AHVENISTON KOULU TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KÄSITELY Koulun suunnitteluryhmässä: 8.9.2014 Opettajien kokouksessa: 10.9.2014 Oppilaskunnan kokouksessa: 10.9.2014 Vanhempainyhdistyksen kokouksessa: 23.9.2014 Koulun työaika lukuvuonna 2014-15 11.8.2014 (ma) - 20.12.2014 (la) SYYSLUKUKAUSI 15.10. - 17.10.2014 (3 pv, ke-pe, vko 42) syysloma 21.12.2014 (su) - 6.1.2015 (ti) joululoma 7.1. (ke) - 30.5.2015 (la) KEVÄTLUKUKAUSI 23.2. (ma) - 1.3.2015 (vko 9) talviloma Ahveniston koulussa lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, joiden päätyttyä oppilas saa aina jaksotodistuksen. 1. jakso 11.8.2014-3.10.2014 / 1. jakson todistus 14.10.2014 2. jakso 6.10.2014-28.11.2014 / 2. jakson todistus 5.12.2014 3. jakso 1.12.2014-6.2.2015 / 3. jakson todistus 13.2.2015 4. jakso 9.2.2015-2.4.2015 / 4. jakson todistus 15.4.2015 5. jakso 7.4.2015-30.5.2015 / 5. jakson todistus ja 9. luokkalaiset päättötodistus 30.5.2015 1. KOULUN KEHITTÄMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1. Koulun kehittämissuunnitelma Ahveniston koulun pitkän aikavälin tavoitteita 2013-2016 ovat yhä samat kolme kuin viime lukuvuonnakin: 1) Restoratiivisen koulun toiminta-ajatuksen jalkauttaminen arkeen ja koko työyhteisöön tilanteisiin 2) Kunnioittava ja kuunteleva vuorovaikutus sekä kasvatuskumppanuus 3) Laadukas perusopetus hyödyntäen tieto- ja viestintätekniikkaa sekä ilmiöiden ja kokonaisuuksien oppimista ja hahmottamista oppilaan oman oppimisen aktiivinen toimijuus ja omistajuus
Näiden lisäksi lukuvuoden 2014-2015 (osa myös lukuvuoden 2015-2016) painopisteitä ovat: Uuden 1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen oppilashuoltotyön käynnistäminen ja suunnitelman tekeminen sekä sen jalkauttaminen kouluarkeen. OPS-työn aloittaminen kaupungin antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti sekä Tulevaisuuden koulu - hankkeessa mukana oleminen ja hankkeen edetessä sille asetettujen tavoitteiden työstäminen 1.2. Suunnitelma tavoitteiden saavuttamisen etenemisestä, mittaamisesta ja arvioinnista Restoratiivinen ajattelu ja toiminta korostavat yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. Tavoitteina ovat sekä nuoren hyvä koulupäivä että hyvinvointi kuin työyhteisön toimintojen ja prosessien kehittäminen työhyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman lisäämiseksi. Tähän nivoutuu hyvin Lännen alueen painopisteeksi valitsema teema: Kunnioittava ja kohtaava vuorovaikutus. Restoratiivisen koulun tavoitteet (Belinda Hopkins 2006): - Kouluyhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen - Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen - Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen - Moraalin ja itsetunnon kohottaminen - Konfliktien ja häiriökäyttäytymisen vähentäminen koko yhteisössä - Koulun henkilökunnan uupumisen vähentäminen Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteille. Kasvatuskumppanuudessa on aikuisten yhteisvastuulla huolenpito lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Kasvatuskumppanuuden erityisenä tehtävänä on tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen erityisen tuen, avun ja suojelun tarve. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on edistää vanhempien osallisuutta palveluihin. Ahveniston koulussa jokaiselle luokkatasolle järjestetään vanhempainillat sekä tarpeen mukaan toteutetaan muita luokkakohtaisia tapaamisia. Lisäksi joka kouluvuosi jokaiselle oppilaalle ja huoltajalle tarjotaan tapaamista luokanvalvojan kanssa arjen kouluasioihin liittyen. Arjessa kodin ja koulun viestintä tapahtuu suurelta osin Wilma-ohjelman kautta. Yläkoulussa huoltajien lisäksi myös oppilaalla on omat Wilmatunnukset. Tämän tavoitteena on ohjata oppilasta itse enenevissä määrin huolehtimaan kouluarkeen liittyvistä asioistaan. Yhteisöllisestä oppilashuollosta luodaan koko kouluyhteisön hyvinvointia palveleva toimintakokonaisuus, josta vastaavat kaikki kouluarjessa töitä tekevät aikuiset. Tavoitteena on, että restoratiivisia, osallistavia toimintatapoja käytetään kaikessa toiminnassa niin oppitunneilla kuin työyhteisön tilanteissa sekä yhteisön että yksilön kohtaamisessa. Tämä omalta osaltaan luo yhteenkuuluvuoden tunnetta ja ryhmäyttää oppilaita yhtenäiseksi porukaksi, jolloin luokan sosiaaliset roolit vahvistaisivat yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisevät ei toivottuja ryhmäilmiöitä esim. ulkopuolelle jäämistä ja kiusaamista. Lisäksi ajankohtaisia teemoja sekä muita kasvatukseen ja oppimiseen liittyviä asioita käsitellään luokanvalvojan tunneilla ja -tuokioilla, joita on 2-3 / jakso.
