Työntekijänä muutoksessa Valtakunnalliset TYP-päivät 4.10.2017 Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun Kaupunki
Marjo Sinokki Sidonnaisuudet Turun kaupunki/turun Työterveystalo työterveyshuollon johtaja LT (Social factors at work and health of the employers) työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri emba Sosiaali- ja terveysjohtajan pätevyys Julkaisuja ja tutkimuksia: - työhyvinvoinnista - työilmapiiristä - sosiaalisesta tuesta - asbestista - sisäilmastosta - työmotivaatiosta - asiakaslähtöisyydestä ym.
Tänään 1. Työn ja työelämän muutokset 2. Työyhteisö ja terveys 3. Työmotivaatio 4. Työhyvinvointi
1. Työn ja työelämän muutokset
Työn merkitys Taustaa Järjestää aikaa Sosiaalisten kontaktien lähde Tunne omasta tarpeellisuudesta ja asioiden hallinnasta Identiteetin ja statuksen lähde Aktiivisuuden lähde Työntekijältä vaaditaan Jatkuvaa uuden oppimista Sopeutumista muutoksiin Laajojen kokonaisuuksien hallintaa Vuorovaikutustaitoja, vastuun ottamista Kykyä sietää ristiriitoja ja epävarmuutta
Työelämän murros Reformit ja integraatio Teknologian kehitys Kulttuurinen ja sosiaalinen monimuotoisuus Niukkenevat resurssit Uudistuva työelämä ja uusi ammattitaito Digitalisaatio Maahanmuuttajat työntekijöinä ja asiakkaina Tehokkuusvaatimukset Asiakkaan valinnanvapaus Robotisaatio Kieli, koulutus ja monikulttuurisuus Vaikuttavuus Julkisen ja yksityisen yhteistyö Esineiden internet Ikääntyvä väestö, huoltosuhde Uudet työskentelytavat, asiakaskeskeisyys, johtamisen ja hallinnon kehittäminen, tavat edistää taitojen hyödyntämistä ja joustavia oppimismalleja, elinikäinen oppiminen, erilaiset oppimisympäristöt
Jatkuvat muutokset
Muutokset yksilön näkökulmasta (P. Järvinen) Työpaikalla tapahtuvat muutokset ja uudistukset Koettelee minän perusrakenteita Mielekkyyskokemus Mistä on kysymys? Työyhteisölliset osallistuminen valmistautuminen keskustelu tiedotus koulutus Itsemääräämispyrkimys voinko vaikuttaa? Koettelee mielen tasapainoa ja jaksamista Myönteiset selviytymiskeinot Muutoksen työstäminen Ammatillinen identiteetti Mikä on arvoni? Osaanko? Yksilölliset aktiivinen osallistuminen faktojen selvittäminen kysymysten tekeminen huolten jakaminen
Muutos ja tunteet Aktiivinen
Halu muutoksiin Työntekijöiden suhtautuminen muutoksiin (Lähde: A. Vandermert) Aina uudestaan innostuvat (2,5 %) Mielipidejohtajat (13,5 %) Varhaissoveltajat (34 %) Myöhäissoveltajat (34 %) Konservatiivit (16 %) Aika
Työn ja työelämän muutokset Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen Suhtautuminen työhön Tulosjohtaminen, tulosajattelu, kilpailu Korkeat osaamisvaatimukset Aikapaine, kiire, jatkuvat muutokset Epävarmuus, turvattomuus Työurien muutokset, työalojen muutokset Ajatustyö Digitalisaatio, esineiden internet, robotisaatio, teknologia Monikulttuurisuus 4.10.2017 Marjo Sinokki
2. Työyhteisö ja terveys
Työyhteisö ja terveys Sosiaaliset suhteet työssä/yksityiselämässä Kuormitustekijät kokemuksellisia Henkilökohtainen tulkinta voi muuttua ajan oloon Työyhteisötutkimuksia: ilmapiiri sosiaalinen tuki oikeudenmukaisuus sosiaalinen pääoma kiusaaminen/häirintä/konfliktit...
Ongelma työyhteisössä (mukaan lukien johtaminen) Ratkaisemattomat riidat Kiusaaminen Epäasiallinen kohtelu Epäoikeudenmukainen päätöksenteko tai kohtelu Sosiaalisen tuen puute; esimiehet, työtoverit Huono työilmapiiri Hankalat henkilöt o Persoonallisuus o Alkoholi/ muut päihteet o Masennus/ahdistus o Työn rasitustekijät: Hankalat asiakas- tai henkilösuhteet Rasittavat työolot Vuorotyö Työuupumus
Hyväntahtoinen vai pahantahtoinen?
