Vantaan kaupunki Maankäyttö, ympäristö ja rakentaminen Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijaon muutos, joka koskee 30.9.2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002148. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Vantaan kaupungin 23. kaupunginosaa, Kivistö, osaa korttelia 23118. Tonttijaon muutos Tonttijaon muutos koskee korttelin 23118 tontteja 3 ja 4. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kivistön kaupunginosassa Riipiläntien ja Linnankalliontien risteyksessä. 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos nro 002148, Kivistö. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus muuttaa puutarha- ja kasvihuonealuetta erillispientalojen korttelialueeksi sekä korottaa olemassa olevan tontin rakennusoikeutta. 1
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 Asemakaavan muutos... 1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 Alueen yleiskuvaus... 4 Luonnonympäristö... 4 Rakennettu ympäristö... 4 Liikenne... 4 Tekninen huolto... 4 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 Maakuntakaava... 5 Marja-Vantaan osayleiskaava... 5 Rakennusjärjestys... 6 Tonttijako- ja kiinteistörekisteri... 6 Pohjakartta... 6 Rakennuskiellot... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 6 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen... 6 4.2 Asemakaavan muutoksen tavoitteet... 6 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 7 4.4. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 7 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 Korttelialueet... 8 5.2 Kaavan vaikutukset... 9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön... 9 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 Vaikutukset liikenteeseen... 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... 10 2
2 TIIVISTELMÄ Tonttien 23-118-3 ja 23-118-4 sekä tilan 418-4-110 omistajat hakivat asemakaavan muuttamista 12.8.2011. Tilan 418-4-93 omistaja liittyi hakemukseen 3.9.2012. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava nro 230200, jossa alue on erillispientalojen korttelialuetta AO, ja asemakaava nro 001869, jossa alue on erillispientalojen korttelialuetta AO sekä puutarha- ja kasvihuonealuetta MP. Asemakaavamuutoshakemuksessa on esitetty osan puutarha- ja kasvihuonealueesta MP muutettavaksi erillispientalojen korttelialueeksi AO ja liitettäväksi olemassa oleviin AO-korttelin tontteihin 23-118-3 ja 23-118-4. Tilan 418-4-93 kohdalla asemakaavaa esitettiin muutettavaksi siten, että nykyisen 300 k-m 2 :n rakennusoikeuden sijasta rakennusoikeus osoitettaisiin tehokkuusluvulla e=0,20. Asemakaavan muutoksella voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan siten, että 2966 m 2 :n suuruinen osa puutarha- ja kasvihuonealuetta MP muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO ja liitetään olemassa oleviin AO-korttelin tontteihin 23-118-3 ja 23-118-4. Uusia tontteja ei alueelle voi muodostaa, koska niille ei voida osoittaa kulkuyhteyksiä. Jäljelle jäävän MP-alueen osan käyttötarkoitus pysyy ennallaan. Tontin 23-118-3 pinta-ala kasvaa 187 m 2 ja sille osoitetaan rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0,20, jolloin nykyinen rakennusoikeus lisääntyy 37 k-m 2. Tontin 23-118-4 pinta-ala kasvaa 2779 m 2 ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 550 k-m 2, jolloin nykyinen rakennusoikeus lisääntyy 413 k-m 2. Tonttijaossa ja tonttijaon muutoksessa tonteille tulee uudet numerot 23-118-5 ja 23-18-6. Tilan 418-4-93 kohdalla asemakaavaa muutetaan siten, että nykyisen 300 k-m 2 :n rakennusoikeuden sijasta rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0,20, jolloin rakennusoikeus lisääntyy 303 k-m 2. Tilalle ei hakijan toivomuksesta tehdä tonttijakoa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3