Yhteisöllinen oppilashuolto seuraa mm. tietoon tulleiden kiusaamistapausten ja kasvatuskeskustelujen lukumääriä. Tavoitteena on, että niissä ratkaisukeskeisesti löydettäisiin keinoja, joilla epätoivottu tapahtuma tai toiminta saadaan muuttumaan. Lukuvuoden aikana restoratiivisen ja osallistavan toiminnan lisäämiseksi otetaan käyttöön VERSO-toiminta ( VERSO = vertaissovittelu). Opetussuunnitelmatyö käynnistyy vähitellen ensin yhteisten osioiden osalta ja myöhemmin oppiaineiden osalta. OPS-työ ja Tulevaisuuden koulu - hanke nivoutuvat vahvasti toisiinsa. Molemmissa tavoitteena on kehittää toimintoja vastaamaan tulevaisuuden tieto-taito-vaatimuksia, joita yhteiskunta odottaa peruskoulun päättävillä oppilailla olevan. Tulevaisuuden koulu - hankkeeseen valittiin kaksi teemaa ja niihin kirjattiin seuraavia tavoitteita: 1) Oppilaan oppiminen oppimisen omistajuuden ja vastuullisuuden lisääminen oppimisen henkilökohtaistaminen sitoutumisen ja motivaation lisääminen toisen asteen oppilaitosten ja työelämän kanssa yhteistyön lisääminen ylioppiainerajojen tapahtuva oppiminen (ilmiö, teemat, kokonaisuuksia, jne.) 2) Oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi uuden opiskeluhuoltolain (yhteisöllinen oppilashuolto) jalkauttaminen koko koulun yhteiseksi asiaksi oppimisympäristöjen uudistaminen työrauhan edistäminen ja ylläpitäminen Opetuksessa ja oppimisessa hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä sekä tvt-tekniikkaa. Myös oppilasarvioinnissa sanallisella arvioinnilla ohjataan oppilaan oppimisprosessia vahvistaen oppilaan omaa omistajuutta siihen. Oppilas ei ole oppimisen kohde vaan oppimisprosessin aktiivinen toimija, tekijä. 1.3. Arviointi koulun toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta lukuvuotena 2013-14. Koulun lukuvuoden 2013-2014 tavoitteena olivat seuraavat kolme isoa teemaa. Nämä ovat myös pitkän aikavälin tavoitteita. 1) Restoratiivisen koulun toiminta-ajatuksen jalkauttaminen arkeen ja koko työyhteisöön 2) Kasvatuskumppanuus koulun toiminnassa 3) Laadukas perusopetus Restoratiivinen koulu toiminnan ajatuksena on kunnioittava vuorovaikutus, kuulluksi tuleminen sekä osallisuus ja toimijuus omissa asioissa. Tavoitteena on erilaisissa kohtaamisissa asioiden käsittely siten, että ne mahdollistavat myös oppimisprosessin eikä tavoitteena ole rankaiseminen vaan ratkaisujen etsiminen. Opettajista viisi kävi lukuvuoden 2013-2014 aikana Restoratiivinen koulu - koulutuksen. Nyt opetushenkilöstöstä reilu kolmannes on käynyt tämän koulutuksen. Lisäksi taksvärkkipäivänä marraskuussa 2013 järjestettiin tähän teemaan liittyvä työpäivä.
