Valkeakosken kaupunki 6.4.2010 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 6.4.2010 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 430 LINTULAN LISÄTONTIT ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 10 JA 18 Kaava-alueen sijainti merkittynä kartassa punaisella. Alueen sijainti Lintulan kaupunginosassa keskustasta n. 2,5 km pohjoiseen. Asemakaavalla muodostuu Valkeakosken kaupungin 8. kaupunginosan kortteli 10 tontit nro 4-6. Valkeakosken kaupungin 8. kaupunginosan kortteli 18 tontit nro 8-13. Valkeakosken kaupungin 8. kaupunginosan kortteli 23 tontit nro 1-4. valkeakosken kaupungin 8. kaupunginosan kortteli 24 tontit nro 1-2 Tämän asemakaavan on Valkeakosken kaupunginhallitus on vahvistanut xx.päivänä..kuuta vuonna 2010.
SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 2 LÄHTÖKOHDAT 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavakartta, pienennös 3. Poistuva-asemakaava (4. Tonttijakokartta) 5. Rakennustapaohje 6. Tilastolomake
1 TIIVISTELMÄ Valkeakosken kaupunginhallitus päätti 1.3.2010 asemakaavan vireilletulosta ja luonnoksen asettamisesta nähtäville. Kaavamuutos ei ole vaikutuksiltaan merkittävä. Kaavamuutosalueena on kaksi asuinpientalojen tonttia Lintulan alueella, n. 2,5 km keskustasta pohjoiseen, kortteleissa 10 ja 18, Linnunradan varrella. Aloitteen tontin asemakaavan muutoksesta on tehnyt tontin omistaja. Alue on pientalovaltaista asuinaluetta, missä tonttikoot ovat tyypillisesti 1000 1500 m2. Alue on rakentunut nopeaan tahtiin kaavan vahvistumisesta lähtien. Alueella järjestettiin vuonna 2009 Valkeakosken asuntomessut. Rakennuskanta on pääosin puurakenteisia 1-1,5 kerroksisia valmispientaloja. Asemakaavan vireille tulosta sekä laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin kuulutuksella Valkeakosken Sanomissa ja kaupungin internet-sivuilla 8.3.2010. Vireille tulosta tiedotettiin keskeisiä osallisia ja hallintokuntia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla, ja ne lähetettiin tiedoksi keskeisille osallisille. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta tuli yksi mielipide. Virkamieslausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Kaavaehdotusta muokattiin mielipiteen pohjalta siten että kortteli 18 ei laajentunut puistoalueelle. Kaupunginhallitus päätti xx.xx.2010 laittaa kaavan ehdotuksena nähtäville. Siitä kuulutettiin Valkeakosken Sanomissa ja internetissä xx.xx.2010. Aineisto oli nähtävillä kaavoitustoimen ilmoitustaululla sekä internetissä xx.xx.-xx.xx.2010. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta. (Ehdotuksen lausunnot ja mielipiteet) Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on jakaa asuinpientalotontit erillispientalotonteiksi siten, että tonttikoko on n. 1000 1500 m2. ja rakennusoikeus ja rakentamistapa yhtenevä ympäröivän alueen kanssa. Tonttijako vahvistuu kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 2. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue sijaitsee Lintulan kaupunginosassa. Alue on uusi pientalovaltainen asuinalue joka on vasta rakentunut, rakentumassa tai osiltaan vielä rakentumatta. Alueen rakennuskanta on uusia pientaloja. Korttelin 18 AP-tontin luonnonympäristö on pääosin harvennettua talousmetsää ja osin puutonta tonttimaata. Korttelin 10 AP-tontti on tasattua asuntomessujen pysäköintialuetta. Ympäröivä viheralue on pääosin harvennettua talousmetsää. Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.
