Alueellisen hoitoepisoditiedon hyödyntäminen DRG-päivät 3.12.2015 Lahti Tuuli Pajunen & Mika Keinänen, FCG Datawell Oy 3.12.2015 Page 1
Esityksen sisältö Alueellinen potilastason hoitoepisoditieto Esimerkki tiedon hyödyntämisestä case lonkkamurtumapotilaat Case: Kalliiden potilaiden palvelunkäyttö ja havaintoja hoitoketjuja koskevan tiedon hyödyntämisestä Alueellisten tietojen hyödyntäminen toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnissa 3.12.2015 Page 2
Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteita Yhtenäiset hoitoonoton kriteerit Hoidon saatavuuden varmistaminen kaikilla erikoisaloilla Vaativien hoitojen keskittäminen Päivystyksen keskittäminen Hoitojen vaikuttavuus Potilasturvallisuus, laatu ja tuottavuus Päällekkäisyyksien purkaminen, sairaaloiden työnjako Teknologian hyödyntäminen, kilpavarustelun estäminen Henkilöstöresurssien riittävyys Tietojärjestelmät Oma vastuu Sote-uudistus, monikanavaisen rahoituksen purkaminen Lähde: Reijo Haapiainen (HUS) 2.12.2015 3.12.2015 Page 3
Alueellinen hoitoepisoditieto potilastasolla Alueellisen episoditiedon raportointi ja hyödyntäminen Sirpaleisen tiedon tuominen yhteen ja yhteismitallistaminen Koko hoitoepisodi haltuun - perinteisesti hoitopoluissa ei lainkaan mukana sosiaalihuolto Tiedot potilaan hoidosta, palvelukäytöstä ja kustannustiedot koko hoitoepisodin matkalta Lahti sotekustannusten jakautuminen (-13): nettokäyttökustannuks et 573 milj. -esh 20 % -pth (avo+vos) 14 % 3.12.2015 Page 4
Eri perusjärjestelmien kattavuus sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta - Suuntaa-antava Kunta X, nettokäyttökustannukset (390 milj. ) Esh:n pot.järj./ecomed KPP MEDIATRI MEDIATRI MEDIATRI MEDIATRI MEDIATRI PRO CONSONA MEDIATRI MEDIATRI PRO CONSONA MEDIATRI 3.12.2015 Page 5
Alue-Ecomed-ratkaisu Analyysit Ecomed KPP -tietokanta Muut tietokannat Alue-Ecomed Lataus Yhdenmukaistaminen ja tiedon jalostus: esim. pdrg Raportit Excel XML-tiedosto(t) Hilmo-tiedosto(t) 1 Ecomed Analytics Alue-Ecomed DataMart Selain Qlik 3.12.2015 Page 6
Hoitokokonaisuuksien mittaaminen ja alueellinen suunnittelu Alueellisten hoitokokonaisuuksien laatu ja kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelut Alueellinen seuranta ja suunnittelu Tuotteistus ja kustannuslaskenta Sairaanhoidon palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Suoritteet Esh:n perussuorite Suoritteet Tuotannonsuunnittelu Kustannuslaskenta ja hinnoittelu Käynti RTG RTG tutkimus tutkimus Röntgen, RTG RTG tutkimus Lab tutkimus Hoitojakso RTG RTG tutkimus tutkimus Toimenpide RTG RTG tutkimus tutkimus 3.12.2015 Page 7
Talouden ja toiminnan tietojen yhdistäminen kliinisesti relevanteiksi kokonaisuuksiksi (DRG, episodit, jne.) Hinnoitteluprosessi Kohde: sopimusohjaus, budjetointi Suorituskyvyn mittaus ja johtaminen Kohde: päätoiminnan ohjaus, kehittäminen Tietojen käyttö Tuotehinnoittelu Johtaminen, toiminnan kehittäminen pdrg/drgtuotteistus Potilasryhmittelyt Muu tuotteistus Potilasryhmittelyt, ryhmittely vastuuyksiköittäin Potilaskohtainen kustannusseuranta KPP ja Alue- Ecomed Kirjaamiskäytännöt Välisuoritelaskenta Potilastietojärjestelmät Hoitoprosessien laadun ja vaikuttavuuden seuranta 3.12.2015 Page 8