Kasvatuskumppanuus erityisesti kotien kanssa on peruskoulun toiminnan yksi kivijaloista. Ahveniston koulussa on jokaiselle vuosiluokalle vähintään yksi vanhempainilta lukuvuodessa. Lisäksi jokaiselle oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan henkilökohtainen arviointikeskustelu luokanvalvojan kanssa. Suurin osa tulee tähän keskusteluun nuorensa kanssa. Lisäksi laajat terveystarkastukset 8. vuosiluokalla otettiin käyttöön keväällä 2014 ja niihin myös luokanvalvoja täyttää etukäteen oppilaan lomakkeeseen koulun käymiseen liittyvää asiaa. Kasvatus- ja opetustyö on koulun perustehtävä. Koulu osallistuu vuosittain 9. luokan valtakunnallisiin kokeisiin palvelusopimuksen mukaisesti. Niistä saatuja tuloksia mm. käytetään opetuksen kehittämiseen. Jo uuden, vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman mukaisia painopisteitä on huomioitu opetuksessa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään arjen koulutyössä sekä kokonaisuuksien ja ilmiöiden opettamiseen on perehdytty. Lukion tulevat sähköiset ylioppilaskirjoitukset koskettavat nyt koulussa olevaa ikäluokkaa, joten niissä tarvittavat perustaidot oppilailla tulee olla jo peruskoulun päätyttyä. TVT-tekniikan käyttöön ohjataan ja sitä vaaditaan soveltuvin osin. Tästä on saatu kiitosta entisiltä oppilailta ja yhteistyökumppaneilta. Näiden pitkän tähtäimen tavoitteiden lisäksi tiimirakenne, kolmiportainen tuki ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen olivat lukuvuoden 2013-2014 arvioinnin kohteena. Tiimirakennetta muutettiin, koska aineryhmätiimit eivät muutamaa aineryhmää lukuunottamatta kokeneet yhteistyötä sellaisessa muodossa tarpeelliseksi ja tavoitteita vastaavaksi. Nyt tiimeillä on vastuuteemat. Kolmiportaisen tuen prosesseja saatiin selkiytettyä. Luokanvalvoja vastaa valvontaluokkansa oppilaan kokonaisuudesta sekä tuen dokumentoinnista. Opettavat opettajat toteuttavat oppilaan tarvitsemaa tukea sovitulla tavalla. Nyt alkaneena lukuvuonna kolmiportainen tuki eriytyy oppilashuollosta ainakin osin. Toki se on joidenkin oppilaiden kohdalla osa yksilöllistä oppilashuoltoa. Peruskoulunsa päättäneet saivat toisen asteen koulutuspaikat, vain muutama joutui odottamaan paikkaa hetken varasijalla. Sosiaalisen pääoman tulokset olivat hyvää tasoa kevään 2014 kyselyn tulosten perusteella. Epäkohdat ja mahdolliset ristiriidat otetaan puheeksi varhaisessa vaiheessa asianomaisten kanssa. Muutetun tiimirakenteen myötä haetaan yhä vahvaa jaettua johtajuutta, osaamisen jakamista ja yhteisten tavoitteiden eteen työn tekemistä. Kouluvuodessa ja jaksojärjestelmässä on omat kiireaikansa, mutta niitä ennakoimalla pyritään vähentämään kiireen tuntua ja lisämään niin työssäjaksamista kuin -viihtymistä. 1.4. Arviointisuunnitelma lukuvuodelle 2014-15 Tämän lukuvuoden toimintaa arvioidaan kouluvuoden aikana ja keväällä lukuvuoden päättyessä. Yhtenä arvioinnin kohteena on uusi oppilashuoltolaki ja sen toiminnan jalkauttaminen arkeen. Sen myötä seurataan mm. kasvatuskeskustelujen, esiin tulleiden kiusaamistapausten määrää sekä erilaisten teemojen käsittelyä aiheen tiimoilta. Lukuvuoden painopistealueet ovat myös koulutuskohteita, joihin koulutusresurssia käytetään. Siihen liittyen seurataan opettajien koulutuspäiviin osallistumista näiltä painopistealueilta. Sosiaalisen pääoman vahvistaminen, vaikeiden asioiden puheeksiottaminen ja ristiriitatilanteiden käsittely sekä ratkaiseminen ovat ammatillisen osaamisen painopisteenä. Näiden asioiden arvioimiseksi on vaikea laatia numeromittareita, mutta tavoitteena on jaettu johtajuus ja osallisuus, jota toteutetaan tiimien kautta sekä osaamisen ja työn jakaminen, tuen saaminen niin, että kiireen tuntuu ja työn kuormittavuus pienenisi ja työhyvinvointi lisääntyisi.