Yleiskaava Alueella on voimassa Vanhankylän osayleiskaava. Alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaava
Alueella on voimassa Lintulan 2006 voimaan tullut asemakaava. Kaavassa muutosalueille on merkittynä pääosin asuinpientalojen korttelialuetta (AP) sekä vähäinen määrä lähivirkistysaluetta (VL). Rakennusoikeutta AP-alueilla on 2800 kerrosneliömetriä asumiselle ja 280 kerrosneliömetriä talousrakennuksille korttelissa 10 sekä 2500 kerrosneliömetriä asumiselle ja 250 kerrosneliömetriä talousrakennuksille korttelissa 18. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutosta on ryhdytty laatimaan Valkeakosken kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa asuinpientalojen tontit erillispientalojen tonteiksi vastaamaan toteutuneeseen kysyntään alueella. Kaupunginhallitus päätti 1.3.2010 kaavan vireilletulosta ja luonnoksen sekä osallistumisja arviointisuunnitelman asettamisesta nähtäville. Asemakaavamuutoksen on laatinut kaavoitustoimi yhteistyössä maa- ja mittaustoimen, rakennusvalvonnan ja teknisen viraston kunnallisteknisen toimiston kanssa. Keskeiset osalliset: Naapurikiinteistöt ja niiden haltijat Kaupungin hallintokunnat ja kaupunkikonsernin osat: rakennuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto, tekninen lautakunta, vesihuoltolaitos, Valkeakosken Energia Oy Vireille tulo ja luonnos Kaavoituksen vireille tulosta sekä luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on ilmoitettu 8.3.2010 Valkeakosken Sanomissa sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla ja niistä on tiedotettu kirjeitse keskeisiä osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei tullut mielipiteitä. Luonnoksesta tuli yksi mielipide, jossa toivottiin että korttelissa 18 tontit suunniteltaisiin siten että puistoaluetta ei tarvitsisi käyttää korttelimaaksi. Kaavaehdotusta muokattiin vastaavalla tavalla. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin eri hallintokuntien virkamiehiltä. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Ehdotusvaihe Kaupunginhallitus päätti xx.xx..2010 asettaa asemakaavan ja sen yhteydessä laaditut tonttijaot ehdotuksena nähtäville (MRA 27 ). Kaavaehdotus ja tonttijaot olivat nähtävillä Valkeakosken kaupungintalolla kaavoitustoimen aulassa ja verkkosivuilla xx.xx.2010 xx.xx.2010. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta. (lausuntojen ja mielipiteiden sisältö) 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutosalue muodostuu Lintulan asemakaava-alueen korttelin 10 tontista 1 ja korttelin 18 tontista 5 sekä puistoalueesta. Kaava-alueen pinta-ala on 2,1043 ha. Asemakaavamuutoksen seurauksena muodostuu 12 uutta erillispientalotonttia ja muutetaan kolmea, sekä puisto- ja katualuetta.. Tonttien pääkäyttötarkoitus on erillispientalojen korttelialue (AO). Tonttien rakennusoikeus on 310-340 krs-m2.
Kerrosluvuksi on osoitettu kaksi, mutta myös matalampi rakentaminen on mahdollista. Kaavaan liittyy rakennustapaohje. Kaava-alueen korttelialueille laaditaan sitova tonttijako asemakaavan laatimisen yhteydessä. Kaavamuutos on alueeltaan ja vaikutuksiltaan vähäinen, sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun tai luonnonympäristöön. Rakentaminen sopeutuu sijoittumiseltaan, mittakaavaltaan ja ilmeeltään olevaan asuinalueeseen. Muutos ei aiheuta kunnallisteknisiä investointeja eikä ympäristön häiriötekijöitä, mutta tiivistää yhdyskuntarakennetta ja tehostaa olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä. Kortteli 10 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Voimassa oleva asemakaava Korttelin 10 tontilla 1 on voimassa olevan kaavan mukaan käyttötarkoituksena AP, asuinpientalojen korttelialue, ja rakennusoikeutta 2800 + 280. Tontti on tarkoitettu yhtiömuotoista rakentamista, esimerkiksi rivitaloja tai paritaloja varten. Kaavamuutos koskee AP-tonttia siten, että sen ulkorajoja tarkistetaan vähäisessä määrin puiston suuntaan, kuitenkin siten että Luo-merkinnän mukaista aluetta tai virkistysyhteyksiä ei vaaranneta. Alue jaetaan pientalotonteiksi. Vaikutukset kuntatalouteen Muutoksella on hyvin vähäiset kustannusvaikutukset, katuverkko lisääntyy pienellä pistokadulla verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Muutoin vaikutus on positiivinen, alue tulee luovutettavaksi nopealla aikataululla ja vastaa Asuntomessujen jälkeiseen tonttikysyntään.
Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset, asuntojen määrä ei muutu merkittävästi eikä näin ollen myöskään henkilöautoliikenteen määrä alueella. Suorien tonttiliittymien määrä lisääntyy, mutta kokoojakadun varrella on vierellä ja vastapäätä sekä edempänä vastaavia suoria tonttiliittymiä, muutos ei ole alueella merkittävä liikenneturvallisuudelle. Vaikutukset palveluihin Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset, asuntojen määrä ei muutu merkittävästi eikä näin ollen koulu- tai päiväkotipaikkojen tai muiden kuntapalvelujen tarve. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset, alue on juuri rakentunut, vieressä sijaitsee vuoden 2009 Asuntomessujen alue. Rakentaminen täydentää aluetta luontevasti, rakennustapaohje noudattaa ympäröivän alueen ohjeita. Vaikutukset alueen asukkaisiin Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset, asuntojen määrä tai korttelialueen määrä ei muutu merkittävästi, pientalokortteli sulautuu luontevasti ympäröivään juuri rakentuneeseen tai vielä rakentumattomaan omakotiasutukseen. Virkistysalueiden järjestelyt eivät muutu. Vaikutukset luontoon ja virkistysalueisiin: Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset luontoon, maisemaan tai virkistysmahdollisuuksiin. Kaavamuutosalue on voimassaolevassa kaavassa tonttialuetta ja hyvin vähäiseltä osalta puistoaluetta. Tonttialue on asuntomessujen aikana palvellut pysäköintialueena, ja on tästä syystä tasattu ja kasvillisuus on poistettu alueelta. Lähivirkistysalue on harvahkoa hakattua talousmetsää ja osin puutonta aluetta. Alueella oleva luo-1 merkinnällä varustettu tihkupainanne ei vaarannu, samoin polkuvaraukset säilyvät entisellään. Lintulan kaava-alueilla on laajat viheralueet, eikä vähäinen korttelialueen rajan tarkistus puiston puolella vähennä virkistysmahdollisuuksia.
Kortteli 18 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Voimassa oleva asemakaava Korttelin 18 tontilla 5 on voimassa olevan kaavan mukaan käyttötarkoituksena AP, asuinpientalojen korttelialue ja rakennusoikeutta 2500 + 250. Tontti on tarkoitettu yhtiömuotoista rakentamista, esimerkiksi rivitaloja tai paritaloja varten. Kaavamuutos koskee AP-tonttia sekä AO-tontteja 8-18-4, 8-18-6 ja 8-18-7. Alue jaetaan pientalotonteiksi ja pistokatua pidennetään. Lisäksi alueelle muodostuu pieni lähivirkistysalue (VL), jolla sijaitsee jo olemassa oleva Valkeakosken Energian puistomuuntamo. Vaikutukset kuntatalouteen Muutoksella on hyvin vähäiset kustannusvaikutukset, katuverkko lisääntyy lyhyellä pistokadun osalla.. Muutoin vaikutus on positiivinen, alue tulee luovutettavaksi nopealla aikataululla ja vastaa Asuntomessujen jälkeiseen tonttikysyntään. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset, asuntojen määrä ei muutu merkittävästi eikä näin ollen myöskään henkilöautoliikenteen määrä alueella. Suorien tonttiliittymien määrä lisääntyy, mutta kokoojakadun varrella on vierellä ja vastapäätä sekä edempänä vastaavia suoria tonttiliittymiä, muutos ei ole merkittävä liikenneturvallisuudelle. Vaikutukset palveluihin Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset, asuntojen määrä ei muutu merkittävästi eikä näin ollen koulu- tai päiväkotipaikkojen tai muiden kuntapalvelujen tarve. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset, alue on juuri rakentunut, vieressä sijaitsee vuoden 2009 Asuntomessujen alue. Rakentaminen täydentää aluetta luontevasti, rakennustapaohje noudattaa ympäröivän alueen ohjeita.
