KOULUNKÄYNTIKYKY Anita Puustjärvi lastenpsykiatri, vs osastonylilääkäri, linjanjohtaja, KYS
OPPIVELVOLLISUUS JA KOULUNKÄYMINEN Perusopetuslaki 25 : Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia koulunkäynnin onnistumisella on suuri merkitys lapsen kokonaiskehitykselle ja tulevaisuudelle käsitys itsestä oppijana ja oppilaana tulevaisuuden suunnitelmat syrjäytymisen riski
MILLÄ EVÄILLÄ KOULUUN? taidot ja valmiudet haasteet kokemukset terveys koulu opettaja asenne oppilaisiin opetus vaatimukset olosuhteet kaverit koti vanhemmat asenne koulunkäyntiin huolenpito lapsesta vapaa-aika harrastukset pelaaminen
OPETTAJA OPETTAA, OPPILAS OPIN SAA? koulussa lapsi oppii lukemaan, laskemaan, etsimään ja soveltamaan tietoa opiskelutaitoja ryhmässä toimimista tunnetaitoja sosiaalisia taitoja oman osaamisen arviointia selviytymisen strategioita (hyviä, huonoja) opetussuunnitelma ja piiloopetussuunnitelma opetetut ja omaksutut taidot
kykyä oppia asioita ja omaksua tietoa ja taitoja olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa huolehtia ikätasoisella tavalla tavaroista ja tehtävistä toimia ryhmässä ottaa vastaan ohjausta = kykyä toimia tilanteeseen ja ympäristöön sopivalla tavalla ei pysyvä ominaisuus MITÄ ON KOULUNKÄYNTIKYKY? vrt aikuisen työkyky
MITEN LAPSI PEREHDYTETÄÄN KOULUNKÄYNTIIN JA OPPILAANA OLEMISEEN?
AIVOJEN KEHITYKSESTÄ otsalohkon hitaan kypsymisen vuoksi lasten ja nuorten kyky säädellä tunneilmaisujaan, hillitä käyttäytymistään ja arvioida tekojensa seurauksia on puutteellinen aikuisen tiedonkäsittelykyky saavutetaan ärsykkeiden karsimisen osalta noin 14- vuotiaana, prosessointinopeudessa noin 15- vuotiaana ja työmuistissa noin 19 vuoden iässä
toiminnanohjauksen taitojen kehittyminen (alkuperäiskuva Tarja Seppälä 2017, muokattu) vastuunotto mahdollinen KYKY ITSENÄISEEN TOIMINTAAN Joko olet tehnyt läksyt? stressi vaikuttaa tuen tarpeeseen ja toimintakykyyn TOIMINTA AIKUISEN OLLESSA TAUSTALLA KÄYTETTÄVISSÄ lapsi hyödyntää aiemmin opittuja menetelmiä aikuinen ohjaa ja auttaa tarvittaessa TOIMINTA AIKUISEN OHJAUKSESSA/TUELLA aikuinen ohjaa ja kannustaa lasta toiminnassa lapsi opettelee taitoja ja tukimenetelmien käyttöä, opettelee ottamaan vastuuta tekemisestä TOIMINTA AIKUISEN KANSSA YHDESSÄ aikuinen opettaa toimintamalleja ja tukimenetelmien (esim. kuvat, ääneen ajattelu jne) käyttöä lapsen kanssa yhdessä toimiessaan Tee läksyt, olen keittiössä jos tarvitset apua Voit aloittaa tästä tehtävästä Katsotaanpa, miten tämä tehdään PUOLESTA TEKEMINEN (vastuu toteutumisesta on aikuisella) taidot riittämättömät tai eivät käytettävissä voi olla tarpeen huonon toimintakyvyn, iän tai arjen sujuvuuden vuoksi ei tue pitkään Anita jatkuessaan Puustjärvi taitojen 2018 kehittymistä
SOPIVA VAATIMUSTASO sopivat haasteet tukevat toimintakykyä, liialliset eivät haastavasta tehtävästä suoriutuminen vahvistaa itsetuntoa ja on palkitsevaa tarvittavista ohjeista ja taidoista on huolehdittava toimintakulttuuri kuinka itsenäistä toimintaa odotetaan? miten lapsen käytös tulkitaan?
LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN
TOIMINTAYMPÄRISTÖLLÄ ON MERKITYSTÄ olosuhteet voivat aiheuttaa stressiä melu, muutokset, kiire, häiriötekijät ja liialliset ärsykkeet ryhmän toiminta ja ilmapiiri vaikuttavat mm opiskelumotivaatioon aikuisten asenteet, toiminta ja keskinäiset välit vaikuttavat lapsiin vain turvallinen mieli voi oppia oma paikka tuttu ryhmä toistuvuus ja ennustettavuus toiminnoissa (päiväjärjestys jne) ennakointi (ennakkovalmistelu, ohjeistus, ohjaaminen, suunnitelmat riskitilanteisiin) selkeys (säännöt) ja johdonmukaisuus aikuisten rauhallisuus
YHTEISÖÖN KUULUMINEN ON TÄRKEÄÄ 4-5-luokkalaiset: 4 % oppilaista ei koe olevansa tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä
MOTIVAATIO motivaatio vaikuttaa mm. keskittymiseen, oppimiseen ja käyttäytymiseen kiinnostava ja sopivasti haasteellinen tekeminen/päämäärä herättää yleensä myös motivaation koulua aloittavat ovat yleensä hyvin motivoituneita koulun käymiseen entä myöhemmin? kouluterveyskysely 2017, 4-5-luokkalaisten kouluinnostus
oppimisen ja koulunkäynnin vaikeudet vaikuttavat psyykkiseen oireiluun tai jopa aiheuttavat sitä KOULU JA MIELENTERVEYS psyykkiset häiriöt voivat ilmetä oppimisessa koulunkäymisessä kyvyssä toimia ryhmässä ja noudattaa sääntöjä sosiaalisissa suhteissa
JOS koulunkäyntiin liittyy toistuvia epäonnistumisia tuki vaikeuksissa on riittämätöntä (oppimisvaikeudet jne jäävät tunnistamatta tai asianmukaista tukea ei järjestetä) koulun asenneilmepiiri on epäsuotuisa oppilaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus on negatiivista syntyy antisosiaalisia vertaissuhteita koulun menettelytapoja käytetään väärin siirtymät kouluasteelta toiselle epäonnistuvat rikollisuuden riski lisääntyy! Äärelä T Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61671
Kosola S. Tavallisten nuorten tavalliset vaivat: kenen niitä tulisi hoitaa ja millä resursseilla? DUODECIM 2018;134(8):837-9 Anita Puustjärvi 2017
LASTEN PSYYKKISISTÄ HÄIRIÖISTÄ 15 25 %:lla lapsista ja nuorista on ollut jokin diagnoosikriteerit täyttävä psykiatrinen häiriö kuluneen kuuden kuukauden aikana lähetteiden määrä on noussut huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana koko maassa kausivaihtelu on vähentynyt tavallisimpia ovat neuropsykiatriset häiriöt, masennus ja ahdistuneisuushäiriöt sekä erilaiset käytösoireet kielen kehityksen viive, kielelliset erityisvaikeudet ADHD Aspergerin oireyhtymä
PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN TAUSTATEKIJÄT monitekijäinen tausta, jossa perimällä on suuri merkitys ympäristötekijät vaikuttavat oireiden ilmenemiseen stressitekijät voivat laukaista tai ylläpitää oireilua oireiluna näkyvä käytös voi olla paras mahdollinen yritys sopeutua (sietämättömään) tilanteeseen tai selviytyä siitä ei aina ole yksilön ongelmista johtuvaa
YKSI OIRE, MONTA MAHDOLLISTA SYYTÄ hankala olo riittämättömät säätelytaidot sietämätön tunne sietämätön tilanne raivokohtaus (opittu) selviytymistapa hyväksi havaittu tapa tavoitteen saavuttamiseksi traumakokemuk set, altistavat ominaisuudet provokaatio hyväksynnän hakeminen
OIREILUUN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA KOULU opetussuunnitelma ja -menetelmät tukitoimet resursointi ryhmäkoot tilaratkaisut ARJEN SUJUVUUS struktuuri arjen hallinta ennustettavuus turvallisuus LAPSI kehityksen viiveet säätelytaidot traumat psyykkiset häiriöt somaattiset sairaudet VANHEMMAT vanhemmuuden ongelmat parisuhteen ongelmat psyykkiset ja somaattiset sairaudet päihteiden käyttö
lapsen säätelyhäiriö ERI TEKIJÖIDEN YHTEISVAIKUTUS VOI OLLA MERKITTÄVÄ vihamielinen kasvatustapa/puuttuva positiivinen vanhemmuus ADHDoireet levoton ympäristö riittämätön ohjaus käytöshäiriöriski kasvaa oppimisvaikeudet riittämätön tuki epäsosiaaline n ympäristö
PSYYKKISEN HÄIRIÖN ARVIOIMINEN laaja-alainen tilannekartoitus oireet, kehitys, vahvuudet, toimintakyky eri ympäristöissä elämäntilanne vanhemmuus ja kasvatukselliset menetelmät koulun tukitoimet ja ryhmän tilanne aiemmat tutkimukset ja hoidot tarvittavat erotusdiagnostiset tutkimukset (somaattiset ja muut, esim puheterapeutin, toimintaterapeutin, psykologin tutkimus) kyselylomakkeet koti/koulu/pk-käynti
KUNTOUTUKSEN JA HOIDON PERUSPERIAATTEET perustana on huolenpito hyvinvoinnista (riittävä uni ja liikunta, monipuolinen ravitsemus, myönteiset vuorovaikutussuhteet) ja arjen sujuvuus tukitoimet (pedagogiset ym) tulisi käynnistää viivyttelemättä lähete = kutsu yhteistyöhön erilaisten hoito/kuntoutusmuotojen tarve ja kuntoutuksen tavoitteet ovat yksilöllisiä eri perheenjäsenten hoitojen ja erilaisten tukitoimien koordinointi on tärkeää tavoitteena on toimintakyvyn koheneminen Anita Puustjärvi 2018 tukitoimet psykososiaaliset lääkehoito
MILLOIN OSASTOHOITOA? jos oireita/häiriötä ei voida hoitaa avohoidossa tai tarvitaan intensiivisempää hoitoa osastopäivän hinta kunnalle 700-1100 euroa + sairaalakoulun lasku kiireellistä osastohoitoa voidaan tarvita, jos esiintyy akuuttia itsetuhoisuutta psykoottisten oireiden nopea vaikeutuminen vaikea-asteinen ja tuhoava käytöshäiriö kriisitilanne, jossa vakavaa psyykkistä oireilua kiireetön jakso, jos tarvitaan arviointia osasto-oloissa vaikeita käytösoireita tai neuropsykiatrisen, mieliala- tai ahdistushäiriön tai psykoosin oireita haasteena saavutetun hoitotuloksen siirtäminen arkeen
HOITO ON VAIN YKSI OSA KOKONAISUUTTA huomio kiinnitetään usein tähän promootio preventio hoito ja tukitoimet ylläpito
TAITOJA ON HARJOITELTAVA TOISTUVASTI JA ARJESSA
TAVOITTEEN ASETTAMINEN ON TÄRKEÄÄ taitojen kehitys tapahtuu vaiheittain tarvitaan sekä pitkän aikavälin tavoitteita (päämäärä) että välitavoitteita tavoitteeseen voi päästä useita eri reittejä ja käyttäen eri menetelmiä
AIKUINEN ON VASTUUSSA MUUTOKSESTA lapsi reagoi aikuisen viesteihin (erityisesti ei-kielellisiin) malli ja tunnetila oletukset ja itseään toteuttavat ennusteet aikuisen kyky säädellä tunteitaan ja käyttäytymistään on mahdollista, että aikuinen tulee provosoineeksi lasta (vahingossa, ajattelemattomuuttaan, tahallisesti) oman toiminnan muuttaminen vaatii työtä, mutta on mahdollista
KOULUNKÄYNTIKYKY ON MONEN TEKIJÄN SUMMA ryhmän tilanne lapsen tilanne tukitoimet stressitekijät määritelmä, asenteet, odotukset koulunkäyntikyky arvion merkitys ja seuraukset
KOULUNKÄYNTIKYKYINEN? somaattiset ja psyykkiset häiriöt voivat vaikuttaa koulunkäyntikykyyn diagnoosi ei kuitenkaan määritä toimintakykyä olennaista on toimintakyky tarjolla olevassa kouluympäristössä koulunkäyntikykyä ei voi arvioida pelkästään diagnoosin, käyttäytymisen tai oireen perusteella!
KOULUNKÄYNTIKYKY hyvä koulunkäyntikyky: koulunkäynti onnistuu, energiaa riittää muuhunkin osittainen koulunkäyntikyky: tarvitaan koulun (ja muita) tukimuotoja alkaa ilmetä stressi- tai käytösoireita oppiminen vaatii ponnistelua ja vie voimavaroja riittämätön koulunkäyntikyky: opiskelu ei onnistu tai vaatii kohtuuttomasti ponnistelua tukitoimet eivät riitä, auta tai niistä kieltäydytään akuutti kriisitilanne, psyykkinen tai somaattinen sairaus kun käyttäytymisestä/oireista on vaaraa itselle tai toisille
KOULUNKÄYNTIKYVYN ONGELMAT JA MAHDOLLISIA SYITÄ POISSAOLOT KÄYTÖS- OIREET TUNNEOIREET ahdistus masennus traumakokemukset sosiaalisten tilanteiden pelko neuropsykiatriset häiriöt oppimisvaikeudet masennus, ahdistus traumakokemukset masennus ahdistus traumakokemukset neuropsyk oireet oppimisvaikeudet kiusatuksi tuleminen perhetilanne muu mielenkiintoisempi tekeminen motivaation puute (minäkuva, oppimisen ongelmat, toivottomuus) stressi kontekstuaaliset tekijät perhetilanne, kaltoinkohtelu ryhmäpaineet ja odotukset provokaatio stressi perhetilanne ihmissuhteet kuormitus
kehittämisehdotus 12: Oppilaan koulunkäyntikyvyn arvio tehdään opetuksen järjestäjän toimesta moniammatillisesti. jatkotoimenpiteet suunnitellaan moniammatillisesti
ARVIOINNIN ELEMENTIT
Oppilaan terveydentila Elämäntilanne huolenpito stressi Opiskeluympäristö, ryhmä ja ops Oppilaan voimavarat ja vaikeudet Oppilaan taidot ja toimintakyky Koulun- käynti- kyky muut tekijät oppilaan motivaatio opettajan jaksaminen Opetuksen toteutus ja tukitoimet Koulun saama tuki ja ohjaus
OLENNAINEN KYSYMYS mitä koulunkäyntikyvystä on olemassa ja mitä puuttuu? oppilaalla on aina oikeus saada perusopetusta! ulkopuolisen toimijan havainnoista voi olla apua järjestelyjä mietittäessä (konsultoiva opettaja, koulupsykologi, kuraattori tms)
KOULUNKÄYNTITAUKO VOI OLLA TARPEEN, JOS lapsi ei jaksa opiskella (esim. vakava masennus, anoreksia, muu jaksamiseen vaikuttava ongelma) sairauden hoito sitä vaatii (syöpähoidot, joskus lääkitysmuutokset) ajatukset ovat muualla (kriisitilanne, esim. läheisen menetys) ryhmän tilanne on kärjistynyt (mutta on tarkoin mietittävä, mitä sille tehdään tauon aikana) mutta ei opettajan väsymyksen vuoksi (siis oppilaan koulutauko)
VAIHTOEHTOJA, KUN KOULUN KÄYMINEN EI ONNISTU pedagogiset järjestelyt, koulupäivän lyhentäminen kotiin viety opetus sairaalaopetuksen tuki muut tuki- ja hoitomuodot, sosiaalitoimen tukimuodot sairauden hoito sairausloma, jos tarpeen sairauden vuoksi perusopetuslaki ei tunne oppilaan sairauslomaa kenen tarpeeseen sairausloma vastaa? mitä hoitoa ja muutoksia koulussa tarvitaan, jotta koulunkäynti voisi jatkua? määräaikainen erottaminen koulusta (rehtorin päätös) miten koulunkäynti järjestetään? (vanhemman oppilaalle anoma vapautus koulunkäynnistä)
RIITTÄÄKÖ KOULUN KUNTO? onko koulussa mahdollisuus vastata erilaisten lasten tarpeisiin pedagogisin ja ohjauksellisin keinoin? kolmiportaisen tuen asteet ja niiden soveltaminen millaiset ovat resurssit? asenteet ja arvot? pedagogiset menetelmät? yhteistyösuhteet vanhempiin, muihin tahoihin? miten on varauduttu kriisitilanteisiin? entä millaista tukea opettajat ja ohjaajat saavat? mikä on aikuisten jaksaminen?
MIHIN SUUNTAAN TUETAAN? haluan kouluun! koulunkäynnin onnistuminen huomataan vahvuudet ja asiat, joissa tarvitaan tukea ympäristöä muokataan, jotta oppilas voisi onnistua ratkaisuja on mahdollista löytää mitä voisimme tehdä, jotta oppilas voi jatkaa? haluan pois koulusta koulusta pois huomataan vaikeudet ja ongelmat oppilaan pitäisi muuttua tilanteen ratkaiseminen kuuluu jollekulle muulle, jossain muualla mitä voisimme tehdä, jotta oppilas saadaan muualle?
MITEN TOIVOISIN TOIMITTAVAN, JOS KYSEESSÄ OLISI OMA LAPSI?