Uusi aluetoiminta on aloittanut vuoden alusta 2014. Pyritään itsearvioimaan myös sen toimintaa ja vaikuttavuutta. Lukuvuotta arvioidaan myös saadun palautteen avulla, valtakunnallisten kokeiden kautta tarkastellen sekä mm. asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella. Oppilaskunta sekä vanhempainyhdistys ovat tärkeitä yhteistyötahoja, joiden toivotaan myös antavan palautetta lukuvuoden ja arjen toiminnasta. Kaikkiin saatuihin palautteisiin vastataan, jos palautteen antaja on tiedossa. Oppilaille, huoltajille ja/tai yhteistyötahoille tehtyjen kyselyjen koottuja vastauksia käsitellään muuten yhteisesti. 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Hallintorakenteet Koulun johtamista tehdään edelleen jaetun johtamisen suuntaan. Tätä tukemassa koulussa on suunnitteluryhmä, joka koostuu rehtorista, apulaisrehtorista sekä teematiimien vetäjistä. Tiimirakenteessamme, jokainen opettaja kuuluu kahteen ryhmään/tiimiin: teematiimiin sekä valvontaluokkansa mukaiseen vuosiluokan tiimiin. Ne opettajat, joilla ei ole valvontaluokkaa, muodostavat yhden tiimin vuosiluokkatiimien rinnalla. Suunnitteluryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko maanantaina klo 14.45-16.00. Teema- ja vuosiluokkatiimeihin, aineryhmäpalavereihin sekä koko opettajakunnan kokouksiin varataan YT-aikaa viikoittain keskiviikkoisin klo 14.45-16.00. Tämän lisäksi koulussa toimii yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jonka jäseninä ovat rehtori, apulaisrehtori, toinen oppilaanohjaaja, toinen laaja-alainen erityisopettaja, tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja, yksi aineenopettaja sekä terveydenhoitaja, kuraattori ja koulun sosiaaliohjaaja. Yhteisöllinen oppilashuolto on kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten vastuuta. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä yhdessä opetushenkilöstön kanssa sekä vastaa suunnitelman tekemisestä ja seuraa sen toteutumista. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tiistaiaamuisin sovitun aikataulun mukaan 1-2 kertaa jaksossa. Siis yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä pyrkii omalta osaltaan luomaan hyvän ja turvallisen koulu- ja työympäristön, olemaan toimissaan ongelmia ennaltaehkäisevä, ennakoiva ja ajoissa esintyviin ilmiöihin riittävällä tuella toimeen tarttuva. Yksittäisen oppilaan kohdalla nimetään yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä, jonka asiantuntijat kootaan tapauskohtaisesti. Turvallisuussuunnitelma on päivitetty lukuvuoden aluksi. Nummen koulun 4.-6. vuosiluokan oppilaat ovat väistötiloissa kouluissamme ja piha-alueelle rakennetuissa parakeissa. He myös noudattavat koulumme turvallisuussuunnitelmaa lisättynä kouluparakin poistumiskartoilla. Turvallisuus ja hyvinvointitiimi vastaa turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista yhdessä rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa. Lukuvuoden ensimmäisenä koulupäivänä 11.8.2014 jokainen luokka on oman luokanvalvojansa johdolla katsonut poistumisreitin luokanvalvojaluokasta ja sen kautta poistunut kokoontumispaikalle. Lisäksi luokkatilan vastuuopettaja huolehtii siitä, että luokkatilassa on poistumiskartta. Sekä syys- että kevätlukukaudella järjestetään vähintään yhdet poistumisharjoitukset. Ensiaputaitoinen henkilöstö kartoitetaan ja kaupungin EA-koulutuksiin osallistumista suositellaan, jotta EA-taitoista henkilöstöä on riittävästi. Riskienkartoitus tehdään lokakuun loppuun mennessä. Vanhempainillat: 21.8.2014 / 9. luokka 15.9.2014 / 7. luokka 13.10.2014 / 7.-9. luokkien maahanmuuttajaoppilaiden vanhempainilta 11.11.2014 / 8. luokka