Epäkunnioittava tai töykeä kohtelu 48 prosenttia vähensi tietoisesti työpanostaan 38 prosenttia alensi tietoisesti työnsä laatutasoa 78 prosenttia totesi sitoutumisensa organisaatioon heikenneen, 12 prosenttia jätti työnsä 25 prosenttia myönsi purkaneensa turhautumistaan asiakkaisiin. Porath &Pearson; 2013
Toimiva työyhteisö Rakentava ongelmanratkaisu Toimiva tiedonkulku Ongelmista puhuminen Luottamus, ennustettavuus, oikeudenmukaisuus Avoin kommunikaatio Vastavuoroinen hyväntahtoisuus 4.10.2017 Marjo Sinokki
3. Työmotivaatio
Motivaatio ja työmotivaatio Motivaatio on toimintamme polttoainetta, psyykkinen tila, joka ohjaa vireyttämme, aktiivisuuttamme ja ahkeruuttamme toimia omien tavoitteidemme saavuttamiseksi. Mikään motivaatioteoria ei ole pystynyt selittämään täysin, mikä ihmistä motivoi Motiiveihin vaikuttavat henkilön tarpeet, halut, vietit, sisäiset yllykkeet sekä palkkiot ja rangaistukset Työmotivaatioon vaikuttaa muun muassa työntekijän persoonallisuus, elämänvaihe, työn ominaisuudet ja työympäristö Työmotivaatio vaikuttaa työn tuottavuuteen, palvelun ja työn laatuun sekä työhyvinvointiin Vaikutuksia sekä yksilölle, työyhteisölle, organisaatiolle että koko yhteiskunnalle 4.10.2017 Marjo Sinokki
Motivaatioteorioita Perustarpeet synnynnäisiä ja muuttumattomia Sigmund Freud; aggressio ja seksuaalisuus Clark Hull; nälkä, jano, seksuaalisuus ja kivun välttäminen Perustarpeet psykologisia ja opittuja Ivan Pavlov; klassinen ehdollistuminen (koirakokeet) Burrhus Skinner; välineellinen ehdollistuminen (rottakokeet) Albert Bandura; mallioppiminen Humanistinen psykologia Abraham Maslow; tarvehierarkia Herzberg; kaksifaktoriteoria Prosessiteoriat Deci ja Ryan; itsemääräytymisen teoria (vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus) (myöhemmin lisätty; tarve tehdä hyvää)
Sisäinen motivaatio (positiiviset ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen) - vapaaehtoisuus ( flow) - kyvykkyys (osaaminen, aikaansaaminen ) - yhteenkuuluvuus (myönteiset sosiaaliset kontaktit, työyhteisötaidot) - tarve tehdä hyvää (kutsumus, kiitollisuus, jokin itseä suurempi päämäärä) Työyhteisön motivaatioilmapiiri (vuorovaikutusilmapiiri, joka ohjaa henkilöstön toimintaa ja tavoitteita) - vapaaehtoisuus (tiimin itseohjautuvuus) - kyvykkyys (tunne mahdollisuudesta vaikuttaa, sosiaalinen, fyysinen, ammatillinen ja emotionaalinen kyvykkyys) - yhteenkuuluvuus (myönteiset sosiaaliset suhteet) - hyväntekeminen (kokemus työn positiivisista vaikutuksista toisten ihmiset elämään, jopa koko yhteiskuntaan) Ulkoinen motivaatio - palkkiot (palkka, kiitos, kannustus) - rangaistusten pelko (kriittinen palaute, asiakastyytymättömyys) 4.10.2017 Marjo Sinokki
Tapahtumat ajatukset - tunteet ja työmotivaatio Turhautuminen Ärtymys Viha Häpeä Hämmennys Huumori Myötätunto Ylpeys Onnellisuus Uteliaisuus Innostus Positiivisuus
Työmotivaatiopyramidi Laatu Tuottavuus Työmotivaatio Innostus Työhyvinvointi Työntekijän kokemus ja tulkinta työoloista Oikeudenmukaisuus Palaute Ilmapiiri Työn merkityksellisyys Sosiaalinen tuki Johtamistapa Arvostus Työn hallinnan tunne Työn ominaispiirteet Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Johtaminen ja esimiestyö Työntekijän ominaisuudet Elämänhallinnan tunne Kehittymishalukkuus Kyky olla onnellinen Itseluottamus Asenne Tunneäly Yhteiskunnalliset ja erilaiset sosiodemografiset tekijät Sukupuoli Sosioekonominen asema Siviilisääty Elämäntilanne Perintötekijät Taloudellinen tilanne Elämän tasapaino Elämänkokemukset Kulttuuriset tekijät
Työntekijän keinoja Oma asenne positiivisuus, ratkaisukeskeisyys, huomion kiinnittäminen hyviin puoliin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja uni, stressinhallinta, savuttomuus, alkoholin kohtuukäyttö, tasapainoinen elämä Työilmapiiri jokaisella vastuu; myrskysää vai päivänpaiste Pelisäännöt Työlähtöisyys/syntipukit, ratkaisukeskeisyys/ongelmakeskeisyys Työn tuunaaminen työtavat, työnkuva, ihmissuhteet työssä Kiire ja stressi priorisointi, auttaminen, neuvominen, aikaansaaminen, asenne Ristiriidat ja niiden käsittely kertominen, keskustelu, käsitteleminen, sopiminen
Oman asenteensa voi valita!
