ITSESÄÄTELY VARHAISKASVATUSIÄSSÄ

Samankaltaiset tiedostot
SÄÄTELYTAIDOT. Nina Sajaniemi. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Presentation Name / Firstname Lastname

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Vuorossa stressitön lapsuus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

SOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

- Stressi haltuun- Ammattiliitto Pro/Tanja Luukkanen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Psyykkinen toimintakyky

Oppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Tupakkariippuvuus. Oulu Filha / Kristiina Salovaara

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

IHMINEN ON KANNATETUN KASVATUKSEN LAJI

Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Seminaarin ohjelma. Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan

Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Erilaisuuden tunnistaminen ja sosiaalinen säätely Nina Sajaniemi Kasvatustieteellinen tiedekunta

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Raskaudenaikaiset stressitekijät ja tunnesäätelyn kehittyminen

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät Ihmisenä ihmiselle

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Pelin kautta opettaminen

Luonnosta hyvinvointia

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Psyykkisten rakenteiden kehitys

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Rakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Mielekästä ikääntymistä

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

VAATIVA TYÖ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN NUORTEN LÄÄKÄREIDEN PUHEESSA

Mielenterveys voimavarana

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Transkriptio:

ITSESÄÄTELY VARHAISKASVATUSIÄSSÄ Nina Sajaniemi Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 1

ITSESÄÄTELY ON KUIN HENGITTÄMISTÄ Itsesäätely on elämisen ehto Se on käynnissä koko aika Äärimmäisenä tavoitteena on tasapainon (homeostaasin) säilyttäminen Pohjalla mielihyvä mielipaha Biologiset säätelyjärjestelmät ovat syvällä aivokuoren alle rakennettuja Perusreaktiot ovat samat lajista toiseen makea aiheuttaa mielihyvää, karvas mielipahaa Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 3

TASAPAINOON PYRKIMINEN ON LIIKETTÄ Kaikkien elollisten olentojen pyrkimys on kohti myönteistä ja pois kielteisestä Aristoteles: elämä on liikettä Tasapainotila ei riitä Pitää väistää vaara, voittaa vaara tai välttää vaara Pitää hankkia suojaa, ravintoa pitää saada resursseja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 4

ESIMERKKI AMEBASTA Ameba on taatusti mieletön ja aivoton olento Taito liikkua kohti ja pois Kohti makeaa ja pois happamasta Liike varmistaa elonjäämisen Ja oppimisen

MISTÄ LIIKE ALKAA Sisäisessä tai ulkoisessa ympäristössä tapahtuu havaintokynnyksen ylittävä muutos - homeostaasi heilahtaa Biologinen valpastumisjärjestelmä aktivoituu Stressivasteet syttyvät Aktivoitumisen tavoitteena on käynnistää toiminta Fyysisen vireyden nousu - toimintavalmius Taistele pakene jähmety Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 6

MISTÄ ON KYSE Monimutkainen neurobiologinen tapahtumasarja Mantelitumake hälyttää sympaattinen hermosto aktivoituu (SAM) Adrenaaliinia virtaa elimistöön Fyysinen vireys lisääntyy, aistit ja valppaus tehostuvat, energiaa lihaksille jotakin täytyy tehdä Stressihormoniakseli aktivoituu (HPA) Korstisolituotanto käynnistyy säätely Lyhytkestoinen kortisolieritys (sylkinäytteet), pitkäkestoinen kortisolieritys (hiusnäytteet) Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 7

VALPASTUMISJÄRJESTELMÄ JA TUNTEET Aivotoiminta tuottaa tunteita kehon tapahtumien perusteella vallitsevaan sosiokulttuuriseen ympäristöön sopivalla tavalla Tunteiden edustuma aivoissa on hajautunutta, laajalle levinnyttä Eri tunteille erilaisia aktivoitumisen hahmoja - ihmisellä 10 100 tunteiden nimeä Palautesilmukka oppiminen Mihin tunteet liittyvät ja mitä niistä seuraa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 8

ITSESÄÄTELY JA KÄYTTÄYTYMINEN Valpastumisesta seuranneet tunteet näkyvät käyttäytymisessä Tunnekartan lukemisen ja suunnistamisen taidot Tunteita ja kehon tapahtumia opitaan säätelemään vain vuorovaikutuksessa Kanssasäätelelyn avulla opitaan kulkemaan tunnemaastossa Välillä on kuljettava hankalassa maastossa löytääkseen perille pienet eksyvät helposti Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 9

TOIMINNANOHJAUS ON ITSESÄÄTELYN VÄLINE Kehittyvät toiminnanohjauksen taidot mahdollistavat itsesäätelyn Toiminnanohjaus edellyttää otsalohkojen aktiivisuutta Otsalohkojen hermoverkostojen rakentuminen ja toiminnan jäsentyminen on keskeneräistä läpi koko lapsuuden Stressivasteet lisäävät dopamiinintuotantoa etuotsalohkolla toimita tehostuu Lisääntynyt dopamiinieritys etuotsalohkoilla hyvä maaperä toiminnanohjauksen vahvistumiselle Säädelty stressi on hyvästä Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 10

TOIMINNANOHJAUKSEN OSA-ALUEET Häiriöherkkyyden, impulsiivisuuden ja motorisen levottomuuden ehkäiseminen Rauhoittuminen ja keskittyminen Tarkkaavaisuuden suuntaaminen, ylläpitäminen ja siirtäminen Tarkkaavaisuuden joustavuus Toiminnan aloittaminen, suunnitteleminen ja toteutus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 11

MÄ HALUUUUUN!!!!! Halu on hyvästä aivot tarvitsevat palkitsevuutta (dopamiinia) Aristoteles: Ihmisen on opittava kohtuullistamaan halut Jos ei saa mitä haluaa, niin hälyttää, jos ei osaa, niin hälyttää, jos yhteys toiseen katkeaa, niin hälyttää Toimintavalmius - miten antaa aivoille aikaa jarruttaa reaktioita Elämän laatu riippuu taidosta säädellä tunnekokemuksia tilanteiden edellyttämällä tavalla Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 12

BIOLOGISTEN TAIPUMUKSET ON KESYTETTÄVÄ Biologinen reaktiivisuus - jatkuva heiluriliike ja sen sääteleminen Valmiustila tuntuu epämääräisesti epämukavalta Tyyntyminen tuntuu mukavalta Omien taitojen ylärajoilla toimiminen ja oppiminen ei onnistu ilman valpastumisen aiheuttamaa toimintakäskyä Ihminen ei voi joustaa, oppia uutta tai olla luova jos aivoissa ja elimistössä on jatkuva pakene tai taistele - tila Ihminen ei voi joustaa, oppia uutta tai olla luova myöskään välittömän palkitsevuuden tilassa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 13

SÄÄTELEMISESSÄ TARVITAAN TAHDONVOIMAA Viivästetty mielihyvä epämukavuuden sietäminen ja palkitsevan kokemuksen odottaminen on vaikeaa Biologinen perusviritys liittää palkitsevan kokemuksen varmuuteen turvassa olemisesta Viivästyttämisen vaikeus lisää riksiä Oppimisvaikeuksien kasautumiselle Käytöshäiriöille, sopeutumattomuudelle Liikalihavuudelle, syömishäiriöille Masennukselle Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 14

TEMPERAMETTI Yksiölliset, synnynnäiset ominaisuudet vaikuttavat itsesäätelyn oppimiseen Temperamentin superfaktorit Mieliala (affectivity) - kuinka herkästi lapsi pahoittaa mielensä ja ahdistuu tunteita herättävissä tilanteissa Elämyshakuisuus, kuohuvaisuus, ulospäinsuuntautuneisuus (surgency) kuinka elämyshakuinen, nopeasti syttyvä, impulsiivinen, innostuva ja pulppuava lapsi on Itsekontrolli (effortful control) kuinka hyvin lapsi pystyy jarruttamaan toimintaa, malttamaan mieltään ja keskeyttämään tekemisen sitä pyydettäessä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 15

SUURET YKSILÖLLISET EROT Elämyshakuisuus (impulsiivisuus) merkitsee lisääntynyttä alttiutta palkitsevuudelle Negatiivisten tunteiden hallinta saattaa olla positiivisten tunteiden hallintaa tärkeämpää (Larsen ja Prizmic 2004). Itsesäätelyn tehokkuus heikkenee (toiminnanohjaus pettää), jos välittömänä tavoitteena on tilan nopea helpotus (Pham 2007). Itsekontrollin puute, kielteinen mieliala ja elämyshakuinen temperamenttiprofiili liittyvät kohonneeseen stressiherkkyytteen Kättäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20.11.2018 16

JOITAKIN DAGIS TULOKSIA (KARTOITUS) Elämyshakuisuus ja ulospäin suuntautuneisuus olivat merkitsevässä yhteydessä terveelliseen ruokavalioon (Kaukonen ym.) Ruoan esillepano ja vanhempien esimerkki selittivät yhtyettä Voi olla, että elämyshakuiset lapset ovat muita herkistyneempiä ympäristön ohjaavalle palautteelle Pojilla korkeammat stressihormonitasot kuin tytöillä Vanhemmilla lapsilla on matalammat stressihormonitasot Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 17

LISÄÄ DAGIS-TULOKSIA (KARTOITUS) Äidin korkea koulutustaso oli yhteydessä tyttöjen korkeaan stressihormonitasoon Onko tytöille ylimitoitettuja vaatimuksia pienestä pitäen? Infektioherkkyys oli yhteydessä korkeampiin stressihormonitasoihin Stressin yhteys elimistön immuunipuolustukseen Epäterveellinen ruokavalio oli yhteydessä korkeampiin stressihormonitasoihin Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 18

ENSIMMÄISIÄ HAVAINTOJA DAGIS- INTERVENTION ALKUTILANTEESSA * p< 0,05, ** p<0,01 Kortisoli 1. arvo Kortisoli 2. arvo Ikä Ryhmän lapsimäärä Toiminnanohjauksen aloitteisuus sukupuoli r -0,086* -0,086* -0,88* 0,112** p 0,043 0,040 0,036 0,007 N 555 575 570 577 r 0,128** - -0,098* 0,147** p 0,004-0,024 0,001 N 515-530 536 Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 19

IHAN ALUSTAVIA TULOKSIA INTERVENTION ALKUTILANTEESSA - TYTÖT JA POJAT Poikien kortisolitasot korkeammat kuin tyttöjen Pojat enemmän häiriöherkkiä, impulsiivisia, motorisesti levottomampia kuin tytöt Pojat olivat epäkypsempiä kuin tytöt tarkkaavaisuuden suuntaamisessa, ylläpitämisessä ja siirtämisessä Pojilla tyttöjä enemmän vaikeuksia toiminnan aloittamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 20

60 10 1.2 N, 24 57 18 E Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 21