21.1.2015 / valinnaiskurssimessut 7. ja 8. luokat tammi-helmikuu / 9. luokka toukokuu / tulevat 7. luokkalaiset TET-jaksot: 9. luokka 29.9.- 3.10.2014 ja 24.11.-28.11.2014 8. luokka 30.3.-2.4.2015 Koko koulun lukujärjestyksestä poikkeavia päiviä: 23.10.2014 / Taksvärkkipäivä 19.12.2014 / Joulujuhlapäivä 12.2.2015 / Kulttuuripäivä + penkkkarit 4.3.2015 / talviliikuntapäivä 27.5.2015 / Luokanpäivä 28.5.2015 / Ysi-showpäivä 29.5.2015 / Peli- ja siivouspäivä sekä kevätjuhlan kenraali Muuta koulupäivän aikana tapahtuvaa toimintaa: 27.8.2014 / 9. luokille viime vuoden V-päivän palautetilaisuus 3.9.2014 / Liikunta-iltapäivä luontopolulla 11.9.2014 / 7. luokkien seiskapäivä (7. luokkalaiset ja heidän tukioppilaat sekä luokanvalvojat) 18.9.2014 / 8. luokkien metsäpäivä Apparalla 7.11.2014 / 8.luokkien Metsämessujen koululaispäivä 14.11.2014 7. luokkien KYKY-iltapäivä 22.10.2014 / konsertti Zambian Vocal Collection 30.10.2014 / kulttuuripolun koulukonsertti 5.12.2014 / Itsenäisyyspäiväohjelmaa 12.12.2014 / LUCIA-aamunavaus 20.12.2014 / Syyslukukauden päätös 13.2.2015 / Ystävänpäivä ja vanhojen tanssit kansainvälisyyspäivä rasisminvastaiselle viikolle 12. esim. 19.3.2015 kevät 2015 / Vaikuta, älä valita - päivä eli V-päivä (8. luokkalaiset) 30.4.2015 KYKY-iltapäivä Jaksotodistukset jaetaan 1. jakson todistus 14.10.2014 2. jakson todistus 5.12.2014 3. jakson todistus 13.2.2015 4. jakson todistus 15.4.2015 5. jakson todistus 30.5.2015 2.2. Henkilöstö Koulun lukuvuoden tavoitteet ja kehittämiskohteet ovat pitkän tähtäimen tavoitteiden lisäksi Uuden oppilashuoltolain mukainen oppilashuolto Oppilashuolto jakaantuu yhteisölliseen ja yksilölliseen oppilashuoltoon. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kouluympäristö, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Tämä työ kuuluu kaikille kouluyhteisössä työnskenteleville aikuisille omassa perustyössään. Lisäksi tätä työtä ohjaa koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Yksilöllinen oppilashuolto on oppilaan tarpeen mukaan tehtävää monialaista oppilashuoltoa mm. kouluterveydenhuollon palvelujen lisäksi. Se perustuu aina oppilaan sekä tarpeen
vaatiessa huoltajan suostumukseen. Siinä tarvittava monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti. Tulevaisuuden koulu - hanke Keväällä valitsimme hankkeeseen liittyen kaksi teemaa: oppilaan oppiminen sekä oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi, joiden myötä luodaan tarkempia tavoitteita ja kehittämiskohteita. Tämä työ kuuluu kaikille tiimeille ja hanketta koordinoi rehtori, apulaisrehtori ja suunnitteluryhmä. Lisäksi tänä lukuvuonna käynnistyy opetussuunnitelmatyö. Sen myötä koulussa käynnistyy uuden opetussuunnitelman tuntijaon pohjalta laadittava koulun aikataulu, opetussuunnitelman yleiset sekä myöhemmin oppiaineiden koulukohtaiset opetussuunnitelmien laatimiset. Kaikessa opetus- ja kasvatustyössä painopisteenä on Lännen alueen teema kunnioittava vuorovaikutus. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja kohtaavaa. Sitä toteutetaan kaikissa tilanteissa niin oppilaan ja oppilaan, oppilaan ja aikuisen sekä aikuisen ja aikuisen välillä sekä useamman henkilön ryhmissä. Epäkohdat ja mahdolliset ristiriidat otetaan puheeksi ja niihin etsitään ratkaisuja, ei syyllisiä. Kolmannes opettajakunnasta on käynyt Restoratiivinen koulu - koulutuksen, joka perustuu kunnioittavaan kohtaamiseen ja ratkaisukeskeiseen toimintaan. Sen osana käynnistetään myös oppilaiden välinen vertaissovittelu VERSO. Viikoittainen yhteinen YT-aika on keskiviikkoisin klo 14.45 alkaen. YT-ajoissa käsitellään ja suunnitellaan yhteistä toimintaa tiimeissä, koko henkilöstön kesken tai muussa sopivassa kokoonpanossa. Tiimeillä on omat toimintasuunnittelmat lukuvuodelle. Yhteiset opettajakunnan veso-päivät sekä pääasiassa muutkin täydennyskoulutuksen resurssit käytetään näihin pitkän tähtäimen painopistealueisiin ja tavoitteisiin. Vesopäivät ovat 25.10.2014 sekä myöhemmin sovittuna ajankohtana koko päivän veso keväällä 2015 sekä kaksi vesopuolikasta. 