Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Transkriptio

1 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti

2 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

3 Yhteenveto tuloksista 3 Oulun kaupungin maksamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset* kasautuvat pienelle asukasjoukolle Vuositasolla 10 % oululaisista kerryttää 81 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 68 % kustannuksista Kolmen vuoden kumulatiivisten kustannusten jakauma on saman suuntainen 10 % oululaisista kerryttää 75 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 61 % kustannuksista Kalleimman 10 %:n kokonaiskustannuksesta 62 % muodostuu sosiaalipalveluiden asiakkaiden kokonaiskustannuksista, ja vain 38 % pelkästään terveyspalveluita käyttäneiden asukkaiden kokonaiskustannuksista. Suurimman kustannukset aiheuttavat vanhuspalveluiden asiakkaat, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat ne, jotka ovat käyttäneet vain somaattisen erikoissairaanhoidon palveluita sekä päihdepalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Kalleimman 10 %:n asukkaat käyttävät tyypillisesti laajalti koko palvelujärjestelmää kun muu 90 % väestöstä käyttää pääosin yhtä palvelua tai ei palveluita ollenkaan Kalleimman 10 %:n asukkaista 93 % käyttää vähintään kahta palvelua, 53 % käyttää vähintään neljää palvelua 73 % muusta väestöstä käyttää korkeintaan yhtä palvelua Kallein 10 % väestöstä käyttää valtaosan kaupunginsairaalan, OYS:n psykiatrian, somaattisen erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalveluista. Muiden terveyspalveluiden (avoterveydenhuolto, keskitetyt palvelut, yhteispäivystys ja suun terveydenhuolto) kustannuksista puolestaan valtaosan muodostavat ei-kalliit oululaiset. Kallein 10 % väestöstä käyttää lähes 100 % sosiaalipalveluista Poikkeuksena henkilökohtainen apu, josta kalliit asukkaat käyttävät n. 80 % *Sisältää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon (Oulun kaupunki + PPSHP) ja sosiaalihuollon palvelut. Ei sisällä lasten päivähoitoa ja toimeentulotukea.

4 Keskeiset johtopäätökset 4 Koska pieni osa väestöstä kerryttää valtaosan kustannuksista tulisi palvelujärjestelmän keskittyä tämän ryhmän hallintaa ja ennaltaehkäistä siihen joutumista Nykyinen siiloutunut palvelujärjestelmä palvelee hyvin 90 % väestöstä, jotka ovat korkeintaan yhden palvelun asiakkaita, mutta kykenee huonosti vastaamaan kalliiden 10 % asukkaiden tarpeisiin Valtaosa väestöstä kuitenkin aiheuttaa vain 19 % sote-kustannuksista, kun kalliit asiakkaat aiheuttavat 81 % kustannuksista. Tästä syntyy ristiriita: väestön valtaosan näkökulmasta pitäisi palvelujärjestelmä optimoida yksittäisten palvelukokonaisuuksien ympärille, mutta kustannusmielessä tulisi järjestelmä optimoida kalliin vähemmistön tarpeisiin Koska kalliit asukkaat käyttävät monia erilaisia palveluita, tulisi heidän palvelukokonaisuudellaan olla yksi vastuutaho, case manager, ja palvelukokonaisuus tulisi suunnitella yksilöllisesti kunkin asiakkaan lähtökohdista Koska valtaosalla kalliista asiakkaista on sekä sosiaali- että terveyspalveluita, on palveluiden koordinoinnin ja ennaltaehkäisyn kannalta kriittistä, että vastuutaholla on sekä sosiaali- että terveyspalveluiden ymmärrystä Case managerin toimintaedellytyksille on kriittistä, että hän voi toimia tietoon perustuen, hänellä on käytettävissään koko palvelujärjestelmätason potilastiedot ja siihen perustuvat hälytysjärjestelmät ja päätöksenteon tuki. Koska avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, yhteispäivystyksessä ja suun terveydenhuollossa valtaosa asiakkaista kuuluu ei-kalliisiin asukkaisiin, tulee se huomioida niiden palveluprosesseissa Näissä palveluissa on tärkeää kyetä tarjoamaan hyvää saatavuutta satunnaiskäyttäjille sekä niille pitkäaikaissairaille, jotka eivät vielä ole kalliita Samalla tulee kuitenkin olla toimintamalli niille kalliille asukkaille, jotka käyttävät paljon erilaisia palveluita

