RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS

Liikennetärinä Raportti PR3876 TÄR02 Sivu 1 (12) NCC Property Development Oy Markus Salmela Turku 15.2.2017 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo Raportti PR3876 TÄR01 2 Raideliikenteen tärinäselvitys, 2016 maankäyttösuunnitelma Raportti PR3876 TÄR02 15.2.2017 Raideliikenteen tärinäselvitys, päivitetty maankäyttösuunnitelma Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 3 3 Mittaus ja arviointimenetelmät... 4 4 Tärinän suositusarvot... 5 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta... 5 4.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta... 5 4.3 Tärinän suositusarvot käyttöviihtyvyyden kannalta hotellissa sekä liike ja toimistotiloissa... 6 4.4 Runkomelun suositusarvot... 6 5 Mittauspisteet... 7 6 Mittaustulokset... 7 6.1 Värähtelyn taajuussisältö... 7 6.2 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res... 7 6.3 Tärinän tunnusluku v w,95... 8 6.4 Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi... 8 6.4.1 Yleinen voimistuminen... 9 6.4.2 Rungon resonanssitarkastelu... 9 6.4.3 Lattian resonanssitarkastelu... 9 6.5 Arvio runkomelun enimmäistasosta... 9 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset... 10 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski... 10 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta... 10 7.3 Runkomelu... 11 7.4 Muita huomioita... 11 7.5 Suositukset kaavamääräyksiksi... 11 8 Lisätietoa... 12 9 Kirjallisuus... 12 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Mittauspistetulosteet, tärinä. Mittauspistetulosteet, runkomelu. 2

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo 1 YLEISTÄ Tämä raportti on muuttuneiden maankäyttösuunnitelmien perusteella päivitetty versio raportista PR3876 TÄR01 (2). Johtopäätöksiin ei ole tullut muuttuneiden maankäyttösuunnitelmien myötä muutoksia. Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää asemakaavan muutoskohdealueella Perkkaa IIB (alue 13810) Leppävaara Hatsinanpuisto. Asemakaavan muutoksen myötä alueelle on suunni teltu rakennettavan vaiheittain monipuolinen asuinkerrostaloja sekä liike, liikunta ja hotellipalveluita sisältävä kokonaisuus. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus rakennuksien rakenteiden vaurioitu misriskin, asumis ja käyttöviihtyvyyden, sekä runkomelun kannalta. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tutkittava kohde sijaitsee Espoossa Leppävaaran alueella Perkkaantien ja rantaradan välissä. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen rajaus. Alue on tällä hetkellä rakentamaton. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti (kuvassa keskellä sinisellä). Kuvassa on esitetty alueen maankäyttösuunnitelma (otettu Promethor Oy:n laatiman meluselvityksen laskentamallista). Alueen länsiosaan on suunniteltu hotellirakennus ja alueen itäosaan asuintaloja. Keski osassa aluetta on liike ja toimistotiloja. 3

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo Kuva 2. Alueen maankäyttösuunnitelma. 3 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti maaperästä mittaamalla. Tarkasteltavalla tontilla ei ole ennestään rakennuksia. Mittaukset suoritettiin mittalaitteiden turvallisuussyystä valvottuna mittauksena. Liikennetiheys rataosuudella on niin suuri, että yhden päivän aikana tehdyllä mittauksella saadaan riittävän luotettava tieto liikenteen aiheuttamasta tärinästä. Mittausjakson aikana alueen ohi kulki sekä paikallisjunia että kaukojunia. Junia kulki kaikilla neljällä raiteella. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO 2631 2 mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta tapahtumaa, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä 15 suurimman tärinätapahtuman taajuuspainotetut tehollisarvot pysyvät 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioitiin VTT:n tiedotteen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi ja VTT:n tiedotteen Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaisesti. 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 4