Esimerkkejä alueellisen episoditiedon hyödyntämisestä 1. Paljon palveluita käyttävien potilasryhmien ja asiakkaiden profilointi 25 000 000 Jyväskyläläisten po laiden hoitokokonaisuudet 2013 reaalikustannukset hoidon porrastuksen mukaan, 20 000 000 Esim. Hoivapotilaat Palveluidenkäytön päällekkäisyydet Päivystys Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito 15 000 000 Erikoissairaanhoidon avohoito Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 10 000 000 Perusterveydenhuollon avohoito 5 000 000 Oir ee t ja m ää Aik ri uis ele te m Ka n ä rd m öm io tva ja ät sk pä ula lat ih de ar isa on ira ge lm ud at et Ne ja dia ur olo be gis te Pa s et ha sa nla ira at ud uis et et ka sv aim et Va m TU m at LE Ssa ira Nu ud or In et te fe n k on ot ge Ra au lm sk dit ie au n s ja se ur se an n ko ta m pl ika a ot Vir T er ts ave et ja Va su ku ts av pu aiv oli at eli Ke ns uh air ko au sa ira de us t ja all Ais er gia ne lin sa ira ud M et uu ts air au de Ih t os air au de t Ve rit au dit 0 2. Suurivolyymiset, organisaatiorajat ylittävät asiakas/potilasryhmät Esim. Stroke, lonkkamurtuma, päivystykselliset (yleis)sisätautipotilaat 3. Muutosten analysointi Esim. (yhteis)päivystysjärjestelyt, kuntoutus 3.12.2015 Page 9
Esimerkki tiedon hyödyntämisestä case lonkkamurtumapotilaat 3.12.2015 Page 10
Nykytilanteen analysointi Esimerkki: Lonkkamurtumapotilaan hoitoprosessi Profiilien valinta Nykytilanteen analysointi Tulosten raportointi Kehitystoimenpite iden määrittäminen Toiminnan jatkuva seuranta Profiilin kuvaaminen Lonkkamurtumakohortti on identifioitu poimimalla hoitoilmoitusrekisteristä ne hoitojaksot, joissa on merkitty pää- tai sivudiagnoosiksi lonkkamurtuma (S72.0, S72.1, S72.2) Diagnoosin lisäksi edellytetään merkintää lonkkamurtumatoimenpiteestä Lonkkamurtuman ensimmäinen hoitokokonaisuus määritellään alkamaan indeksihoitojakson alkupäivästä. Ensimmäinen hoitokokonaisuus sisältää kaikki indeksihoitojaksoa välittömästi (viimeistään seuraavana päivänä alkavat) seuraavat vuodeosasto- ja laitoshoitojaksot Ensimmäinen hoitokokonaisuus päättyy joko kuolemaan tai kotiutukseen. Potilas katsotaan kotiutuneeksi, jos kahden peräkkäisen hoitojakson välissä on yli yhden päivän katko. Jos ensimmäinen hoitokokonaisuus on kestänyt yli 120 päivää, on tarkastelu katkaistu 120 päivän kohdalle Analyysi Prosessin kuvaaminen Prosessin numeerinen arviointi Profiilin arviointi 1. Vertaaminen olemassa olevaan hyvään / parhaaseen käytäntöön 2. Prosessin perusteellinen avaaminen ja arviointi 3.12.2015 Page 11
Nykytilanteen analysointi Esimerkki Lonkkamurtumapotilaan hoitoprosessi (luvut muokattu todellisista esimerkeistä) Profiilien valinta Nykytilanteen analysointi Tulosten raportointi Kehitystoimenpite iden määrittäminen Toiminnan jatkuva seuranta 25000 Kustannuskertymä per potilas ESH vos/tmp PTH vos ESH avo PTH avo 20000 15000 10000 5000 0 6-12kk ennen 0-6kk ennen Leikkaushoitojakso 0-6 kk jälkeen 6-12 kk jälkeen 3.12.2015 Page 12
Nykytilanteen analysointi Esimerkki Lonkkamurtumapotilaan hoitoprosessi (luvut muokattu todellisista esimerkeistä) Profiilien valinta Nykytilanteen analysointi Tulosten raportointi Kehitystoimenpite iden määrittäminen Toiminnan jatkuva seuranta 60000 50000 40000 Pre-op hoidon kustannus Leikkaushoitojakson kustannus Välitön jatkohoito Kertymä 2014 loppuun Osasto ja tmp-kustannus per potilas 30000 20000 10000 0 Kotoa-kotiin menneet Kotoa-jatkohoitoon TK-leikkaus-TK 3.12.2015 Page 13
Potilasvirtojen analysointi Alkutila, prosessivaiheet ja lopputila valittavissa, lukumäärätiedon ohella aikaja kustannusmuuttujat 3.12.2015 Page 14
Ensimmäisen hoitokokonaisuuden kesto lonkkamurtumapotilailla Kotona olevien osuus 100% 90% 80% 70% 60% 55% 66% 71% 76% 76% 79% 82% 50% 40% 39% 42% 30% 20% 10% 0% <10 päivää 10-19 päivää 20-29 päivää 30-39 päivää 40-49 päivää 50-59 päivää 60-69 päivää 70-79 päivää 80-89 päivää Päivää leikkauksesta Hoitojakson kesto (ka) Tunnusluku Tavoite 58 vrk 40 vrk Kotona 90 vrk 82 % 85 % Kotona 180 vrk 89 % 90 % Raportointi suoritettava vertailemalla optimiin, tavoitteeseen tai vertaisarvioituun tietoon 3.12.2015 Page 15
Profiilien valinta Toiminnan jatkuva seuranta Nykytilanteen analysointi Tulosten raportointi Kehitystoimenpite iden määrittäminen Kehitysalueiden ja toimenpiteiden jatkuva seuranta vakioraportein Toiminta Analyysi & vakioraportointi Jatkotoimenpiteid en määrittäminen ja viestintä Raportointi suoritettava vertailemalla optimiin, tavoitteeseen tai vertaisarvioituun tietoon Osuus potilaista 100% 80% 60% 40% 20% 0% 0% 0% 3% 19% Toiminnan jatkuva seuranta Esimerkki: kotiutuminen 61% 100% 80% 88%92% 0 1 2 3 4 5 6 7 >7 Kuukautta leikkauksesta Toteuma Tavoite 3.12.2015 Page 16
Vertailu: Terveydenhuollon kustannukset/asukas 3000 2500 2000 Keskim. Kasvu 6 % Keskim. Kasvu 4.7 % esh/asukas Keskim. Kasvu 5.3 % pth/asukas Keskim. Kasvu 5.8 % Palvelunkäyttö suhteessa koko maan/alueen keskiarvoon Kasvu suhteessa muihin 1500 1000 keskiarvo Painotus esh/pth, palvelutason tarkoituksenmukaisuus erojen löytäminen porautumalla 500 0 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 3.12.2015 Page 17
/potilas 4000 Ennakointi palveluiden käyttö ennen indeksiä Palveluiden keskim. käyttö ( /potilas) 12 kk ennen ja jälkeen lonkkamurtumaa ASU 3500 ESH 3000 KOTIH 2500 PTH 2000 1500 1000 500 0-12 -11-10 -9-8 -7-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 3.12.2015 10 11 Page 12 18
Ennakointi palveluiden käyttö ennen indeksiä Palveluiden käyttö ( /potilas) 12 kk ennen lonkkamurtumaa /potilas 700 600 500 400 ASU ESH KOTIH PTH Linear (ASU) Linear (ESH) Linear (KOTIH) Linear (PTH) 300 200 100 0-12 -11-10 -9-8 -7-6 -5-4 -3-2 3.12.2015-1 Page 19
Case: Kalliiden potilaiden palvelunkäyttö ja havaintoja hoitoketjuja koskevan tiedon hyödyntämisestä Mika Keinänen 3.12.2015 Page 20
Hoitoketjujen tarkasteluhankkeen tavoitteet (mukailtu/lyhennetty ote tavoitteista) 1. Selvittää, miten eri potilasryhmät voitaisiin hoitaa kaikkein järkevimmin / kevyimmin resurssein Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin välisesti, 3.12.2015 Page 21 2. Tuoda tuloksia koskeva fakta- ja numeerinen tieto potilaiden hoitoa kehittävien asiantuntijaryhmien työn tueksi, 3. Vähentää kuopiolaisten potilaiden hoidossa mahdollisesti vallitsevaa toistuvuutta tai hoidon viiveitä, 4. Selvittää projektin aikana muodostuvan yhteisen potilasrekisterin jatkohyödyntämisen perusteet ja käytännöt. 5. Selvittää mahdollisuus aineistoihin perustuvan suunnittelun viemisestä jatkuvaluonteiseksi toiminnaksi kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisesti. 6. Arvioida pdrg:n toimivuutta terveydenhuollon tiedolla johtamisen välineenä Kuopion kaupungin ja PSSHP:n näkökulmista. 3.12.2015 Page 21