5 Vain 10 % väestöstä kerryttää 81% kustannuksista Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä Oulun väestössä 2011 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 81 % kustannuksista 70% 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 5 Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Osuus asukkaista

6 Keitä nämä eniten palveluita käyttävät 10 % ovat?* Kalleimman 10 % väestön kokonaiskustannusten jakautuminen** 6 2% 17% 11% 9% 6% 12% 5% 38% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 38 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat *** 62 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat * Huom: kattaa 81 % kokonaiskustannuksista ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

7 Suurkäyttäjäryhmät käyttävät palveluita laajasti läpi koko palvelujärjestelmän Eur / v / kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas OM Kuljetuspalvelut (KU) KS OP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) KO TP HO LA Vanhusp.as. Lastensuojelun as. HA OM KS SO Vamm. ja kvpalv. SO MT Päihde- ja as. palv. as. Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: OP MT KS Muut Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO)

8 Palveluiden suurkäyttäjät käyttävät useaa palvelutyyppiä* 8 Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan 100 % 90 % 80 % Palveluiden suurkäyttäjistä >90 % käyttää useampaa kuin yhtä palvelua kun taas muulla väestöllä näin on vain 27 %:lla 70 % 5 Suurkäyttäjistä puolet käyttää neljää tai useampaa eri tyyppistä palvelua 60 % 50 % % 3 30 % 20 % 10 % 2 0 Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia asukkaita 0 % 1 Kallein 10 % (keskiarvo 4,0) Muut asukkaat (keskiarvo 1,1) * Eri palvelutyypeiksi on laskettu: pth-avopalvelut, pth-vuodeosasto (OKS ja ostot), yhteispäivystys, Oulun oma erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, tukipalvelut, toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdeavopalvelut, päihdelaitospalvelut, päihdeasumispalvelut, Oulun omat psyk. avopalvelut, Oulun omat psyk. laitospalvelut, mt-asumispalvelut, erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan

9 Kalleimpien 10 %:n osuus eri palveluiden kustannuksista vaihtelee palveluittain 9 Ei kalliit asiakkat 100% 90% 2% 6% 20% 20% Muut kalleimpaan 10 % kuuluvat 80% 70% 60% 75% 66% 58% 84% Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 50% 40% 30% 20% 10% Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 0% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimpaan 10 %:n kuuluvat asiakkaat aiheuttavat valtaosan erikoissairaanhoidon, psykiatrian ja kaupunginsairaalan kustannuksista Sen sijaan avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, päivystyksessä ja suun terveydenhuollossa kalleimmat asiakkaat ovat vähemmistönä OYS:n psykiatrialla ei ole juurikaan päihdeongelmaisia eikä asumispalveluiden piirissä olevia

10 Kolmen vuoden yhteenlaskettujen kustannusten jakauma on lähes yhtä jyrkkä kuin yhden vuoden Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä väestössä Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 75 % kustannuksista 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Koko väestö Koko väestö 2011 Osuus asukkaista Kolmen vuoden yhteenlasketuissa kustannuksissa kumulatiivinen jakauma ei nouse yhtä jyrkästi kuin yhden vuoden kustannuksissa, mutta silti hyvin jyrkästi

11 Sosiaalipalveluiden asiakkaiden osuus kasvaa kolmen vuoden tarkastelussa Väestön kalleimman 10 %:n* kokonaiskustannusten jakautuminen** 11 0% 14% 9% 9% 7% 14% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkat (ei sos.palveluita) Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 32 % kustannuksista 7% Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat 40% Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat *** 68 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat * Huom: kattaa 75 % kokonaiskustannuksista ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

12 Miten palveluiden suurkäyttöä voidaan ohjata ja ennaltaehkäistä? 12 Parempi tieto Palvelujärjestelmän läpileikkaava asiakaskohtainen tieto Riskitasomittarit Hälytykset ja päätöksenteon tuki Koordinointi ja kokonaisvastuu Case management mallit Standardoidut prosessit rajapintoihin Kokonaisuuden huomioivat insentiivirakenteet Varhaisvaiheen preventiiviset muut toimenpiteet Ylisukupolvien asumisratkaisut Neuvonta yksityisistä ja 3. sektorin palveluista Kevyiden yhteisöllisten palveluiden järjestäminen

13 Suosituksena kunkin kalliin asiakasryhmän tarkempi analysointi ja niiden ennaltaehkäisy- sekä hallintamallien käyttöönotto Kalliiden asiakasryhmien tarkempi analysointi Kalliiden asiakasryhmien tarkempi segmentointi - Diagnoosien, palvelukäytön tai muiden tekijöiden mukaan Kalliiden asiakasryhmien hoitoketjujen analysointi - Miten he liikkuvat palvelujärjestelmässä ja käyttävät eri palveluita - Mikä edeltää korkeaa palvelukäyttöä? Nykyjärjestelmän merkittävimpien heikkouksien analysointi 2. Toimintasuunnitelmien luonti merkittävimmille asiakasryhmille Suurkäyttäjäryhmittäin hallintaa ja ennaltaehkäisyä parantavien toimintamallien kehittäminen - Standardoidut prosessit - Kannustimet - Vastuuhenkilö/case manager - mallit Tiedontarpeiden määrittäminen - Mitä historia / ennustetietoa tulisi olla käytettävissä kullakin toimijalla 3. Toimintasuunnitelmien toteutus Uusien toimintamallien pilotointi Tarvittavien tietoraporttien luominen osaksi potilas- ja toiminnanohjausjärjestelmiä Pilottien vaikuttavuusarviointi ja dokumentointi Käyttöönotto koko kaupungissa

14 Sisältö 14 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

15 Kaikkien asukkaiden kustannukset ikäryhmittäin Eur / v / ikäryhmän asukas Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) KS Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) KO OYS Psykiatria (OP) KS TP Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) LA vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85-vuotiaat KO TP HO HO Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Vanhemmissa ikäryhmissä kustannukset asiakasta kohden nousevat huomattavasti nuorempiin ikäryhmiin verrattuna Vanhempien ikäryhmien kalleutta selittävät asumispalveluiden ja kotona asumista tukevien palveluiden kustannukset

16 Vain 10 % väestöstä kerryttää 81 % kustannuksista Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä Oulun väestössä 2011 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 81 % kustannuksista 70% 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 16 Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Osuus asukkaista

17 Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä väestössä 2011 Ikäryhmittäinen tarkastelu 17 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Koko väestö vuotiaat vuotiaat 65 v täyttäneet Osuus asukkaista Lasten ja eläkeläisten kumulatiiviset kustannukset poikkeavat muun väestön jakaumasta Lapsista pieni joukko on todella kalliita, mutta muuten kustannuksia kertyy tasaisemmin kaikille verrattuna muihin ikäryhmiin Eläkeikäisistä puolestaan suurempi joukko on kalliita, mutta myös suuri joukko erittäin halpoja

18 Kalliiden asiakkaiden tunnistamisen logiikka 18 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammap alveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Kalliit sairaudet KALLIIT ASIAKKAAT Vanhuspalveluasiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään, mitkä ryhmät aiheuttavat suurimman osan kustannuksista Jotta ryhmäkohtaisia kustannuksia voidaan esittää järkevästi, on jouduttu tekemään ryhmien yhdistelyitä Mm. vanhuspalveluasiakkaiksi käsitetään kaikki vanhuspalveluiden asiakkaat, mutta päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakasryhmään lasketaan kuuluvaksi vain ne, jotka eivät ole olleet vanhuspalveluiden asiakkaita

19 Merkittävien asiakasryhmien määrittely ylätason tarkastelussa 1919 Asiakasryhmä Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet (esh) Määritelmä (vuoden 2011 asiakkuus) Vähintään 30 pv säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen tai hoivahoidon asiakkaana, tai vähintään 1 kuukausi vanhuspalveluiden omaishoidon asiakkaana Vähintään 1 päivä sijoituksessa kodin ulkopuolelle Vähintään 1 päivä vammaispalveluiden asumispalveluissa tai voimassaoleva päätös henkilökohtaisesta avusta tai VpL:n mukaisesta kuljetuspalvelusta, tai saanut omaishoidon tukea vammaispalvelun osalta vuoden aikana. Ei sisällä vanhus- tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita Vähintään 1 hoitopäivä päihdepalveluissa tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun mielenterveys- tai päihdepalvelut ja mukana jotain päihdepalvelua) tai vähintään 1 päivä mielenterveys- tai päihdeasumispalveluissa tai asiakkuus mt-kuntoutuskotihoidossa. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita eikä niitä, joilla on pelkästään terveyspalveluiden mielenterveystai psykiatrian kustannuksia. Vähintään 1 hoitopäivä tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun omat mielenterveyspalvelut). Ei päihdepalveluita eikä sosiaalitoimen asumispalveluita. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita. Tyypin 2 diabetes tai krooninen sydän- ja verisuonitauti diagnoosina tai käyntisyynä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa, mutta ei kuulu yllä mainittuihin ryhmiin Vähintään kustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta (PPSHP ja Oulun kaupungin oma erikoissairaanhoito), mutta ei kuulu yllä mainittuihin ryhmiin. Näitä asiakasryhmien määrittelyitä käytetään kalliin 10 %:n profiloinnissa. Erityisryhmien tarkasteluissa huomioidaan myös se, että asukas voi kuulua useampaan ryhmään.

20 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Väestön kalleimman 10 %:n kokonaiskustannusten jakautuminen 3,8 M 2 % Muut 42,0 M 17 % Kalliit somaattiset sairaudet (ei diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja) 26,0 M 11 % Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 20 8,6 M 12,6 M 4,7 M 10,3 M 29,1 M 13,3 M 15 % 12 % 5 % Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. H Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asumispalveluiden asiakkaat 38 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat * 92,5 M 38 % Lastensuojelun asiakkaat 62 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimman 10 %:n kustannukset kattavat 80,5 % kaikista kustannuksista Lähes kaikki (98,4 %) kalleimman 10 %:n kustannuksista kattavat ne henkilöt, jotka kuuluvat johonkin kalliista kategorioista Suurin yksittäinen ryhmä kustannuksissa ovat vanhuspalvelujen asiakkaat Myös päihde-, mielenterveys ja psykiatrian asiakkaat sekä kalliit somaattiset sairaudet aiheuttavat paljon kustannuksia *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

21 Suurkäyttäjäryhmät käyttävät palveluita laajasti läpi koko palvelujärjestelmän Eur / v / kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas OM Kuljetuspalvelut (KU) KS OP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) KO HA OM Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) TP LA SO OP KS Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) HO Vanhusp.as. Lastensuojelun as. SO Vamm. ja kvpalv. MT Päihde- ja as. palv. as. MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO)

22 Palveluiden suurkäyttäjät käyttävät useaa palvelutyyppiä* 22 Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan 100 % 90 % 80 % Palveluiden suurkäyttäjistä >90 % käyttää useampaa kuin yhtä palvelua kun taas muulla väestöllä näin on vain 27 %:lla 70 % 5 Suurkäyttäjistä puolet käyttää neljää tai useampaa eri tyyppistä palvelua 60 % 50 % % 3 30 % 20 % 10 % 2 0 Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia asukkaita 0 % 1 Kallein 10 % (keskiarvo 4,0) Muut asukkaat (keskiarvo 1,1) * Eri palvelutyypeiksi on laskettu: pth-avopalvelut, pth-vuodeosasto (OKS ja ostot), yhteispäivystys, Oulun oma erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, tukipalvelut, toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdeavopalvelut, päihdelaitospalvelut, päihdeasumispalvelut, Oulun omat psyk. avopalvelut, Oulun omat psyk. laitospalvelut, mt-asumispalvelut, erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan

23 Kalleimpien 10 %:n osuus eri palveluiden kustannuksista vaihtelee palveluittain 23 Ei kalliit asiakkat 100% 90% 2% 6% 20% 20% Muut kalleimpaan 10 %:n kuuluvat 80% 70% 60% 75% 66% 58% 84% Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 50% 40% 30% 20% 10% Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 0% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimpaan 10 %:n kuuluvat asiakkaat aiheuttavat valtaosan erikoissairaanhoidon, psykiatrian ja kaupunginsairaalan kustannuksista Sen sijaan avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, päivystyksessä ja suun terveydenhuollossa kalleimmat asiakkaat ovat vähemmistönä OYS:n psykiatrialla ei ole juurikaan päihdeongelmaisia eikä asumispalveluiden piirissä olevia

24 Kallein 10 % aiheuttaa lähes kaikki asumispalveluiden ja sosiaalipalveluiden kustannukset % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 10 % Ei kalliit asiakkaat 100% 97% 100% 99% 100% 99% 100% 80% Kallein 10 % aiheuttaa lähes kaikki asumispalveluiden ja sosiaalipalveluiden kustannukset

