Työterveyshuollon strateginen rooli johtamisen kumppanina

Samankaltaiset tiedostot
Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Työterveyslaitos Laakso

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostomainen työskentely

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Hyvinvointia työstä. SAK:n työympäristöseminaari

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Tulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä?

Kuva tähän. Miten saamme kaiken potentiaalin käyttöön, Jyri Juusti, kehityspäällikkö, Varma

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan?

Muutoksessa elämisen taidot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

LARK alkutilannekartoitus

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

4event yrityksenä. Perustamisvuosi Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Työhyvinvointi ja johtaminen

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

Johtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin samiedu.fi

Hyvinvoinnin johtaminen 2011

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Tietopolitiikka, tietojohtaminen ja tilastot. Tulevaisuusvaliokunnan kokous Marjo Bruun, 7.11.

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Osuva-loppuseminaari

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Verkostokehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

Johtamisen merkitys työhyvinvointiin ja tuottavuuteen teollisuudessa

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Haasteena uusi muuttuva toimintaympäristö ja johtaminen yhdyspinnoilla Oulu, YTA. Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Osaamispääoman johtaminen

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä

Työterveyshuollon strateginen rooli johtamisen kumppanina Kristiina Halonen, TkT, KTM Työterveyshuolto ja työikäisten terveys tiimi, tiimipäällikkö Perjantai-meeting 18.9.2015 kristiina.halonen@ttl.fi 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 2

Esityksen rakenne 1. Työterveys on strateginen valinta 2. Työterveysyhteistyö ja strateginen kumppanuus 3. Työterveysyhteistyö osana henkilöriskienhallintaa strategisen johtamisen kumppanina 4. Keskustelua aiheesta 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 3

Tarvitaan johtajuutta, ahkeruutta, sitkeyttä, yhteen hiileen puhaltamista (Sipilä15.9.2015) Suomessa Euroopan alhaisin talouskasvu Työttömyys kasvaa nopeasti Valtio velkaantuu kamalaa vauhtia Uudistuminen hidasta Tarvitaan talkoot työelämän kehittämiseen ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseen Tarvitaan johtajuutta, ahkeruutta, sitkeyttä, yhteen hiileen puhaltamista 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Tarvitaan Haloen www.ttl.fi uudistumista 4

1. Työterveys on strateginen valinta 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 5

Työterveyshuollon strateginen rooli? Henkilöstö on yrityksen kriittinen menestystekijä ja strateginen resurssi Henkilöstön terveys ja työkyky, työssä jaksaminen ja jatkaminen, työhön paluun tuki ovat strategisia tekijöitä Työterveyshuoltopalveluiden hankinta on organisaatiolle strateginen kysymys Työterveyshuollolla on mahdollisuus toimia hyvinkin merkittävässä roolissa johtamisen strategisena kumppanina 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 6

Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu (Sydänmaanlakka 2014) 1970 1980 1990 2000 Staattisuus Säännöllisyys Kompleksisuus Epäjatkuvuus Yllätyksellinen Pirstaleinen Kaoottinen Turbulentti Hallitsematon 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 7

Muutoksen viisi voimaa, jotka tulevat muuttamaan nykyisen maailmamme (Prof. Lynda Gratton 2011: The Shift The Future of Works Is Already Here) 1. Teknologian voima Vaikuttaa miten teemme työtä ja organisoidumme (digitalisaatio, robotisoituminen) 2. Globalisaation voima Moniulotteiden ilmiö vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden organisaatioihin 3. Pitkäikäisyyden voima X- & Y-sukupolvet töissä & keski-iän ja eläkeiän kasvu 4. Yhteisön voima Perinteinen perheinstituutio organisoituu uudella tavalla 5. Energiavarojen voima Energian hinnan jatkuva nousu ja ilmastonmuutoksen eteneminen ja sen vaikutus työn tekemisen muotoihin 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 8

Strategia (Minzberg 1987) Strategia antaa organisaatiolle suunnan - johtotähti Strategiaa tarvitaan: kohdistamaan ja yhtenäistämään organisaation tekemistä määrittelemään organisaatiota, rakentamaan sille identiteettiä tuomaan johdonmukaisuutta organisaation toimintaan 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 9