3.12.2015 Page 22 Kalliiden potilaiden kustannusjakauma Kuopiossa: 10 % potilaista aiheuttaa 72 % terveydenhuollon kustannuksista 3.12.2015 Page 22
Kalliiden potilaiden ikäjakauma: Potilaiden määrä (jakauma) ikäluokissa 3.12.2015 Page 23 Potilasmäärin tarkasteltuna kalliiden potilaiden joukossa on 4 muusta ikäjakaumasta erottuvaa ryhmää Vastasyntyneet (0-vuotiaat) Nuoret aikuiset (noin 24-31 vuotiaat) Eläköityneet (63-69 vuotiaat) Ikäihmiset (70- vuotiaat) HUOM. Rajaukset: koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, yksityisen sektorin palvelut puuttuvat aineistosta. 3.12.2015 Page 23
3.12.2015 Page 24 Kalliiden potilaiden ikäjakauma: hoidon kokonaiskustannukset ikäluokissa Vastasynt. 2,77 meur Lapset 1-17v. 9,13 meur Nuoret 18-35v 21,7 meur Aik.työik. 36-62v 33,6 meur 63-69v 14,7 meur Yli 70v. 43,0 meur HUOM. Rajaukset: koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, yksityisen sektorin palvelut puuttuvat aineistosta. 3.12.2015 Page 24
Johtopäätökset / Kalliit potilaat ikäryhmittäin Kalliit vastasyntyneet: potilasryhmä lienee jo tarkassa kontrollissa ja asianmukaisessa hoidossa? 3.12.2015 Page 25 Kalliit lapsipotilaat: Kalliiden lapsipotilaiden terveysongelmat näyttäisivät olevan suurilta osin seurausta vanhempien mielenterveysongelmista tai hankalasta elämäntilanteesta. Vaikuttamalla perheiden hyvinvointiin voitaisiin vähentää merkittävästi kalliiden lapsipotilaiden määrää. Lisäksi havaittiin lapsuusajan tyypillisiä somaattisia sairauksia. Kalliit nuoret aikuiset: Vakavien mielenterveysongelmien hoito muodostaa noin puolet kustannuksista. Riskiraskaudet ja niihin liittyvät komplikaatiot, sekä eräät krooniset somaattiset sairaudet aiheuttavat myös suuria kustannuksia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat alkavat lapsuudessa, seuraavat läpi nuoruuden ja heijastuvat perheissä kokonaisuuksina. 3.12.2015 Page 25
Johtopäätökset / Kalliit potilaat ikäryhmittäin 3.12.2015 Page 26 Kalliilla potilailla moniongelmaisuus ja somaattiset ongelmat korostuvat trendinomaisesti kasvaen erityisesti 50-60 ikävuodesta eteenpäin. Mielenterveysongelmat jäävät taka-alalle. Yli 70-vuotiaista kalliista potilaista yli kolmella neljäsosalla (77%) on ollut yli 5 eri terveysongelmaa vuoden aikana. Aineistosta nousee esiin erityisiä iällä, terveysongelman luonteella sekä eri terveysongelmien määrällä muista erottuvia potilasryhmiä, joiden osalta palveluiden toimivuutta voidaan (ja pitää) tarkastella erikseen. 3.12.2015 Page 26
3.12.2015 Page 27 Kalliiden potilaiden palvelut Rehospitalisaatio (90pv)eräissä pdrg-ryhmissä Akuutti infektiot Sydän- ja verisuonisairaudet 21 % 36 % Psykoosi 36 % Akuutti infektiot: 21 % vuodeosastolla hoidetuista kalliista potilaista palaa vuodeosastolle 3 kuukauden aikana Psykoottiset häiriöt: 36 % palaa vuodeosastolle 3 kk sisällä Depressio: 25 % palaa vuodeosastolle 3kk sisällä Sydän- ja verisuonisairaudet: 36 % palaa vuodeosastohoitoon 3kk sisällä 3.12.2015 Page 27
