruokamullan tarkka talteenotto ja sen järkevä varastointi - Talon valmistuttua tontin puhdistus rakennusjätteistä, pohjamaahan upotetut rakennusjätteet aiheuttavat maatuessaan painumia pihamaahan. - Tontin mitoitus ja vaaitus suunnitelman mukaan - Pohjamaan tasauksessa on otettava huomioon teiden ja muiden rakennettavien alojen rakennekerrokset sekä ruokamultakerroksen vahvuus nurmikoitavilla istutusten kasvualustoiksi tulevilla tontin osilla. - Maanparannus, kalkitus ja lannoitus ruokamullan levityksen jälkeen, mieluimmin maa-analyysiin perustuen. - Maanmuokkauksen jälkeen suoritettavalla oikealla tiivistämisellä ja pinnan muotoilulla estetään vesien makaaminen tulevilla nurmikkopinnoilla. - Nurmisiemen valitaan nurmikon käytön mukaan, siemenseoksella ja -määrällä sekä oikealla kylvöajalla on merkitystä nurmen onnistumisen kannalta, tarvittaessa on syytä varautua kasteluun. - Istutustöiden onnistumisen edellytyksenä on oikea istutusaika, hyvät taimet, asianmukainen istutusleikkaus sekä tarvittava jälkihoito: tukeminen, kastelu, varjostus jne. Ohjeita rakentajille...105

Istutussuunnitelma Porissa asemakaava-alueella rakennettaessa tulee lupapapereihin sisällyttää tontin istutussuunnitelma. Sen voi tehdä asemapiirustukseen tai esittää erillisenä suunnitelmana. Suunnitelmaa tehtäessä on hyvä varmistaa Satakunnan Vihertietokeskuksesta, onko Porin kaupunki antanut luovuttamilleen tonteille em. seikkojen lisäksi tonttikohtaisia suunnittelu- ja rakentamisohjeita ja -määräyksiä. Omakoti- ja paritalotonteille rakennuslupaa haettaessa tarvitaan vähintään maisemallinen puustosuunnitelma: puita täytyy olla minimissään 1kpl/tontin aari, joista vähintään puolet havupuita. Puut on nimettävä suunnitelmassa. Kaikilla muilla tonteilla on esitettävä tontin istutussuunnitelma, josta käy ilmi istutettavan puuston (puu / aari jne. ) ja kaiken muun kasvillisuuden, kuten pensaiden ja perennojen lukumäärä, istutuspaikat ja kasvillisuuden lajit ja lajikkeet. Satakunnan Vihertietokeskus neuvoo kaikissa puutarha-alan ongelmissa niin suunnitteluvaiheessa kuin myöhemminkin. Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus RA/puistotoimi Satakunnan Vihertietokeskus neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo pirjetta.sipilainen@pori.fi www.pori.fi/vihertietokeskus 106

PORI p. 621 1100 www.pori.fi etunimi.sukunimi@pori.fi Asuntolaina ja vuokra-asuntoasiat - Rahatoimisto, Maija Tenho 621 1336 Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset - Rakennusvalvonta, Sari Harjunpää 044 701 1192 Kaavoitusosasto, kaavaneuvonta, poikkeuslupa-asiat - Valtakatu 4, 7. krs. -myös PORINA 621 1100* - poikkeamiset, kaavoitusinsinööri Timo Uusitalo 621 1605 Palo- ja pelastustoimi (kts. ohjeet sivuilla 58-63) - Satakunnan pelastuslaitos 621 1500* - joht.palotarkastaja Jouni Roos 044 701 1522 Pori Energia, Radanvarsi 2, 621 2233 Porin Vesi, Ulasoorintie 7 621 2111 - asiakaspalvelu 621 2111 - liittymis- ja kuluttaja-asiat 621 2070 - mittarien tarkastus ja huolto 621 2562 - vesi- ja jätevesilaskutus 621 2074 Rakennusvalvonta, Isolinnankatu 21E 621 1100* - rakennustarkastaja Hannu Olenius 044 701 1360 Rakennuslupahakemukset - apulaisrakennustarkastaja Kari Katila 0400 593 973 - DI Arttu Prihti 044 701 1358 - apulaisrakennustarkastaja Sirpa Tauru 044 701 1352 - tarkastaja Marianne Mattila 044 701 1353 - lupasihteeri Tarja Arvonen 044 701 1363 Aloituskokoukset ja työnaikaiset hakemukset - rakennustarkastusinsinööri Pauli Pelkkikangas 044 701 1351 - tarkastaja Tapio Hannula 044 701 1355 - tarkastaja Mikko Lönnberg, avustukset 044 701 1357 - LVI-tarkastaja Tapio Harjanne 044 701 1354 Kanslia - toimistonhoitaja Outi Plaami 044 701 1362 - toimistonhoitaja Ilse Lehtinen 044 701 1364 - toimistonhoitaja Sari Harjunpää, avustushakemukset 044 701 1192 Rakennetun ympäristön tarkastaja Paula Virtaniemi 044 701 1356 (Käynti: Ympäristövirasto, Valtakatu 11) Ohjeita rakentajille...107