Johtajan ja esimiehen keinoja Perustehtävä Selkeä perustehtävä, kirkas visio ja strategia, resurssit, työntekoa tukevat puitteet ja järjestelmät, ammatillinen asenne, priorisointi, selkeät töiden järjestelyt Oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus päätöksenteko, kohtelu, mahdollisuus vaikuttaa, tulla kuulluksi Innostuksen luominen Innostaminen, luottamus, turvallisuudentunne Palaute palautteen antaminen ja vastaanottaminen, korjaava palaute rakentavasti ja arvostavasti, toiminnan jatkuva arviointi, Viestintä tiedonkulku, muutostilanteet, avoin vuorovaikutus Yhteiset pelisäännöt EU-tasoiset, lait, asetukset, työpaikkatasoiset, yksikkötasoiset, tehtäväkohtaiset
Työmotivaatio on työntekijän toiminnan käyttövoima, joka vaikuttaa ponnistelujen suuntaan, intensiteettiin ja kestoon työn laatuun ja tuottavuuteen työntekijän innostukseen ja hyvinvointiin Merkitys työntekijälle työyhteisölle organisaatiolle koko yhteiskunnalle 4.10.2017 Marjo Sinokki
4. Työhyvinvointi
Työhyvinvoinnin talo (Mukailtu: Ilmarinen 2006) Toimintaympäristö (tukiverkot, esim. työterveyshuolto) TYÖHYVINVOINTI TYÖ Työolot, työympäristö Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Yhteiskunta lainsäädäntö ARVOT, ASENTEET, MOTIVAATIO ------------------------------------------------------------- AMMATILLINEN JA SOSIAALINEN OSAAMINEN ------------------------------------------------------------- TYÖTERVEYS JA TOIMINTAKYKY Lähiyhteisö perhe suku 4.10.2017
Hyödyllinen stressireaktio taistele tai pakene Tilanteen vaatimukset tiedollinen arviointi viesti aivokuorelta hermostoa pitkin lisämunuaisten ytimeen adrenaliinin ja noradrenaliinin erittyminen lisääntyy sekä aivolisäkkeen hormonien välityksellä lisämunuaisten kuorikerrokseen kortisolin eritys lisääntyy. Kortisoli vaikuttaa mm. immuunijärjestelmään!
Karasekin työstressiteoria TTL OPPIMINEN, KEHITTYMINEN, MOTIVOITUMINEN HAITALLINEN STRESSI, SAIRASTUMISEN RISKI
Ammatit ja Karasekin malli TTL
Stressi työyhteisössä Ilmapiiriongelmat Toistuvat riidat Yleinen välinpitämättömyys Vetäytyminen, eristäytyminen Tunteiden hallinnan vaikeus Työtehon lasku, virheiden lisääntyminen Sairastavuuden ja poissaolojen lisääntyminen Eläkehakuisuuden lisääntyminen
Häiriöt työyhteisön toiminnassa Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee Järjestelmätaso (Mott 1992, 114) TOIMINTA- TAVAN MUUTOS TYÖ EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN: -häiriö -tiedon kulun katkos -erimielisyys -pulma YKSILÖN KOKEMUKSET TILANTEESTA : -ärtymys -kiihtyminen -pettymys -väsymys HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ TOIMINNASSA HÄIRIÖN YKSILÖLLISTÄ- MINEN SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN YRITYS MUUTTAA YKSILÖITÄ, HENKILÖ- RISTIRIIDAT Yksilötaso 4.10.2017 Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys lisääntyy
Syntipukki; William Holman Hunt, 1855 Marjo Sinokki 4.10.2017
Keskittyminen ratkaisuihin (Multala,L. ym.) Ratkaisukeskeisyys keskitytään tosiasioihin asetetaan tavoitteet etsitään ratkaisuja kuunnellaan ideoita tavoitellaan työn sujuvuutta jalostetaan ideoita kannetaan vastuuta Ongelmalähtöisyys henkilökeskeistä luuloja, kuulopuheita etsitään syyllisiä ei unohdeta/anneta anteeksi tavoitellaan omaa mukavuutta päivitellään ongelmia odotetaan muiden tekevän ja kantavan vastuun
Työntekoa tukeva organisaatio Työntekoa palveleva johtaminen Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Avoin vuorovaikutus Toiminnan jatkuva arviointi Työyhteisön hyvinvoinnin peruspilarit (Mukailtu: Järvinen 2008) HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ SELKEÄ TYÖYHTEISÖN PERUSTEHTÄVÄ
Työhyvinvointia syntyy, kun työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.
K I I T O S! marjo.sinokki@turku.fi