Talouarvio 2009 Talouuunnitelma 2009-2011 2011 Kunnanvaltuuto 17.12.2008 Siällyluettelo Sivu Budjetin eipuhe, kunnanjohtaja Eko Juntunen 3-4 Kunnan perutehtävä ja viio 5-6 Strategiat. 7-11 Talouarvio ja talouuunnitelma 12-25 Kuntakonernin tavoitteet 13-15 Invetoinnit 26-31 Kunnanhallitu 32 Kh, Elinkeinopalvelut.33-34 Makuouudet 35-36 Kh, Hallinto- ja taloupalvelut 37-38 Kh, Maaeutulautakunta 39-42 Kh, Soiaalipalvelut 43-46 JIK-Tilaajalautakunta 47-48 Koulutulautakunta, varhaikavatu 49-53 Vapaa-ajan lautakunta 54-57 Tekninen lautakunta 58-61 Kunnallitekniet palvelut, tulolakelma 62 Ammatillinen aikuikoulutukeku.. 63-69 Virat ja toimet.. 70-75 Talouarvioaetelma 76-80 Talouarvion täytäntöönpano-ohjeet.. 81-85 Liitteet 86-87 Jalajärven kunta
Eko Kalevi Juntunen kunnanjohtaja Synkät pilvet talouden taivaanrannaa nyt tarvitaan malttia päätökentekoon! Nopea globaali kriii Sykyllä Yhdyvalloita alkanut taloukriii levii hyvin nopeati kanainväliiin finanipiireihin. Rahajärjetelmän ukottavuuden takaamieki valtiot kaikkialla maailmaa joutuivat antamaan vakuutukia pankeille. Uudet ja iännättömät rahoituintrumentit ekä 1990-luvulta alkaen kiihdytetty kiinteitöjen arvonnouu aiheuttivat enin kiinteitöjen hinnan kohoamien huippukorkeukiin. Aunto- ja yrityluottoja myytiin edelleen n. hieman rikiinä, mutta hyvätuottoiina ijoitukina, jolloin lainanottajan liäki myö ijoittajat joutuivat kriiin makumiehiki. Valtiot pankkien takuumiehinä Akuuttikriii aatiin hallittua valtioiden antamilla takaukilla ja luottamu pankkeihin on palautunut vähitellen niin aiakkaiden kuin toiten pankkienkin kekuudea. Kriii herätti kuitenkin nopeati epäukon kanantaloukien kehitykeen. Nyt näyttää iltä, että kanainvälinen talou on verkotoitunut tiiviiki kokonaiuudeki. Niinpä kaikki kekeiet taloudet ovat ajautumaa taantumaan, toiet kiinteitökeinotteluta tai ijoitutoiminnata johtuen, mutta vähitellen myö reaalitalouden kautta, koka millään maailman kolkalla ei ole kyyntää. Kavuennuteet taittuivat taantumaki Kun vielä kevättalvella kavuennuteia liikuttiin 2 3 % BKT tienoilla, yykuua ennuteet olivat 1,0 1,8 % välillä. Kanainvälinen valuuttarahato ennuti viimeki marrakuun alua vain 0,5 % kavua Suomelle. Koko maailman talouden kavun arvioitiin olevan 2,2 %. Viimeaikaiet irtianomiilmoituket ooittavat, että kriii on vata alkamaa ja iirtymää tavallien ihmien arkeen. Tämä näkyy työttömyytenä, makuvaikeukina ja henkilökohtaiina ongelmina. Siki on oletettavaa, että yleenä poitiivinen kavu alkaa olla lähe mahdotonta. Tietenkin amalla, kun pelkäämme pahinta, toivomme parempia aikoja. 3
Nyt tarvitaan malttia Kuntataloudea on otettava todeta kanainväliet ja kanalliet ennuteet. Julkien ektorin korkeat palkankorotuket viime vuonna loivat poitiiviia ja myönteiiä odotukia. Nyt on pytyttävä realitieti ja ennakoivati toteamaan nopean taloukäänteen aiheuttamat muutoket eni vuodelle. Tämä tarkoittaa itä, että kulutuken kavu pitää aada pidettyä mahdolliimman pienenä, jotta rahat riittävät nykyienkin palvelutaon äilyttämieen. Nyt on kekityttävä laittamaan hyvään kuntoon ynnytetty JIK-liikelaito ja viemään eteenpäin innovatiiviia uuditukia, jotka liäävät vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Invetoinneia Jalajärven kunta ennakoi tulevaa taantuvaa taloukehitytä aloittamalla kahden vuokratalokohteen rakentamien tänä vuonna. Pääoa rakennutyötä tapahtuu eni vuoden aikana. Jalajärven kunnan on otettava huomioon, että illä on lähitulevaiuudea edeä uuria invetointeja, illä Kivitönkylän riteyalueen tieuunnittelu aadaan valmiiki mahdollieti eni vuonna. Tämä aiheuttaa kunnalle arviolta 4 5 miljoonan euron invetoinnit johtuen paikalliteiden ja kevyenliikenteen väylien rakentamieta. Alueella käynnityy myö aemakaavatyö, ja toivottavati iitä muodotuu houkutteleva yritytoiminnan alue. Se kuitenkin vaatii myö infratruktuurin invetointeja. Kunta on käynnitänyt yrittäjien kana yhteityön, jolla pyritään notamaan kunta kavu-uralle. Konkreettiina toimenpiteinä tehdään kunnan brändin kirkatamieki yhteinen markkinointikampanja ekä elvitetään mainopylonin rakentaminen 3-tien varteen kekutaajaman kohdalle. Kunta pitää tonttitarjonnan hyvänä ja valmitelee Kantoniemenmäen kaavoituta. Huolimatta edeä olevita vaikeita ajoita on ukottava tulevaiuuteen. Menety myö tulevaiuudea yntyy vain tekemällä, ei odottamalla. 4
PERUSTEHTÄVÄ Jalajärvellä ihimiille maharollitetahan paremmat elämien erellytyket ku muolla. Me pirämmä huolta ittetämmä ja toiitamma. Yleenä me ei tarvita muita, mutta oaamma teherä yhteityötä tarvittae. 5
VISIO Jalajärvi on ennakkoluulottoman, ittellien ja yrittävän ihmien kunta. Se tarjoaa kuntalaiille tehokkaati tuotetut laadukkaat perupalvelut, joiden kehittämieen kuntalaiet voivat oallitua. Jalajärvi on aktiivinen auinkunta ja tarjoaa aukkailleen virikkeellien ja avaran auinympäritön. Jalajärven ijainti runkoteiden 3 ja 19 riteykohdaa antaa erinomaiet kehittämimahdolliuudet kanainvälityvälle yritytoiminnalle. 6
Oaamien ja uuditumien trategiat Tavoite: Pidämme huolta työntekijöiden oaamieta ja ammattitaidota ekä kyvytä vatata tulevaiuuden haateiiin. Strategia: 1. Koulutu ja palkiteminen onnitumieta palkiteminen johtamien tukena työntekijöiden erityioaamien hyödyntäminen oaamirekiterin avulla työkierto ja uudelleen kouluttaminen oppiopimutoiminnan käyttö 2. Kehity- ja tulevaiuukekutelut 3. Houkutteleva työnantaja Henkilötön kehittäminen ja iäinen kouluttaminen avautuviin vakaneihin Kannutavan palkkauken käyttöönotto toiminnan tehotamien tukemiea Aloitepalkkiot, ideapalkkiot, innovaatioita ja kehityideoita palkiteminen Tavoitteita ja tulokita tiedottaminen Kehitykekutelut, tavoite- ja tulokekutelut. Hyvä iäinen vietintä ja tiedottaminen 6 7
Talouden trategiat Tavoite: Kunnan talou on taapainoa ja aukkaiden veroraitu kohtuullinen. Kunta voi tehdä kohtuulliet invetoinnit, lyhentää lainat ajallaan ekä kattaa tarpeelliet poitot. Kunta optimoi aukkaiden hyvinvoinnin tuottamalla mahdolliimman uuren hyvin voinnin mahdolliimman pienin kutannukin. Strategia: 1. Liää tuloja ja vähemmän menoja Ennakoiva reuriohjau (palvelut, eurot, henkilötö, tilat) Kutannutehoka toiminta (euroa/auka, euroa/työntekijä, euroa/ uorite, euroa/neliöt) 2. Hyvinvoinnin ubjektiiviet ja objektiiviet mittarit 3. Menetyvä elinkeinoelämä tuo liää tuloja, aukkaita ja hyvinvointia Tulorahoituken riittävyy Tp 2007 Tpe 2008 Ta 2009 T2010-2011 Toimintakate, milj.e -32,6-34,4-37,7-37,7 Vuoikate, milj.e 7,5 3,3 1,8 1,8 Toiminnan tulo, milj.e 5,4 0,9-0,3-0,3 Tuloveroproentti, % 19,5 19,5 19,5 19,5 Velkaantumiate, % 39,7 32 30 30 Invetointien tulorahoitu, % 131,2 63 69 69 Toimintatuotot/-kulut, % 22,9 25 23 23 6 8
Toiminnalliten proeien trategiat Tavoite: Koko kunnan palveluproeien ennakkoluuloton kehittäminen. Laadukkaat palvelut tuotetaan laadukkaati ja vaikuttavati. Toiminnan järjetäminen punnitaan huolellieti toiminnalliita ja taloudelliita lähtökohdita. Strategia: 1. Vaihtoehdot palvelujen ja hallinnon järjetämieki 2. Tehdään palvelutaopäätö palveluiden järjetämietä 3. Ulkoitaminen Tautojen elvity Laadun varmitu Riittävä kilpailu 4. Budjetin kokonaiuuden iäitäminen Jatkuva palveluntuotantovaihtoehtojen elvittely hallintokunnittain - toiminnan tehotaminen toimintatapoja muuttamalla - vertailu naapurikuntiin - iäinen kekittäminen -yhdity - liikelaito -ulkoitu Yhteityöelvityket JIK-perupalveluliikelaitokuntayhtymän onnitunut liikkeellelähtö ekä laaduka ja tehoka toiminta. Budjetin toiminnan ja talouden tavoitteiden muuttaminen ykikkötaon tavoitteiki - raportointi, analyointi, reagointi ja tiedottaminen 6 9
Aiakkuutrategiat Tavoite: Palveluiden kehittämieä otetaan huomioon kanainvälityvän, muuttuvan toimintaympäritön ja aiakakunnan tarpeet. Ihmiillä on valta ja vatuu omata elämätään. Aukata tuetaan oikea-aikaiella palvelulla, joa korotuu kohdennettavuu, tarveohjau, määräaikaiuu, uunnitelmalliuu, arvioitavuu ja läpinäkyvyy. Strategia: 1. Aiakata tuetaan itenäieen elämään palvelut tarpeen mukaan aiakkuuden määräaikaiuu ja uunnitelmalliuu 2. Hyvät palvelut ja palvelukäytännöt kyyntä ja tarjonta mitoituken peruteena palvelulupau kunnan tarjoamita palveluita Palvelulupauket Lakiääteiten palvelujen määrittely ja tiedottaminen Selvitetään ja analyoidaan aiakkaiden palvelujen käyttö elämän eri vaiheia. 6 10
ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Vetovoima Kunnan ja yrityten yhteimarkkinointi Yrittäjyyteen kannutaminen Hyvät perupalvelut, joutava päätökenteko Yritytoiminta, työpaikat Alkutuotannon kehittäminen Jalotava korkean oaamien teolliuu Sijainnita hyötyvien toimintojen kehittäminen Työvoiman koulutu Yrittäjyykavatuken kehittäminen Työharjoittelupaikat JAKKin koulutu- ja kehittämipalvelut Valtateiden liikennevirrat Jalajärven ijainnin hyödyntäminen Logitiikkaoaamien kehittäminen Vietintä ja markkinointi Aktiivinen tiedottaminen ja lehditöuhteiden hoitaminen Erottuminen Jalajärvi-brändi Siäinen vietintä, kanalaitiedottaminen Seutuyhteityön hyödyntäminen Aukatrategiet toimenpiteet Vuokra-auntojen liääminen aukaluku kavuun Uuien auntoalueiden rakentaminen Senioriaumien kehittäminen 11
Talouuunnitelma TALOUSSUUNNITELMA Kunnan alue, väetö ja työpaikat Jalajärven kunta ijaitee Etelä-Pohjanmaalla, Läni-Suomen lääniä. Naapurikuntia ovat Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Kihniö, Parkano ja Karvia. Kunnan kokonaipinta-ala on 829,9 km², jota maapinta-ala on 821,5 km². Maakuntajaoa kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kunta kuuluu myö Suomenelän alueen kuntiin. Seinäjoen eutu on yhtei-toimintaalue, jonka muodotavat Seinäjoen ja Kurikan kaupungit ekä Ilmajoen, Jalajärven ja Lapuan kunnat. Kunnan väkiluku 1.1.2008 oli 8495. Jalajärven kunnan ammatia toimivan väetön määrä v. 2006 oli 3440, jota alkutuotannoa toimivia on 23,4%, jalotuelinkeinoia toimivia 23,4% ja palveluia toimivia 51,4 %. Työpaikkojen määrä kunnaa on n. 3118 ja nettopendelöinti n. -200. Työvoima- ja elinkeinokekuken työvoimatilaton mukaan Jalajärven työvoiman määrä on 3794 henkilöä. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kanataloudella on takanaan viidentoita vuoden kavuputki. Laman jälkeen talou on kavanut kekimäärin 3,6 % vuodea. Vuonna 2008 kanantaloudeamme tuotetaan tavaroita ja palveluita 1,7 kertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna. Korkeauhdanne on taittunut ja taloukavu on tänä vuonna nopeati hidatumaa. Kanainvälien talouden kehity vaikuttaa viennin hidatumieen ja rahoitumarkkinoiden häiriöiden johdota kanantalouden ennutettua heikompaan kehitykeen. Kuntatalou vuoina 2008 2009 Kuntien talouden neljännevuoitilaton mukaan kuntien toimintamenot kavoivat kuluvan vuoden enimmäiellä vuoipuolikolla 8 % verrattuna edellien vuoden vataavaan ajanjakoon. Kunta-alan neuvottelutuloket virka- ja työopimukita ovat nopeuttaneet merkittäväti kunta-alan palkkaumman kavua. vuoden 2007 viimeietä neljänneketä alkaen. Vuonna 2007 kuntaalan palkkaumma kavoi 4,2 %. Sopimukorotuten taon ja ajoituken ohella mm. liukumat ja työpanoken muutoket vaikuttavat eni vuoden palkkaumman kavuun. Kunta-alan anioindeki kohoaa vuonna 2008 kekimäärin 5,3 %. Eni vuonna palkkaumman kavuvauhti hidatuu opimukorotuten johdota. Anioindeki kohonnee kuitenkin 3,7 % eni vuonna. Kunta-alan palkkaumman arvioidaan kavavan myö henkilötön liäyken ekä rakennemuutoten johdota. Kunta-alan kutannutao kohoaa tänä vuonna melko nopeati verrattuna viime vuoien kehitykeen. Eimerkiki perupalvelujen hintaindekillä mitattuna kekimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuoina 2003-2007 noin 3 %. Tänä vuonna kutannutaon arvioidaan nouevan 4,7 %. Eni vuonna perupalveluiden hintaindekin ennutetaan kohoavan 3,2 %. 12
Konerni KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Tytäryhteiöt ja kuntayhtymät Konernitilinpäätökeen yhditetyt (kpl) Kiinteitö- ja auntoyhtiöt 8 Muut yhtiöt 3 Säätiöt 1 Kuntayhtymät 5 Yhteenä 17 Oakkuuyhteiöt A Oy Pukanrivi Jalajärven Pankkitalo Yhteenä 2 kpl Kuntakonerni (YLI 50%) KUNTAKONSERNI (Yli 50%) LÄMPÖ URHEILU- OY HALLI OY 97,7% 96 % UIMA- HALLI OY 86,3 % KUNTAYHTYMÄT * JIK * EP SHP * EPL * ESKOO * SEINÄJOEN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ * VALTUUSTO/ HALLITUS * JIK-TILAAJA- LAUTAKUNTA * SIVISTYS * VAPAA-AIKA * TEKNINEN JALASJÄRVI (EMO) JAKK Kunnallinen liikelaito SÄÄTIÖT * AJO- HARJOIT- TELURATA- SÄÄTIÖ 80 % AS OY KETO- TIE 100% AS OY JOKI- PIINTIE 90,44% KIINTEISTÖYHTIÖT & ASUNTO-OSAKEYHTIÖT KI OY HAUTI- AISEN- TIE 100% KI OY PEN- TIN- LAMMI 100% KI OY PUS- KAN- PUISTO 100% KI OY ANTU- RA- RIVI 100% KI OY JALAS- PISNES KI OY LIIKE- RATI 100% 68,77% 13
Konerni KUNTAKONSERNI, tytäryhteiöjen tavoitteet Valtuuton talouarvioa tytäryhteiölle hyväkymät toiminnalliet ja taloudelliet tavoitteet, jotka raportoidaan kunnanvaltuutolle oavuoikatauken 1-7 ekä tilinpäätökertomuken 31. 12. yhteydeä. Liäki uppeampi raportointi kunnanjohtajalle neljännevuoittain. Kuntalain mukainen kunnallinen liikelaito JAKK liikelaito Henkilötö 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vakituiet 147 201 241 236 230 230 Määräaikaiet, ijaiet 62 45 44 49 55 55 Yhteenä 209 246 285 285 285 285 Muuto/kehity +/- 37 39 0 0 0 Perutelut: Henkilötön muuto/kehity Määräaikaiten työuhteitten ouutta pyritään liäämään. JAKK Muuto/ TP 2007 TPe 2008 TA 2009 Tunnuluvut Kehity Liikevaihto/hlö 72 600,00 75 000,00 77 000,00 2 000,00 Liikevaihto 17 860 400,00 21 558 000,00 21 950 661,00 392 661,00 Tilikauden tulo 336 787,00 150 000,00 115 891,00-34 109,00 Sij. pääoman tuotto % 2,00 1,50 1,50 0,00 Omavaraiuuate % 73,40 70,00 70,00 0,00 Quick Ratio 2,83 2,00 2,00 0,00 Myyntiaamiten kierton. 35,60 30,00 30,00 0,00 Otovelkojen kiertonop. 35,80 32,00 32,00 0,00 Opikelijatyöpäivät 155 759,00 185 000,00 187 000,00 2 000,00 Henkilömäärä 246,00 285,00 285,00 0,00 Perupääoman korko % 2,00 2,00 30.11.2009 Euribor 12kk+ 0,1 Toimipaikkojen lkm 8,00 10,00 11,00 1,00 Liikevaihto /otp 114,60 116,50 116,75 0,25 Liikevaihto /m 2 961,00 1 016,00 1 033,00 17,00 Perutelut: Toiminnan laajuuden muuto/kehity v.2009 Poriin mahdollieti uui toimipite. Kunnalle makettava ijoitetunperupääoman korko on tällä hetkellä 2%. Kunnanvaltuuto päättää pidetäänkö v.2009 korko-% amana. Valtuuton hyväkymät itovat erät JAKK:n talouarvioa: JAKK:n perupääoma 1.345.503,41 Jalajärven kunnalle makettava perupääoman korko 30.11.2009 Euribor 12kk + 0,1 14
Konerni KUNTAKONSERNI, tytäryhteiöjen tavoitteet Valtuuton talouarvioa tytäryhteiölle hyväkymät toiminnalliet ja taloudelliet tavoitteet, jotka raportoidaan kunnanvaltuutolle oavuoikatauken 1-7 ekä tilinpäätökertomuken 31.12. yhteydeä. Jalajärven Lämpö Oy Tunnuluvut TP 2007 Tpe 2008 Liikevaihto 1 135 556,00 Tavoite TA 2009 Tilikauden tulo 155 221,00 15% liikevaihdota Sij. pääoman tuotto % 10,40 Omavaraiuuate % 37,80 Quick Ratio 2,80 Myyntiaamiten kierton. 49,00 Otovelkojen kiertonop. 65,00 Henkilömäärä 5,00 5,00 Liitetty rakennukanta m 3 713 000,00 Aikaarjatietoja, ei tavoitteita Lämmöntuotanto/v MWh 29 800,00 Aikaarjatietoja, ei tavoitteita Paikallinen polttoaine % 93,00 Aikaarjatietoja, ei tavoitteita Invetointitarve 326 000,00 Aikaarjatietoja, ei tavoitteita Muuto/Kehity Auto Oakeyhtiöt Tavoitteet Tunnuluvut 2009 A Oy Ketotie A Oy Jokipiin- tie Ki Oy Hautiaientie Ki Oy Pentinlammi Ki Oy Ki Oy Pukan- Anturarivi puito Ki Oy Jalapine Ki Oy Liikerati Käyttöate % 93 % 100 % 93 % 100 % 93 % 93 % 100 % 100 % Lainamäärä 497 248 277 184 1 795 440 244 322 475 700 3 383 700 0 0 Lainaa /aunto m 2 653,42 657,15 507,19 157,22 387,07 748,78 0 0 Energialuokka D D D E D D C D Tavoitteet 2009 Jalajärven Uimahalli Oy Jalajärven Urheiluhalli Oy Kävijämäärä/v 14500 9000 Tilikauden tulo +/- 0 +/- 0 Ajoharjoittelurataäätiö: Toiminnan uudelleenjärjetelyn elvittäminen. 15
Talouuunnitelma TALOUSSUUNNITELMA TA 2008 NIMI TA 2009 2010 2011 1000 1000 KÄYTTÖTALOUS 48 068 000 M E N O T 49 069 000 49 069 49 069 13 089 000 T U L O T 11 418 000 11 418 11 418 34 979 000 N E T T O M E N O T 37 651 000 37 651 37 651 INVESTOINNIT 2 351 000 M E N O T 3 234 000 3 191 4 256 70 000 T U L O T 480 000 345 70 2 281 000 N E T T O M E N O T 2 754 000 2 846 4 186 RAHOITUS 4 342 000 M E N O T 4 227 000 2 927 2 927 41 602 000 T U L O T 43 370 000 43 424 44 764-37 260 000 N E T T O M E N O T -39 143 000-40 497-41 837 KAIKKI YHTEENSÄ 54 761 000 M E N O T 56 530 000 55 187 56 252 54 761 000 T U L O T 55 268 000 55 187 56 252 0 N E T T O M E N O T -1 262 000 0 0 2 364 000 SUUNNITELMAPOISTOT 2 245 000 16
Talouuunnitelma TALOUSSUUNNITELMA 2009-2011 KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS TA TA TA 2009 2010 2011 1000 1000 Menot 8 419 000 8 418 8 418 Tulot 2 452 000 2 451 2 451 Netto 5 967 000 5 967 5 967 MAASEUTUTOIMI Menot Tulot Netto 4 133 000 4 134 4 134 3 930 000 3 931 3 931 203 000 203 203 JIK-TILAAJALAUTAKUNTA Menot 18 592 000 18 592 18 592 Tulot 52 000 52 52 Netto 18 540 000 18 540 18 540 SIVISTYSTOIMI Menot 11 851 000 11 851 11 851 Tulot 501 000 501 501 Netto 11 350 000 11 350 11 350 VAPAA-AIKA Menot 1 055 000 1 055 1 055 Tulot 60 000 60 60 Netto 995 000 995 995 TEKNINEN TOIMI Menot Tulot Netto KAIKKI YHTEENSÄ Menot Tulot Netto 5 019 000 5 019 5 019 4 423 000 4 423 4 423 596 000 596 596 49 069 000 49 069 49 069 11 418 000 11 418 11 418 37 651 000 37 651 37 651 17
Talouuunnitelma Talouuunnitelma 2009-2011 TULOSLASKELMA EUROT!!! *=itovat TP TP Ta+mrm TA TA TA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1000 1000 1000 1000 1000 Toimintatuotot Myyntituotot 5,248 5,461 5,598 6,090,284 Makutuotot 2,201 2,322 2,612 1,072,449 Tuet ja avutuket 628 600 482 302,710 Muut tuotot 2,612 4,565 4,334 3,952,557 Toimintatuotot yht. 10,689 12,948 13,026 11,418,000 11,418 11,418 Henkilötökulut -22,439-23,127-24,984-18,084,478 Palvelujen otot -14,559-15,746-15,914-25,829,092 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2,614-2,543-2,584-2,072,886 Avutuket -2,365-2,276-2,258-2,060,859 Muut toimintakulut -920-1,863-1,728-1,021,685 Toimintakulut yht. -42,897-45,555-47,468-49,069,000-49,069-49,069 TOIMINTAKATE -32,208-32,607-34,442-37,651,000-37,651-37,651 *Verotulot 17,861 19,828 19,560 19,828,000 19,828 19,828 *Valtionouudet 16,025 16,564 18,050 19,557,000 19,557 19,557 Rahoitutuotot ja -kulut *Korkotuotot 248 294 280 259,000 259 259 *Muut rahoitutuotot 151 3,972 75 176,000 176 176 *Korkokulut -373-495 -510-364,000-364 -364 *Muut rahoitukulut -14-19 -12-13,000-13 -13 Rahoit.tuotot ja -kulut yht. 12 3,752-167 58,000 58 58 VUOSIKATE 1,690 7,537 3,001 1,792,000 1,792 1,792 Poitot ja arvonalentumiet Suunnitelman muk. poitot -2,089-2,125-2,364-2,245,000-2,245-2,245 TILIKAUDEN TULOS -399 5,412 637-453,000-453 -453 TILIKAUDEN YLI/ALIJ. -399 5,412 637-453,000-453 -453 18
Talouuunnitelma Talouuunnitelma 2009-2011 RAHOITUSLASKELMA EUROT!!! * = itovat TP TP TA/mrm TA TA TA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1000 1000 1000 1000 Varinaien toiminnan ja invetointien kaavirta Toiminnan rahavirta Vuoikate 1 689 7 537 3 241 1 792 000 Tulorahoituken korjauerät -3-3 Tulorahoitu yhteenä 1 686 7 534 3 241 1 792 000 1 792 1 792 Invetointien rahavirta Invetointimenot -2 832-6 482-2 621-3 234 000-3 191-4 256 Rahoituouudet invetointeihin 188 428 8 0 Pyyvien vataavien hyöd.luovututulo 258 310 267 480 000 345 70 Invetoinnit yhteenä -2 386-5 744-2 346-2 754 000-2 846-4 186 Toiminnan ja invetointien rahavirta -700 1 790 895-962 000-1 054-2 394 Rahoituken rahavirta Antolainauken muutoket *Antolainaaamiten liäy -44-68 -200-1 300 000 *Antolainaaamiten vähenny 53 386 50 50 000 50 50 Antolainauken muutoket yht. 9 318-150 -1 250 000 50 50 *Lainakannan muutoket Pitkäaikaiten lainojen liäy 4 000 3 500 0 3 500 000 3 554 4 894 Pitkäaikaiten lainojen väh. -2 912-3 303-4 000-2 550 000-2 550-2 550 Lyhytaikaiten lainojen muuto -340-580 -140 *Lainakannan muutoket yht. 748-383 -4 140 950 000 1 004 2 344 Oman pääoman muutoket Muut makuvalmiuden muutoket Toim.ant.varojen ja po:n muutoket Vaihto-omaiuuden muuto 162-24 -10 Saamiten muuto 252 1 173 Korottomien velkojen muuto 37-374 -592 Muut makuvalm. muutoket yht. 199-146 571 0 0 0 Rahoituken rahavirta 956-211 -3 719-300 000 1 054 2 394 Rahavarojen muuto 256 1 579-2 824-1 262 000 0 0 Rahavarojen muuto 256 1 579-2 824-1 262 000 0 0 19
Talouarvio TALOUSARVIOASIAKIRJAT JA TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuuto vahvitaa talouuunnitelman enimmäien vuoden (2009) talouarviona noudatettavaki ja talouuunnitelman 2010-2011 ohjeelliena noudatettavaki. Kunnanvaltuuto päättää määrärahat tuloalueittain ja toiminnalliet tavoitteet toimielimittäin. Määrärahat myönnetään toimielimille, jotka jakavat edelleen käyttöuunnitelmien hyväkymipäätökillä tuloja menomäärärahat ja toiminnalliet tavoitteet tuloalueilla ja tuloykiköille. Talouarvioa ja -uunnitelmaa olevat *:llä merkityt määrä- ja laatutavoitteet on aetettu itoviki tavoitteiki. Käyttötalouden määrärahat ovat kunnanvaltuutoon nähden itovia tuloaluetaoiina kokonaimenoina ja kokonaituloina tuloalueeta vataavaan toimielimeen nähden itovia tuloykikön kokonaimenoina ja tuloina JAKK (Jalajärven Ammatillinen Aikuikoulutukeku) iältyy talouarviokirjaan Kuntalain mukaiena kunnalliena liikelaitokena. Kunnanvaltuuto on aettanut aikuikoulutukekukelle taloudelliet ja toiminnalliet tavoitteet, jotka on eitetty talouarviokirjan ivulla 14. Invetointioan määrärahat ovat itovia kunnanvaltuutoon nähden talonrakennuken alueella kohteittain kunnallitekniikan ja vei- ja viemärilaitoken rakennukohteet invetointiryhmänä, paiti 40.000 euroa ja itä uuremmat hankinnat kohteittain irtain omaiuu talouarvion erittelytaoiena arvopaperit invetointiryhmänä, paiti yli 90.000 euron hankinnat hankkeittain. Invetointioan hankkeiden toteutuminen on valtionouutta aavien kohteiden oalta ehdollinen niin, että toteuttamien aloittaminen edellyttää valtionouupäätöken. Soiaali- ja terveytoimien ekä opetu- ja kulttuuritoimen (oppilaitoten, liikuntarakentamien ja kirjaton) perutamihankkeiiin haetaan valtionouutta. Valtionouuden hakeminen edellyttää hankeuunnittelua ja kutannuarviota. 20
Talouarvio TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Palkat ja henkilötömenot Palkkakutannuten mitoituperuteena on käytetty 3,3 %:n korotuta vuoden 2008 budjetin palkkamäärärahataoon. Kunta-alalla on voimaa 1.10.2007 allekirjoitetut työ- ja virkaehtoopimuket vuoille 2007-2009. Sopimukaui päättyy 31.1.2010. Hoitoalaa edutavan Tehyn kana neuvottelut on aatu päätökeen. Neljän vuoden opimukauden aikana tehyläiten palkat nouevat 15,7-17,7 %. Soiaaliturva- ja eläkevakuutumakut ekä muut henkilöivukutannuket ovat n. 33,3 %. Eläkemenoperuteiet makut on varattu Kuntien eläkevakuutuken luettelon mukaiina. JIK:iin iirtyvien henkilöiden eläkevatuu jää kunnalle iltä oin kuin palvelu on uoritettu kunnaa. Vuoden 2009 kokonaipalkkaumma on 13,7 milj. euroa ja oiaalikutannuket 4,6 milj.euroa. Vuoden 2003 aluta muuttumattomana pyynyt palkkioääntö päivitettiin ja uui palkkioääntö atuu voimaan vuoden 2009 aluta. Palkkioiden tarkitaminen ivukuluineen aiheutti n. 46.000 korotuken. Työlliyyvaroin palkattujen, koululaiten, keätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamieen on varattu määräraha palvelutoimintojen tuloalueelle työlliyyden hoidon tuloykikköön. Kuntayhtymien menot Kuntayhtymien käyttötalouden menoihin iältyvät euraavat makuouudet: Vuoi E-P:N SHP 1.1.2009 JIK Kavu % E-P:n Aluepelatulaito KUNTAOSUUDET MILJ.EUROA Kavu % Seinäjoen ammatillien koul. kuntayht. Kavu % Kavu % Ekoon o.palv. kuntayhtymä Etelä- Pohjanmaan liitto Kavu % 2000 4,7 0,359 0,052 0,079 0,072 2001 5,7 17,5 % 0,407 11,8 % 0,074 29,9 % 0,050-58,3 % 0,082 13,0 % 2002 5,8 1,7 % 0,419 2,9 % 0,038-94,3 % 0,045-9,8 % 0,081-1,2 % 2003 6,3 7,9 % 0,449 6,7 % 0,069 44,3 % 0,055 18,2 % 0,084 3,3 % 2004 6,7 6,0 % 0,551 18,5 % 0,076 9,1 % 0,064 12,9 % 0,090 6,1 % 2005 7,9 15,2 % 0,640 13,9 % 0,067-13,4 % 0,062-3,1 % 0,088-2,2 % 2006 7,9 0,0 % 0,613-4,4 % 0,065-2,3 % 0,080 23,1 % 0,092 4,3 % 2007 7,9 0,0 % 0,655 6,4 % 0,058-11,8 % 0,082 1,8 % 0,117 21,6 % 2008 7,2-9,7 % 0,619-5,8 % 0,079 26,0 % 0,083 1,2 % 0,094-24,7 % 2009 8,6 8,1 % 0,643-1,9 % 0,100 41,5 % 0,075-8,7 % 0,104-13,0 % 2009 18,5 <- i. Jalajärven kunnan perupalveluotot 9,9 Ammatillien koulutuken kuntayhtymät aavat toimintaana valtiolta täyden ykikköhinnan mukaien rahoituken liättynä 10 %:n invetointiliällä. Tämän n. ylläpitäjä-mallin mukaan ei enää ole erikeen määräytyvää kotikuntaouutta. Jäenkuntien uorituvelvolliuudeta kuntayhtymän menoihin on ovittu peruopimukia Avutumäärärahat Talouarvioa oa avutumäärärahoita on idottu tietyille avututen aajille, oittain avutuket ovat toimielimen päätettäviä olevina yhteiummina. Lautakunnat päättävät avututen jaota kokonaieuromäärän rajoia. 21
Talouarvio Verotulot Verotulojen perutana oleva kunnan tuloveroproentti on 19,50. Verotulot muodotuvat aniotulon verotuketa eli kunnalliveron tuotota, yhteiöveron jakoouudeta ekä kiinteitöverota. Kunnalliveron tuotoki on arvioitu näin 17,9 milj.euroa. Kuntaliitto on päivittänyt 11.11. kuntien verotulojen ennutekehikon yleien taloutilanteen heikkenemien johdota. Vaikka kanainvälien finanikriiin vaikutukia Suomen kokonaitaloudellieen kehitykeen on vaikea tämällieti ennakoida, ovat ueat ennuteita laativat tahot alentaneet kavuarvioitaan. Kunnalliveron veropohjaan on tehty muutokia, joita kekeinen liittyy koko kanantalouden palkkaumman arvioidun kavun hidatumieen. Aniotulojen arvioidaan kavavan eni vuonna 4 %. Vuoina 2010-2011 kavu olii n. 3,5 %. Kunnalliverotuken tulota tehtävät vähennyket liääntyvät eni vuonna eläketulovähennyken muuttamien vuoki. Kunnalliverota tehtävät vähennyket kavavat merkittäväti uuden työtulovähennyken käyttöönoton vuoki. Veromenetyket n. 374 milj. euroa kompenoidaan valtionouukia liäämällä. Verovuoden 2008 makuunpantavan veron arvioidaan kavavan edellietä vuodeta 6,4 %. Seuraavan verovuoden makuunpantava vero kavaii ilman tuloveroproenteia mahdollieti tehtäviä muutokia 1,7 %. Vuoina 2010-2011 makuunpantavan kunnal-liveron kavu arvioidaan nopeutuvan ilman merkittäviä muutokia veroperuteia. Kuntien kaikkien verotilityten määrä yhteenä on vuonna 2008 noin 17,5 miljardia euroa. Suhteellinen muuto on edellien vuoden luokkaa eli 7,6 %. Vuonna 2009 tilityket yhteenä kavavat 0,8 % kuluvan vuoden taota. Kiinteitöveron tilityten määräki vuonna 2008 arvioidaan 910 milj. euroa eli kavu on 6,4 % Kiinteitöveroproentit vahvitetaan (kv 13.11.2008) vuodelle 2009 euraavina: vakituiet aunnot 0,30 % muut kuin vakituiet aunnot 0,80 % yleinen kiinteitövero 0,60 % yhdity- ja eurantalot (Kiinteitöverolaki 13a ) 0,00 % Kiinteitöveron tuotto on n. 670.000 euroa iten, että yleien kiinteitöveron tuotto on 230.000 euroa, vakituiten auntojen 390.000 euroa ja muun kuin vakituien aunnon veron 50.000 euroa. Valtiovarainminiteriö on tarkentanut yhteiöveroennutettaan. Vuoden 2008 makettava yhteiövero upituii ennuteen mukaan 8 % ja vuoden 2009 yhteiövero alenii 1, 4 %. Tämä kehity heijatuu lähinnä eni vuoden tilitykiin. Vuonna 2008 yhteiöveron tilityket liääntyvät, arviolta 4,5 %, mutta eni vuonna tilityket yhteenä yli 7 %. Kunnalliveron tilityten muutokeen vaikuttaa kuntaryhmän verovuoden 2008 jakoouuden ennakoitu kohoaminen 58,26 proenttiin. Kunnalliveron tilityket yhteenä kohoavat tänä vuonna kahdekan proenttia viime vuoden vataaviin tilitykiin verrattuna. Vuonna 2009 kunnalliveron tilityket yhteenä kavavat tämän hetkien arvion mukaan 1,5 %. 22
Talouarvio Valtionouudet Valtionouudet eivät liäänny vuodelle 2009 lähekään yhtä paljon kuin kuluvalle vuodelle. Kuluvaa vuoden valtionouukia noti erityien paljon kutannutenjaon tarkitu. Myö kutannutaotarkitu oli merkittävä ekä palkkaratkaiun tukemieki tehdyt liäyket. Vuoden 2009 valtionouukia notaa kuntien verotulojen menetyten hyvittäminen notamalla oiaalija terveydenhuollon valtionouukia menetyten määrällä, mikä ei kuntien tulojen kannalta ole kokonailiäytä. Hyvity 374 milj.euroa pienentää oiaali- ja terveydenhuollon aukakohtaita rahoitu-ouutta 70,92 /auka. Kutannutaon muuto (indekitarkitu) vuodelle 2009 on 3,9%, jonka kokonaivaikutu valtionouukiin on 333 milj. euroa (kuntaektorin ouu 303 milj.e). Yleinen valtionouu liääntyi 5 milj.e, oiaali- ja terveydenhuollon valtionouu 199 milj.e ekä opetu- ja kulttuuritoimen 130 milj.e (kuntaektorin ouu 100 milj.e.). Valtionouukien nettomuutoket perupalvelubudjettitarkatelun mukaan ovat euraavat (budjettivaikutuket taauerineen): yleinen valtionouu vähenee, muuto 16 milj.e (-9,1%), oiaali- ja terveyden-huollon valtionouu kavaa, muuto + 495 milj.e (+9,8%) ja opetu- ja kulttuuri-toimen kuntien valtionouu kavaa, muuto + 127 milj.e (+ 4,8 %). Aukakohtaiet rahoituouudet nouevat PPB:n mukaan euraavati: oiaali- ja terveydenhuolto 1,5 % (alentaa merkittäväti verokompenaatio 374 milj.e.), opetu- ja kulttuuritoimi 4,6 %. Vuoden 2009 valtionouukien kokonaimääriä vähentävät valtiollitettavat tehtävät ja eräät muut tekijät. Yleitä valtionouutta vähentävät kuluttajaneuvonnan valtiollitaminen 4,9 milj.euroa, holhoutoimen (virkaholhoojat) valtiollitaminen 9,9 milj.e ekä elatutuen iirto valtiolle (hallinnon oalta) 5,0 milj.e. Soiaali- ja terveydenhuollon valtionouutta vähentävät elatutuen tehtävien iirto valtiolle 72 milj.e. 23 (1.4.2009 lukien), ulkomaalaiten airaanhoitokutannuten iirto valtiolle 7 milj.e, laten ja nuorten oikeupykiatriten tutkimuten korvauten iirto valtiolle 4 milj. e, makutulojen imurointi valtiolle 35 milj.e. Opetu- ja kulttuuritoimen valtionouutta vähentää peruopetuken ja lukion oppilamäärän vähentyminen, vaikutu noin 17 milj.e. (kohdennetaan korvamerkittynä takaiin kunnille koulutuken laadun kehittämieen hakemuperuteieti), peruopetuken lakennalliiin valtionouukiin 16 milj. euron liäy ryhmäkokojen pienentämieki (määrää ei oteta huomioon kunnan rahoituouutta lakettaea,100 %:n liäy), maahanmuuttajien valmitavaan opetukeen liätään 9,5 milj.e, mikä mahdollitaa tuntimäärän kakinkertaitamien. Väetömuuto notaa oiaali- ja terveydenhuollon valtionouukia noin 47 milj.e. Kunnilla olevat vanhat elatutuen aatavat korvataan kunnille en mukaan, miten Kananeläkelaito aa niitä perittyä. Korvau on lakennallinen aukamäärien uhteea ja maketaan oiaali- ja terveydenhuollon valtionouuden yhteydeä viiden vuoden aikana. Makut Makuja ja myyntituottoja kertyy vuoden 2008 tilinpäätöennuteen mukaan yhteenä noin 8,21 milj. euroa. Vuonna 2009 makuja ja myyntituloja arvioidaan kertyvän 7,2 milj.euroa. Makut ja takat kootaan hallinnonaloittain yhdeki kirjaki ja jaetaan tiedoki talouarvion käittelyn yhteydeä.
Talouarvio Perutelut Verotulokertymä vuonna 2009 Aniotulovero (kunnalliveron tuotto) Yhteiövero Kiinteitövero Verotulot yhteenä 17.928.000 e 1.230.000 e 670.000 e 19.828.000 e Valtionouudet vuonna 2009 Yleinen valtionouu Terveytoimi ja oiaalitoimi Opetu- ja kulttuuritoimi Verotulotaau Valtionouudet yhteenä 111.652 e 11.992.000 e 1.850.251 e 5.603.097 e 19.557.000 e Lainanottoperiaatteet ja makuvalmiuden ylläpitäminen: * Kunnan lainakanta pidetään lainakutannurikien minimoimieki mahdolliimman monipuoliena. * Pitkäaikaita lainaa otetaan kunnanvaltuuton talouarvioa tai erillienä päätökenä hyväkymä enimmäimäärä vuodea. Lainanottovaltuudet näkyvät rahoitulakelmaa kohdaa pitkäaikaiten lainojen liäy. * Lainoita pyydetään pääääntöieti kirjalliet, vertailukelpoiet tarjouket, joiden pohjalta päätöket tehdään. Mikäli käytettäviä on riittävän ajantaainen lainakutannu-vertailu, voi lainanottopäätöken tehdä ilman erillitä, nimenomaan tätä lainanottoa varten toteutettua tarjoukierrota. * Makuvalmiuden ylläpitämieki kunnanhallitukelle tai kunnanhallituken päättämälle viranhaltijalle annetaan valtuudet ottaa tilapäiluottoa enintään 2.500.000 euroa. 24
Talouarvio BRUTTOMENOT 1000 NETTOMENOT 1000 TA TA 12551888 2009 6169480 2009 KUNNANHALLITUS 8 419 KUNNANHALLITUS 5 967 Soiaalipalvelut 3 470 Soiaalipalvelut 2 947 Työlliyydenhoito 338 Työlliyydenhoito 282 Ruokapalvelut 1 753 Ruokapalvelut -99 Muut palvelutoiminnot 2 858 Muut palvelutoiminnot 2 837 MAASEUTULAUTAKUNTA 4 133 MAASEUTULAUTAKUNTA 203 Maaeututoimi 210 Maaeututoimi 210 Lomitutoimi 3 923 Lomitutoimi -7 JIK-TILAAJALAUTAKUNTA 18 592 JIK-TILAAJALAUTAKUNTA 18 540 Hallinto ja talou 71 Hallinto ja talou 19 JIK-alueen perupalvelut 9 921 JIK-alueen perupalvelut 9 921 JIK-alueen erikoiairaanhoito 8 600 JIK-alueen erikoiairaanhoito 8 600 KOULUTUS 11 851 KOULUTUS 11 350 Hallinto 118 Hallinto 117 Varhaikavatu 3 360 Varhaikavatu 2 982 Perukoulut 6 790 Perukoulut 6 783 Lukio 964 Lukio 958 Muu opetutoimi 429 Muu opetutoimi 320 Kuntayhtymät 190 Kuntayhtymät 190 VAPAA-AIKA 1 055 VAPAA-AIKA 995 TEKNINEN TOIMI 5 019 TEKNINEN TOIMI 596 Hallinto 395 Hallinto 354 Tilapalvelut 2 246 Tilapalvelut -853 Kunnallitekniet palv 635 Kunnallitekniet palv -493 Liikenne 638 Liikenne 628 Kaavatekniet palv. 462 Kaavatekniet palv. 317 Pelatutoimi 643 Pelatutoimi 643 MENOT YHTEENSÄ 49 069 MENOT YHTEENSÄ 37 651 25
Invetoinnit INVESTOINNIT Invetointiohjelmaa talonrakennuken määrärahat ovat kohteittain itovia. Kunnallitekniikan ekä vei- ja viemärilaitoken rakentamimenot ovat itovia invetointiryhmänä 40.000 e alittavien kohteiden oalta, 40.000 e tai uuremmat hankkeet ovat kohteittain itovia. Alle 10.000 euron hankinnat kuuluvat käyttötalouden puolelle. Invetointien hankintamenon jakottaminen voidaan tarkitaa tilinpäätöken hyväkymien yhteydeä taikka erilliellä valtuuton päätökellä. Tiehallinto arvioi ilmoitukeaan, että vuoden 2011 jälkeen uunnitellun runkoteiden 3 ja 19 riteyalueen tien iirrota kunnalle aiheutuvat kutannuket ovat n. 4-5 milj.. Liäki tulevat vielä infratruktuurin rakentamikutannuket teolliuualueen käyttöönottamieki. SUUNNITTELUKAUDEN 2009-2011 INVESTOINTIOSA KUNTA 2009 2010 2011 Menot yhteenä 3 234 000 3 191 000 4 256 000 Tulot yhteenä 480 000 345 000 70 000 Nettomenot 2 754 000 2 846 000 4 186 000 26
Invetoinnit KUNNANHALLITUS Kiinteä, aineeton ja irtain omaiuu 2009 2010 2011 KIINTEÄ OMAISUUS, menot 270 000 130 000 100 000 Maa-alueiden oto 270 000 130 000 100 000 KIINTEÄ OMAISUUS, tulot 70 000 70 000 70 000 Maa-alueiden myynti 70 000 70 000 70 000 AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS, menot 900 000 0 0 Oakkeet ja ouudet, JIK ky:n perupääomaouu 900 000 AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS, tulot 0 0 0 Oakkeet ja ouudet IRTAIN OMAISUUS, menot 230 000 90 000 60 000 Kunnanhallituken irtain yhteenä, menot: 173 000 60 000 60 000 Atk:n kehittäminen, palvelimia ym. 90 000 60 000 60 000 Ruokapalveluykikön irtaimen hankinta 68 000 PP:n linjato, atianpeukone, omavalvonta, monitoimiuuni Kunnantalon aulatilojen kalutu 15000 Sivitytoimen irtainta omaiuutta, menot: 0 0 0 JIK:iin iirtyvä irtain, tulot: 410 000 0 0 JIK ky lunataa peruterveydenhuollon ja vanhutenhuollon irtaimen omaiuuden Teknien toimen irtain yhteenä, menot: 57 000 30 000 0 2 kpl lumitykkejä 40 000 Jäteveihuollon työkone 20 000 Ruohonleikkurit, trimmerit 17 000 Ykityitielanojen uuiminen 10 000 KIINTEÄ, AINEETON JA IRTAIN OMAISUUS Menot yhteenä 1 400 000 220 000 160 000 Tulot yhteenä 480 000 70 000 70 000 Nettomenot 920 000 150 000 90 000 27
Invetoinnit TEKNINEN LAUTAKUNTA TALONRAKENNUS * = uudelleenbudjetointi 2009 2010 2011 Terveydenhuollon rakennuket, menot 50 000 850 000 2 700 000 Terveykek.vanhan oan hanke +arkk... 50 000 850 000 2 700 000 Kut. arvio 3,6 milj. euroa * 50.000 Soiaalitoimen rakennuket, menot 35 000 55 000 0 Palveluportin keittiö, perukorjau 35 000 Dementiakoti/Palveluportin piha 55 000 Sivitytoimen rakennuket, menot 190 000 85 000 85 000 Koulukekuken pihan päällyty 30 000 Lukion luokan laajennu 10 000 Luopajärven koulun piha ja liikunta-alueet 20 000 Yläateen pääiäänkäynti 35 000 Kirjaton pääiäänkäynti 15 000 Ala-ateiden koulukorjauket 45 000 50 000 50000 Koulujen jäteveijärjetelmät 35 000 35 000 35000 Vapaa-aikatoimen rakennuket, menot 16 000 0 0 Vilholan piha (afaltointi ja nurmetu). 16 000 Teknien toimen rakennuket, menot 75 000 75 000 75 000 Teolliuukiinteitöjen korjauket 25 000 25 000 25 000 Muiden kunnan kiint.perukorjauket 50 000 50 000 50 000 TALONRAKENNUS Menot yhteenä 366 000 1 065 000 2 860 000 Tulot yhteenä Nettomenot 366 000 1 065 000 2 860 000 28
Invetoinnit TEKNINEN LAUTAKUNTA JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS * = uudelleenbudjetointi 2009 Kadut, menot 393 000 745 000 610 000 Katujen perukorjau *30.000 30 000 60 000 Kevyt liikenteen tiet 40 000 50 000 50 000 Liikenneturvalliuukohteet 15 000 30 000 30 000 Afaltoinnit (Uuafaltoinnit) 20 000 40 000 50 000 Katujen valaitu 40 000 40 000 40 000 Katujen täyd.rakentaminen 25 000 30 000 150 000 Lähdetien jatke 70 000 Rajalan alueen tiet 143 000 70 000 130 000 Päällytekorjauket (afaltoinnit) 80 000 60 000 100 000 Oikotien kiertoliittymä 185 000 Kokitien korotu 170000 Muut tiet, menot 30 000 0 0 Luopajärven koulutien valaitu, ykityitie 30 000 2010 2011 Ympäritötyöt ja yleiet alueet, menot 75 000 45 000 45 000 Järvien niitot 1000 /ha 10 000 10 000 Ympäritörakentaminen ja puitojen aneerau 40 000 35 000 35 000 Veneiden lakupaikka 10 000 Matonpeupaik.iirto+jäteve. käitt. *25.000 25 000 Liikuntapaikat, menot 125 000 35 000 15 000 Kiuakallion pururadan perukunnotu 15 000 Kentän huoltorakennuken vei+viemäri 35 000 Pukkioniemen huoltorakennuken kunnotu 25 000 Pukkioniemen hiekkatekonurmi 100 000 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot yhteenä 623 000 825 000 670 000 Tulot yhteenä Nettomenot 623 000 825 000 670 000 29
Invetoinnit TEKNINEN LAUTAKUNTA Vei- ja viemärilaito * = uudelleenbudjetointi VESILAITOS 2 009 2 010 2 011 Veilaitoket 0 0 0 Veijohtoverkoto 259 000 146 000 180 000 Kaava-alueen täydennyjohdot *16.000 16 000 10 000 60 000 Haja-autualueen täydennyjohdo 10 000 10 000 10 000 Veijohtojen aneerau 130 000 100 000 90 000 Rajalan alueen veijohdot 52 000 20 000 Rajalan alueen veijohdon jatko 31 000 Veijohtoverkoton kehittäminen ja uunnittel *6.000 20 000 10 000 Lähdetien teolliuutontit 16 000 Veilaitoken tulot 0 0 0 Avutuket 0 0 0 VESILAITOS Menot yhteenä 259 000 146 000 180 000 Tulot yhteenä 0 0 0 Nettomenot 259 000 146 000 180 000 VIEMÄRILAITOS 2 009 2 010 2 011 Puhditulaito 0 20 000 50 000 Puhditamo 20 000 50 000 Viemäriverkoto 586 000 915 000 336 000 Kaava-alueen täydennyjohdo 10 000 15 000 80 000 Viemäriverkoton aneerau 20 000 30 000 100 000 Haja-autualueen viemäri (Kekikylä) *15.000 420 000 840 000 100 000 Kutannuarvio: 1.260.000 Rajalan alueen viemärihuolto 90 000 26 000 Rajalan alueen viemäriv.yli-rajalan tietä eteenpäin 31 000 Kekikylän liittymään Pumppaamon aneerau 30 000 Viemäriverkoton kehittäminen ja uunnittelu 15 000 10 000 Lähdetie teolliuutontit 20 000 Viemärilaitoken tulot 0 275 000 0 Avutuket, ouudet invetoinneita, lakututyö 275 000 VIEMÄRILAITOS Menot yhteenä 586 000 935 000 386 000 Tulot yhteenä 0 275 000 0 Nettomenot 586 000 660 000 386 000 VESI- JA VIEMÄRILAITOS YHTEENSÄ 2 009 2 010 2 011 Menot yhteenä: 845 000 1 081 000 566 000 Tulot yhteenä: 0 275 000 0 Nettomenot: 845 000 806 000 566 000 30
Invetoinnit INVESTOINNIT YHTEENSÄ 2009 2010 2011 KUNNANHALLITUS : KIINTEÄ, AINEETON JA IRTAIN OMAISUUS Menot yhteenä 1 400 000 220 000 160 000 Tulot yhteenä 480 000 70 000 70 000 Nettomenot 920 000 150 000 90 000 TEKNINEN LAUTAKUNTA : TALONRAKENNUS Menot yhteenä 366 000 1 065 000 2 860 000 Tulot yhteenä 0 0 0 Nettomenot 366 000 1 065 000 2 860 000 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot yhteenä 623 000 825 000 670 000 Tulot yhteenä Nettomenot 623 000 825 000 670 000 VESILAITOS Menot yhteenä 259 000 146 000 180 000 Tulot yhteenä 0 0 0 Nettomenot 259 000 146 000 180 000 VIEMÄRILAITOS Menot yhteenä 586 000 935 000 386 000 Tulot yhteenä 0 275 000 0 Nettomenot 586 000 660 000 386 000 KAIKKI INVESTOINNIT: 2009 2010 2011 Menot yhteenä 3 234 000 3 191 000 4 256 000 Tulot yhteenä 480 000 345 000 70 000 Nettomenot 2 754 000 2 846 000 4 186 000 31
Kunnanhallitu KUNNANHALLITUS NIMI TA 2009 TA 2010 TA 2011 1000 1000 1000 SOSIAALIPALVELUT M E N O T 3 470 000 3 470 3 470 T U L O T 523 000 523 523 N E T T O M E N O T 2 947 000 2 947 2 947 RUOKAPALVELUT M E N O T 1 753 000 1 753 1 753 T U L O T 1 852 000 1 852 1 852 N E T T O M E N O T -99 000-99 -99 MAASEUTUPALVELUT M E N O T 4 133 000 4 134 4 134 T U L O T 3 930 000 3 931 3 931 N E T T O M E N O T 203 000 203 203 MUU KUNNANHALLITUKSEN ALUE M E N O T 3 195 000 3 195 3 195 T U L O T 76 000 76 76 N E T T O M E N O T 3 119 000 3 119 3 119 YHTEENSÄ: KUNNANHALLITUS M E N O T 12 551 000 12 552 12 552 T U L O T 6 381 000 6 382 6 382 N E T T O M E N O T 6 170 000 6 170 6 170 SUUNNITELMAPOISTOT 101 000 32
Kunnanhallitu Perutehtävä: KUNNANHALLITUS, ELINKEINOPALVELUT Kunnanhallitu vataa kunnan johtamien ja toimintojen kehittämien yleilinjoita, paikallieta ja alueellieta yhteityötä ekä edunvalvonnata muuttuvaa toimintaympäritöä ekä editää kunnan vetovoimaiuutta ja elinkeinoelämän kehittymietä. Kunnanhallitu yhteenovittaa päävatuualueiden toimintojen tulotavoitteet kunnanvaltuuton antamien voimavarojen uhteea varmitaen kunnallitalouden liikkumavaran Maaeututoimi luo edellytykiä maaeudun ja en elinkeinojen jatkuvalle kehittymielle. Tavoite 2009-2011 1. Elinkeinoelämän vetovoima Tavoite ja Toimenpiteet 2009 * uudet työpaikat * jalotuateen noto * mahdollitava kaavoitu * joutava päätökenteko * hyvät perupalvelut Mittari ja Tavoitetao 2009 * työpaikkojen kehity maaa * jalotuate /a * yleikaava valmi * Väiälän kallio * Kivitönkylän aemakaava * tieuunnitelma * nopea eteneminen, ei valitukia * perupalvelujen aatavuu ( /a) parempi kuin kekiverto E L I N K E I N O - O H J E L M A 2. Yrityten kavu ja työpaikat 1. Alkutuotannon kehittäminen * uudet bioenergiayrityket huipputekniikan keinoin * maataloutuotteiden * maataloutuotteiden jatkojalotu jatkojalotuo ympäritö- ja * bioenergiapäivät bioteknologian hyödyntäminen * mekaanien puunjalotuken kehittäminen 2. Jalotava korkean oaamien * uudet yrityket entiten lähelle teolliuu * alihankintamahdolliuudet jo * jalkineiiin ja tektiileihin olemaa oleville liittyvä oaaminen metalliyritykille * metallikluterin kehittäminen * työvoiman kouluttaminen ja aatavuu 3. Liikenneijainnin * K-Supermarket hyödyntäminen * Halpa-Halli * kaupalliet palvelut * Agrimarket * logitiet palvelut * Konten tontin jalotu? 33
Kunnanhallitu KUNNANHALLITUS, ELINKEINOPALVELUT Tavoite 2009-2011 3. Oaava työvoima (JAKK) Tavoite ja Toimenpiteet 2009 * oaamieen panotaminen ja yrittäjyykavatu * oppiopimukoulutuken tukeminen * yrityten työvoimatarpeen tyydyttäminen * harjoittelupaikka eri oppilaitokia opikeleville nuorille Mittari ja Tavoitetao 2009 * oppiopimutoiminnan kavu (JAKK) * työvoiman rekrytointi tarpeeeen (Suomi / ulkomaat), opimuket kunnoa * harjoittelupaikkauunnitelma yrittäjien kana, tilaiuudet E L I N K E I N O - O H J E L M A 4. Sijainnin ja liikennevirtojen hyödyntäminen 5. Aukatrategiet toimenpiteet * kaavoitu ja maanhankinta * ijainnin edulliuudeta tiedottaminen * riteyken tieuunnittelun eteneminen * logitiikkaoaamien kehittäminen 1. Vuokra-auntojen luominen 2. Uuien auntoalueiden rakentaminen 3. Senioriaumien kehittäminen * yleikaava valmi * ennakoiva maanhankinta Kivitönkylän riteykeä * aemakaavan valmitelu Kivitönkylään * tieuunnitelma valmi 2009 * logitiikkauunnitelma 2009 * valmituu n. 15 vuokrahuoneitoa / huonetta * jokaieta rakennettavata väh. 600 m 2 rivitalota kunta lunataa yhden huoneiton * Kantoniemenmäen kaavoitu * tonttitarjonta 60 70 kpl, uunnitelma valmi 6. Vietintä ja markkinointi 1. Aktiivinen tiedottaminen, lehditöuhteet 2. Yrittäjien yhteityö 3. Siäinen vietintä, kanalaitiedottaminen 4. Yhteityötahot ja niiden hyödyntäminen * kunnan eri ektorien toiminnoita * yrityten kehityketä * brändin luonti / yrittäjät * mainopylonin pytyty / yrittäjät * iäinen tiedotulehti / tiedote JP:llä * K9 ja Seinäjoen eutu * JIK-kunnat 34
Palvelutoiminnot/makuouudet 2009 1 = Kunnanhallitu Elinkeinotoimi (1.004.004.005.001) Jäenmakut E-P:n Kauppakamari, Kontaktikeku ja E-P:n Uuyritykeku yhteenä 7 500 Elinkeinotoiminnan kehittämiraha 25 000 Seinäjoen eutu: yhteityö ja projektit (1.004.004.007.003) 104 000 * i. Seinäjoen kaupunkieudun yhteimarkkinointirahaa 7 000 * i. maa- ja metätalouden hankkeiiin 14.000 Yhteitoiminta (1.004.004.007.004.) Ouudet kekujärjetölle Suomen Kuntaliitto, Työmarkkinalaito 28 000 Muut palvelut Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy 14 579 Etelä-Pohjanmaan liitto 103 515 Avutuket Rengonharju-Säätiö 38 959 Otot kunnilta Kuluttajaneuvonta, velkaneuvonta 3 000 Jäenmakut E-P:n Korkeakouluyhdity 4 000 Seinäjoen eudun kehittämiyhdity/hankkeet (1.004.004.007.006) Kunnan ouudet, Liiveri: Luova ja oppiva maaeutu 41 984 Kylien invetointihankkeet (1.004.004.007.007) Ylivallin projekti 8 000 Kylien 1.8. eittämät arviot kylien invetointihankkeiiin 23 000 Muut projektit(1.004.004.007.008) Omat kehittämiprojektit ekä muut kuntien yhteiet 11 000 35
Palvelutoiminnot/makuouudet 2009 Kunnanhallitu Makuouudet Maaeutuelinkeinojen kehittämiraha 7 000 Maaeutulautakunta määrittelee tarkemmat periaatteet kehittämirahan myöntämielle Kehittämirahaa käytetään kunnan omien, maaeutulautakunnan ja maaeututoimen eri idoryhmien ja yhteityökumppaneiden kana toteutettaviin kehittämihankkeiiin ekä maaeutuelinkeinojen kehittämien tukemieen. Periaatteet hyväkytään ennakolta ja avututa voi hakea koko vuoden Avutuket Henkilökuntaneuvotolle henkilötön virkitytoimintaan 4 000 Kylätoimikunnat 100 /kylätoimikunta 600 Kunnan ouu eutulippujärjetelmään n. 1 000 Vauva-lahja v. 2009 yntyville, kutannuket kaikkiaan 2 000 Opikelija-apuraha (200e/henkilö) 60 000 36
KUNNANHALLITUS / HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Kunnanhallitu Hallinto- ja taloupalvelut, tuloalueet. Hallinto- ja taloupalvelut iältävät kekujohdon (kunnanvaltuuto ja -hallitu, tilintarkatu ja vaalit), yhteiet menot, hallinto- ja taloupalvelut (ml. atk-palvelut, henkilötöpalvelut, kunnalliverotu) ekä kekitetyn ruokahuollon, työlliyydenhoidon ja joukkoliikenteen. Hallinto- ja taloupalvelut, painopiteet: Vuoden 2009 aikana painopitealueena on uuden tuloykikkörankenteen (erityieti talou-, henkilötö-, atk- ja hallintopalvelut) toimivuuden varmitaminen. A i a k a Tavoite 2009-2011 Laadukkaat ja joutavat palvelut Tavoite ja Toimenpiteet 2009 Hyvin toimivat talou-, henkilötö-, hallinto- ja tietohallintopalvelut. Kunnan henkilötötrategia. Henkilötöaioiden toimintaohjeet. Mittari ja Tavoitetao 2009 Aiakatyytyväiyykyely, tavoite 4 ateikolla 1-5 Valmi 30.12. Valmi 30.9. P r o e i t Toimiva työnjako Hallinto- ja talouoaton uuden tuloykikköorganiaation viimeitely. Uuden talouhallinto-ohjelman käyttöönotto Uuden organiaation edellyttämät toimen-/tehtävänkuvauket valmiina 30.6. Varahenkilöjärjetelmä valmi 30.6. O a a m i n e n Oaava, motivoitunut ja henkilötö kehittyvä Uuden organiaaton edellyttämä perehdyttäminen ja koulutu Henkilökohtaiet koulutuohjelmat uuiin tehtäviin/eimietehtäviin iirtyville. Tehokkaati ja taloudellieti toimiva organiaatio T a l o u Organiaation oikea mitoitu 37
KUNNANHALLITUS / HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Toiminnan laajuutiedot Perutelutietoina aetetut tavoitteet Tavoite TP 2007 Tavoite 2008 Tavoite 2009 TALOUSTOIMI - palkanaajien lukumäärä 1 582 1 700 1 300 - palkattu henkilötö - vakituiet virat ja toimet (+JAKK) - lakutuken määrä 742 691 23 245 750 743,1 24 500 540 633,6 10 260 - kirjanpidon viive 5 5 5 - lainojen kekikorko %:a -makuvalmiu TYÖLLISYYDENHOITO - harkinnavaraiella tuella 4,20 1 28 3,70 14,00 20 4,00 3,00 20 - nuorten keätyöt (4 vkoa) - keätyötuki (yrityket ja yht RUOKAPALVELUT - ateriat/kpl - ateriat/ 50 129 489 574 1 514 985 50 150 511 000 1 542 844 50 150 500 000 1 773 795 Tehtävän palvelukea oleva henkilötö 31.12.2009 Perutelut Kunnan organiaatiomuutoten euraukena hallinto- ja talouoatot yhditetään yhdeki oatoki vuoden 2009 aluta lukien. Oatopäällikkönä toimii hallinto- ja taloujohtaja. Hallinto- ja talouoatoon ijoitetaan JIK:n perutamien ja muiden peruturvan uudelleenjärjetelyjen jälkeen peruturvaoatota jäljelle jäävät oiaalityö, jonka johtajana toimii johtava oiaalityöntekijä ekä kehityvammahuolto johtavan ohjaajan johtamana. JIK-yhteitoiminta-alueen tilaajaorganiaatioon puoliki ijoittuva controller toimii tilaajaja taloupalvelutuloykikön eimiehenä. Toimito- ja hallintopalvelujen tuloykikön eimiehenä toimii hallintoihteeri ja henkilötöpalvelujen tuloykikön eimiehenä henkilötöihteeri. Auntoihteerin nimike muutetaan hallintoihteeriki ja yhden palkkakirjanpitäjän nimike henkilötöihteeriki. ATK-vatuuhenkilö toimii tietohallintopalvelujen tuloykikön eimiehenä. Hallinto- ja talouoaton henkilötön tehtäväkuvauket uuditetaan oan henkilötön oalta talouarviovuoden alua. Talouarviovuoden aikana rakennetaan kunnan henkilötötrategia ekä laaditaan henkilötöaoiden toimintaohjeet. Organiaatiouuditu edellyttää huomattavaa täydennykoulututa ja varahenkilöjärjetelmän uuditamita. Talouarviovuoden aikana vaihdetaan kunnan talouhallinto-ohjelmito. Ruokapalveluiden oalta on 1.1.2009 alkaen JIK:ä voimaa JIK-kuntien yhteiet ruokalitat hinnatoineen. Jalajärven ruokapalvelut myy JIK:lle n.170.000 ateriaa vuonna 2009. Kunnanhallitu 141 38
KUNNANHALLITUS / MAASEUTULAUTAKUNTA Kunnanhallitu Perutehtävä: Maaeututoimi luo edellytykiä maaeudun ja en elinkeinojen jatkuvalle kehittymielle. Maaeutulautakunnan painopiteet: Yrittäjyyden vahvitaminen oaamita, yhteityötä ja elinympäritöä kehittämällä. A i a k a Tavoite 2009-2011 Ajantaaiet ja tehokkaat maatalouden tukihallintopalvelut. Aiantunteva joutava ja nopea aioiden hoito. Laadukkaat ja joutavat lomitupalvelut Tavoite ja Toimenpiteet 2009 Vatataan aiakkaiden palvelutarpeiiin. Aiakatyytyväiyykyely jok a toinen vuoi, kehittämitarpeet totetutetaan. Aiakkaat ovat tyytyväiiä aamiina lomitupalveluihin. Aiakatyytyväiyykyely joka toinen vuoi. Toimintaa kehitetään tarpeen mukaan. Mittari ja Tavoitetao 2009 Aiakakyely, arvoana 4 ateikolla (1-5) Aiakakyely 4 (1-5) Aiakatyytyväiyy 4 (1-5) Kyely tehdään 2009. P r o e i t Elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja menetyvä maaeutu Kattavat ja taapuoliet lomitupalvelut koko paikalliykikön alueella Yrittäjyyden, oaamien ja yhteityön kehittäminen. Maatalouden ja maaeudun kehittämitoiminnan uunnitelmallinen toteuttaminen. Aktiivinen oallituminen Kehittämihankkeiiin alueelliiin maatalouden ja oallituneiden tilojan määrä: maaeudun kehittämihankkeiiin. Vähintään 50 tilaa/vuoi. Maaeutu 2010-ohjelman hankkeiden toteuttaminen. Hankkeiden eteneminen (ltk:n arvio 2 krt/vuoi): Aikataulua Lainmukaiten lomitupalvelujen toteuttaminen. Lomitupäivän Lomitupäivän pituu pituu valtakunnan kekitaoa. Tilakäyntien uunnitelmallinen Tilakäynnit toteutu koko alueella vähintään 3 100 tilaa/vuoi vuoden välein. Työaikamitoituten päivittäminen. Työaikamitoitu ajantaalla 39
KUNNANHALLITUS / MAASEUTULAUTAKUNTA Kunnanhallitu/Maaeutulautakunnan tuloalueet: Maaeututoimi, lomitutoimi Kunnanhallitu Tavoite 2009-2011 Tavoite ja Mittari ja Toimenpiteet 2009 Tavoitetao 2009 Oaava, motivoitunut ja kehittyvä Oaamien ja työtyytyväiyyden Maaeutuoaton henkilötö. ylläpito ja kehittäminen. työtyytyväikyely: 4 (1-5) Henkilötön uunnitelmallinen, Kehitykekutelut: Kerran toiminnan kehittämitä tukeva vuodea koulutu. Aktiivinen ja jakava henkilökunta. O a a m i n e n Lomitutoimen henkilötön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen Ammattitaitoinen palvelu. Henkilötön ammattitaitovaatimukiin perutuva uunnitelmallinen täydennykoulutu Kehitykekutelut vuoittain Aiakakyely: Arvoana kaikilla ektoreilla 4 (1-5) Vuoittaien täydennykoulutuuunnitelman toteutuminen Kehitykekutelujen toteutuminen Maatalouden tukihallinnon taloudelliuu Tehoka hallintoproei -kutannueuranta Makettu tuki/hallintokulut yli 1:35 Ei talouarvion ylitytä T a l o u Lomituhallinnon tehtävät uoritetaan hyvän hallintokäytännön mukaieti Lomitupäiväkutannu Etelä- Pohjanmaan kekitaoa. Melan hallintorahan riittävyy lomitutoimen hallintoon. /päivä Kunnalle ei kutannukia 40