PTH / Yhteispäivystyksen käyttö tuntemattomasta syystä mt-potilailla 3.12.2015 Page 28 Tuntemattomasta syystä yhteispäivystyksessä vuonna 2013 kävi 2118 mielenterveyspotilasta (27,4 % mielenterveyspotilaista), yhteensä 4729 käyntiä. Näistä kontakteista lähtien 90 pv sisällä 17 % mt-potilaista päätyi erikoissairaanhoidon laitoshoitojaksolle mielenterveyssyystä ilman edeltävää esh-käyntiä. Alust. arvio: yhteensä 300-500 laitoshoitojaksoa * 10teur Vastaava prosentti mt-yhteispäivystyskäynneillä on pienempi: 15 %. Vastaava prosentti psykoosi-yhteispäivystyskäynneillä: 26 %. Terveysasemilla tuntemattoman syyn vuoksi käyneistä mt-potilaista 7 % ohjautui mielenterveyden esh-jaksolle ilman aiempaa esh-käyntiä. 3.12.2015 Page 28
3.12.2015 Page 29 Palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien etsintä: Kahden mt-palveluja tuottavien yksiköiden vertailu Työnjako KPK:n ja KYS:n avohoidon välillä näyttää selvältä 10-20 vuotiailla sekä yli 65-vuotiaiden osalta Työikäisten osalta on toiminnoissa mahdollista päällekkäisyyttä. 3.12.2015 Page 29
3.12.2015 Page 30 Interventioiden seurantaa: Mitä leikkaushoidon tuloksena on tapahtunut? Mittari Lähtötilanne Tammimaalisk. Leikkausten ajankohdat Huhti-syysk. Yhteensä potilaita, joilla hoitokontakti 87 105 92 Pth vastaanottokäyntejä keskimäärin 2,7 3,6 3,2 Esh vastaanottokäyntejä keskimäärin 1,2 1,6 1,7 Päivystyksellisiä avohoitokäyntejä 0,3 0,5 0,2 Esh selkä- ja niskahoitojaksoja + komplik* 2 22* 8 Potilaita kotihoidon piirissä 1 8 5 Seuranta-aika Loka-jouluk. Hoidon koko potilasryhmällä / neljännes* 57.706 100.596 103.051 Hoidon / potilas / neljännes* 550 958 981 Annetun leikkaushoidon kustannukset olivat 430.199, eli 4.097 /potilas. Puhtaasti taloudellisesti tarkastellen ei leikkaushoidosta ole ollut suoraa taloudellista hyötyä seuranta-aikana (potilasjoukon hoidon kustannukset eivät vielä laskeneet). Tulokset: 16 täysin parantunutta, 6 palasi hoitojaksolle, 48 henkilöä vain 0-2 seurantakäyntiä, 35 henkilöä seuranta- tai intensiivistä avohoitoa * Kustannuksista on poistettu annetun leikkaushoidon suorat kustannukset sekä esh selkäja niskahoitojaksoista annetut ABC-koodialkuiset leikkaushoidot. 3.12.2015 Page 30
3.12.2015 Page 31 Toimintamallien vertailua: Vähentääkö kotihoito päivystyksellisiä hoitojaksoja? Mittari / yli 70-vuotiaat kalliit potilaat Kotihoidossa Ei kotihoidossa Yhteensä eri potilaita 1796 1479 / potilas yhteensä 15506 10259.. / potilas kotihoito 7528 -.. / potilas pth muu kuin kotihoito 1132 1091.. / potilas esh avohoito 1334 2256.. / potilas esh vuodeosastohoito 5512 6912 Esh hoitojaksoja / potilas 1,91 1,86 Esh päivystyksellisiä hj / potilas 1,4 0,9 Pth vastaanottokäynnit / potilas 9,2 10,5 Rehospitalisaatio: uuden esh hoitojakson alkaminen 90pv sisällä jaksosta 25 % 27 % Keski-ikä ei-kotihoidon piirissä olevilla 78v, kotihoidon piirissä 84v Virhelähteitä, mm. ikäbias, on liikaa pitävien johtopäätösten tekemiseksi, etenkin ilman asumispalveluita koskevaa datapohjaa. Rehospitalisaatioprosentit näyttäisivät kuitenkin matalammilta säännöllisen kotihoidon piirissä olevilla henkilöillä ikäbias-ilmiöstä huolimatta. 3.12.2015 Page 31
Alueellisen hoitoketjutiedon hyödyntäminen? Tietoa olisi käytettävissä jo nyt, tiedot yhdistettävissä ja tuotettavissa järjestelmällisesti, ym.. MUTTA.. Mihin hoitoketjutietoa käytetään? Kuka käyttää tietoa? Tehdäänkö hoitoketjutietoon perustuen päätöksiä? Millä foorumilla päätökset tehdään? 3.12.2015 Page 32 JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTEISTA 1) Alueelliset yhteistyöryhmät tai muu foorumi oltava tulosten käsittelyyn, että tieto tulee hyödynnettyä. 2) Tietojen hyödyntäminen vaatii aina substanssiasiantuntijoiden tulkintaa mittareista ja virhelähteiden kontrollointia 3) On määriteltävä, miten organisaatioiden sisäisessä johtamisjärjestelmässä hyödynnetään hoitoketjuja koskevaa tietoa (laatu,eurot, prosessi,resurssit) 3.12.2015 Page 32
Alueellisten tietojen hyödyntäminen toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnissa 3.12.2015 Page 33
Alueellisen episoditiedon hyödyntäminen terveyshyödyn mittaamisessa Järjestelmätason vaikuttavuusmittaus sosiaali- ja terveydenhuollossa Alueellinen aineisto mahdollistaa palvelujärjestelmän eri osien vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin Säännöllisesti päivittyvä vaikuttavuustieto sairaanhoitopiirien (ja muun sote-sektorin) toiminnan kehittämistyön tueksi Eri toimijoiden ja alueiden vertailu ja vertaiskehittäminen Vertailu ajassa, interventioden vaikutusten arviointi Jatkuva, nopea tiedontuotanto ja välitön palaute kehitystoimenpiteiden tuloksista Tietovaranto mahdollistaa aineiston ja mittareiden hyödyntämisen myös tieteellisessä tutkimustoiminnassa Tiedon yhdistäminen eri lähteistä arvon tuottamisen mittaamiseksi Automatisoitu datanpoiminta operatiivisista ja/tai raportointijärjestelmistä Kustannus- ja hoidon vaikuttavuustietojen yhdistäminen 3.12.2015 Page 34
Toiminnan ja hoidon tulosten jatkuva arviointi Vaikuttavuustietoa on saatavilla vaihtelevasti - systemaattinen, kansallinen mittaus ja vertailu puuttuu Subjektiivisiin mittareihin (mm. asiakastyytyväisyys) liittyy mittausvirhettä ja niitä on vaikea vertailla Rutiinisti potilastietojärjestelmistä kerättävät mittarit helpommin saatavilla ja vertailtavissa Alueellinen data tuo lisäarvoa vaikutusten mittaukseen: mmkotiutuminen, kotihoidon käyttö, kustannukset koko hoitoepisodilta Lähde: Peltokorpi, 2010 3.12.2015 Page 35
Alueellinen tuloskortti: Resurssi- ja laatutiedon yhdistäminen Kustannukset /potilas Hoitopäivät/potilas 25000 50 20000 40 15000 30 10000 20 5000 10 0 Kunta A Kunta B 0 Kunta A Kunta B PTH ESH INDEX PTH ESH INDEX Kotiutuminen (%) Kuolleisuus (%) 100 14 80 60 12 10 8 40 6 20 4 2 0 0 14 30 60 90 0 0 14 30 60 90 Kunta A Kunta B Kunta A Kunta B 3.12.2015 Page 36
Alueellisen tiedon hyödyntäminen palveluverkkojen suunnittelussa 3.12.2015 Page 37
Palvelupaketit Kansallinen ohjaus ja raportointi Alueellinen Tuotteistus (findrg) Alueelliset palvelu- ja hoitopolut (findrg) PTH (pdrg) ESH (NordDRG) wfim, FIM, RAVA, TUVA SOSIAALIHUOLTO Alueellinen seuranta (ALUE-ECOMED) Alueellinen suorituskyvyn mittaus - Alueellisten episodien muodostus - Profiilien muodostus (esim. Palvelupaketit, kalliit potilaat ym.) - Alueellinen kustannuslaskenta (Kustannus per potilas) - Alueellinen suunnittelu, simulointi ja seuranta APOTTI / UNA Asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä toiminnanohjaus D I G I - K A N S A L A I N E N 3.12.2015 Page 38