PORIN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS TERVETULOA PALVELUPISTE PORINAAN PALVELUPISTE PORINA YRJÖNKATU 6 B PUHELIN (02) 621 1845 SÄHKÖPOSTI: porina@pori.fi AVOINNA MA 9-16:30, TI-PE 8-16:30 108

Tekninen palvelukeskus (02) 621 1600* Palvelupiste PORINA, Yrjönkatu 6 B (02) 621 1845 - kaavoitus-, tontti-, mittaus-, katu- ym. teknisen toimen asiakaspalvelu, - kartta- rekisteri- ja asiakirjatilaukset, noudot ja lunastukset. Katu- ja puistosuunnittelu, Yrjönkatu 6B liikennesuunnittelu, liik.ins. Markku Setälä 044 701 1695 kadunsuunn.ins. Jouni Pihlanko 044 701 1685 katukorkeudet Heikki Tuominen 044 701 1687 Kunnallistekniikka, Veturitallinkatu 5 kadunrak.ins. Arto Rosenholm 044 701 1741 katuvalvoja Sanna Kallioinen 044 701 9722 katuvalvoja Mika Oksanen 044 701 8939 Kaupunkimittaus, Yrjönkatu 6B kaupungingeodeetti Kalervo Salonen 044 701 1860 rakennuksen korkeusaseman ja paikan merkitseminen mittausteknikko Sari Kiiski 044 701 1864 tonttijaot ja tontin muodostaminen, toimitusinsinööri Olli-Pekka Ihalainen 044 701 1853 Kiinteistövarallisuus, Yrjönkatu 6B kiinteistöpäällikkö Antti Kilkku 044 701 1811 sopimukset, toimistonhoitaja Tuula Ivanoff 044 701 1781 tontit, rakennusinsinööri Tapio Kylänen 044 701 1816 Konekeskus, kuljetuspäällikkö Jani Sädemaa 044 701 8944 Maaseututoimi, Yrjönkatu 6B maataloussihteeri Mika Ruissalo 0400 611 707 Mittauspalvelut, Yrjönkatu 6B maastotyöpäällikkö Paavo Peltola 044 701 1842 Puistotoimi, Kirjurinluodontie 6 kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen 044 701 1751 neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo 044 701 1755 Rakennuttaminen, rakennuspäällikkö Harri Juhola 044 701 1675 Satamarakennus, työpäällikkö Jukka Latva 044 701 1628 Talonrakennus, tr.insinööri Markku Koppelomäki 044 701 9698 Talonsuunnittelu, kaupunginarkkitehti Pentti Klemetti 044 701 1940 Talotekniikka, LVI-huoltopäällikkö Tapio Laiho 044 701 1652 Toimitilat, toimitilapäällikkö Markku Lehtonen 044 701 1812 Varastointipalvelut, Ulasorintie 9, liikennemerkit keskusvarastonhoitaja, Rauno Maijala 044 701 8567 Muut Porin yhteystiedot ja palvelut: www.pori.fi/palveluhakemisto sähköpostit: etunimi.sukunimi@pori.fi Ohjeita rakentajille...109