Strategia on (Juuti & Luoma 2009): organisaation pitkän tähtäyksen suunta ja menestyksen resepti tapa, jolla organisaatio hyödyntää resurssejaan muuttuvassa toimintaympäristössä ainutlaatuisuuden, kilpailuedun ja ylivoimaisuuden lähde tapa, jolla organisaatio täyttää markkinoiden ja sidosryhmien odotukset 25.9.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 10

Erilaisia strategioita Konsernistrategia Viestintästrategia Henkilöstöstrategia Liiketoimintastrategiat IT-strategia Ympäristöstrategia Alueelliset strategiat 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 11

Strateginen vs. operatiivinen vaikuttamisen tapa (Suominen ym. 2009 mukailtu Kaplan & Kaiser 2009) Strateginen VS. Operatiivinen Suunnittelee eteenpäin ja katsoo isoa kuvaa Keskittyy tuloksiin ja yksityiskohtiin Etsii kasvua ja keinoja kasvattaa liiketoimintaa ja kyvykkyyksiä Kannustaa innovointiin, kyseenalaistaa ja rohkaisee uudenlaiseen ajatteluun Maksimoi tehokkuuden, säästää resursseja karsimalla kuluja ja priorisoi Säilyttää järjestyksen, varmistaa että asiat hoituvat kontrolliprosessien ja käytäntöjen avulla 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 12

Älykkään johtamisen tärkeimmät elementit (Sydänmaanlakka 2009) Organisaation johtaminen Strateginen ajattelu Yksilöiden ja tiimien johtaminen Jatkuva uudistuminen Itsensä johtamien 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 13

Strateginen johtamisen kentällä tapahtunutta Johtamistoiminta tapahtuu yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä tulevaisuutta ei voi suunnitella kovin pitkälle Suunnittelun (suunnitelma) ja toteutuksen (toimeenpano) perättäisyydestä on siirrytty niiden rinnakkaiseloon eli strategiseen johtamiseen & strategiseen ajatteluun Strategiaprosessit ovat muuttuneet osallistaviksi ja laajoihin keskusteluihin pyrkiviksi vuorovaikutus ja dialogi korostuvat Yhteiskunnassa tapahtuva muutokset merkitsevät myös muutoksia työterveyden toimintaympäristöön ja työterveysyhteistyöhön 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 14

Strateginen johtaminen on yhä enemmän järjen käyttöä tiedon hankintaa analyyseja kaikkien vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamista syy-seuraussuhteiden päättelyä viisaiden valintojen tekemistä Myös työterveysyhteistyössä 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 15

Strateginen ajattelu näkemistä eteenpäin visiointia edellyttää kykyä nähdä taaksepäin, hyödyntää kokemusta ja hiljaista tietoa edellyttää näkemistä ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin edellyttää näkemistä sivusuunnassa näkemistä tulevaisuuden yli Strateginen ajattelu edellyttää reflektointia eli etsimistä, asioiden yhdistelyä uudella tavalla, analyysiä, synteesiä ja tietoista ponnistelua 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 16

Miten työterveyshuolto liittyy strategiseen johtamiseen? Peruslähtökohta on se, että työterveystoiminnalle on paikka organisaation (henkilöstö)strategiassa & toimiva työterveyshuolto tukee yrityksen strategisia tavoitteita Organisaatio on aidosti pohtinut, mihin se tarvitsee työterveyshuoltoa Työterveyshuollon tulisi tuntea yrityksen arvot ja tunnistaa asiakkaan toimialakohtainen toimintaympäristö Työterveyshuollon vastuulla on osoittaa halukkuutensa ja osaamisensa organisaation strategian toteuttamiseksi ja tuottaa työterveysyhtesityössä niitä palveluja, joista asiakasorganisaatio aidosti hyötyy Syntyy yhteinen näkemys organisaation työterveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tarpeista, työterveysyhteistyöstä ja sen tavoitteista 25.9.2015 Kristiina Halonen www.ttl.fi

