Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron monipuolistaminen Kysyntä/tarjonta Omavarainen valkuainen Typen sidonta, esikasviarvo KUSTANNUSTEHOKKUUS (?) 1
Laadukas nurmirehu on suomalaisten märehtijöiden ykkösrehu! Haussa kotoisen rehuntuotannon täydentäjiä: Rehurapsi Rehukaali Laidunkauden pidentäjiä Rehujuurikas Hirssi rehukasvi Kanadassa Sinilupiini laadukasta valkuaista Valkolupiini massaa, valkuaista Härkäpapu-vehnä seos lisää valkuaista, typensidonta Potentiaalisia valkuaiskasveja? Lähde: Fred Stoddard, HY 2
Missä härkäpavun viljely onnistuu? Savi- hietasavi- ja hietamaat, poudanarka mutta kestää kylmää. Tarvitsee noin 1 100 lämpösumma-asetta tuleentuakseen. Puituna soveltuu lypsylehmille. Tanniinit heikentävät sulavuutta yksimahaisilla. Mahdollisia haitta-aineita muniville kanoille. Termisen kasvukauden keskimääräinen lämpösumma v. 1971-2000, lähde: Ilmatieteen laitos Valkuaista härkäpavu-vehnä kokoviljasta? 70:30 kasvusto vko 30 Kuvia korjuun aikana 17.8. Ruukki kesä 2010 3
Kesä 2011 Fuego Kontu Fuego Kontu Fuego Kuvat 9.8.2011 Kontu Kuva otettu korjuupäivänä 15.8. Pavut myöhemmin syyskuulla Korjuuaika vs. valkuaismäärä 4
Härkäpapu-vehnä seoksen korjuuajankohta Maaninka Ruukki Maaninka Ruukki Kylvö 20.5.10 20.5.10 25.5.11 23.5.11 Kukkimisen alku Valkuais% 11,8 Kuivat olosuhteet! Korjuu kokoviljana 6.7. 4.7. 2.7. Kontu 5.7. Fuego 3 vko myöhemmin 17,7 15,9 17,3 6.8. 17.8. 10.8. 15.8. Korjuutekniikka rajoitteena? Niittomurskain haasteena myöhästetyssä korjuussa palkojen korjuu Ajosilppuri, suoraniittopää onnistuu myöhäisempi korjuu Ohjeena on ollut korjata härkäpapu-viljaseos n. 3-4 vko kukinnasta, tällöin suomalaisten lähteiden mukaan paras rehuarvo. SLU on suositellut Pohjois-Ruotsiin kokoviljan korjuuajankohdaksi: palot ovat saavuttaneet täyden koon ja ovat täyttyneet, suunnilleen syyskuun alku. Siellä prot% 70:30 massalle ollut 16,3%. Ruukissa härkäpapu on korjattu elokuun puolessa välissä, tällöin valkuaispit. on ollut samaa luokkaa kuin Ruotsissa, jopa hieman korkeampi. Sato ja laatu ka D-arvo * NDF rv Ka-sato ME-sato % g/kg ka g/kg ka g/kg ka kg ka/ha MJ/ha MAA 2010 Härkäpapu 70:30 38.8 674 439 127 6760 70584 MAA 2010 Härkäpapu 50:50 38.4 679 440 110 7229 76077 MAA 2011 Härkäpapu 70:30 19.9 606 481 167 7754 72690 MAA 2011 Härkäpapu 50:50 21.6 596 515 153 7618 70462 MAA 2011 Härkäpapu Fuego 18.9 593 493 158 8130 74746 RUU 2010 Härkäpapu 70:30 26.0 706 337 184 7952 86999 RUU 2010 Härkäpapu 50:50 27.5 700 381 170 7526 81607 RUU 2011 Härkäpapu 70:30 23.4 659 451 174 11018 112565 RUU 2011 Härkäpapu 50:50 23.2 672 461 163 10140 105588 RUU 2011 Härkäpapu Fuego 21.2 650 459 182 11463 115594 Kolmen kerranteen keskiarvot Ei merkitseviä eroja kylvösuhteiden välillä, verrattu vain vuosittain. Saatu runsaita kuiva-ainesatoja Valkuaismäärät potentiaalisia esim. lihakarjan loppukasvatukseen V. 2011 kokeilussa Kontu lajikkeen lisäksi myöhäisempi ja korkeampi Fuego potentiaalinen kokoviljana korjattavaksi. *) Laskettu Rehutaulukon (MTT 2011) perusteella, käytäntö on osoittanut, että luku on suuntaa-antava. 5