ULVILA p. 677 4511 Loukkurantie 1 fax 677 4798 28450 VANHA-ULVILA www.ulvila.fi PL 77, 28401 ULVILA etunimi.sukunimi@ulvila.fi Maankäyttöosasto Kaavoitus ja tonttiasiat - kaavoituspäällikkö Pauli Kekki 677 4622 - maanmittausteknikko Arto Ahokas 677 4624 - maanmittaustekn. Juha-Markku Erkkola 677 4615 - aluearkkitehti Susanna Roslöf 677 4718 Rakennustarkastus - I rakennustarkastaja Mikael Albrecht 677 4627 - II rakennustarkastaja Jarmo Järvenpää 677 4649 Palo- ja pelastustoimi - aluepalomestari Heikki Rantanen 044 701 7420 Ympäristötoimi - ympäristötoimenhoitaja Arttu Tuominen 677 4616 Tekninen osasto - tekninen johtaja Juha Hjulgren 677 4633 - suunnitteluinsinööri -avoinna 677 4683 - talonrakennusmestari Jarkko Sarin 677 4660 - maarakennusmestari Jyrki Kartastenpää 677 4677 Vesi- ja viemärilaitos - vesihuoltomestari Pekka Sulamäki 677 4625 - maarakennustyönjohtaja. Petri Haanpää 677 4665 www.ulvila.fi 110

ULVILAN VESILAITOS KIINTEISTÖN VESI- JA VIEMÄRIJOHDOT Vesi- ja viemärijohdon saamiseksi kiinteistöön tulee kiinteistön omistajan toimittaa rakennustarkastustoimistoon seuraavat asiakirjat, JOTKA ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA TULEE OLLA HYVÄKSYTTYJÄ: - KVV - työnjohtajan hakemus kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston asennuksen valvojaksi. (lomakkeen no 6658 saa rakennustarkastustoimistosta) - 2 sarjaa ulkopuolisia vesi- ja viemäripiirustuksia, mittakaavassa 1:500 tai 1:200 (piirustuksien tekemistä varten tarvittavat tiedot vesijohdon ja viemärien sijaintipaikoista ja korkeuksista saa teknisten palvelujen suunnittelusta) - 2 sarjaa rakennuksen sisäpuolisia vesi- ja viemäripiirustuksia, mittakaavassa 1:50, sekä linjapiirustus. - hakemus vesihuoltolaitokseen liittämisestä ja sen käytöstä, varsinkin haja-asutusalueella. (lomakkeen no 6650 saa rakennustarkastustoimistosta) Nämä edellä mainitut asiapaperit toimitetaan rakennusvalvontatoimistoon. Liittyjälle toimitetaan hyväksyttynä yksi sarja ko. asiapapereita takaisin. Vesi- ja viemäriliittymissopimus lähetetään liittyjälle suunnitelmien hyväksymisen jälkeen kahtena kappaleena, joista toinen palautetaan allekirjoitettuna vesilaitoksen laskutukseen. Vesi- ja viemäriliittymismaksut määräytyvät liittyvän kiinteistön rakennuspaikan ja tontille rakennettavien tai sillä ennestään sijaitsevien rakennusten kerrosalojen perusteella vahvistetun taksajärjestelmän mukaisesti. (Jos kiinteistön liittymismaksun perusteena oleva kerrosala myöhemmin lisääntyy, liittyjä maksaa lisäliittymismaksua muutosta vastaavan määrän voimassa olevien taksaperusteiden mukaisesti). Ohjeita rakentajille...111