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 (Ahonen ym. ) Strateginen hyvinvointi (SH) on se osa työhyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) kattaa kaikki ne yrityksen tai muun organisaation toiminnot, joilla vaikutetaan strategiseen hyvinvointiin. Näitä ovat erityisesti strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta ja työterveyshuolto. 64 % yrityksistä hyvinvoinnin näkökulma on mukana johdon strategiatyössä kohtalaisesti tai paljon. Teollisuudessa ja kaupanalalla luku oli 55 % Valtiolla 80 % ja kunta-alalla 71% työnantajista ilmoittaa hyvinvoinnin olevan osana johdon strategiatyötä 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 19

2.Työterveysyhteistyö ja strateginen kumppanuus 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 20

Työelämäryhmä/ Jukka Ahtela 1.2.2010 jatkuu

Strateginen kumppanuus Strategisessa kumppanuudessa edellytetään yhteisen päämäärän ja tavoitteen näkemistä Toiminnaltaan strateginen kumppanuus on verkostomaista ja vaatii toimiakseen toimijoiden välistä luottamusta. Ei siis voi perustua vain kirjallisiin sopimuksiin. Se on monimuotoista, jatkuvaa, tasavahvaa ja kiinteää yhteistyötä Yhteistyö on säännöllistä ja systemaattista 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 23

Strategisessa kumppanuudessa on pohdittava Vastuunjako ja roolit Kumppanuuden lyhyen ja pitkän aikavälin hyötynäkökulma Limittyvät strategiat Ongelmatilanteet ja riskienhallinta Kumppanuudesta viestiminen Tarvittavan osaamisen hankkiminen ja ydinosaamisen hyödyntäminen Kehittämisen painopisteet eli keskeiset asiat, joihin kumppanuudessa panostetaan xx aikavälillä 25.9.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 24

Strategisen johtamisen kriittiset menestystekijät: (Kamensky 2010) Yhteinen strategia- ja bisneskieli Kyky, halu ja rohkeus uusiutua Tietotulvasta ymmärrykseen ja näkemykseen Joukkuepelin sisäistäminen Kyky keskittyä olennaiseen Pitkäjänteisyys myös kvartaalitaloudessa Riittävä liiketoimintaosaaminen Toimialaosaaminen ja näkemys sen yhteydessä muuhun ympäristöön Kokonaisnäkemys johtamisesta Verkosto-osaaminen ja vuorovaikutustaidot 25.9.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 25

Kumppanuuksia tulee kehittää, arvioida ja mitata Edellyttää yhteistä, pitkäaikaista strategista visiota ja välietappeja, joilla kumppanuussaavutuksia seurataan Toiminta on avointa ja luottamuksellista Ajantasaista palautetta saadaan toiminnan tuloksista ja häiriöistä Arvioidaan kriittisesti toimintatapoja ja tuotoksia ja muokataan niitä Sovitaan yhteisesti mittarit Viitoitetaan osapuolten velvollisuudet ja yhteistoiminnan tavoitteet ja muodot molemmat ymmärtävät mistä puhutaan Yhteisesti sovitut tiedonhallinnan ja neuvottelun välineet 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 26

Työterveysyhteistyö on verkostotoimintaa tai toimintaa verkostossa (Järvensivu 2015): Verkostotyön ominaisuuksia Avoimuus Luottamus Sitoutuminen Tunteminen Yhteiset tavoitteet Verkostotyön toimivuus Vastavuoroisuus Tiedonkulku ja dialogisuus Koordinointi Fasilitointi Vastuunjako ja roolien selkeys Vallanjako ja päätöksenteko Verkostotyön tekeminen yhdessä ja erikseen 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 27

25.9.2015 28 Järvensivu 2014

U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Tulevaisuus, ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kootaan verkosto Luodaan tila dialogille Hiljennytään Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Päästetään irti Letting go Annetaan tulla Letting come Tehdään prototyyppejä Kirkastetaan visiota Rakennetaan mikrosysteemejä Järvensivu 2014 25.9.2015 29 Esittäjän nimi

