Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Transkriptio

1 Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki

2 Toiminnan ja talouden tarkastelu eri ulottuvuuksien kautta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä korostuu tulevaisuudessa toiminnan ja talouden tarkastelun mahdollisuus eri ulottuvuuksien kuten väestötiedon, aluetiedon, elämänkaaren sekä palvelutarpeen vaativuuden kautta. Yhteinen laadukas ja myös kattava tieto ja sen yhteinen tulkinta on keskiössä, kun suunnitellaan joustavia ja asiakaslähtöisiä palveluita. Asukkaille järjestettäviä palveluita tulee kyetä tarkastelemaan organisaatiomallista tai -rakenteesta riippumattomalla tavalla ja siten kyetä myös ennustamaan sekä palvelutarvetta että oletettavaa kustannuskehitystä sekä asettamaan tavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista, kuten perus- ja erityistason integraation toteutumista. Yhteisten tavoitteiden asettamiseksi on olennaista saada ajantasaista tietoa esimerkiksi koko lapsiperheiden tai ikäihmisten palvelukokonaisuuteen kohdennettavien resurssien vaikuttavuudesta huomioiden peruskuntien, maakunnan ja muiden toimijoiden yhteiset panostukset.

3 Organisaatioriippumaton palvelukokonaisuusmalli PALVELUKOKONAISUUS Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Ikäihmisten sosiaalipalvelut Kehitysvammaisten palvelut Kuntoutus Lastensuojelu Maahanmuuttajapalvelut Mielenterveyspalvelut Perheiden tukipalvelut Perheoikeudelliset palvelut Perusterveydenhuollon sairaalahoito Päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Sosiaalihuollon palvelut Suun terveydenhuolto Vammaisten palvelut PALVELUKOKON TOIMINTO AISUUS Ikäihmisten Ateriat sosiaalipalvelut Kuljetuspalvelut Kuntouttava päivätoiminta Mielenterveyspalvelut Kotihoito Ikäihmisten asumispalvelut Laitoshoito Mielenterveysavopalvelut (SHL) Mielenterveysavohoito Mielenterveysasumispalvelut Psykiatrinen avoesh Psykiatrinen laitoshoito Mallin toteutus bottom-up - periaatteella AVO-, ASUMIS- JA LAITOSPALVELUT OMA TOIMINTA, AVUSTUKSET, OSTOAPALVELU PALVELUTASOT/ LIIKENNEVALO- MALLI ASUINALUE- NÄKÖKULMA KUSTANNUS- PAIKKA = TOIMINNAN JA TALOUDEN YHDISTELYAVAIN Organisaatioriippumattoman mallin avulla voidaan arvioida mm. hoidon porrastuksen toteutumista, asiakkuuksia sekä niiden kustannusten kehitystä, hoito- ja palveluketjujen toimivuutta ja painopisteen siirtymistä strategian mukaisesti raskaista palveluista kohti ennaltaehkäiseviä, kevyempiä, varhaisen tuen palveluja.

4 Tietojen yhdistämisen mahdollisuudet Kuvitteellinen esimerkki omaishoidontuen piirissä olleiden asiakkaiden* (n= 700) eri palveluiden käytöstä vuoden aikana, %-osuus kaikista asiakkaista Avosairaanhoito 71,4 Ikäihmisten sosiaalipalvelut 100,0 Lääkinnällinen kuntoutus Mielenterveyspalvelut Pth:n sairaalahoito 4,3 14,3 42,9 Kustannukset jaetaan kutakin palvelua käyttäneille asiakkaille esim. käyntimäärän, hoitopäivien tai tuntien mukaan. Päihdepalvelut 2,9 Somaattinen esh Sosiaalihuollon palvelut 2,9 28,6 *ASIAKASMÄÄRÄT EIVÄT OLE TODELLISIA Suun terveydenhuolto 14,3 Vammaisten palvelut 4,3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Omaishoidontuen piirissä olevilla asiakkailla on usein monen eri palvelun käyttöä samanaikaisesti omaishoidontuen kanssa. Näiden palveluiden käytöstä muodostuu asiakaskohtaiset sotepalvelujen käytön kokonaiskustannukset.

5 Tietojen yhdistämisen mahdollisuudet - Kuvitteellinen esimerkki päivystyksen käytöstä ja jatkohoidosta Mistä asiakas tuli päivystykseen (käynnit, n= 5100) Mihin asiakas meni päivystyksestä (käynnit, n= 5100) Koti 3550 Koti Asumispalvelu Asumispalvelu 500 Pth:n sairaalahoito 500 Somaattinen esh 300 Laitoshoito 100 Laitoshoito Yhteispäivystyksessä kävi vuoden aikana 4 000* asiakasta, käyntejä heillä oli yht *. 19,3 % käynneistä (n=800) johti jatkohoitoon joko perusterveydenhuollon sairaalahoidossa (n= 500) tai somaattisessa erikoissairaanhoidossa (n= 300), suurin osa asiakkaista kotiutui. Tarkastelua voidaan syventää tarkastelemalla esim.: jatkohoitoa erikoisaloittain, yksiköittäin hoitojakson kestoa diagnooseja hoitojakson päättyessä asiakkaan asuinaluetta (hvk-alue) *ASIAKAS- JA KÄYNTIMÄÄRÄT EIVÄT OLE TODELLISIA

6 Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet alueittain lasten ja nuorten palveluiden kehittämisen näkökulmasta Yhteiset strategiset tavoitteet (valtuusto): Alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy Syrjäytyneiden nuorten osuus vähenee Lasten ja nuorten osallisuus vahvistuu Sosioekonomiset erot sekä hyvinvointierot kaventuvat Alueilla omat erityispiirteet -> yhteinen tieto johtamisnäyn taustalla Alueellista toimintaa ja sen kehittämistä johtavat alueen sivistys- ja kulttuuripalveluiden aluepäälliköt ja hyvinvointipalveluiden palvelupäälliköt. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden yhteinen johtoryhmä ohjaa kokonaisuutta.

7 Lapset ja nuoret, yhteisiä tavoitteita tukeva mittaristo Kustannukset Kustannukset Kustannukset Tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen - mittareita: mm. lastensuojelupalvelu jen tarve ja kustannukset, kokonaiskustannukset Kokemuksellinen hyvinvointi Elina Välikangas

8 Väestötason seuranta ja lapsibudjetointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vrt. tulevaisuudessa maakunta vs. kunta Siku punainen 0,2 % Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016 Siku keltainen 7 % Siku vihreä 70 % Hyve vihreä 3 % Hyve keltainen 6 % Hyve punainen 7 % Esh keltainen 3 % Esh punainen 4 % Sanna Suistio Toimintamenot yhteensä 481,2 M /alle 18-vuotias

9 KIITOS!