Talojohdon rakentamiseksi, KUN SUUNNITELMAT ON HYVÄKSYTTY, tulee tehdä tilaus puhelimitse numerosta 02-677 4625 / 0400-13 4625 / Vesihuoltomestari, jolloin sovitaan asentamisaika. Vesijohtoliitoksen suorittaa aina vesilaitoksen asentaja. Yleensä vesilaitos hankkii myös vesijohtotyössä tarvittavat materiaalit ja työssä käytettävät koneet. Tilaaja merkitsee rakennuspaikalle tulevan vesimittarin paikan ja korkeusaseman. Maksu vesijohtotyöstä määräytyy työssä tarvittavan materiaalin ja työmäärän perusteella. Viemärityöt tekee rakentaja, hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Tarkastustoiminta KVV - työnjohtaja huolehtii ja vastaa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden tarkastuksesta, tekee tarkastuspöytäkirjat ja painekokeet. Suoritetuista tarkastuksista ja painekokeista toimitetaan kopiot vesilaitoksen laskutukseen. Kaupungin toimesta ei kyseisiä tarkastuksia tehdä vaan KVV - työnjohtaja vastaa ja valvoo, että työt tehdään asetusten vaatimalla tavalla. Lisätietoja kaupungintalolta / tekniset palvelut ja internetistä www.ulvila.fi, josta teknisten palvelujen kautta vesilaitoksen sivuille. Ulvilan Vesilaitos PL 77, 28401 Ulvila Vesihuoltomestari 02 677 4625 0400 13 4625 112

LUVIA p. 550 5111 Kirkkotie 17 www.luvia.fi 29100 LUVIA etunimi.sukunimi@luvia.fi Tontit, rakennusvalvonta - rakennustarkastaja Merja Välimäki 050-387 9119 Vesi- ja viemäriliittymät - kunnaninsinööri Sami Nummi 050-387 9124 Ympäristönsuojelu (jätevesien käsittely, jätehuolto ym.) Tavattavissa tiistaisin ja sop. mukaan keskiviikkoisin) - ympäristötarkastaja Jari Lagerroos (-2011) 044 701 9235 - ympäristötarkastaja Johanna Koivukoski (-2012) 044 701 1214 Palo- ja pelastustoimi (kts. myös ohjeet sivuilla 58-63) - Satakunnan pelastuslaitos (02) 621 1500 - palotarkastaja Jouni Roos 044 701 1522 - koulutusmestari Tapio Kumpulaninen 044 701 1571 Ohjeita rakentajille...113

POMARKKU p. 550 5666 PL 14 (Vanhatie 14) 29631 POMARKKU www.pomarkku.fi etunimi.sukunimi@pomarkku.fi Tontit - kunnanjohtaja Eero Matsson 550 5625 040-582 4242 Tekninen toimisto, vesi- ja viemäriliittymät - kunnanrak.mestari Jouni Koskinen 550 5652 040-564 9607 - isännöitsjä/työnj. Miika Pennanen 550 5639 040-540 8246 Rakennusvalvonta (ke-to 10-12) - rakennustarkastaja Kari Katila 550 5638 0400-593 973 - kanslisti Maija-Liisa Alanissi 550 5642 Ympäristönsuojelu (keskiviikkoisin) - ympäristösuunnittelija Heli Välimaa 550 5637 040-701 8502 Palo- ja pelastustoimi (kts. ohjeet sivuilla 58-63) - Satakunnan pelastuslaitos 621 1500 114

NAKKILA p. 044 7475 800 PL 50 (Porintie 11) www.nakkila.fi 29251 NAKKILA etunimi.sukunimi@nakkila.fi Tontit - osastosihteeri Sirkka Kankaanpää 044 7475 811 - kunnansihteeri Matti Sjögren 044 7475 801 Tekninen toimi - tekninen johtaja Harri Kukkula 044 7475 890 - rakennustarkastaja Seppo Saarimaa 044 7475 883 - rakennusmestari Teemu Harjunen 044 7475 886 - tekninen työnjohtaja Janne Paino 044 7475 874 - vesihuolto/vikapäivystykset myös 044-7475 999 Palo- ja pelastustoimi (kts. ohjeet sivuilla 58-63) - Satakunnan pelastuslaitos 621 1500 - Aluepalomestari Markku Ahosmäki 044 7017 430 Ympäristöasiat - ympäristösihteeri Kari Ylikoski 044 7475 885 Ohjeita rakentajille...115