Yhteistyön suunnittelu ja toteutus tulee perustua tarpeisiin Tanja Rokkanen: Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö työpaikan tarpeiden arvioinnissa (2015) Ollakseen vaikuttavaa, työterveyshuollon toiminnan pitää perustua työpaikan tarpeisiin Työterveyshuollon käyttämä tarpeen käsite on vaikea ja epäselvä. Voidaan tarkoittaa varsinaista tarvetta, palveluiden tarvetta ja/tai resurssien tarvetta Tarpeiden arvioinnissa voi työpaikan tarve jäädä kokonaan käsittelemättä, jolloin keskustellaan vain palveluista tai vain toisen toimijan (esim. tth) näkökulman mukaisista tarpeista. Työterveyshuollon ja työpaikan tarpeiden arviointiin liittyvissä kohtaamisissa tarvitaan myös yhteistä keskustelua siitä, mistä ja miten keskustellaan, kun keskustellaan tarpeista. 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 30

3. Työterveysyhteistyö osana henkilöriskienhallintaa strategisen johtamisen kumppanina 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 31

Riskienhallinta on strategisen johtamisen väline Riskienhallinta on suunnitelmallinen ja jatkuva prosessi, joka tähtää organisaation resursseihin ja liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistamiseen, arvioimiseen ja hallitsemiseen. (IRM, AIRMIC 2002) Tukee johdon päätöksentekoa analyyttisesti Käsitteet monitulkintaisia Vahingonvaara ja vahingonuhka Riskillä voi olla myös positiivisia vaikutuksia Pääpaino omaisuuden ja toiminnan riskeissä 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 33

Riskienhallintaprosessi (Ilmonen ym. 2010) Tavoitteiden ma a rittely Jatkuva parantaminen ja auditointi Vahinkoriskit Riskit Strategiset riskit Riskien tunnistus ja arviointi Taloudelliset riskit Operatiiviset riskit Riskiraportointi ja seuranta Riskienhallintatoimenpiteet 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 34

Riskienhallinta strategisen johtamisen välineenä Strateginen johtaminen Riskienhallinta Henkilöriskien hallinta Työterveyshuollon toiminta 25.9.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 35

Henkilöriskienhallinta strategisen johtamisen välineenä Päämääränä on varmistaa: organisaation strategisten tavoitteiden toteutuminen toiminnan jatkuvuus työn tuottavuus kestävä kilpailukyky henkilöstön hyvinvointi työurien jatkuminen 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 36

Henkilöriski Henkilöriski on henkilöstöön kohdistuva tai henkilöstä aiheutuva riski organisaation toiminnalle (PK-RH välinesarja / www.pk-rh.fi) Sekä mahdollisuus että uhka Syynä usein puutteellinen henkilöstöjohtaminen tai työn huono organisointi, ei henkilöstö sinänsä. Kompleksisia ja pahimmillaan aiheuttavat ns. pirullisia ongelmia (yhteen kietoutunut/monitulkinnallinen) 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 37

25.9.2015 38 Esittäjän nimi

Henkilöriskienhallinnan toimijat 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 39

Merkittävimmät henkilöriskit suomalaisissa organisaatioissa (N= 368=) (Halonen 2013) Henkinen kuormittuminen Stressi Työilmapiiri Riittävä erikoisosaaminen Henkilöstön sairauspoissaolot Johtaminen ja esimiestyö Työuupumus Liiallinen kiire Työvoiman saatavuus tulevaisuudessa Organisaation koosta ja toimialasta riippumatta 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 40

Henkilöriskienhallinta suomalaisissa organisaatioissa Henkilöriskit koetaan merkittäviksi riskeiksi Kenttä on kompleksinen ja kokonaisuutta vaikea hahmottaa ilman systeemistä tarkastelua Osa-optimointia Yhteinen näkymä ja yhteiset tavoitteet puuttuvat Informaatio on pirstaleista ja hajallaan Henkilöriskienhallintaa ei mielletä osaksi organisaation muuta riskienhallintaa Ei toimi strategisen johtamisen välineenä Paljon toimijoita; roolit, vastuut ja valtuudet epäselvät & aktiivinen vuorovaikutus vähäistä Osaamista puuttuu mahdollisuuksia ei tunneta Arviointivaihe korostuu Lakisääteisyys vahva 29.4.2015 ajuri 41 Kristiina Halonen