Härkäpapu kokoviljasäilörehu maistuu ja lypsättää MTT Maaningalla testattu härkäpapu-kaura, herne-kaura ja nurmi rehun maitotuotosta. Samassa kokeessa testattiin myös rypsirouhelisän vaikutusta. Härkäpapu-kaura kokoviljasäilörehu maistui ja lypsätti se tuotti 2,3 kg enemmän energiakorjattua maitoa kuin toisen sadon nurmirehu (D 630). Herne-kaura tuotti yhtä paljon, kuin härkäpapukaura. Kokeessa saatiin kuitenkin valkuaiselle vastetta, eli ainakin hyvällä maidon hintatasolla kannattaa valkuaista lisätä härkäpapu säilörehullekin. Lähde: Elina Juutinen MTT, Nauta 4/11 Sinilupiini? Kokeissa lajike Sonat Vaatii pitkän kasvukauden (pidemmän kuin rypsi), siemenkustannus korkea Kylvö toukokuun lopulla 2010, puinti syyskuun lopulla (huom! lämmin kasvukausi) Siemensatoa: Maaninka: 900 kg/ha, valkuaista 30% n. 280 kg/ha Ruukki 2 000 kg/ha, valkuaista 29% 630 kg/ha Ruukki 2010, Maria Honkakoski 6
Valkolupiini? Biomassan tuottaja Pärjää kirjallisuuden mukaan happamimmillakin mailla Typensitojakasvi Kokeessa seoskasvusto Trappe-vehnän kanssa 70:30 Maaningalla 3 700 ka kg/ha, Ruukissa 9 300 kg/ha. D arvo Maaninka 560 g/kgka, Ruukki 670 g/kg ka. Hirssi? Sweet Millet/Prosaro Sweet Millet, Itä-Kanada v. 2010 Heinäkuun loppu Elokuun puoliväli 17.8. Seuraava vko Proso, Keski-Kanada v. 2011 Heinäkuun loppu Elokuun puoliväli syyskuun alku Kuvat: Ruukista, Maria Honkakoski 7
Hirssi? Kylvö lämpimään maahan, kesäkuussa Kasvuunlähtö hidasta, vauhti kiihtyi kesän edetessä. Ensimmäinen halla (-1,5 C) elokuussa tuhosi kasvuston v. 2010 Ruukissa. Maaningalla niitto 13.9.2010 v. 2010 v. 2011 Ruukki 4 700 ka kg/ha 3 800 ka kg/ha Maaninka 2 200 ka kg/ha 6 400 ka kg/ha Ei vahvaa potentiaalia karkearehuna Suomessa. Kuvat Maaninka 2010, Terhi R. Pidempi laidunkausi Rehurapsilla, -juurikkaalla tai kaalilla? Rehukaali Rehurapsi Rehujuurikas Kuvat 15.9.2010, korjuu 8.10. Ruukki, Raija Suomela 8
Vuonna 2011 Laidunkasvien korjuu 17.10.11 Rehurapsi Rehukaali Rehujuurikas Rehujuurikas Pidempi laidunkausi Rehurapsilla, -juurikkaalla tai kaalilla? Rehujuurikkaalla valtava satopotentiaali Työläs korjata Laidunnus mahdollisuus, haasteena Suomen kosteat syksyt Rehukaalin sadontuottokyky vaihteli, rehurapsi tuotti tasaisemmin satoa. Potentiaalia laidunkauden pidennykseen, haasteena kosteat syksyt 9
Kiitos! www.mtt.fi/ruukki 10