Suunnittelualue sijaitsee Kivistön kaupunginosassa osoitteessa Riipiläntie 38b, 38c ja 38d. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2 Suunnittelutilanne Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijoittuu Riipiläntien ja Linnankallio nimisen lähivirkistysalueen väliselle alueelle. Osalla aluetta on aikaisemmin ollut pajutuotteiden myyntiä ja puutarhanäyttelyitä. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen maaperä on suurimmilta osiltaan moreenia ja kalliota. Alueen pohjoisosassa maaperä on hiekkaa ja savea. Alue sijoittuu Linnankallion laelle, jonka korkein kohta on noin 10 metriä Riipiläntietä korkeammalla. Alueen puusto on enimmäkseen sekapuustoa. Rakennettu ympäristö Tontin 23-118-3 pinta-ala on 2089 m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus tontilla on 418 k-m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 2000 valmistunut 152 k-m 2 :n suuruinen omakotitalo ja vuonna 2004 valmistunut 131 k- m 2 :n suuruinen myymälärakennus. Tontin 23-118-4 pinta-ala on 687 m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 137 k-m 2. Tontilla ei ole rakennuksia. Tilan 418-4-110 kaavamuutosalueeseen kuuluvan osan pinta-ala on noin 5400 m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa tilalle on osoitettu rakennusoikeutta 500 k-m 2 varastorakennukselle ja 100 k-m 2 kasvihuoneelle. Tilalla ei sijaitse rakennuksia ja se on tällä hetkellä luonnonmukaista metsää. Tilalla näkyy jälkiä aiemmin alueella harjoitetusta pajutuotteiden myynti- ja näyttelytoiminnasta. Tilan 418-4-93 pinta-ala on 3017 m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 300 k-m 2. Tilalla sijaitsee vuonna 1984 valmistunut 249 k- m 2 :n suuruinen omakotitalo ja vuonna 1995 valmistunut autotalli. Kaavamuutosalue rajautuu rakennettuihin Riipiläntiehen ja Linnankalliontiehen. Kaavamuutosalueen lähialueen asuinkortteleissa on yleisesti tonttitehokkuuslukuna e = 0,20. Liikenne Liikennöinti kaavamuutosalueen tonteille tapahtuu aiemmin kiinteistönmuodostuksessa perustettua kulkurasitetta käyttäen tilan 418-4-93 kohdalla olevan tonttiliittymän kautta. Riipiläntielle ei ole mahdollista lisätä tonttiliittymiä. Riipiläntie on seudullinen pääkatu. Riipiläntien bussilinjoilla pääsee Nurmijärven suuntaan, Helsinkiin, Myyrmäkeen ja Katriinan sairaalalle. Riipiläntiellä on kevyen liikenteen väylä. Linnankalliontie on vähäliikenteinen tonttikatu. Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu vesijohto- ja viemäriverkkojen piiriin. Yhteinen tonttiliittymä on Riipiläntien puolella. Maanomistus Suunnittelualue koostuu yksityisessä maanomistuksessa olevista tonteista 23-118-3 ja 23-118-4 ja tilasta 418-4-93 sekä osasta tilaa 418-4-110. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. 4
Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Marja-Vantaan osayleiskaava Kaupunginvaltuuston 19.6.2006 hyväksymässä osayleiskaavassa alue on pientaloaluetta A3, jolle saa rakentaa ensisijaisesti pientaloja sekä lähivirkistysaluetta VL. Alueella voidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on tilan 418-4-93 kohdalla voimassa asemakaava nro 230200 (Kv 24.5.1999), jossa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusoikeus on osoitettu lukuna 300. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimisto- ja niihin verrattavia työtiloja, 418-4-110 jotka eivät häiritse asumista, yhteensä enintään 20% tontin rakennusoikeudesta. 23-118-4 Kaavamuutosalueen tonttien 23-118-3 ja 23-118-4 sekä tilan 418-4-110 kohdalla on voimassa asemakaava nro 23-118-3 001869 (Kv 17.10.2005), jossa alue on erillispientaloaluetta (AO) ja puutarhaja kasvihuonealuetta (MP). AO-tonttien rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla 0,20. Rakennusoikeudesta saa 50% käyttää liike- ja toimistotiloja varten. 418-4-93 MP-alueelle on osoitettu rakennusala jolle saa rakentaa enintään 500 k-m 2 :n varastorakennuksen, josta enintään 50% saa olla myymälä- tai näyttelytilaa. Lisäksi alueelle saa rakentaa enintään 100 k-m 2 :n kasvihuonerakennuksen. AO-alueilla rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 2. Asuntoa kohti saa rakentaa taloustilaa suurimman sallitun kerrosalan lisäksi enintään 40 m 2. Riipiläntien puoleisten, sitä 25 met- 5
