EURAN SUURKOLAKOSKEN LIITO-ORAVASELVITYS VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPAVELUT 2018
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Selvitysalue 4 3. Tulokset 4 4. Yhteenveto 6 5. Kirjallisuus 9 Kansikuva: Liito-oravalle sopivaa metsää lähellä Harolan suojelualueen rajaa. Tuolla alueella on runsaasti pöntötystä linnuille, mutta myös liito-oravalle soveltuvaa. Kannet olivat ruuvattu kiinni, eikä pönttöjä tämän kartoituksen yhteydessä lähdetty avaamaan. 2
1. Johdanto Selvitysalue sijaitsee Eurassa, Pyhäjärven rannalla, rajautuen rantaviivassa Pyhäjärven Natura-alueeseen ja pohjoisessa Harolan lehtojensuojelualueeseen. Kaavamuutoskohteelle tehtiin vuonna 2017 Natura-tarveharkinta (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut). Tarveharkinnan mukaan huomion arvoista on, että Harolan-Kiperin alueen liitooravametsät ja liito-oravan (Pteromys volans) kulkuväylät, sekä muinaisjäännösalue ulottuvat suunnittelualueen taustamaaston tuntumaan saakka. Ennen rakentamista suositeltiin liito-oravan esiintymisen tai lajille sopivan elinympäristön selvittämistä, varsinkin kaavamuutosalueelle johtavan tien pohjoispuolisella metsäalueella. Tämä liitooravaraportti täydentää tarveharkintaa, sillä ELY-keskuksella oli sama näkemys. Luontopeilin osayleiskaavaa varten vuonna 2013 tekemän luontoselvityksen mukaan mm. Kiperin alue on tärkeää liito-oravan esiintymisaluetta (ks. kartta 3, kaakkoisimpaan osaan johtava kulkuyhteys). Luontopeilin raportti on siksi tuore, että sen tuottamaa aineistoa voidaan pitää riittävänä tausta-aineistona. Sen esittämillä tärkeimmillä liito-oravan reviirikohteilla Kiperissä ja Harolassa ei käyty tämän selvityksen puitteissa. Nyt tehty maastokartoitus suunnattiin kartalla 2 esitetylle metsäalueelle lähempänä kaavamuutoskohdetta, huomioiden aiemmassa selvityksessä esitetyt esiintymispaikat. Kuva 1: tyypillistä liito-oravatyypin metsää Harolan suojelualueen puolella; vanhaa kuusikkoa, sekapuuna haapaa ja lahopuuta. Vaikka kuva on suojelualueen puolelta, jatkuu sopiva habitaatti pitkälle kaavamuutosalueen suuntaan. Eura 14.9.2018 Pekka Alho Kartoitus tehtiin kävelemällä maastossa metsäalueet läpi. Kartoituksessa keskityttiin liitooravalle potentiaalisiin habitaatteihin ja kolopuustoon. Hakkuuaukot ja taimikot, sekä talousmetsätyypin nuoret metsät voitiin sivuuttaa vähällä huomiolla, sillä ne eivät ole lajille erityisen merkityksellisiä. Syksyisessä metsässä lajin oleskelusta kertovien merkkien hakeminen on alkukevättä työläämpää ja usein vähemmän tuloksellista, mutta sopivien 3
habitaattien kartoittaminen yhdistettynä olemassa olevaan havaintomateriaaliin, antaa varsin hyvän yleiskuvan tilanteesta. 2. Selvitysalue Kartta 1: Kaavamuutosalue sijaitsee Euran Pyhäjärven luoteisosassa. 3. Tulokset 14. syyskuuta 2018 tehdyn maastokartoituksen perusteella alueelta löytyi suhteellisen paljon liito-oravalle mahdollista elinympäristöä, mutta varsinaisen kaavamuutoksen suunnittelualueen välittömästä tuntumasta vähemmän (ks. kartta 2). Selvitetyllä alueella on kohtalaisen paljon monimuotoista sekametsää ja vanhempaa puustoakin. Harolan 4
suojellun lehtoalueen lisäksi luonnonsuojelulain mukaisen pähkinäpensaslehdon kriteerit 20 isokokoisesta pensaasta hehtaarilla täyttynevät myös lähellä kaavamuutosalueen pohjoiskulmaa, jossa sekapuuna paljolti myös muuta lehtipuuta. Tästä ei löytynyt mainintaa aiemmista luontoselvityksistä. Kyseinen alue ei kuitenkaan ole liito-oravan esiintymisen näkökulmasta erityisen tärkeä. Pekka Alho, sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa 9/2018 Kartta 2: Kartoitusalueen rajaus ja liito-oravalle soveliaat metsäalueet. Keskiosan vailla merkintöjä oleva alue on vaihtelevaa talousmetsätyypin metsää, jonka osalta merkitystä on vain liito-oravan kulkuyhteyden turvaamisella (kartta 3). 5