25 Kalleimmassa 10 %:ssa on muita enemmän toimeentulotuen saajia Myös samana vuonna kuolleiden osuus on ei-kalliita suurempi 25 Toimeentulotukea saaneiden osuus* Kuolleiden osuus** 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 7,6 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 6,0 % 5,0 % 5,0 % Lukumäärä 5,0 % 4,0 % 8,7 % 4,0 % 3,0 % Kustannukset 3,0 % 2,0 % 4,3 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Ei kalliit Kallein 10 % 1,0 % 0,0 % 0,1 % 0,3 % Ei kalliit Kallein 10 % Kalliista asiakkaista kaksinkertainen määrä oli saanut toimeentulotukea vuoden 2011 aikana 5 % kalleimmista oululaisista on kuollut kyseisenä vuonna Osuus on 50-kertainen ei-kalliisiin nähden *Saanut toimeentulotukea vähintään 1 kuukauden ajan vuonna ** Kuollut vuonna 2011.

26 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat* 26 Kalliiseen 10 %:n kuuluvia asiakkaita yhteensä N=15249 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle 5 30 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Lähes kaikki (94,3 %) kalleimmista asiakkaista kuuluvat johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Yhteen ryhmään kuuluu asiakasta (55,9 %) Kahteen ryhmään kuuluu asiakasta (28,4 %) Kolmeen ryhmään kuuluu asiakasta (8,0 %) 296 asiakasta kuuluu jopa neljään tai viiteen ryhmään Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on 871 kpl (5,7 %) *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään

27 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Merkittävimmät 1-3 ryhmään kuuluvat asiakkaat* 27 Lastensuojelun asiakkaat Psykiatrisen H:n asiakkaat (ei sos.palv.) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 426 Kalliit somaattiset sairaudet muodostavat suurimman ryhmän Sen kombinaatiot ovat myös suuria ryhmiä Kalleimmasta 10 %:sta 57 %:lla on kalliit kustannukset somaattisesta erikoissairaanhoidosta *Asiakas on kuviossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu. Eli asiakkaat, jotka kuuluvat neljään tai useampaa ryhmään ovat useampaan kertaan.

28 Sisältö 28 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

29 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät vuotiaat 2,9 M 9 % Muut 29 6,4 M 0,7 M 1,1 M 3,7 M 0,1 M 3,5 M 20 % 2 % 16 % 11 % Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 47 % kustannuksista Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat 13,2 M 42 % Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat * 53 % kustannuksista Lastensuojelun asiakkaat Suurin ryhmä kustannuksia tarkastellessa ovat lastensuojelun asiakkaat Ne selittävät 42 % kalleimman 10 %:n kustannuksista Kalliit somaattiset sairaudet kattavat 20 % kustannuksista Päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian asiakkaiden kustannukset käsittävät 16 % kokonaiskustannuksista *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

30 Kallein 10 % alle 18-vuotiaista asukkaista käyttää paljon psykiatrista ja somaattista erikoissairaanhoitoa Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) LA Som. erikoissairaanhoito () OM Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) SO Lastensuojelun as. Vamm. ja kv-palv. OP MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Päihdepalveluiden ja päihde- ja mielenterveys asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin vähän, ettei niitä esitetä erikseen.

31 Kallein 10 % vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 31 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia vuotiaita yhteensä N=3248 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalv. asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle 5 0 Alle Alle 5 29 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Alle 5 80 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalv. asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet 56 0 Alle 5 Alle Alle Suurin osa (62,5 %) kalleimmista vuotiaista kuuluu johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on 1217 kpl (37,5 %) Suurimpia ryhmiä ovat lastensuojelun asiakkaat, Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat sekä ne, joilla on ollut kallis somaattinen erikoissairaanhoidossa hoidettava sairaus vuonna 2011 *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään

32 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät vuotiaat 7,1 M 7 % Muut 32 26,3 M 26 % Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H 10,8 M 11 % Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. 6,5 M H:a 17 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. 9,6 M H 4,0 M 9,2 M 19,7 M 13 % 20 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat 60 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat * 40 % kustannuksista 6,5 M 7 % Vanhuspalveluasiakkaat Suurin yksittäinen ryhmä kustannuksissa ovat päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä psykiatrian asiakkaat (30 % kustannuksista) Näistä suuremman osan kustannuksista muodostavat ne, joilla ei ole kallista somaattisen erikoissairaanhoidon kustannusta Myös kalliit somaattiset sairaudet tuovat kustannuksia vuotiaille *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