2.3. Oppilaat, osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaskunnan toimintasuunnitelma lukuvuodeksi 2014-2015: Koulussamme toimii oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun nykyiset oppilaat. Oppilaskuntaa edustaa ja johtaa oppilaskunnan hallitus, joka koostuu kaikilta luokilta valituista edustajista ja heidän varaedustajistaan. Oppilaskunnan puheenjohtaja lukuvuonna 2014-2015 on Fady Mourkus ja sihteeri on Anette Karjalainen. Oppilaskuntaa ohjaavat lehtorit Marketta Hulkko-Lassila ja Arto Mustajärvi. Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää koulussa tapahtumia, joihin kaikki oppilaat pääsevät osallistumaan. Hallitus on päävastuussa järjestelyistä. Hallitus myös pohtii ja toteuttaa sellaisia toimintamalleja, jotka parantavat oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia koulun toimintaan. Oppilaskunta tekee myös yhteistyötä muiden kaupungin koulujen (erityisesti koulun alueella opiskelevien Nummen oppilaiden), Nuorisofoorumin ja nuorisotoimen kanssa. Koulussa järjestettävää toimintaa Nälkäpäivän keräys 11.9. 12.9. Teemaviikko (halloween vko 44, pääsiäinen vko 15) Oppilaskunta päivä, alustavasti 30.4. Ahvenisto Idols Koko koulun pikkujoulut
Oppilaskunnan hallituksen kevätretki 9. lk tanssiaiset itsenäisyyspäivän aikaan Ahveniston kykypäivien toteuttamiseen osallistuminen Nenäpäivä 7.11. Muita tehtäviä: taksvärkkikohteen valinta oppilaskunnan hallituksen pikkujoulu ja kevätretki disko koulun oppilaille aamunavaukset aamunavauslistan mukaan ja kioskikärryn hoito perjantaisin. Hallituksella on mahdollisuus toteuttaa myös muuta toimintaa oman harkintansa mukaan. Toimintasuunnitelma on hyväksytty oppilaskunnan hallituksessa 4.9.2014 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on vastuun ottamista itsestä ja oppilastovereista turvallisemman ja viihtyisämmän kouluyhteisön luomiseksi. Tukioppilaat saavat peruskoulutuksen kahdeksannen luokan valinnaiskurssilla ja tästä joukosta valikoituvat varsinaiset tukioppilaat toimimaan yhdeksännellä luokalla. Myös toiminnasta oppilaat saavat kurssisuorituksen. Tukioppilaat tarjoavat apua ja tukea, iloa ja leikkimielisyyttä koulun arjessa. He pyrkivät auttamaan seitsemäsluokkalaisia uuteen kouluun sopeutumisessa ja luokkahengen syntymisessä. Lukuvuoden aikana tukioppilaat järjestävät mm. seiskapäivän yhteistyössä kaupungin ja seurakunnan nuorisotoimen kanssa, discoja ja muita tapahtumia sekä pitävät kummiluokilleen teemallisia oppitunteja. Tukioppilaat tekevät yhteistyötä koulun henkilökunnan ja oppilaskunnan kanssa. Koulussamme on tarkoitus aloittaa myös vertaissovittelu eli VERSO. Koulutusta on suunniteltu tilattavaksi tälle lukuvuodelle ja siihen voisivat hakeutua halukkaat tukioppilastoiminnan peruskurssin suorittaneet oppilaat. 2.4. Kasvatuskumppanuus Koulumme kaikessa toiminnassa pyritään toteuttamaan kunnioittavaa vuorovaikutusta, joka on Hämeenlinnassa koko Lännen alueen teema. Suuri osa henkilökunnasta on saanut restoratiivista koulutusta, jota hyödynnetään arjessa. Restoratiivisuus voi tulla esille dialogisena vuorovaikutuksena henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kohtaamisissa sekä monipuolisina oppimistilanteina, ryhmäytymiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn panostamisena. Dialogisuutta ja koulun ja kodin kasvatuskumppanuutta vahvistetaan koulussamme myös vuosittain pidettävillä luokanvalvojan ja vanhempien välisillä kehityskeskusteluilla, säännöllisellä sanallisella arvioinnilla, wilma-viestinnällä, vanhempainilloilla ja aktiivisella vanhempainyhdistyksen toiminnalla. Näin mahdollistetaan se, että vanhempi on mahdollisimman hyvin perillä lapsensa koulunkäynnin sujumisesta. Kasvatuskumppanuuden tueksi koulussamme toimii Koulun ja kodin yhteistyö -tiimi, joka tarjoaa tarvittaessa vertaistukea ja mentorointia kasvatus- ja kehityskeskusteluihin valmistautumiseen ja toteuttamiseen. Tiimi myös kehittää käytänteitä, joiden avulla restoratiivista ajattelua voisi tuoda entistä paremmin koulun arjen käytänteisiin. Tiimi ideoi myös vanhempainiltoihin aiheita ajankohtaisten teemojen pohjalta.
Ahveniston koulussa toimii aktiivisesti myös vanhempainyhdistys. Sen yhteyshenkilö on Koulun ja kodin yhteistyö -tiimin jäsen Aro Mustajärvi. Vanhempainyhdistys pyrkii osaltaan olemaan kumppani kasvatustyössä. He järjestävät myös erilaisia tilaisuuksia oppilaille, huoltajille tai molemmille. Tälle kouluvuodelle on suunnitelmissa mm. iltatilaisuus huoltajille sosiaalisesta mediasta. Yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon avulla tuetaan oppilaita ja perheitä koulunkäynnin ja arjen haasteissa. Yhteistyötä tehdään nuorisotoimen ja tarvittaessa Hämeenlinnan Ankkuri-ryhmän kanssa. Koulussamme toimii myös oma sosiaaliohjaaja Liisa Hietamaa, jonka tehtävänä on Jukolan ja Ahveniston koulujen sosiaaliohjaaja toimii koulussa sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä. Sosiaaliohjaajan työn tavoitteena on oppilaiden ja heidän perheidensä voimavarojen ja toimintakyvyn tukeminen sekä arjenvalmiuksien ja -taitojen kehittäminen. Sosiaaliohjaaja työskentelee nuorten kanssa yksilö- ja ryhmänohjaustehtävissä, sekä tarjoaa opettajille tukea oppilashuollollisissa asioissa. Sosiaaliohjaaja pyrkii olemaan koulun arjessa matalan kynnyksen aikuinen ja työmuoto mahdollistaa nopean reagoinnin nuorten ja perheiden elämässä tapahtuviin tilanteisiin. Sosiaaliohjaajan työpanos jakautuu puoliksi kahden koulun kesken. Ahveniston koululla tänä lukuvuonna painopistealueina ovat erityisesti varhainen puuttuminen jatkuviin selittämättömiin tai luvattomiin poissaoloihin ja myöhään maahan muuttaneiden maahanmuuttajanuorten tukeminen. Sosiaaliohjaaja voi tavata nuorta ja perhettä myös kouluajan ja rakennuksen ulkopuolella ja tarvittaessa ohjaa perhettä eteenpäin erilaisten tukipalveluiden piiriin. 2.5. Koulun toiminnan omaleimaisuus Ahveniston koulun omaleimaisuutta ovat esimerkiksi kykypäivät, jolloin oppilaat erilaisine taitoineen pääsevät esiintymään koko koululle. Toiset koulumme juhlat sekä liikuntapäivät suunnitellaan kolmen vuoden sykleissä siten, että yläkouluaikanaan oppilaat esim. pääsevät syksyn liikuntapäivänä kerran Ahveniston luontopolulle, kerran osallistumaan koulun omiin olympialaisiin ja kerran valitsemaan lajinsa suuresta määrästä vaihtoehtoja. Myös jouluisin mennään kolmen vuoden välein kirkkoon. Itsenäisyyspäivää juhlitaan näyttävästi joka viides vuosi. Kulttuuripäivänä jokaiselle luokkatasolle on valittu omat lähialueen museot tai nähtävyydet siten, että yläkoulun aikana oppilas saa kattavan käsityksen alueen kulttuuritarjonnasta. Lisäksi hyödynnetään kapungin kulttuuripolun tarjontaa ja ideoita. Ahveniston koulussa tärkeää on yhteisöllisyys. Se näkyy kaikessa tekemisessä, mutta korostuu esim. perjantaiden välituntidiskoissa, joissa dj:nä toimivat opettajat, ja koulun jokavuotiseksi perinteeksi muodostuneessa, vapaaehtoisvoimin tehtävässä musiikkinäytelmässä. Saksalainen apulaisopettaja saapuu saksan, ranskan ja englannin tunneille 15.9.2014-31.3.2015. Isot osa-alueet, kuten ilmiöoppiminen, Liikkuva koulu -teema, tvt-tekniikan käyttö opetuksessa sekä erilaiset oppimisympäristöt, teemavuodet ja teemat näkyvät tänä lukuvuonna seuraavasti: - Kulttuuripolkuun osallistumme sekä virallisen polun että omien suunnitelmiemme kautta. Kulttuuripolku-yhteyshenkilö osaltaan tiedottaa tapahtumista. - Ilmiöoppimista on toteutettu koulussamme jo pitkään, vaikka jakso- ja kurssimuotoisuutemme siinä onkin haaste. eri oppiaineitten tunneilla käsitellään asioita ja ilmiöitä, jotka liittyvät jonkin toisen aineen sisältöihin myös. Esimerkiksi kemiassa, fysiikassa ja vieraissa kielissä tämä näkyy. Erilaisia oppimisympäristöjä hyödynnetään eri oppitunneilla mahdollisuuksien mukaan, mm. 7-luokan biologiassa tutustutaan vesistöön näytteidenhakuretkellä.
- Tvt-tekniikan osalta koulumme on erittäin hyvällä tasolla, mikä mahdollistaa tvt:n käytön kaikissa oppiaineissa. Tiedonhaku, erilaisten esitysten valmistaminen, sähköiset oppimisympäristöt, pilvipalvelut yms. ovat osa Ahveniston koulun arkipäivää. Oppilailla on käytössään koulun laitekannan lisäksi kaikille avoin langaton verkko ja byod-toimintaan (omien laitteiden käyttämiseen koulussa) kannustetaan. - Liikkuva Koulu -hanke tuo toiminnallisuutta eri oppiaineisiin. Tänä lukuvuonna käynnistämme toimintaa ja pyrimme löytämään kaikille, niin oppilaille kuin opettajillekin, sopivia tapoja toiminnalliseen oppimiseen. 2.6. Opintoretket ja leirikoulut Opintoretkiä tehdään oppituntien puitteissa lähiympäristöön, osin myös lukujärjestyksestä poikkeavina koulupäivinä kuten mm. teema- ja liikuntapäivät. Kouluvuoden aikana toteutetaan eri oppiaineisiin liittyviä ja opittua syventäviä yritysvierailuja, kulttuurilaitoksiin kohdistuvia retkiä ja muita vastaavia. Lukujärjestyksestä poikkeavista retkistä tiedotetaan huoltajille etukäteen mm. Wilman kautta. 9- luokkalaisille varataan 1-5 päivää/luokka keväällä tehtäviä luokkaretkiä ja leirikouluja varten. Ne pääsääntöisesti toteutetaan keväällä pääsääntöisesti kouluviikoilla 21. Tarkemmat suunnitelmat ko. retkistä toimitetaan rehtorille viimeistään kaksi viikkoa ennen retken toteutumista kaupungin leirikouluoppaan mukaisesti. Kaikki opintoretket ovat koulun toimintaa. Koulun järjestyssäännöt ja sovitut käytänteet täydennettyinä vierailu-/retkikohteen säännöillä ovat voimassa. Näin taataan turvallinen ja miellyttävä retki. Niin opintoretkillä sekä muille lähialueen toimipaikoille siirryttäessä liikutaan liikennesääntöjen mukaisesti. Opettajien tulee ohjeistaa ryhmänsä säännöllisesti retkille ja muille vierailuille lähdettäessä vielä kohteen omilla säännöillä turvallisuus huomioiden. Kevätlukukauden viimeiselle viikolle varataan luokanvalvojan päivä. Tällöin oppilaat voivat yhdessä luokanvalvojansa kanssa suunnitella omalle luokalleen päivän ohjelman tai tehdä päivän retken. 7- luokat voivat pääsääntöisesti tekevät retken lähiympäristöön, 8-luokkalaiset myös lähikaupunkeihin. 9. luokkalaiset viimeistelevät sinä päivänä omaa ohjelmansa, jos sellaisen koulupäivän järjestävät. 2.7. Koulun teemapäivät ja tapahtumakalenteri Tapahtumakalenteri Kouluvuodessa arjen toiminnassa huomioidaan lasten- ja nuorten palvelualueen painopisteitä: mm. liikkuva koulu, kulttuuripolku ja Sibelius - vuosi 2015. Liikkuva koulu - toiminta tapahtuu koulupäivässä oppitunneilla ja välitunneilla sekä teemoina että toiminnan tapahtuessa koulutilan ulkopuolella. Kulttuuripolun mukainen toiminta on osa oppiaineita. Sibelius - vuosi 2015 näkyy myös oppiaineissa niille luontevilla tavoilla, mutta tavoitteena huomioida asia myös jollain koulun yhteisellä teemalla tai toiminnalla. esim. teatteri- tai konserttiesitys. 23.10.2014 / Taksvärkkipäivä Oppilailla on mahdollisuus työskennellä 6 h/päivä jossain itse hankkimassaan työssä (kotona, yrityksessä, jne.) ja päivän "palkka" menee oppilaskunnan valitsemaan kohteeseen. 19.12.2014 Joulujuhlapäivä, jossa koko päivän ohjelma on lukujärjestyksestä poikkeava. 12.2.2015 / Kulttuuripäivä + penkkkarit Päivän teemana on kulttuuri ja päivän aikatauluun mahdollistetaan penkkariajelun katsominen.
4.3.2015 / Talviliikuntapäivä Jokainen oppilas viettää koulupäivänsä valitsemansa liikuntalajin parissa. Lajivalikoimassa on nyt enenmmän talviaikaan kuuluvia liikuntalajeja. 27.5.2015 / Luokanpäivä Jokainen luokka itse suunnittelee luokkapäivänsä ohjelman sillä perusteella, että 7. luokkalaiset ovat lähiympäristössä, 8. luokkalaiset voivat halutessaan tehdä päiväretken hieman kauemmas ja 9. luokkalaiset viettävät päiväänsä Ysi-showta järjestellen. 28.5.2015 / Ysi-showpäivä Peruskoulunsa päättävien 9. luokkalaisten järjestämä päivä koko koululle. 29.5.2015 / Peli- ja siivouspäivä sekä kevätjuhlan kenraali Lukuvuoden lopuksi pelataan oppilaat - opettajat -peli yms., huolehditaan koulualueen ja sen välittömän lähiympäristön siistimisestä sekä pidetään kevätjuhlan kenraaliharjoitukset.