Suoria merkkejä liito-oravasta tai sen papanoista, ei työpäivän mittaisella kartoituksella löytynyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lajia esiintyisi lainkaan rajauksen sisällä. Suunnittelualueen liito-oravalle soveliaat alueet ovat nykytilassaan yhteydessä laajempiin metsäaluekokonaisuuksiin ja lähtökohdat liito-oravan esiintymiseen ja liikkumiseen jatkossakin olemassa, mikäli kartalla 3. esitetyt ekologiset käytävät säilyvät. Liito-oravan kohdalla se tarkoittaa yhtenäistä metsäjatkumoa. Kartta 3: Liito-oravan puustoisena säilytettävä kulkuyhteys on merkitty karttaan punaisella viivalla (lähde: Luontopeili 2013). Viiva yhdistää Harolan, Kananalhon ja Kiperin tunnetut liito-oravan esiintymisalueet. Nyt tehdyn kartoituksen mukaan suositellaan lisäksi kulkuyhteyden jatkamista Harolan eteläpuolella idemmäs ja siitä edelleen etelään punaisen katkoviivan ja toiaalta kartan 2. esittämän mukaan. Kuva 4 raportin lopussa on otettu ko. alueelta ja kertoo osaltaan alueen lajille soveltuvasta luonteesta. Alue kuitenkaan ei ulotu kaavamuutosalueelle saakka. VS luonto- ja ympäristöpalvelut, sisältää maanmittauslaitoksen aineistoa 9/2018. 4. Yhteenveto Selvitysalueen keskellä on laaja metsätalousalue, joka on liito-oravalle melko heikkolaatuinen (kartta 2). Lajille suotuisimmat metsäalueet sijaitsevat kartoitusalueen rajauksen laitamilla joilla kulkukäytävien tulisi jatkossakin säilyä (kartta 3). 6
Itäisemmällä kaavamuutosalueella jo rakentuneisiin kiinteistöihin rajautuu kolmas rakentamaton kiinteistö niiden länsipuolella, jonka ympäristö on periaatteessa lajille mahdollinen, mutta on hiukan erillinen ja melko pienialainen. Kuusivaltainen elinympäristölaikku, jonka ympäristössä runsaasti lehtipuustoa, jolta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Rakentuneiden kiinteistöjen koillispuolelle johtavalle muutos-osalle vie pieni kärrypolku, jonka varressa kasvaa myös muutamia pähkinäpensaita (kuva 3), jotka on mahdollisuuksien mukaan hyvä säästää. Estettä suunniteltuun käyttöön ei liito-oravan näkökulmasta ole. Kuva 3: Kaavamuutosalue ja kärrypolku päättyy koillisosassa suunnilleen tähän. Kuvassa näkyy myös alueella suhteellisen runsaana esiintyvä pähkinäpensas. Pekka Alho Läntisempi kaavamuutosalue ei niin ikään ole liito-oravan näkökulmasta oleellinen, vaikka onkin muutoin kaunis, koivuvaltainen, lehtomaisiakin piirteitä omaava alue (ks. kuva 2 alla). Kuva 2: Maisema Harolaan lähtevän metsätieuran risteyksestä vastakkaiselle eli läntisemmälle kaavamuutosalueelle kulkevalle polulle. Kauniin kallionyppäreen oikealla puolella (ei näkyvissä) maasto on enemmän harvennettua, koivutukkimetsää. Etuvasemmalle rantaa kohti puusto muuttuu tiheämmäksi. Pekka Alho 7
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suurkolakosken kaavamuutos ei vaikuta liito-oravan elinympäristöä heikentävästi, eikä katkaise lajin tarvitsemia liikkumisen yhteyksiä. Jos elinympäristö heikentyy, se tapahtuu arvokkaampien metsänosien ja/tai niiden välisten metsäkäytävien hakkaamisen kautta (kartat 2 ja 3). Kuva 4: kaavamuutosalueen pohjoispuoleisen osan ja Harolan lehtojensuojelualueen välinen metsäkaistale hakkuun ja rannan välillä on monin paikoin monimuotoista ja paikoin liito-oravallekin hyvin sopivaa. Pekka Alho Kuva 5: kartoitusalueen keskiosissa on tavanomaista metsätalousmetsää Pekka Alho 8
5. Kirjallisuus Airaksinen, O., Karttunen, K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskus 2001. 194s. FCG 2014: Natura tarve-arvio, Euran keskustan osayleiskaava. Raportti. FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No 18. 83 s. 16 Lampolahti, J. 1998: Pyhäjärven linnustoselvitys 1998. Pyhäjärven suojelurahaston julkaisu. Luontopeili 2013: Euran yleiskaava-alueen luontoselvitys. Raportti. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu nro 109. Suomen ympäristökeskus 2003, Helsinki. 196 s. Tarvainen, M. (toim.) 2012: Säkylän Pyhäjärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, Sarja B, nro 24. Tuikka, N. 2009: Euran kunnan Kiperin alueen luontoselvitys 2009. T:mi Luontoselvitys Niina Tuikka. Yrjölä, R. ym 2011: Pyhäjärven linnusto 2010. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 17 [online] Natura-alueet: http://www.ymparisto.fi/natura?f=varsinaissuomen_elykeskus Varsinais-Suomen ELY-keskus 2017: Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 / Varsinais-Suomen ELY-keskus. Verkkojulkaisu Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2017: Natura tarveharkinta; Euran Pyhäjärven länsirannan ranta-asemakaavamuutos 9