33 Pääosa kalleimpien vuotiaiden kustannuksista on päihde- ja mielenterveyspalveluista ja erikoissairaanhoidosta Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas Kuljetuspalvelut (KU) HA Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) KS Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) HA Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) KO HO Vanhusp.as. SO Vamm. ja kvpalv. SO MT Päihdepalv. ja as.palv. as. OP MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydänja veris. Kalliit som. sair. Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Lastensuojelun asiakkaita oli suhteellisesti niin vähän, ettei niitä esitetä erikseen

34 Kallein 10 % vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 34 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia vuotiaita yhteensä N=10005 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalvelui den asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle Alle 5 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Kolme neljäsosaa (77,7 %) kalleimmista vuotiaista kuuluu johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on kpl (22,3 %) Puolella (50,3 %) kalleimmista vuotiaista on kalliit kustannukset somaattisesta erikoissairaanhoidosta Neljäsosa (23,5 %) kalleimmista vuotiaista on käyttänyt päihde-, tai mielenterveyspalveluita tai ollut psykiatrian asiakkaana *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään

35 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät v. täyttäneet 35 5,1 M 4 % 6 % 3 % 4 % Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H 11 % kustannuksista Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a 70,4 M 83 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. H Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat * 89 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat Valtaosa (83 %) kalleimpien yli 65-vuotiaiden kustannuksista koostuu vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista Käytännössä kaikki kalliista 65 vuotta täyttäneistä kuuluu yllä mainittuihin ryhmiin; kategoriaan muut ei jää juuri ketään *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

36 Kalleimpien 65+ -vuotiaiden keskimääräinen kokonaiskustannus on muita ikäryhmiä tasaisempi eri ryhmien välillä Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) KS KS KS KS KS Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) KO TP SO OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) HO SO MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Psykiatrisen erikoissairaanhoidon (ei sosiaalipalveluita) asiakkaita sekä kategorioihin kuulumattomia oli suhteellisesti niin vähän ettei niitä esitetä erikseen

37 Kallein 10 % 65+ -vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 37 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia vuotiaita yhteensä N=1995 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalvelui den asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vain 5 henkilöä (0,3 %) kalleimmista 65+ -vuotiaista ei kuulu mihinkään seitsemästä merkittävästä ryhmästä 33,1 % kuuluu kolmeen tai useampaan ryhmään Merkittävin ryhmä ovat vanhuspalveluiden asiakkaat, joita on 81,6 % kalleimmista 65+ -vuotiaista Yli puolella kalliista 65+ -vuotiaista on joko tyypin 2 diabetes tai sydän- ja verisuonitauti Huomattavasti pienempi osuus kalleimmasta 10 %:sta on päihde-/mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita kuin nuoremmissa ikäryhmissä *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään

38 Sisältö 38 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

39 Erityisryhmien tarkastelun logiikka 39 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammap alveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Kalliit sairaudet KALLIIT ASIAKKAAT Vanhuspalveluasiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Toisessa vaiheessa kuvataan erityisryhmiä erikseen huomioiden kaikki siihen kuuluvat asiakkaat Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaita tarkasteltaessa huomioidaan kaikki myös vanhuspalveluiden piirissä olevat, vaikka edellisessä osiossa he eivät olleet mukana Päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian asiakkaat on jaettu myös erityisryhmien tarkastelussa kahteen ryhmään sen perusteella, ovatko he käyttäneet pelkästään terveystoimen palveluita vai myös sosiaalitoimen palveluita

40 Merkittävien asiakasryhmien määrittely erityisryhmien tarkastelussa 4040 Asiakasryhmä Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sosiaalipalveluita) Pitkäaikaissairaudet Kalliit somaattiset sairaudet (esh) Määritelmä (vuoden 2011 asiakkuus) Vähintään 30 pv säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen tai hoivahoidon asiakkaana, tai vähintään 1 kuukausi vanhuspalveluiden omaishoidon asiakkaana. Vähintään 1 päivä sijoituksessa kodin ulkopuolelle Vähintään 1 päivä vammaispalveluiden asumispalveluissa tai voimassaoleva päätös henkilökohtaisesta avusta tai VpL:n mukaisesta kuljetuspalvelusta, tai saanut omaishoidon tukea vammaispalvelun osalta vuoden aikana. Vähintään 1 hoitopäivä päihdepalveluissa tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun mielenterveys- tai päihdepalvelut ja mukana jotain päihdepalvelua) tai vähintään 1 päivä mielenterveys- tai päihdeasumispalveluissa tai asiakkuus mtkuntoutuskotihoidossa. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita eikä niitä, joilla on pelkästään terveyspalveluiden mielenterveys- tai psykiatrian kustannuksia. Vähintään 1 hoitopäivä tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun omat mielenterveyspalvelut). Ei päihdepalveluita eikä sosiaalitoimen asumispalveluita. Tyypin 2 diabetes tai krooninen sydän- ja verisuonitauti diagnoosina tai käyntisyynä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Vähintään kustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta (PPSHP ja Oulun kaupungin oma erikoissairaanhoito). Tällä tavalla määriteltynä sama henkilö saattaa kuulua yhteen tai useampaan ryhmään ja tulee mukaan useamman erityisryhmän tarkasteluun

41 Sisältö 41 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

42 75v. täyttäneiden jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 42 75v. täyttäneiden jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % % väestöstä Kallein 5-10 % Kallein 3-5 % % 60 % Kallein 1-3 % % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Asukkaiden määrä 43 Kustannukset M EUR Kallein 1 % Yli 75-vuotiaiden ryhmä painottuu kalleimpiin prosentteihin 43 % yli 75-vuotiaista kuuluu kalleimman 10 %:n joukkoon Suurin osa näistä kuuluu myös kalleimpaan 5 %:n joukkoon Kalleimpaan 10 %:n oululaisista kuuluvat yli 75-vuotiaat aiheuttavat 95 % kaikkien yli 75-vuotiaiden kustannuksista Kalleimpaan 1 %:n kuuluvilla on 46 % koko ikäryhmän kustannuksista

43 75v. täyttäneiden kustannusten jakautuminen palveluihin eri kalleuskategorioissa vuotta täyttäneiden käyttämien palveluiden kustannusten osuudet kokonaiskustannuksista 100% Kuljetuspalvelut (KU) 90% 80% 70% 60% OM KS OM OM KS KS KS KO AV AV KU KU KP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) 50% 40% 30% 20% 10% 0% TP HO Kalleimpaan 1 % kuuluvat KO TP HO Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat KO Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat KO Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat KO Loppuihin 90 % kuuluvat OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Kalleimpaan 3 %:n kuuluvilla kalleus johtuu pääosin vanhuspalveluiden käytöstä Kalleimpiin 3-10 %:n kuuluvilla vallitseva kustannus on somaattinen erikoissairaanhoito

44 Kalliin 10 %:n joukkoon kuuluvista 75 v. täyttäneistä valtaosa on vanhuspalveluiden asiakkaita 44 Kalliin 10 %:n joukkoon kuuluvien 75v. täyttäneiden jakautuminen ryhmiin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % Muut Kalliit somaattiset sairaudet % 60 % 276 Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat % 40 % 30 % Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat % 10 % Vanhuspalveluasiakkaat % Asukkaiden määrä Kustannukset M EUR Kalliiden yli 75-vuotiaiden joukossa vanhuspalvelut ovat vallitseva ryhmä Heitä on 63 % asukkaista ja he aiheuttavat 82 % kustannuksista Muiden ryhmien suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista on pienempi kuin osuus asukkaista *Sisältää 34 päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian palveluiden asiakasta

45 Kalliiden 75 v. täyttäneiden kustannukset eri ryhmissä 45 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) 75 v. täyttäneiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi OM KS Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) KO TP HO KS Vanhusp.as. Vamm. ja kv-palv. Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: KS KS KS KO Muut OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita(ei sos.palveluita) sekä päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen

46 Vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 46 Vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % 70 % % väestöstä Kallein 5-10 % Kallein 3-5 % Kallein 1-3 % % 50 % 40 % % 53 Kallein 1 % % 10 % % Asiakkaiden määrä Kustannukset M EUR Vanhuspalveluiden asiakkaiden ryhmästä 95 % kuuluu kalleimpien 10 %:n joukkoon Kustannuksista 90 % tulee niiltä, jotka kuuluvat kalleimpaan 3 %:n 57 % vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista tulee kalleimpaan 1 %:n kuuluvilta asukkailta

47 Vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset kalleuskategorioissa 47 Vanhuspalveluasiakkaiden käyttämien palveluiden kustannusten osuudet kokonaiskustannuksista 100% Kuljetuspalvelut (KU) 90% 80% KS KS OM KU OM Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% KO TP HO Kalleimpaan 1 % kuuluvat KO TP HO Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat KS KO HO Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat OM KS KO Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat KS AV KO Loppuihin 90 % kuuluvat Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Kalleimpaan 3 %:n kuuluvilla kalleus johtuu pääosin vanhuspalveluiden käytöstä, kotona asumista tukevien palveluiden osuus kasvaa vähemmän kalliilla vanhuspalveluiden asiakkailla Omaishoidon tukea saavat kuuluvat pääosin kalleimpiin 5-10 %:n

48 Kalliiseen 10%:n kuuluvien vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kategorioihin 48 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % Muut vanhuspalveluasiakkaat % Kalliit somaattiset sairaudet % 50 % Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat % 30 % 72 2 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) % 10 % Pääsääntöisesti kuljetuspalveluiden asiakkaita % Asiakkaiden määrä Kustannukset M EUR Vanhuspalveluasiakkaat ovat keskimääräisesti lähes yhtä kalliita kaikissa ryhmissä Suurin kategoria on vammais- ja kehitysvammapalveluiden alaisten kuljetuspalveluiden asiakkaat, lähes yhtä suuri ryhmä on diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen

49 Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset eri ryhmissä 49 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) OM KS KO TP HO OM KS OP MT KO TP HO KS KO TP HO KS KO TP HO KS KO TP HO Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen

50 Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen pääasiallisen asumismuodon mukaan 50 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen raskaimman käyttämänsä palvelumuodon mukaan 100 % Eur / asukas 90 % 80 % Hoivahoidon asiakkaat % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Tehostetun palveluasumisen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat % 0 % 469 Asiakkaiden määrä 6 Kustannukset M EUR Suurimman osan kalleimpiin 10 %:n kuuluvien vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista tuottavat hoivahoidon (44 %) ja kotihoidon (34 %) asiakkaat Nämä ovat myös lukumäärällisesti suurimmat ryhmät Omaishoidon asiakkaat Omaishoidon asiakkaiden keskimääräiset kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla palvelusmuodoilla

51 Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset palvelumuodoittain 51 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi Kuljetuspalvelut (KU) KS KS KO TP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) OM KS TP HO Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) KS KO Omaishoidon asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Tehostetun palveluasumisen asiakkaat Hoivahoidon asiakkaat Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N:

52 Sisältö 52 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

53 Lasten (0-18 -vuotiaat) jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 53 Lasten jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % % väestöstä % 60 % 5 Kallein 5-10 % % Kallein 3-5 % % 30 % 10 Kallein 1-3 % % 10 % 10 Kallein 1 % % 942 Lasten määrä Kustannukset M EUR Lähes kaikki (94 %) lapset kuuluvat ei-kalliiseen 90 %:n asukkaista Lasten kustannuksista 65 % kuuluu kalliiseen 10 %:n kuuluville lapsille Kalleimpiin 3 %:n kuuluvien lasten kustannukset ovat lähes puolet lasten kustannuksista

54 Lasten (0-18 -vuotiaat) kustannusten jakautuminen palveluittain eri kalleuskategorioissa 54 Lasten palvelukäytön kustannukset Kuljetuspalvelut (KU) 100% 90% 80% 70% 60% OP OP OM OP OM AV OP KP AV Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) 50% 40% 30% 20% LA LA OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) 10% 0% Kalleimpaan 1 % kuuluvat Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat LA Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat LA MT Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat Loppuihin 90 % kuuluvat Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Kalleimpaan 1 %:n kuuluvilla kalleus johtuu erikoissairaanhoidosta ja lastensuojelusta 1-3 %:n kuuluvilla lastensuojelu on pääasiallinen kustannus ja erikoissairaanhoidon, varsinkin psykiatrian, osuus on pienempi Kalleimpiin 3-10 %:n kuuluvilla vallitseva kustannus on somaattinen erikoissairaanhoito