Vaikutukset alueen asukkaisiin Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset, asuntojen määrä tai korttelialueen määrä ei muutu merkittävästi, pientalokortteli sulautuu luontevasti ympäröivään juuri rakentuneeseen tai vielä rakentumattomaan omakotiasutukseen. Virkistysalueiden järjestelyt eivät muutu. Vaikutukset luontoon ja virkistysalueisiin Muutoksella on hyvin vähäiset vaikutukset luontoon, maisemaan tai alueen virkistysmahdollisuuksiin. Kaavamuutosalue on voimassaolevassa kaavassa tonttialuetta. Tonttialue on harvahkoa hakattua talousmetsää ja osin puutonta aluetta. Virkistysalue ja sen polkuvaraukset säilyvät entisellään. Ehdotusvaiheessa kaavaa on mielipiteiden pohjalta tarkistettu siten että korttelialue ei laajene puistoalueen ojan pientareelle lainkaan, sen sijaan muodostuu uusi puistokaistale olevien ja uusien tonttien väliin. Kaavamuutos on kokonaisuudessaan alueeltaan ja vaikutuksiltaan vähäinen, sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun tai luonnonympäristöön. Rakentaminen sopeutuu sijoittumiseltaan, mittakaavaltaan ja ilmeeltään olevaan asuinalueeseen. Muutos ei aiheuta merkittäviä kunnallisteknisiä investointeja eikä ympäristön häiriötekijöitä. Muutos vastaa todelliseen kysyntään ja edistää alueen rakentumista valmiiksi ja jo rakennetun infrastruktuurin ottamista käyttöön täydellä kapasiteetilla.
5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Valkeakoskella xx.xx.2010 Teija Mäkelä kaavoitusarkkitehti
Valkeakosken kaupunki OAS 13.4.2010 Kaavoitustoimi Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Tämä kaavamuutos käsitellään kaavatyönä, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Kaava-alueiden likimääräinen rajaus on merkittynä kartassa sinisellä. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualueet sijaitsevat Lintulassa rajoittuen Linnunrata nimiseen katuun. (8. kaupunginosa, osa kortteleista 10 ja 18) Alueet ovat tällä hetkellä rakentamattomia, osittain puustoista aluetta. Korttelit rajoittuvat kesän 2009 asuntomessualueeseen. Rakennuskanta ympäristössä on pääosin uutta. - 1 -
Valkeakosken kaupunki OAS 13.4.2010 Kaavoitustoimi Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on muuttaa nykyisessä asemakaavassa asuinpientalojen korttelialueeksi varatut alueet erillispientalojen korttelialueeksi. Kaupungilla on useita rakentamattomia rivitalotontteja, joille ei ole kysyntää. Näille kyseisille tonteille olisi ollut mahdollista rakentaa kytkettyjä pientaloja, mutta ei niidenkään rakentamiseen ole ollut kiinnostusta. Sitä vastoin omakotitontit ovat haluttuja. 3. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) muodostavat maankäytön suunnittelun ylimmän tason. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Asemakaavan muutos toteuttaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä koskevaa tavoitetta. Samalla hyödynnetään rakennettua kunnallistekniikkaa. Maakuntakaavoitus Maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa (KHO vahv. 20.3.2008) maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu asuinalueeksi. Ote maakuntakaavasta - 2 -
Valkeakosken kaupunki OAS 13.4.2010 Kaavoitustoimi Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI Yleiskaavoitus Ote rakenneyleiskaavasta Valtuusto on 20.5.2006 hyväksynyt Valkeakosken rakenneyleiskaavan, joka on oikeusvaikutukseton. Tässä kaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaisen asumisen reservialueeksi. Valtuusto on 20.6.2005 hyväksynyt Vanhankylän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan, jossa kaavamuutosalueet on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. - 3 -
Valkeakosken kaupunki OAS 13.4.2010 Kaavoitustoimi Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI Asemakaavoitus Aluetta koskee valtuuston 27.11.2006 hyväksymä asemakaava. Tässä asemakaavassa kaavamuutoskohteet on pääosin asuinpientalojen korttelialuetta (AP). - 4 -
Valkeakosken kaupunki OAS 13.4.2010 Kaavoitustoimi Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI 4. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL9 ). Kyseisellä kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksen vaikutukset kohdistuvat vähäisessä määrin mm. yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen. Kaavalla on myös yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. 5. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisinä osallisina tässä kaavamuutoksessa voidaan pitää kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajia sekä sen vaikutusalueen asukkaita. Muita osallisia ovat Valkeakosken kaupungin hallintokunnat, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Valkeakosken Energia Oy. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuuden määritelmän. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää. 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kaupunginvirastolla sekä kaupungin verkkosivuilla www.valkeakoski.fi. Kaavatyön aloitus, vireilletulo ja valmisteluvaihe Kaavoitustoimessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustavista luonnostelmista työstetään nähtäville asetettava kaavaluonnos Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla14 vrk ajan. Luonnoksesta pyydetään viranomaisosallisten kommentit. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön ja he voivat määräajassa esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteisiin laaditaan vastineet. - 5 -
Valkeakosken kaupunki OAS 13.4.2010 Kaavoitustoimi Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditaan virallinen kaavaehdotus. Kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaavaehdotus (kaavakartta, kaavaselostus sekä vastineet luonnosvaiheen palautteeseen) ovat nähtävillä kaupunginvirastolla sekä kaupungin kotisivuilla 14 vrk ajan (asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia). Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ulkopaikkakuntalaisille osallisille ilmoitetaan nähtävilläolosta kirjeellä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen Suunnittelutyön tuloksena saadaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaavakartta ja -selostus. Kaavan hyväksyy kaupunginhallitus Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallintooikeuden ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan kunnan ilmoituslehdissä. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 7. Toteutunut / tavoitteellinen aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä maaliskuussa 2010. Asemakaavaehdotus nähtäville huhti - toukokuussa 2010. Asemakaavan hyväksyminen kesäkuussa 2010. 8. Yhteystiedot Lisätietoja kaavoitustoimesta puh. (03) 5691 6156 tai sähköpostilla kaavoitus@vlk.fi. Kaavasuunnitelmat sekä niitä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä kaupungintalolla rakennusvalvonnan aulassa (Sääksmäentie 2, nk. B-porras). - 6 -
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Mittakaava 1:1000 Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. Johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kunnallisteknisten laitteiden sijoituspaikaksi varattu alue. Copyright: Valkeakosken kaupungin kaavoitustoimi Sääksmäentie 2, 37600 VALKEAKOSKI
liite 3
Lintulan_lisätontit_rakennustapaohje_ehdotus_2010_03_24_kai.doc Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 6.4.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 6.4.2010. päivättyyn kaavakarttaan. Valkeakosken kaupunki Kaavoitus / Kaupunkisuunnittelu Teija Mäkelä
Lintulan_lisätontit_rakennustapaohje_ehdotus_2010_03_24_kai.doc Sivu 2/5 RAITTIKYLÄ Kortteli 10 tontit 4, 5, 6 Kortteli 23 tontit 1, 2, 3, 4 Asemakaava Erillispientalojen korttelialue. Kerrosluku II, myös matalampi mahdollinen. Erityispiirteet Korttelit liittyvät Raittikylä -kokonaisuuteen. Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnanmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee olla pääsääntöisesti vähintään 60 cm. Valkeakosken kaupunki Kaavoitus / Kaupunkisuunnittelu Teija Mäkelä
Lintulan_lisätontit_rakennustapaohje_ehdotus_2010_03_24_kai.doc Sivu 3/5 Julkisivumateriaalit ja värit Rakennusten julkisivumateriaali on muuten vapaasti valittavissa, vain muuratut valkoiset tiilet ja kalkkihiekkakivet eivät ole sallittuja. Julkisivuissa sallitaan pääsääntöisesti enintään 2 erityyppistä ulkovuorausta. Laudoituksen suunta saa vaihtua vain kerran. Raittikylän väri-ilme on sukua viereisen asuntomessualueen perinnekortteleiden värisävyille, mitkä mahdollistavat perinnetalojen rakentamisen myös Raittikylään. Julkisivuvärien valintaa ohjaa esimerkkivärikartta PERINNE, mikä on nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Katto Kattotyyppi on harjakatto. katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään 1:4 ja enintään 1:1,5. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia tai pulpettikattoisia osia. Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteutetaan selkeästi erottuvana ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuistien ja katosten rakentamista suositellaan. Varusteet Jätesäiliöt sijoitetaan aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoidaan pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään 6,5 m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Tontin rajaaminen Tontteja on mahdollista rajata tiiviimmin kuin Lintulan alueelta yleensä, tontin suojaamiseksi liikennemelulta. Tontin kadunpuoleista sivua rajataan ensisijaisesti pensasaidalla tai vapaamuotoisilla pensasryhmillä siten, etteivät ne täysin estä näköyhteyttä katualueelta pihaan. Rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla on muodostettavissa piha-alueelle suojaisia paikkoja. Kasvillisuus istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapansa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksiensa puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris) sekä lehtipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Valkeakosken kaupunki Kaavoitus / Kaupunkisuunnittelu Teija Mäkelä
