Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto
Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä näkyy ihmisen toiminta sekä vuorovaikutus luonnon kanssa esihistoriasta nykypäivään asti (Museovirasto) Maisemaalueet Muinaisjäännökset Kulttuuriympäristö käsittää rakennusperinnön, kulttuurimaisema-alueet ja muinaisjäännökset. Rakennusperintö
Kulttuuriympäristön kriteereitä Kulttuuriympäristöä säilyttää parhaiten se käyttö, joka ympäristön on aikojen kuluessa muokannut Jotta kulttuuriympäristö säilyy elinvoimaisena, sen käytön tulee taipua nykyajan tarpeisiin ja kehitykseen Maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kriteereitä mm. edustavuus/ainutlaatuisuus, alkuperäisyys, tyypillisyys, yhtenäisyys/eheys, kerroksineisuus, historiallinen merkitys, vaikutus tai liittyminen ympäristöön, opetus- ja tutkimusarvo
Kulttuuriympäristön merkitys Kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja vaalimiseen on erilaisia näkökulmia esimerkiksi: sosiaaliset: identiteetti, juuret, kotiseuturakkaus, yhteisöllisyys esteettiset: rakennustaiteelliset arvot, maisema- ja kaupunkikuvan kauneus ja harmonia tieteelliset: historian tutkimus, rakennustavat taloudelliset: markkinointi, brändäys, korjausrakentaminen ekologiset: kestävä kehitys, resurssiviisaus symboliset: imago historiallinen kerroksineisuus on ympäristön vahva vetovoimatekijä
Kulttuuriympäristöjen arvotus Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (YM 1995) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto RKY 2009) Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (maakuntaliitot) Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (kunnat) Jokaisella maaseudun kulttuurimaisemalla ja kylällä on oma paikallishistoriallinen sisältönsä, merkityksensä ja luonteensa Johanna Forsius
Kulttuuriympäristöjen arvo(s)tus Suojelun ja vaalimisen taustalla on pyrkimys säilyttää eri aikakausien kulttuurimuotoja edustavia kohteita ympäristössämme Arvot muodostuvat niistä näkyvistä tuloksista, joiden aikaansaamiseen työllään voi tuntea osallistuneensa Kulttuuriympäristön luonteeseen kuuluu muutos Myös uusien kulttuuriympäristöjen syntyminen on tehtävä mahdolliseksi
Uudenmaan kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt käsiteltiin kokonaisuudessaan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa: Valtakunnallisesti arvokkaat Maakunnallisesti arvokkaat Koko maakunta yhdenmukaisin perustein Maakuntakaavan yleispiirteisyys https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/hy vaksytyt_maakuntakaavat/4._vaihekaava/kulttuu riymparistot
Uudenmaan kulttuuriympäristöjä koskevat suunnittelumääräykset Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä sekä arvioitava arkeologisten selvitysten tarve. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on otettava huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen. Kulttuuriympäristöä kehitettäessä on sen arvot otettava huomioon ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaisen maankäytön kanssa. Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä alueen maisemaja kulttuuriympäristöarvot
Uudenmaan maiseman suurmuodot 9 MAISEMAMAAKUNTAJAKO: ETELÄINEN RANTAMAA 1.1. Eteläinen viljelyseutu 1.3. Suomenlahden rannikkoseutu 1.4. Kiskon-Vihdin järviseutu
Espoon pohjois- ja keskiosien maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Uudenmaan maakuntakaavassa Bodomjärven ympäristö Pääkaupunkiseudulla harvinaistunutta, yhtenäisen ilmeen säilyttänyttä ja keskiajalta periytyvää kylä- ja kartanomaisemaa (RKY-kohteet Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema) Nuuksion erämaakylä- ja huvila-alue Keskiajalta periytyvää kyläasumista ja 1930-1950 lukujen huvila-arkkitehtuuria erämaaympäristössä Espoon jokilaakson maisema-alue Maakunnan suurmaiseman arvokas murroslaakso, jossa lukuisia historiallisia kerrostumia keskiaikaisista kylistä viljelymaisemineen ja kylineen 1900-luvun alun teollisuuteen
Miten kulttuuriympäristön arvot voidaan ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa? Erilaiset maisemat ja ympäristöt kestävät eri tavalla muutostaympäristön muutoskyky, herkkyys ja sietokyky - muutos voi olla myös hyväksi ja parantaa ympäristöä Arvojen ja reunaehtojen selvittäminen: Kulttuuriympäristöselvitykset esim. maisemaselvitykset ja rakennusinventoinnit Maisema-analyysi, ml. näkyvyysanalyysit maiseman elementit: luonnonolot, maankäyttö, rakennettu ympäristö ja muut kulttuuritekijät, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään Tiivis vuorovaikutus osallisten, maanomistajien, alueen asukkaiden ja toimijoiden sekä museoviranomaisten kanssa Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan rooli (kaavan tulkinta, suunnittelutarveratkaisut ja rakennusluvat)
Suosituksia kulttuuriympäristöjen suunnitteluun kylämiljöissä Kulttuurimiljöitä kehitetään niiden perinteisiä piirteitä kunnioittaen Pellot ovat kulttuurimaiseman tärkein elementti. Ne tulisi säilyttää ensisijaisesti viljelykäytössä Kaavan määräykset avoimien maisemien säilyttämisestä turvaa maaseutuelinkeinojen kehittymisen ja jatkuvuuden sekä arvokkaan maisemakuvan Pellon ja metsän reuna sekä rantaviiva ovat maiseman luontaisia rajautumis- tai vaihettumisvyöhykkeitä, joissa maisemien perustyypit muuttuvat Vanhojen kyläkokonaisuuksien eheyttä ja omaleimaisuutta tulee vaalia, mutta niitä pitää myös kehittää kunnostamalla, ylläpitämällä sekä täydennysrakentamalla unohtamatta kulttuurikasvillisuutta: pihat ja puutarhat, puukujanteet
Suosituksia kulttuuriympäristöjen suunnitteluun Täydennysrakentamisessa käytetään perinteisiä rakennustyylejä ja -materiaaleja, kattomuotoja, väritystä Rakennusten mitoituksessa, sijoittelussa ja ryhmittelyssä käytetään samoja periaatteita kuin alueen vakiintuneessa asutuksessa: vanhan rakennuskannan selkeä jatke Asutus vanhojen maanteiden varsille, asutuille mäille ja kumpareille Uudet tiet sopeutetaan maaston muotoihin Täydennysrakentaminen vanhaan kulttuuriympäristöön voidaan toteuttaa monella tavalla huolellisella suunnittelulla