116

MERIKARVIA p. 044 7246 333 Kauppatie 40 www.merikarvia.fi 29900 MERIKARVIA etunimi.sukunimi@merikarvia.fi SIIKAINEN p. 044 7201 0120 Kankaanpääntie 1 B www.siikainen.fi 29810 SIIKAINEN etunimi.sukunimi@siikainen.fi LAVIA p. 5501 400 Keskustie 2 www.lavia.fi 38600 LAVIA etunimi.sukunimi@lavia.fi HARJAVALTA p. 5359 011 Satakunnantie 110 www.harjavalta.fi 29200 HARJAVALTA etunimi.sukunimi@harjavalta.fi Ohjeita rakentajille...117

118

Ohjeita rakentajille...119

120

Ohjeita rakentajille...121

122

Ohjeita rakentajille...123

124

Ohjeita rakentajille...125

126

Ohjeita rakentajille...127

128

Ohjeita rakentajille...129

130

Ohjeita rakentajille...131

KANNATTAA KATSOA: rakennusjärjestys, pori 2011 http://www.pori.fi/ymparistovirasto/ rakennusvalvonta/rakennusjarjestys.html 132

Ohjeita rakentajille...133

134

Ohjeita rakentajille...135

136

Ohjeita rakentajille...137

138

Ohjeita rakentajille...139

140

Ohjeita rakentajille...141

YHTEISTYÖKUMPPANIT A...Ö Asennuskivi OY 50 Astora Rakennus Oy 74 AUTOILIJA ILKKA SALONEN 50 AUTOILIJA JAAKKO TAKALA 38 AUTOILIJA juhani heurlin 80 HARTEKAT oy 24 INSINÖÖRITOIMISTO Antti Lehtilä OY 66 INSINÖÖRITOIMISTO GEOYMPÄRISTÖ OY 28 InsINÖÖRITOIMISTo M Hakala 30 INSINÖÖRITOIMISTO Kaappo Oy 12 InsINÖÖRITOIMIsto Porin Väylä 30 INSINÖÖRITOIMISTO TILATEK 28 JJM Rakentajat oy 52 Jullen Maanrakennus Oy 8 JV-Sähkö jorma varjus 64 KAIVINKONEURAKOITSIJA Jarmo Silfver 38 Kaivuu ja Kuljetus JUHA Nevala 34 Koneurakointi Kimmo Laine 2 KONEurakointi lassi Lamminen 78 Laattapiste Collection PORI 36 Laatumaalaus Nieminen 32 Lasi Harri 50 Lemminkäinen infra oy 101 Lännen lähivakuutus 64 Maalaus Faakeri 14 maanrakennus j. Kärkkäinen OY 38 maanrakennus Laurila 10 Maanrakennus Mykrä Oy 80 maanrakennus Markku TAKALA 98 Mixedo Oy 30 MVR-Yhtymä 26 Nanoscan Oy 6 NORDEA 18 PALVELUPISTE porina 108 142

Pori Energia 90 Porin Lukko, satasecurity 64 Porin Putkirakentajat 46 Porin Tilausajo Oy 144 Porin Vesi 78 Purkukolmio Oy 34 Puusepänliike P. Reunanen 57 Pyssykankaan TALOUSKAUPPA 72 RAKENNUSURAKOINTI uusitalo OY 46 Rakennus Lakka Ky 50 Rakmitek ky 26 Ramboll Finland Oy 28 Rapid Pipe Oy 80 Rautia PORI 48 rm-lvitekniikka 46 RR-Rakentajat 52 Sami-talot 24 Satakunnan Lasi 13 SATAKUNNAN lähivakuutus 64 Satakunnan Lämpötalo Oy 66 Skanska 4 Starkki 26 sähkö ja AUTOMAATIO Kokotek Oy 96 TALOTEKNIIKKA Rauhanen oy 82 TET CONSULTING ky 24 TMI Reijo Koskinen 79 Tmi Risto Sinkkonen 64 Traktoriurakointi kimmo Jullenmaa 54 Traktoriurakointi Tero Jullenmaa 82 Ulvilan kaihdin 16 URAKOINTI Olavi Männistö Ky 52 Vaajakivi oy 98 vesi & lämpö Juhola oy 82 Vesivek satakunta oy 54 Ykt Haanpää 34 Ohjeita rakentajille...143

144