Lintulan_lisätontit_rakennustapaohje_ehdotus_2010_03_24_kai.doc Sivu 4/5 AURINKO Kortteli 18 tontit 8, 9, 10, 11, 12, 13 Kortteli 24 tontit 1, 2 Asemakaava Erillispientalojen korttelialue. Kerrosluku II, myös matalampi mahdollinen. Erityispiirteet Korttelit liittyvät Aurinko -teemakokonaisuuteen. Tontit sijoittuvat etelärinteeseen. Asuinrakennus sijoitetaan rinteeseen maaston kaltevuuden mukaisesti porrastuen. Suunnitteluratkaisu voi sisältää aurinkoista rakennuspaikkaa hyödyntävän arkkitehtonisen tai taloteknisen ominaisuuden, esimerkiksi viherhuoneen, terassin tai aurinkoenergian hyödyntämisen valaistuksessa tai lämmityksessä. Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnanmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee olla pääsääntöisesti vähintään 60 cm. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrastetaan maaston pinnanmuodostusta mukaillen. Valkeakosken kaupunki Kaavoitus / Kaupunkisuunnittelu Teija Mäkelä
Lintulan_lisätontit_rakennustapaohje_ehdotus_2010_03_24_kai.doc Sivu 5/5 Julkisivumateriaalit ja värit Rakennusten julkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Julkisivuissa sallitaan pääsääntöisesti enintään 2 erityyppistä ulkovuorausta. Laudoituksen suunta saa vaihtua vain kerran. Julkisivuväreinä käytetään lämpimiä ja valoisia värisävyjä. Julkisivuvärien valintaa ohjaa esimerkkivärikartta AURINKO, mikä on nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Katto Kattotyyppi on pulpettikatto tai harjakatto. katon harjan suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään 1:4 ja enintään 1:1,5. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia tai pulpettikattoisia osia. Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteutetaan selkeästi erottuvana ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuistien ja katosten rakentamista suositellaan. Varusteet Jätesäiliöt sijoitetaan aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoidaan pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään 6,5 m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Tontin rajaaminen Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu kylämäiseen ympäristöön. Vaikutuksiltaan kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samanaikaisesti. Rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla on muodostettavissa piha-alueelle suojaisia paikkoja. Kasvillisuus Istutukset muotoillaan ryhmiksi suoraviivaisten rivien sijaan. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapansa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin kannattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperianpihtaa, sembra- ja makedonianmäntyä. Kokonsa, kasvutapansa ym. ominaisuuksiensa puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbiankuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris) sekä lehtipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvanica sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle. Valkeakosken kaupunki Kaavoitus / Kaupunkisuunnittelu Teija Mäkelä
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 908 Valkeakoski Täyttämispvm 23.03.2010 Kaavan nimi Lintulan lisätontit Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.03.2010 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 430 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,1043 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,1043 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2,1043 100,0 4890 0,23-0,3530-1960 A yhteensä 1,8978 90,2 4890 0,26-0,4084-1960 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0995 4,7-0,0516 R yhteensä L yhteensä 0,1070 5,1 0,1070 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2,1043 100,0 4890 0,23-0,3530-1960 A yhteensä 1,8978 90,2 4890 0,26-0,4084-1960 AP -1,5049-5830 AO 1,8978 100,0 4890 0,26 1,0965 3870 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0995 4,7-0,0516 VL 0,0995 100,0-0,0516 R yhteensä L yhteensä 0,1070 5,1 0,1070 Kadut 0,1070 100,0 0,1070 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä