Lukemisen vaikeudet ja opiskelu äänioppikirjat tukimahdollisuutena Leena Holopainen Erityispedagogiikan professori Itä-Suomen yliopisto
Lukivaikeudet Lukemisen vaikeudet oikeinlukeminen, lukemisen sujuvuus luetun tekstin ymmärtäminen Kirjoittamisen vaikeudet oikeinkirjoitus, kirjoittamisen sujuvuus tuottava kirjoittaminen
Lukivaikeuksien ilmeneminen Teknisen lukemisen ja kirjoittamisen virheet, varsinkin kuormitetussa tilanteessa. Lukeminen hyvin hidasta ja työlästä, motivaatio lukemista edellyttävien tehtävien tekemistä kohtaan laskee. Tekstin ymmärtämisen pulmat liittyvät virheisiin, hitauteen tai sanavarastopuutteisiin. Kirjallinen tuottaminen usein työlästä, lauserakenteet puutteellisia, ilmaisu suppeaa.
Lukivaikeudet; syytekijöitä 1 Yhtä syytä tai selitysmallia ei ole löydetty, kyse on heterogeenisestä ongelmaryhmästä. Onko lukivaikeuden taustalla hermoston rakenteellisia vai toiminnallisia puutoksia? Fonologinen prosessointi; fonologinen tietoisuus, fonologinen muisti, fonologisen tiedon palauttaminen Temporaalinen prosessointi; aikatarkkuus erityisesti peräkkäiset tehtävät (esim. äänteiden nimeäminen) Automatisointi; taitojen yleistyminen (pikkuaivohypoteesi) Magnosellulaarinen järjestelmä; nopeasti vaihtuvien ärsykkeiden havainnointi Erityisenä tutkimuskohteena perinnöllisyys.
Lukivaikeudet; syytekijöitä 2 1. Kieliympäristö - kielellisen vuorovaikutuksen määrä ja laatu vaikuttavat puhutun ja kirjoitetun kielen kehitykseen -puhutun ja kirjoitetun kielen vastaavuus 2. Passiivinen perimä-ympäristö - vanhempien puutteellisten taitojen vaikutus lapseen 3. Evokatiivinen perimä-ympäristö - lapsen taitojen puutosten vaikutus vanhemman kommunikaatioon 4. Aktiivinen perimä-ympäristö - vanhempien ja lasten valinnat, esim. harrastukset, kirjat, lukeminen 5. Opetus ja oppimiskokemukset
Säännönmukaiset vs. epäsäännönmukaiset kielet (Seymour, Aro & Erskine, 2003) säännöllinen epäsäännöllinen suomi kreikka italia espanja saksa norja portugali hollanti ruotsi ranska tanska Ortografioiden vaikeusastetta tarkasteltiin tässä kahdella eri tavalla: 1. Tavujen vaikeusaste (esim. avointen ja suljettujen tavujen määrä; KV vs. KVK) 2. Ortografinen säännöllisyys (esim. kirjain-äännevastaavuus, morfologinen säännönmukaisuus ja morfologiset säännöt) englanti
Yhteenvetoa lukivaikeudesta koskee noin 5% koko väestöstä yleisempi pojilla kuin tytöillä (1½:1) noin puolella perinnöllinen tausta usein päällekkäisiä oppimisen ongelmia tyypillisiä muistitoimintojen, ymmärtämisen ja nimeämisen vaikeudet vaikeuksiin liittyy usein alisuoriutumista, käyttäytymisen ongelmia ja emotionaalisia vaikeuksia tyypillistä lyhyt koulutusura ja syrjäytymisriski
Cross-linguistic comparison of learning and teaching to spell and read in Finnish, Italian and in German 2010-2015 Kirjoittamista on kv- vertailuissa tutkittu vähemmän kuin lukemista: Ovatko suomalaislapset myös hyviä kirjoittajia? Kielten välinen vertailututkimus osoittanut, että eri kielet ovat lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen suhteen vaikeusasteeltaan erilaisia: Miten oppiminen etenee, mitä pulmia voidaan havaita eri vaiheissa, mikä ennustaa hyvää ja puutteellista taitoa eri kielissä? Tukea oppimiseen saadaan eri maissa eri tavoin ja eri aikoihin: Mitä havaitaan, miten tuetaan ja miten se vaikuttaa taitojen kehittymiseen? Lukemisen ja kirjoittamisen opetusta, opetusmenetelmiä ja materiaaleja eri kielten välillä on tutkittu vähän: Mikä on opettajien toiminnan merkitys? Miten opetetaan? Ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen: Mitä kotona tehdään? Millainen on lasten sosiaalinen ilmapiiri luokissa? Millaiset ovat lasten sosiaaliset suhteet luokissa ja miten se vaikuttaa oppimistuloksiin eri maissa?
Opintiellä pysyminen -tutkimushanke Joensuussa 2004-2011->2016 Rahoitus: Osa tutkimuksesta toteutettu osana Oppiminen ja motivaatio huippututkimushanketta (Suomen Akatemia) Johto: Leena Holopainen & Hannu Savolainen Tutkijat: Airi Hakkarainen, Kaisa Haverinen, Anne Karttunen
Opintiellä pysyminen -tutkimushanke 2004-2016 - Joensuun alueella toteutettava nuorten lukivaikeuksia, matematiikan vaikeuksia ja niiden seuraamuksia sekä koulutusuraa koskeva tutkimushanke - Kohdejoukkona ovat kaikki Joensuussa keväällä 2004 peruskoulunsa päättäneet nuoret (N=516). - Nuorten opiskelun etenemistä, opiskelukokemuksia ja oppimisvaikeuksien merkitystä ja seurannaisvaikutuksia tällä oppimispolulla ja erilaisissa koulutuksellisissa siirtymävaiheissa on seurattu läpi toisen asteen ja seurataan edelleen työelämään saakka.
Lukivaikeudet ja tuki Osa Opintiellä pysyminen tutkimushankkeen niistä oppilaista, joilla vielä 9. luokalla oli lukivaikeuksia, ei perusopetuksen aikana päässyt erityisopetuksen tuen piiriin, vaan varsin iso osa (42,6 %) jäi tuen ulkopuolelle. Toisaalta osa lukivaikeuksisista oppilaista sai osaaikaista erityisopetusta koko kouluajan (joista kaksi kolmasosaa oli poikia). Lukioppilaiden joukossa vain alkuopetuksen aikana osa-aikaista erityisopetusta saaneet menestyivät systemaattisesti muita oppilaita heikommin läpi koulun, mikä korostaa pitkäaikaisen tuen merkitystä.
Lukivaikeudet ja koulu/opiskelu-uupumus Koulu-uupumus koostuu emotionaalisesta väsymyksestä, kyynisestä suhtautumisesta koulunkäyntiin ja kouluun liittyvästä riittämättömyyden tunteesta. Väsymys on tulosta siitä, että ponnistelusta huolimatta nuoren edellytykset eivät näytä riittävän asetettujen koulutavoitteiden saavuttamiseksi. Kyynistä asennoitumista luonnehtii koulutyön merkityksen aliarviointi sekä mielekkyyden katoaminen koulutyöstä. Riittämättömyyden tunteessa on kyse kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa henkilö ei saa riittävästi aikaan koulussa, mikä johtaa kouluun liittyvän itsetunnon alentumiseen Nuorten kielteiset kokemukset koulussa kasaantuvat ja ovat yhteydessä oppimisvaikeuksiin sekä riski- ja ongelmakäyttäytymiseen.
Lukivaikeudet ja akateeminen minäkäsitys Yleisessä minäkäsityksessä erotettavissa hierarkkisesti kaksi komponenttia; akateeminen ja ei-akateeminen minäkäsitys. Akateemisella minäkäsityksellä tarkoitetaan käsitystä itsestä oppijana, vertailua omien kykyjen ja ympärillä olevien ihmisten kykyjen välillä. Koulu- kokemuksilla ja koulutuloksilla on voimakas vaikutus itsearvostukseen ja akateemiseen minäkäsitykseen, vaikeudet lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa aiheuttavat epäonnistumisen kokemuksia ja itsearvostuksen laskua.
Äänioppikirjatutkimus Itä-Suomen yliopiston Filosofisen tiedekunnan erityispedagogiikan oppiaine toteutti äänioppikirjatutkimuksen Celia -kirjaston tilaustutkimuksena. Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta esim. äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Tutkimuksen vastuuhenkilö oli professori Leena Holopainen ja tutkijana toimi KM Milka Kuismanen. Kuismanen & Holopainen (2013) Daisy-äänioppikirjat opiskelun tukena. Selvitys äänioppikirjojen käytöstä ja mahdollisuuksista perusopetuksen oppilaiden opetuksessa Suomessa. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Education, Humanities and Theology, 9. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1329-6/ 14
Miksi tutkia äänioppikirjoja? Lähikouluperiaatteen mukaisesti jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella oman kunnan koulussa Pyrkimys on puuttua koko kouluajan niihin asioihin, jotka aiheuttavat esteitä lapsen opinpolun eheään etenemiseen. Tavoitteena on siis tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisenä tukena ja näin ennaltaehkäisemään tehostetun ja erityisen tuen tarvetta. Yhtenä tärkeänä tukimuotona ovat eriytetyt oppimateriaalit ja apuvälineet, joista äänioppikirjat ovat erityisesti lukemisesteisille tarkoitettuja opiskelun apuvälineitä. Äänioppikirjojen käyttöä ja mahdollisuuksia on aiemmin tutkittu olemattoman vähän. 15
Mikä on äänioppikirja? Celian äänikirjat tallennetaan DAISY-formaattiin, joka on kansainvälisessä yhteistyössä kehitetty avoimen koodin standardi. DAISY on lyhenne sanoista Digital Accessible Information System. Daisy-äänioppikirjoilla tarkoitetaan siis digitaalisessa muodossa olevaa painetun oppikirjan koko sisältöä ääneen luettuna, sillä tekijänoikeuslaki ei salli sisällön muokkaamista ääniversiota varten. Kirja ei siis sisällä musiikkia tai äänitehosteita, ainoastaan joko synteettistä tai ihmisten tuottamaa puhetta. Daisy-äänikirjaa voi käyttää tietokoneella, tabletilla, kannettavalla mp3-soittimella tai Daisy-soittimella. Daisy-formaatti mahdollistaa koko kirjan mahtumisen yhdelle CD-levylle. 16
Daisy-äänioppikirjatutkimuksen tutkimuskysymykset Ketkä käyttävät Daisy-äänioppikirjoja ja miksi? Miten ja missä oppiaineissa äänioppikirjoja käytetään? Millaisia äänikirjan ominaisuuksien tulisi olla? Millaista opastusta oppilaat, vanhemmat ja opettajat tarvitsevat äänioppikirjojen käytössä? Miten äänioppikirjaa ja sen käyttöä tulisi kehittää? 17
Tutkimusaineisto Tutkimus kohdistui kolmeen ryhmään : 1) suomen- ja ruotsinkielisiin perusopetuksen 1. 9. luokan oppilaisiin, jotka ovat käyttäneet vuosien 2011 2013 aikana äänioppikirjoja opiskelunsa tukena (N = 67) 2) äänioppikirjoja käyttävien oppilaiden opettajiin ja erityisopettajiin (N= 359) 3) äänioppikirjoja käyttävien oppilaiden vanhempiin (N = 75). Tutkimus toteutettiin sähköisenä ja paperisena kyselytutkimuksena, lisäksi haastateltiin oppilaita (N = 6) ja opettajia (N = 8). 18
Millaisiin opiskelun ja oppimisen ongelmiin äänioppikirjasta haettiin opiskelun tukea? Olennaisen poimiminen tekstistä ja pitkien tekstien lukemisen vaikeus Lukemisen hitaus ja sen vaikutus kokonaisuuden ymmärtämiseen. Lukemisen tarkkuus ja väärin luetut sanat. Käsitteiden ymmärtämisen vaikeus. Motivaation ongelmat. Muun tuen riittämättömyys. Tarkkaavuuden ongelmat. Maahanmuuttajaoppilailla erityisesti kielen rakenteiden ymmärtämisen ongelmat. 19
Missä oppiaineissa äänioppikirjoja käytetään? Äänioppikirjoja käytettiin eniten alakoulussa historian ja yläkoulussa historian ja yhteiskuntaopin opiskelun tukena. Äänioppikirjaa käytettiin lisäksi saksan ja englannin, ympäristö- ja luonnontiedon, maantiedon ja biologian sekä uskonnon opiskelun tukena. Yläkoulussa äänioppikirja oli lisäksi käytössä kotitaloudessa, musiikissa, terveystiedossa ja oppilaanohjauksessa. 20
Äänioppikirjoista saatu hyöty opettajan näkökulmasta Vaikeiden käsitteiden kuuleminen ja ymmärtäminen helpompaa Keskittyminen parani ja oppilaiden oli helpompi rauhoittua, kun kuunteluun saattoi yhdistää esim. piirtämistä. Puheen melodian kuulemisen auttoi jäsennyksessä. Äänioppikirjan helpotti opiskelua, koska luettavaa oli vähemmän. 21
Äänioppikirjoista saatu hyöty oppilaan näkökulmasta oppii paremmin kuuntelemalla ymmärtää lukemaansa ja vieraita sanoja paremmin kuin ennen pystyy lukemaan ilman opettajan tai muun henkilön apua lukeminen on helpompaa lukeminen on nopeutunut pystyy lukemaan pidempään kuin ennen pystyy keskittymään paremmin pitää lukemisesta enemmän kuin ennen pysyy paremmin opetuksessa mukana kokeisiin valmistautumisen ja läksyjen teko on helpottunut ja nopeutunut saa parempia koenumeroita 22
Äänioppikirjan käyttöön liittyviä pulmia opettajan näkökulmasta Leimautumisen pelko oppilaat eivät halua erottua muista, joten äänioppikirjaa ei haluta käyttää koulussa, mutta kotikäyttö oli mahdollista. Tekniset ja laitteistoon liittyvät vaikeudet. Lukuääneen negatiiviset ominaisuudet. Oikean kohdan löytäminen kirjasta, selaamisen vaikeus. 23
Äänioppikirjojen kehittäminen Äänioppikirjojen luentaan oltiin melko tyytyväisiä, luennan ominaisuuksista monotonisuus ja tylsä luentatyyli sekä liian tarkka kuvailu koettiin kuitenkin ongelmina. Kuvien ominaisuuksiin oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta kuvien selostamista ei nähty tarpeelliseksi kaikille käyttäjille. Äänioppikirjan rakenne kaipasi vielä kehittämistä monen vastaajan mielestä ja sitä kehitetään. Äänioppikirjan nähtiin olevan tärkeä osa lukemista helpottavaa opetusmateriaalia, joten sitä siis kannattaa kehittää edelleen. Vuoden 2013 alusta Celia alkoi tuottaa DaisyTrio- yhdistelmäkirjoja, jotka yhdistävät tekstiä ja ääntä sekä mahdollisesti myös kuvia. Tietokoneen ja Daisy-lukuohjelman avulla käytettävä yhdistelmäkirja tukee oppimista kaksikanavaisesti, kun oppilas voi seurata kirjan tekstiä näytöllä samalla kun kuulee sen luettuna. 24
Suotuisan oppimisympäristön rakentaminen = Miten tuetaan? Halu ja viitseliäisyys Opetussisällöt Opetusmenetelmät ja materiaalit Arviointi ja arviointitiedon hyödyntäminen Hyvä opetustilanteen järjestäminen Oppilaantuntemus Joustavuus suunnittelussa ja toteutuksessa
Englanninkielisiä artikkeleita liittyen Opintiellä pysyminentutkimukseen Savolainen, H., Ahonen, T., Aro, M., Tolvanen, A. & Holopainen, L. (2008) Reading Comprehension, Word Reading and Spelling Problems as Predictors of School Achievement and Choice of Secondary Education. Learning and Instruction, 18, 201-210. Salmela-Aro, K., Savolainen, H.& Holopainen, L (2009). Depressive Symptoms and School Burnout during Adolescence:Evidence from Two Cross-lagged Longitudinal Studies. Journal of Youth and Adolescence, 38, 1316 1327. Kiuru, N., Salmela-Aro, K., Nurmi, J.E., Haverinen, K., Savolainen, H. & Holopainen, L. (2011). Students with reading and spelling disabilities: Peer groups and educational attainment in secondary education. Journal of Learning Disabilities, 44, 6, 556-569. Holopainen, L., Lappalainen, K., Savolainen, H. & Junttila, N. (2012). The relationship between social competence, psychological adjustment and learning disabilities of adolescents in secondary education. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, 2, 199-212. Hakkarainen, A., Holopainen, L. & Savolainen, H. (2012). Mathematical and reading difficulties as predictors of school achievement and transition to secondary education. Scandinavian Journal of Educational Research. Available online: http://dx.doi.org/10.1080/00313831. Hakkarainen, A., Holopainen, L. & Savolainen, H. (2013). A Five-Year Follow-Up on the Role of Educational Support in Preventing Dropout From Upper Secondary Education in Finland. Journal of Learning Disabilities. Available online: http://dx.doi.org/10.1177/0022219413507603