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta mitatuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuttamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n tiedotteen mukaisia lisätekijöitä käyttäen. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < 10 10 30 > 30 < 10 10 30 > 30 < 10 10 30 > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] 8 10 12 4 5 6 2 3 4 4.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. 5

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,15 0,60 4.3 Tärinän suositusarvot käyttöviihtyvyyden kannalta hotellissa sekä liike ja toimistotiloissa Hotellitiloille ei ole annettu virallista suositusarvoa. Arvona voidaan kuitenkin lähtökohtaisesti käyttää uusille asuintiloille käytettävää suositusarvoa mm/s. Liike ja toimistotiloille ei ole annettu virallisia suositusarvoja. Kyseisille tiloille esitetyt suositusarvot vaihtelevat 0,60...1,20 mm/s välillä suosituksen esittäjästä, lähdeteoksesta ja tilan todellisesta käyttötarkoituksesta riippuen. Tässä raportissa tilojen käyttöviihtyvyyden arvioinnissa liike ja toimistotiloille käytetään arvoa 0,60 mm/s. 4.4 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db(a)] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit 25 30 Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 6

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo 5 MITTAUSPISTEET Merkittävin tärinälähde on selvitysaluetta pohjoispuolella rajaava rautatie. Eteläpuolisen Perkkaantien tieliikenteen aiheuttama tärinän voidaan arvioida olevan mm. etäisyyden johdosta merkityksetön suunniteltujen rakennusten kannalta. Selvitysalueen länsiosan kohdalla rautatiessä on tärinäherätettä voimistavia vaihteita. Mittausta suoritettiin samanaikaisesti seitsemässä pisteessä (kuva 3). Mittauspisteiden etäisyydet eteläisimmän kiskoparin välittömässä läheisyydessä olevasta meluaidasta olivat: mittauspiste 1 viisi (5) metriä, mittauspisteet 2, 3, 4 ja 6 kymmenen (10) metriä ja mittauspisteet 5 ja 7 kaksikymmentä (20) metriä. MP1 MP2 MP3 MP4 MP5 MP6 MP7 Kuva 3. Mittauspisteiden sijainnit. 6 MITTAUSTULOKSET 6.1 Värähtelyn taajuussisältö Voimakkaimman värähtelyn taajuus oli kaikissa mittauspisteissä yli 30 Hz. Tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 6.2 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Suositeltavana enimmäisarvona voidaan tarkasteltavassa kohteessa pitää 6 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. 7

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Resultantti [mm/s] mp1 1,3 mp2 0,6 mp3 0,6 mp4 1,5 mp5 0,3 mp6 1,4 mp7 0,2 6.3 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa mm/s (luokka C). Taulukossa 5 on esitetty maasta mitatut tärinän tunnuslukujen arvot. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukon 5 arvoja ei voi verrata suositusarvoon, koska tärinän voimakkuus muuttuu rakennukseen siirtymisen yhteydessä. Valmiissa rakennuksessa havaittavan tärinän arviointi on esitetty luvussa 6.4. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. v w,95 [mm/s] Mittauspiste pystysuunta rataa vasten kohtisuora vaakasuunta radan suuntainen vaakasuunta mp1 0,16 0,49 0,47 mp2 0,04 0,18 0,16 mp3 0,05 0,22 0,16 mp4 0,07 0,62 0,29 mp5 0,03 0,07 0,08 mp6 0,09 0,49 0,46 mp7 0,02 0,07 0,05 6.4 Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Rakennuksen ominaisuuksista riippuen maaperästä rakennukseen siirtyvän tärinän tietyn taajuiset värähtelykomponentit voimistuvat ja tietyt vaimenevat. Rakennuksen ominaisuuksista riippuen rakennuksessa havaittavan tärinän voimakkuus on pienempää, yhtä suurta tai suurempaa kuin maaperästä mitattu tärinä. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan ensiksi maasta perustukseen siirtyvän värähtelyn vaimenemista käyttämällä taajuuskaistakohtaista kerrointa. Tämän jälkeen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa (ns. varmuustarkastelu). Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. 8

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo 6.4.1 Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille mm/s). Mittauspiste Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] mp1 0,22 0,16 mp2 0,05 0,06 mp3 0,03 0,08 mp4 0,04 0,26 mp5 0,02 0,04 mp6 0,37 0,07 mp7 0,04 0,02 6.4.2 Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Resonanssitarkastelun tuloksena värähtelyn voimakkuus v w2,runko on 0,31 mm/s mittauspisteessä 1 terssikaistalla f = 50 Hz ja 0,34 mm/s mittauspisteessä 4 terssikaistalla f = 40 Hz. Muissa pisteissä tarkastelutulos on alle mm/s. Kuitenkin jo yksikerroksisen rakennuksen vaakasuuntainen ominaistaajuus on pienempi kuin 40 Hz ja näin ollen esille nousseet taajuudet 40 ja 50 Hz eivät ole kriittisiä. Rungon resonanssitarkastelun perusteella rakennusten rungoille (kerrosmäärä) ei kohdistu erityisvaatimuksia. 6.4.3 Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Lattian resonanssitarkastelun perusteella välipohjien rakenteeseen ei kohdistu erityisvaatimuksia. 6.5 Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 7 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin. Pystysuuntainen tärinä (zsuunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista, eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y ja x suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. 9

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm (A painotettu suositusarvo asuinhuoneistossa ja vastaavissa tiloissa on 35 db) Mittauspiste A painotettu runkomelutaso L prm [db] z y x mp1 42 56 55 mp2 33 49 48 mp3 35 51 47 mp4 37 55 50 mp5 30 41 42 mp6 41 55 55 mp7 31 43 41 Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon, Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Kaikki maasta mitatut tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvot 0,2 1,5 mm/s ovat selvästi suositusarvoa 6 mm/s pienempiä. Näin ollen voidaan arvioida, että tärinä ei aiheuta tarkasteltavalle alueelle rakennettaville rakennuksille rakenteiden vaurioriskiä. Suositusarvoon tulisi varsinaisesti verrata rakennuksen kantavasta rakenteesta mitattuja arvoja. Tässä tapauksessa, kun selvityskohteen alueella ei ole rakennuksia, arviointi tehtiin maasta mitattujen tulosten perusteella. Maaperän värähtelyn taajuussisällöstä johtuen valmiin rakennuksen kantavasta rakenteesta havaittavan tärinän voidaan arvioida olevan vielä nyt maaperästä mitattua pienempää. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Rakennukseen siirtyvän tärinän arvioinnin perusteella mittauspisteessä 6 tärinän voimakkuus ylittää vähäisesti suositusarvon mm/s (yleinen voimistumistarkastelu). Muissa pisteissä yleisen voimistumisen tarkastelu ja käytännössä mahdolliset resonanssitarkastelut antavat tärinän voimakkuudeksi alle mm/s (luokka C suositus uusille normaaleille asuinrakennuksille). Huomioimalla, että mittauspiste 6 oli hyvin lähellä raidealuetta ja toisaalta vain kymmenen metriä kauempana olevassa pisteessä 7 tärinän voimakkuus on hyvin pieni, ei tärinän voimakkuus mittauspisteen 6 alueelle tulevissa asuinrakennuksissa tule ylittämään suositusarvoa. Toimisto ja liikerakennusten osalta tärinän voimakkuus v w,95 on selvästi alle käytettävän suositusarvon 0,60 mm/s. Tulosten perusteella raideliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta suunniteltuihin rakennuksiin asumis tai käyttöviihtyvyyshaittaa. Havaittavan värähtelyn kannalta asumis ja käyttöviihtyvyyshaittaa vähentäviä toimenpiteitä ei tarvita kohteen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. 10

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo 7.3 Runkomelu Mittaustuloksista arvioidut runkomelutasot ovat kaikissa asuinrakennusten alueen ja hotellin alueen pisteissä suositusarvoa 35 db(a) suurempia. Myös toimisto liikerakennusten alueelta arvioidut runkomelutasot ovat suurempia kuin suositusarvo 45 db(a). Tulosten perusteella runkomelu saattaa edellyttää runkomeluvaimentimien käyttöä. Kokemuksemme mukaan runkomeluarviointi antaa usein selvästi todellista suurempia tasoja. Erityisesti kohteessa merkitseväksi osoittautunut vaakasuuntainen korkeataajuinen värähtely vaimenee tehokkaasti maaperästä rakennukseen siirtyessä. Tämän johdosta on hyvin mahdollista, että toimenpiteitä runkomelun vaimentamiseksi ei lopulta tarvita. Edellä esitetyn perusteella selvitysalue on runkomelun riskialuetta. Tiloihin aiheutuvat runkomelutasot riippuvat mm. rakennuksen pohjaolosuhteista, perustamistavasta, raiteiden ominaisuuksista radan läheisyydessä (mahdolliset vaihteet tms.) ja tilojen sijainnista rakennuksessa. Runkomelun vaimennustarpeesta ei näin ollen voida vielä antaa lopullista vastausta. Nyt mitatuista tärinäsignaaleista saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida, että raideliikenteen aiheuttama runkomelu ei rajoita rakennusten sijoittelua, mutta saattaa edellyttää perustuksiin asennettavien runkomelukatkojen (kumimatto tyyppinen vaimennus) käyttämistä. Runkomelun vaimennustarve tulee määrittää rakennuskohtaisesti rakennusten ja tilojen sijoittelun ja perustamistapojen tarkennuttua. 7.4 Muita huomioita Kaupunkiradan rakentamisen myötä alueen ohi kulkevan junaliikenteen määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Junakaluston pysyessä likimain nykyisen kaltaisena, ei junien määrään lisääntyminen kuitenkaan vaikuta tärinän voimakkuuteen ja tilojen käyttöviihtyvyyden kannalta määritettävään tunnuslukuun. Näin ollen kaupunkiradan rakentumisella ei ole vaikutusta tässä lausunnossa esitettyihin johtopäätöksiin. Raide Jokeri sijoittuu alueen eteläpuolelle lähimmillään noin 25 m etäisyydelle asuinrakennuksesta. Etäisyyden ja Raide Jokerille kulkeva junakaluston (raitiovaunu) perusteella voidaan arvioida, että Raide Jokerista ei aiheudu kaava alueen rakennuksiin suositusarvot ylittävää tärinää tai runkomelua. 7.5 Suositukset kaavamääräyksiksi Asemakaavamääräyksenä suositellaan esitettävän määräysarvo tärinän voimakkuudelle tilojen asumis ja käyttöviihtyvyyden kannalta esimerkiksi seuraavasti: Normaaleissa asuinrakennuksissa ja majoitustiloissa tärinän voimakkuus ei saa ylittää värähtelyluokan C raja arvoa mm/s tai rakennusluvan hakemisen aikana voimassa olevaa määräysarvoa. Liike ja toimistotiloissa tärinän voimakkuus ei saa ylittää värähtelyluokan D raja arvoa 0,60 mm/s tai rakennusluvan hakemisen aikana voimassa olevaa määräysarvoa. Lisäksi asemakaavamääräyksenä suositellaan esitettävän määräysarvo runkomelun voimakkuudelle tilojen asumis ja käyttöviihtyvyyden kannalta esimerkiksi seuraavasti: Liikennetärinän aiheuttama runkomelu L prm ei saa ylittää asuin ja majoitustiloissa 35 db(a) tai voimassa olevaa määräysarvoa. Liikennetärinän aiheuttama runkomelu L prm ei saa ylittää liike ja toimistotiloissa 45 db(a) tai voimassa olevaa määräysarvoa. 11

Raideliikenteen tärinäselvitys Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto, Espoo 8 LISÄTIETOA Jani Kankare Olli Laivoranta Promethor Oy Promethor Oy puh. 040 574 0028 puh. 041 506 3418 sp. jani.kankare@promethor.fi sp. olli.laivoranta@promethor.fi 9 KIRJALLISUUS 1. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 2005 2. Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 2002 3. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT working papers 50, J. Törnqvist ja A. Talja, Espoo 2006 4. Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo 2011 5. Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi, VTT:n tiedotteita 2425, A. Talja et. al, Espoo 2008 6. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo 2009 7. Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 1999 8. Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi 1997 12

Tärinä Liite 1 NCC Property Development Oy - IIB Hatsinanpuisto Sivu 1 (7) Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 14.57 1,3 0,45 1,29 0,84 14.47 1,3 0,32 1,32 0,82 12.07 1,3 0,34 1,09 0,94 15.07 1,3 0,39 1,17 1,01 11.59 1,3 0,27 0,78 1,25 15.37 1,3 0,36 1,16 0,78 14.07 1,2 0,50 1,13 1,15 13.59 1,2 1,15 0,77 15.30 1,2 0,34 1,16 0,84 11.47 1,1 0,28 0,96 0,96 10.59 1,1 0,25 0,79 1,04 15.17 1,1 0,24 0,84 0,82 14.27 1,0 0,27 0,96 0,70 12.07 1,0 0,41 0,95 0,64 11.07 1,0 0,23 0,89 0,87 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 14:07 0,15 15:37 0,48 11:59 0,50 15:07 0,14 14:07 0,48 10:59 0,44 14:57 0,14 14:57 0,46 15:07 0,41 14:47 0,14 14:47 0,45 12:07 0,39 15:37 0,14 13:59 0,43 14:07 0,38 15:30 0,13 12:07 0,40 14:47 0,37 12:07 0,13 15:07 0,40 14:57 0,34 12:07 0,12 14:27 0,38 15:30 0,34 11:47 12:07 0,36 13:59 0,33 13:47 15:30 0,35 15:37 0,33 11:59 13:27 0,34 11:47 14:27 11:47 0,34 14:27 10:59 0,09 10:59 0,33 12:27 0,29 12:47 0,09 15:17 0,33 11:07 0,29 11:07 0,09 13:47 0,33 13:47 0,28 v w,95 = 0,16 v w,95 = 0,49 v w,95 = 0,47 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,50 0,40 z-suunnassa 0,50 0,40 x-suunnassa 0,50 0,40 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 NCC Property Development Oy - IIB Hatsinanpuisto Sivu 2 (7) Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 15.31 0,6 0,13 0,56 0,45 15.07 0,5 0,07 0,52 0,28 15.29 0,5 0,07 0,50 0,21 14.47 0,5 0,07 0,46 0,25 10.59 0,4 0,11 0,39 0,35 15.37 0,4 0,08 0,41 0,25 14.57 0,4 0,11 0,39 0,32 12.07 0,4 0,39 0,27 13.27 0,4 0,07 0,35 0,24 14.07 0,4 0,09 0,36 0,29 14.40 0,4 0,09 0,33 15.17 0,3 0,07 0,34 0,28 13.47 0,3 0,08 0,31 0,25 13.00 0,3 0,08 0,28 11.47 0,3 0,08 0,31 0,22 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 15:49 0,04 15:31 0,21 15:31 0,18 15:31 0,04 15:07 0,15 10:59 0,17 10:59 0,04 10:59 0,14 13:00 0,12 14:57 0,03 14:47 0,13 14:40 0,11 12:07 0,03 15:29 0,13 13:59 0,11 14:07 0,03 15:37 0,13 15:07 13:00 0,03 14:57 0,13 14:57 14:40 0,03 13:27 0,13 15:17 0,09 15:07 0,03 14:40 0,13 12:07 0,09 13:59 0,03 13:00 0,13 13:27 0,09 15:29 0,03 12:07 0,12 14:27 0,09 11:47 0,03 14:07 0,12 11:58 0,09 13:47 0,03 11:47 0,12 11:47 0,09 15:09 0,03 13:47 0,12 13:47 0,09 14:47 0,03 15:17 0,12 14:47 0,09 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,18 v w,95 = 0,16 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,25 0,15 0,05 z-suunnassa 0,25 0,15 0,05 x-suunnassa 0,25 0,15 0,05 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 NCC Property Development Oy - IIB Hatsinanpuisto Sivu 3 (7) Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 13.00 0,6 0,58 0,42 11.58 0,6 0,59 0,40 13.59 0,6 0,09 0,55 0,29 14.41 0,5 0,45 0,37 10.59 0,5 0,09 0,46 0,31 14.49 0,4 0,08 0,39 0,33 15.31 0,4 0,12 0,34 0,27 14.08 0,3 0,07 0,32 0,24 14.57 0,3 0,06 0,24 0,23 15.49 0,3 0,08 0,25 0,17 12.08 0,3 0,05 0,23 0,18 15.23 0,3 0,06 0,24 11.39 0,3 0,06 0,22 0,16 13.07 0,2 0,04 0,23 0,12 12.39 0,2 0,06 0,21 0,18 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 15:31 0,05 13:00 0,22 13:00 0,16 13:00 0,04 13:59 11:58 0,15 14:41 0,04 11:58 0,19 14:41 0,14 11:58 0,04 10:59 0,18 10:59 0,12 10:59 0,04 14:41 0,17 14:49 0,12 13:59 0,03 14:49 0,15 14:57 14:49 0,03 15:31 0,11 13:59 15:49 0,03 14:08 15:31 15:23 0,03 12:08 14:08 0,08 15:17 0,03 15:49 11:08 0,08 13:39 0,02 11:39 0,09 15:23 0,08 12:39 0,02 13:07 0,08 15:49 0,07 11:39 0,02 13:39 0,08 12:08 0,07 14:08 0,02 11:08 0,08 12:39 0,07 15:37 0,02 15:23 0,07 11:39 0,06 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,22 v w,95 = 0,16 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,25 0,15 0,05 z-suunnassa 0,25 0,15 0,05 x-suunnassa 0,25 0,15 0,05 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 NCC Property Development Oy - IIB Hatsinanpuisto Sivu 4 (7) Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 13.07 1,5 0,12 1,49 0,44 13.58 1,4 0,15 1,44 0,57 15.31 1,3 0,19 1,24 0,45 14.48 1,0 0,09 1,03 0,32 14.40 1,0 0,19 0,94 0,62 11.58 1,0 0,16 0,96 0,61 13.00 1,0 0,16 0,90 0,72 14.49 0,9 0,18 0,89 0,65 15.37 0,9 0,09 0,90 0,37 12.53 0,8 0,05 0,80 0,22 11.39 0,8 0,11 0,76 0,40 15.49 0,7 0,15 0,73 0,29 14.57 0,7 0,08 0,71 0,34 15.43 0,7 0,04 0,71 0,15 13.39 0,7 0,16 0,67 0,37 MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 15:31 0,07 13:07 0,76 13:00 14:49 0,07 13:58 0,55 14:49 0,26 11:58 0,07 15:31 0,47 11:58 0,26 13:00 0,06 14:48 0,46 13:58 0,25 14:40 0,06 14:49 0,40 14:40 0,19 15:23 0,06 12:53 0,39 15:31 0,18 13:58 0,05 11:58 0,38 15:37 0,17 15:49 0,05 14:40 0,37 15:23 0,17 14:58 0,05 15:50 0,34 13:07 0,17 13:39 0,05 15:37 0,32 13:39 0,16 12:19 0,05 13:00 0,31 14:57 0,14 15:40 0,05 15:43 0,31 15:40 0,13 15:09 0,04 13:37 0,31 16:02 0,13 12:38 0,04 11:47 0,29 11:39 0,13 15:37 0,04 14:57 0,28 11:23 0,13 v w,95 = 0,07 v w,95 = 0,62 v w,95 = 0,29 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,60 0,50 0,40 z-suunnassa 0,60 0,50 0,40 x-suunnassa 0,60 0,50 0,40 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 NCC Property Development Oy - IIB Hatsinanpuisto Sivu 5 (7) Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 13.59 0,3 0,06 0,22 14.49 0,2 0,06 0,16 0,14 13.00 0,2 0,06 0,15 0,17 11.58 0,2 0,06 0,14 0,15 13.58 0,2 0,05 0,16 12.07 0,2 0,04 0,16 0,16 14.07 0,2 0,05 0,16 0,15 15.31 0,1 0,05 0,14 0,13 14.40 0,1 0,08 0,12 0,12 15.23 0,1 0,06 0,12 0,12 15.49 0,1 0,05 0,11 0,11 13.07 0,1 0,04 0,12 15.40 0,1 0,05 0,09 0,08 11.39 0,1 0,04 0,09 12.38 0,1 0,04 0,08 0,09 MP5 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 13:00 0,02 14:49 0,07 13:59 0,09 15:31 0,02 13:59 0,06 13:00 0,08 13:59 0,02 11:58 0,06 12:07 0,07 14:49 0,02 15:31 0,06 14:07 0,07 13:58 0,02 13:00 0,06 14:49 0,06 14:40 0,02 14:07 0,06 13:58 0,06 15:23 0,02 12:07 0,05 11:58 0,06 15:49 0,02 15:23 0,05 13:07 0,05 11:58 0,02 14:40 0,05 15:31 0,05 15:40 0,02 15:49 0,04 15:49 0,05 12:07 0,02 14:24 0,04 15:23 0,05 14:07 0,02 13:58 0,04 14:40 0,05 15:07 0,02 13:07 0,04 13:49 0,04 13:07 0,02 15:40 0,03 11:39 0,03 12:38 0,02 11:39 0,03 15:40 0,03 v w,95 = 0,03 v w,95 = 0,07 v w,95 = 0,08 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,25 0,15 0,05 z-suunnassa 0,25 0,15 0,05 x-suunnassa 0,25 0,15 0,05 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 NCC Property Development Oy - IIB Hatsinanpuisto Sivu 6 (7) Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 13.07 1,4 0,18 1,42 0,97 13.59 1,4 0,27 1,04 1,31 15.37 1,2 0,15 1,06 0,68 13.33 1,2 0,02 1,16 0,03 14.49 1,2 0,22 0,98 1,13 13.00 1,1 0,22 0,85 1,12 11.58 1,1 0,93 1,01 14.57 1,1 0,12 1,03 0,58 15.31 0,9 0,17 0,65 0,78 14.40 0,7 0,14 0,45 0,71 12.07 0,6 0,12 0,61 0,50 15.23 0,6 0,09 0,59 0,44 11.47 0,6 0,53 0,44 12.23 0,6 0,06 0,53 0,33 15.06 0,6 0,07 0,48 0,40 MP6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 13:00 0,09 13:07 0,51 13:00 0,48 13:59 0,09 15:37 0,45 13:59 0,45 11:58 0,08 13:33 0,40 11:58 0,38 14:49 0,07 13:00 0,39 13:07 0,34 13:07 0,07 11:58 0,36 14:49 0,33 15:37 0,06 13:59 0,36 15:31 0,29 14:40 0,05 14:49 0,35 15:37 0,26 14:57 0,05 14:57 0,32 14:57 0,24 14:58 0,04 16:02 0,25 14:40 0,23 12:07 0,04 11:47 0,25 12:07 0,22 15:49 0,04 13:23 0,24 13:49 0,17 12:38 0,04 11:52 0,23 13:23 0,17 16:03 0,03 15:31 0,22 14:58 0,16 15:23 0,03 12:23 0,22 16:02 0,16 13:49 0,03 13:07 0,21 12:38 0,15 v w,95 = 0,09 v w,95 = 0,49 v w,95 = 0,46 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,50 0,40 z-suunnassa 0,50 0,40 x-suunnassa 0,50 0,40 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 NCC Property Development Oy - IIB Hatsinanpuisto Sivu 7 (7) Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 11.58 0,2 0,05 0,15 14.49 0,2 0,06 0,17 0,13 13.00 0,2 0,07 0,19 0,14 13.59 0,2 0,06 0,13 0,13 15.31 0,2 0,07 0,15 0,13 14.40 0,1 0,04 0,15 15.37 0,1 0,06 0,12 0,07 14.07 0,1 0,03 0,11 0,09 15.23 0,1 0,05 0,12 0,09 12.07 0,1 0,03 0,11 0,08 13.07 0,1 0,04 0,11 0,07 12.23 0,1 0,03 0,09 11.47 0,1 0,03 0,06 15.32 0,1 0,04 0,08 0,08 14.37 0,1 0,03 0,06 MP7 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 13:00 0,02 13:00 0,07 14:49 0,05 14:49 0,02 11:58 0,07 13:00 0,05 13:59 0,02 14:49 0,06 13:59 0,04 15:31 0,02 13:59 0,05 11:58 0,04 11:58 0,02 14:40 0,05 15:31 0,04 15:37 0,02 15:31 0,05 14:40 0,03 14:40 0,02 13:07 0,04 15:32 0,03 14:19 0,02 12:07 0,04 12:07 0,03 14:48 0,02 15:23 0,04 15:23 0,03 11:39 0,02 14:07 0,04 14:07 0,03 15:23 0,02 15:37 0,04 12:23 0,03 12:19 0,02 14:37 0,04 13:38 0,03 15:51 0,01 11:47 0,03 13:07 0,03 13:39 0,01 11:39 0,03 13:49 0,03 14:25 0,01 15:51 0,03 15:43 0,03 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,07 v w,95 = 0,05 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,25 0,15 0,05 z-suunnassa 0,25 0,15 0,05 x-suunnassa 0,25 0,15 0,05 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 2 NCC Property Development Oy - IIB Hatsinanpuisto Sivu 1 (7) Arvioidut runkomelutasot MP1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] 15:07 42 14:07 56 11:59 55 14:07 41 15:37 56 15:07 55 11:59 41 15:07 55 10:59 54 14:47 41 13:59 55 14:47 54 15:37 41 14:47 55 14:07 53 12:07 41 14:57 55 12:07 53 10:59 40 14:27 54 13:59 53 13:59 40 11:47 54 15:37 53 14:57 40 13:47 53 14:57 53 15:30 40 12:27 53 15:30 52 14:27 39 15:30 52 14:27 52 11:47 39 15:17 52 11:47 52 13:47 39 10:59 52 13:47 52 11:07 39 12:07 52 11:07 51 15:17 38 10:47 52 12:27 51 L pa = 42 L pa = 56 L pa = 55 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset 1-5 -2 db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta