Paula Kuusipalo, tutkija Valmentavat koulutukset osana syrjäytymisen ehkäisyä: VALMA Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta paula.kuusipalo(at)uta.fi uta.fi/edumap LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO 26.10.2018 Tampere Paula Kuusipalo
EduMAP- tutkimus- ja innovaatiohanke (1.2.2016-31.1.2019) Tutkimuskysymys: What policies and practices are needed in the field of adult education to include young people at risk of social exclusion in active participatory citizenship in Europe? Tutkitut hyvät käytännöt Suomessa: Virtuaalinen aikuisten peruskoulu, VALMA ja ammatillinen koulutus vankilassa Koordinaattori: Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, apulaisprofessori Hanna Toiviainen Kumppanit: ASBU (Turkki), AUTH (Kreikka), DVV (Saksa), Foredata Oy (Suomi), LUL (UK), USZ (Unkari), UCL (UK), TLU (Viro), Budjetti: 2,5 ME Rahoitus: EU:n Horisontti 2020-ohjelma
Mikä on hyvä käytäntö? Käytetyt valintakriteerit: Koulutus tavoittaa jonkin/joitakin haavoittuvassa asemassa olevia kohderyhmiä koulutuksen piiriin (esim. matala koulutustaso) Koulutus näyttäisi edistävän opiskelijoiden kiinnittymistä yhteiskuntaan ( active participatory citizenship esim. koulutukseen pääsyä ja työllistymistä)
Tarkemmat tutkimuskysymykset Ongelmalähtöisen tarkastelun sijaan tarkastelimme hyviä käytäntöjä ja kysyimme: Millaiset aikuiskoulutuksen käytännöt tavoittavat haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia nuoria takaisin koulutuksen piiriin? Ja miten koulutus edistää heidän aktiivista kansalaisuuttaan? Miten kommunikaatio eri toimijoiden välillä toimii? Mitä tietoa päätöksentekijät/ koulutuksen järjestäjät/ nuoret käyttävät ja tarvitsevat?
Aineiston keruu Haastattelut Suomessa vuonna 2017: (33) opettajaa (9) opetusalan tai muun sektorin viranhaltijaa (26) opiskelijaa VALMA - haastattelut tehtiin pääasiassa yhdessä pääkaupunkiseudun oppilaitoksessa. Lisätietoa hankittiin myös pk-seudun ulkopuolisilta VALMA-järjestäjiltä. Taustamateriaalina OPH:n VALMA-raportti.
Mitä hyötyä VALMAsta? OPISKELIJA: Siinä mielessä tää on ollut tosi positiivinen kokemus, että oon kokenut itseni hyväksytyksi kuitenkin luokan jäsenenä [...] Uusia pajoja ja mahdollisia työympäristöjä ja koulutusmahdollisuuksia on tullut tutuksi ja sit jotain juttuja, mitä on joillain tunneilla katsotuissa dokumenteissa tullut vastaan. [...] Pääasiassa ollut hyöty siitä esimerkiksi, että on kerrattu näitä työelämänsääntöjä ja näitä systeemeitä. VALMA-opiskelija, mielenterveyskuntoutuja
Mitä VALMAn periaatteita voisi hyödyntää laajemmin? KOULUTTAJA: joustavuus ja yksilöllisyys ehdottomasti. Niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa meidän oppilaitokset on vähän jäykkiä monenlaisen erilaisuuden suhteen En tiedä miksi ne onkin niin jäykkiä. Mutta todellakin peräänkuulutan joustavia käytäntöjä ja erilaisia toimintatapoja kaikille. En tiedä mitä pitäis muuttaa, onko se opettajankoulutuksessa, vai mitä tarvittais? VALMA-opettaja, esimies
VALMAn suurin vahvuus/haaste? OPETUSALAN ASIANTUNTIJA : Siinä on vähän niinku kaks puolta, että toisaalta yksilölliset valinnat ja opintopolut on oikeen hyvä asia, mut sitte siin on just se et pitää siin samalla huolehtii siitä, että ollaan osa sitä ryhmää. Et ryhmäytyminen on tosi tärkeetä. Ja aika monelle erittäin tärkeetä. Valtionhallinnon edustaja
Koulutuksen tulokset (1/2) Mitattavat tulokset: siirtyminen ammatilliseen (tai muuhun) koulutukseen työllistyminen kertyneet opintopisteet, kielitaidon alku- ja lopputestaus, jatko-opintoihin siirtyminen, osatutkintojen suorittaminen VALMAn aikana
Koulutuksen tulokset (2/2) Henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen: jokaisen oppijan erilaiset lähtökohdat henkilökohtainen kasvu aktiivisuuden ja rohkeuden lisääntyminen kielitaidon ja opiskeluvalmiuksien kehittyminen
Aktiivisen kansalaisuuden kehittyminen VALMAssa sosio-kulttuurinen taso: sosiaalisen ahdistuksen käsittely, julkinen esiintyminen, ystävystyminen, vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa, ymmärryksen lisääntyminen paikallisesta ja muista kulttuureista, oma hyvinvointi sosioekonominen taso: työelämätaitojen kehittyminen, työnhakutaitojen kehittyminen, henkilökohtaisten tulojen ja menojen hallinta, koulutusvaihtoehtojen ja ammattien tuntemus, tukihakemusten tekeminen juridis-poliittinen taso: oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen, julkisten palveluiden ja paikallisen politiikan tuntemus
Yhteenveto/pohdittavaa Reformin mahdollisuuksien hyödyntäminen? Miten hyvin VALMA on onnistuttu nivomaan osaksi tutkintotavoitteisen koulutuksen jatkumoa? Opiskelijan autonomia vs. vahvat ohjaavat toimet ja tahot Joustavuus ja monipuolisuus vs. hajanaisuus ja sekavuus Seuranta ja vaikuttavuuden arviointi: kerätäänkö palautetta ja dataa tarpeeksi systemaattisesti? Koulutuksen rahoituksen vs. opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen?
Lähteet: Salonsaari, M-E. & Aunola, U. (2017) Valmasta vauhtia. Tilannekatsaus ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta syksyllä 2016. Raportit ja selvitykset 2017: 8. Opetushallitus. EduMAP-haastattelut ja raportit Lisätietoa: www.uta.fi/edumap
Yhteystiedot WWW.UTA.FI/ EDUMAP jaakko.hyytia(at)uta.fi 050 3187 121 paula.kuusipalo(at)uta.fi 050 3187 780