riä lähempänä sijaitsevien asuinhuoneiden ulkokuoren ääneneristys tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 db. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv 15.12.2010. Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Suunnittelualue on merkitty kiinteistörekisteriin tontteina 23-118-3 ja 23-118-4 sekä tiloina 418-4-93 ja 418-4-110. Kulkuyhteysrasitteita on merkitty tilan 418-4-93 ja tontin 23-118-3 kautta. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Tonttien 23-118-3 ja 23-118-4 sekä tilan 418-4-110 omistajat hakivat asemakaavan muuttamista 12.8.2011. Tilan 418-4-93 omistaja liittyi hakemukseen 3.9.2012. 4.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille 26.11.2012. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 9.12.2012. Mielipiteet pyydettiin 28.12.2012 mennessä. Osallisia olivat: - hakijat - naapurit - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukasym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsoivat olevansa osallisia. Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Kirjeitse ja sähköpostitse saatiin neljä mielipidettä. Museovirastolta, Vantaan kaupunginmuseolla ja Vantaan Energia Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavamuutoksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä esitti mielipiteenään, että asemakaavan laatimisen johdosta muodostuvien uusien tonttien kytkentä vesihuoltoon tulisi tarkastella kaavoituksen yhteydessä. 4.2 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ei ollut kaavatyön edetessä tarpeen tehdä tarkistuksia. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa puutarha- ja kasvihuonealuetta erillispientalojen korttelialueeksi ja liittää se olemassa oleviin korttelin 23118 tontteihin sekä lisätä tilan 418-4-93 rakennusoikeutta. Asemakaavan muutoksella alueelle mahdollistetaan lisää omakotitalorakentamista. 6
Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavan muutos on tavoitteiden mukainen. Vertailu maakuntakaavaan ja osayleiskaavaan Hanke on maakuntakaavan mukainen. Marja-Vantaan osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osittain lähivirkistysaluetta, joka voimassa olevalla asemakaavalla on aiemmin muutettu puutarha- ja kasvihuonealueeksi, ja joka tällä asemakaavan muutoksella muutetaan osittain erillispientalojen korttelialueeksi. Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Voimassa olevan asemakaavan puutarha- ja kasvihuonealuetta muuttuu erillispienrakennusten korttelialueeksi ja siltä poistuu 100 k-m 2 rakennusoikeus kasvihuonerakennusta varten. Osalla erillispientalojen korttelialuetta lisätään rakennusoikeutta siten, että tilalle 418-4-93 osoitetaan rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0,20 aikaisemman 300 k-m 2 :n sijaan, jolloin rakennusoikeus tilalla kasvaa 303 k-m 2. Aikaisempi rakennusoikeus on vastannut tehokkuuslukua e=0,10. Korttelialueeseen liitettävän puutarha- ja kasvihuonealueen myötä tontti 23-118-3 laajenee 187 m 2 ja rakennusoikeus lisääntyy 37 k-m 2 ja tontti 23-118-4 laajenee 2779 m 2 ja rakennusoikeus lisääntyy 413 k-m 2. 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavaratkaisu perustuu hakijoiden esittämiin ratkaisuihin ja maanomistajien ja kaavoittajien välisiin neuvotteluihin. Mikäli kaavamuutosta ei tehdä, alue pysyy nykytilassaan. 4.4. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.5.2013 hyväksyi asemakaavan muutoksen ja tonttijaon muutoksen sekä asetti ne nähtäville ajalle 5.6. 14.8.2013 ja oikeutti kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot. Lausunnot Lausuntoja pyydettiin ja saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä (HSY) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). HSY esitti lausunnossaan, että uusien muodostettavien tonttien kytkentää vesihuoltoon ei ole kaavoituksen yhteydessä tarkasteltu. Vastine: Vantaan kuntatekniikan keskukselta saatujen tietojen mukaan tontit ovat liitettävissä olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon eikä liittäminen edellytä niihin muutoksia. Alustava tonttienkäyttösuunnitelma toimitettiin HSY:n yhteyshenkilölle tarkastelua varten. Kommentteja ei saatu. ELY-keskukselta saadussa lausunnossa esitetään, että koska alue rajautuu vilkkaasti liikennöityyn Riipiläntiehen, on syytä selvittää alueen melutilanne ja tarkentaa melunsuojausmääräyksiä siten, että myös tontin ulko-oleskelutiloilla täyttyvät melunsuojausvaatimukset. Vastine: Uudet rakennuspaikat sijoittuvat alueelle, joka on noin 50 metrin etäisyydellä Riipiläntiestä ja noin 10 metriä sitä korkeammalla. Kaavaa laatiessa on arvioitu, ettei erillistä meluselvitystä kaavoituksen yhteydessä tarvita. Rakentamisen suunnittelussa rakennuksien sijoittelulla ja piha-alueiden suunnittelulla voidaan järjestää melulta suojattuja ulko-oleskelutiloja. Kaavamääräyksiin lisätään piha-alueiden melunsuojausta koskeva määräys. 7