Vallalla tuuristrategia Henkilöriskienhallinnan prosessit puuttuvat tai ovat puutteelliset Riskienhallinnassa korostuvat reaktiivisuus ja yksittäiset riskit Henkilöriskin olemassaoloa ja mahdollisia seurannaisvaikutuksia ei tunnisteta Organisaatio luottaa nykyiseen toimintatapaan ja hyvään onneen Näin on ennenkin pärjätty Johdon sitoutuminen vähäistä Henkilöriskienhallinnan mahdollisuuksia liiketoimintaa tukevana toimintona ei tunnisteta riittävästi 29.4.2015 Kristiina Halonen

Koetteko henkilöriskit tärkeäksi organisaation tulevaisuuden kannalta (N=368) 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 43

Kuinka usein henkilöriskejä tarkastellaan?(n=368) 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 44

Onko organisaatiossa riittävästi tietoa henkilöriskeistä ja niiden hallinasta? 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 45

Haasteet kompleksisuuskartalla (complex/yhteenkietoutunut) Paljon riskejä Monta toimintasuunnitelmaa Lakisääteisyys ohjaa Paljon toimijoita Yhteisvaikutuk-sia ei tunneta Roolit epäselvät Toiminta reaktiivista Vastuut epäselvät Osaamista puuttuu Paljon poissaoloja Kokonaisuus ei hahmotu Mittarit puuttuu Paljon kustannuksia 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 47

Kompleksisuusajattelun hyödyntäminen henkilöriskienhallinnassa 1. Pyri hahmottamaan ilmiöt kokonaisuuksina, systeemeinä ja alasysteemeinä, sekä hallitse helikopteriperspektiivin käyttö 2. Näe ilmiöiden väliset moninaiset vuorovaikutussuhteet ja takaisinkytkennät lineaarisen syy-seuraus-ajattelun sijaan 3. Tarkastele muutosta prosessina yksittäisten tapahtumien sijaan 4. Analysoi kaikki systeemin pelurit ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet 5. Syy-seuraus voivat olla kaukana toisistaan ja vaikutukset näkyä viiveellä, joten tarkastele asioita pitkäjänteisesti 6. Hahmota systeemi laajana verkostona, jonka toimintaan voidaan vaikuttaa useassa solmukohdassa 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 48

Onnistunut henkilöriskienhallinta: 1. Johtamisen väline osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa 2. Rakentuu organisaation ja toimialan mukaisesti 3. Selkeät, mitattavat tavoitteet toiminnalle 4. Johdon tuki ja sitoutuminen 5. Yhteinen tahtotila, yhteistyö ja osallistuminen kaikilla tasoilla 6. Selkeät vastuut ja roolit (työterveyshuollolla merkittävä rooli) 7. Riittävät resurssit ja osaaminen 8. Kokonaisnäkymän hahmottuminen Keskittyminen merkittävimpiin riskeihin ja niiden hallintaan 9. Toiminnan prosessimaisuus (raportointi & vuorovaikutus & dialogi) 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 49

Henkilöriskienhallinnan malli (HRH malli) (Halonen 2013) TOIMINTA TULOKSET Strateginen johtaminen Henkilöriskienhallintastrategia / -politiikka Henkilöriskienhallinnan toimijat ja resurssit Henkilöriskien -hallinnan prosessit ja mittarit Hyvinvoinnin lisääntyminen yksilö-, yksikköja organisaatiotasolla Kestävä kilpailukyky Tuottavuuden kasvu Kommunikaatio, vuorovaikutus ja dialogi Yhteiskunnalliset tulokset OPPIMINEN UUDISTUMINEN -INNOVAATIOT 25.9.2015 Työterveyslaitos Kristiina Halonen www.ttl.fi 50

Kiitos! Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa meitä Twitterissä facebook.com/tyoterveyslaitos twitter.com/tyoterveys ja twitter.com/fioh