Asiakirjoihin nähtävillä oloajan jälkeen tehtävät tarkistukset Asemakaavakarttaan on tehty tarkistus, jossa ajoyhteyden osoittava merkintä on muutettu ohjeelliseksi merkinnäksi. Kaavamääräyksiin lisättiin piha-alueiden melusuojausta koskeva määräys. Asemakaavamuutoksen selostusta on täydennetty kaavaprosessiin sekä nähtävilläoloon ja lausuntoihin liittyvien asioiden osalta. Tehdyt tarkistukset eivät ole oleellisia eikä uutta nähtävilläoloa tarvita. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Korttelialueet Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on 11260 m 2. Tonttijaolla ja tonttijaon muutoksella tontin 23-118-3 uudeksi numeroksi tulee 23-118-6 ja tontin 23-118-4 uudeksi numeroksi tulee 23-118-5. Tilalle 418-4-93 ei tehdä tonttijakoa asemakaavan yhteydessä. AO Erillispientalojen korttelialue Korttelialueen pinta-ala on 8758 m 2, ja se muodostuu tonteista 23-118-5 ja 23-118-6 sekä tilasta 418-4-93. Tontin 23-118-5 pinta-ala on 3466 m 2 ja sen rakennusoikeus on ilmoitettu lukuna 550 k-m 2. Tontin 23-118-6 pinta-ala on 2276 m 2 ja sen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla 0,20, jonka mukainen rakennusoikeus sillä on 455 k-m 2. Tontin sallitusta rakennusoikeudesta saa 50 % käyttää liike- ja toimistotiloja varten. Tilan 418-4-93 pinta-ala on 3016 m 2 ja sen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla 0,20, jonka mukainen rakennusoikeus sillä on 603 k-m 2. Korttelialueella suurin sallittu kerrosten lukumäärä on 2. Asuntoa kohti saa rakentaa taloustilaa suurimman sallitun kerrosalan lisäksi enintään 40 m 2. Riipiläntien puoleisten, sitä 25 metriä lähempänä sijaitsevien asuntojen ulkokuoren ääneneristys tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 db. Oleskeluun tarkoitetut piha-alueet on suojattava liikennemelua vastaan rakennuksen arkkitehtuuriin soveltuvilla rakenteilla siten, ettei melutaso ylitä 55 db päivällä eikä 45 db yöllä. Autopaikkojen vähimmäismäärät: Asunnot 2 autopaikkaa/asunto Liiketilat 1 autopaikka/30 k-m 2 Toimistot 1 autopaikka/50 k-m 2 Korttelialueen tonteille kuljetaan tilalle 418-4-93 perustetun ajorasitteen kautta. 8
MP Puutarha- ja kasvihuonealue Puutarha- ja kasvihuonealueen pinta-ala on 2502 m 2 ja se muodostuu osasta tilaa 418-4-110. Alueen pohjoisrajalle osoitetulle rakennusalalle saa rakentaa 500 k-m 2 :n varastorakennuksen, josta 50 % saa käyttää myymälä- ja/tai näyttelytilaa varten. Varastorakennuksen tulee olla kaksikerroksinen. Autopaikkojen vähimmäismäärät: Varastot 1 autopaikka/150 k-m 2 Myymälä 1 autopaikka/30 k-m 2 Kulkuyhteys MP-alueelle on Linnankalliontien puolelta. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Tontteihin liitettävä osa puutarha- ja kasvihuonealuetta on ollut tonttien omistajien hoitamaa aluetta, jolla on toiminut pajutuotteiden myyntiä ja näyttelyitä järjestänyt yritys. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Korttelialueen laajentuessa sen rakennusoikeus lisääntyy 753 k-m 2. Rakennusoikeus mahdollistaa neljän tai viiden uuden omakotitalon rakentamisen alueelle. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilaista metsäaluetta muuttuu korttelialueeksi. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia liikenteeseen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen voidaan toteuttaa rakennusluvin heti, kun asemakaava on tullut voimaan. 9
7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimiseen ovat osallistuneet: kaavoitusinsinööri Kai Zukale, kaavoituspäällikkö Lea Varpanen, suunnitteluavustaja Juhani Rinne, suunnitteluavustaja Kaija Topra. Vantaa 30.9.2013 Lea Varpanen kaavoituspäällikkö Kai Zukale kaavoitusinsinööri 10
11
12
Asemakaavan muutos nro 002148,30.9.2013 13
Asemakaavan muutos nro 002148,30.9.2013 14
Asemakaavan muutos nro 002148,30.9.2013 15