LIIKENNETÄRINÄSELVITYS
|
|
- Liisa Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liikennetärinä Raportti PR3055 TÄR01 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku LIIKENNETÄRINÄSELVITYS Starkin alue, Lahti Mittaukset suoritettu Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi
2 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti Sisällysluettelo 1 Yleistä Mittaus ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Resonanssitarkastelu Värähtelyn taajuussisältö Tulosten tarkastelu Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Resonanssitarkastelu Runkomelu Muita huomioita Johtopäätökset Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1. Liite 2. Tärinän tulossivut. Alustava maankäyttöluonnos. 2
3 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Starkin alueella Lahdessa osoitteessa Helsingintie 50. Selvitys tehtiin alueen uudisrakentamisen mahdollisuuksien ja reunaehtojen määrittämiseksi. Mittauksia suoritettiin kolmessa (3) pisteessä maasta ja yhdessätoista (11) pisteessä olemassa olevien rakennusten sokkeleista. Mittaustulosten perusteella tässä selvityksessä arvioidaan: selvitysalueen eri osien soveltuminen rakentamiselle rakennusten vaurioriskin kannalta (rakennusten minimietäisyys rautatiestä) selvitysalueen eri osien soveltuminen rakentamiselle tilojen käyttö ja asumisviihtyvyyden kannalta. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin maasta tai rakennuksesta mitatusta tärinäsignaalista. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta tai rakennuksesta mitatuista tärinän nopeussignaaleista käyttämällä 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 3
4 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti referenssinopeutena 1 nm/s ja muuntamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n ohjeen mukaisilla lisätekijöillä. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuinja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. 4
5 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värätelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. 5
6 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Lahden rautatieaseman lähellä. Selvitysalue rajautuu ratapihan, Helsingintien ja Kullankukkulanpolun väliselle alueelle. Tärinää mitattiin alueella neljästätoista (14) pisteestä, joista kolme (3) sijaitsi alueen maaperässä ja yksitoista (11) olemassa olevien rakennusten sokkeleissa. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Rataa lähimpänä olevat mittauspisteet 1, 4 ja 11 ovat maamittauspisteitä. Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit selvitysalueella. 6
7 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 6 MITTAUSTULOKSET Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z suunnaksi, vaakasuuntaista rautatietä vastaan kohtisuoraa akselia y suunnaksi ja vaakasuuntaista rautatien suuntaista akselia x suunnaksi. 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan taajuuspainottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Selvästi suurimmat lukuarvot (suurimmillaan 6,4 mm/s) on mitattu maamittauspisteissä. Rakennusten sokkeleista mitatut arvot ovat merkittävästi pienempiä ollen suurimmillaan 0,6 mm/s. Maamittauspisteissä tärinän hallitsevat taajuudet ovat yli 30 Hz. Tämän taajuisen tärinän siirtokerroin rakennukseen on kirjallisuuden mukaan noin 0,5 ja kokemuksemme mukaan usein vielä tätä pienempi. Näin ollen maamittauspisteiden kohdalla valmiissa rakennuksessa tärinän taajuuspainottamattoman värähtelynopeuden resultantin arvo tulee olemaan alle 3 mm/s. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Paikka Resultantti [mm/s] MP1 maa 3,3 MP2 sokkeli 0,3 A MP3 sokkeli 0,2 A MP4, vk 1 maa 5,4 MP4, vk 2 maa 6,4 MP5 sokkeli 0,3 A MP6 sokkeli 0,2 A MP7 sokkeli 0,2 A,B MP8 sokkeli 0,6 A MP9 sokkeli 0,5 A MP10 sokkeli 0,2 A MP11 maa 4,4 MP12 sokkeli 0,4 A MP13 sokkeli 0,3 A MP14 sokkeli 0,2 A A Olemassa olevasta rakennuksesta mitattu heilahdusnopeuden resultantin arvo. B Suurin arvo 1,0 mm/s on hylätty todennäköisen mittalaitehäiriön vuoksi. 7
8 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 6.2 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Selvitysalueelta mitatut tunnusluvun arvot on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Maasta ja olemassa olevien rakennusten sokkeleista mitattuja tunnuslukuja ei voi suoraan verrata suunniteltujen uudisrakennusten tiloissa havaittavaan (sallittavaan) arvoon. Uudisrakennuksissa havaittava tärinä on määritetty mittaustulosten perusteella luvussa 6.3. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Paikka v w,95 [mm/s] z y x MP1 maa 0,66 0,45 0,56 MP2 sokkeli 0,10 * 0,07 * 0,05 * MP3 sokkeli 0,05 * 0,02 * 0,06 * MP4, vk 1 maa 0,40 0,14 1,52 MP4, vk 2 maa 0,40 0,19 2,14 MP5 sokkeli 0,08 * 0,02 * 0,02 * MP6 sokkeli 0,08 * 0,02 * 0,04 * MP7 sokkeli 0,06 * 0,04 * 0,13 * MP8 sokkeli 0,14 * 0,13 * 0,15 * MP9 sokkeli 0,14 * 0,15 * 0,16 * MP10 sokkeli 0,05 * 0,05 * 0,05 * MP11 maa 0,46 1,22 0,69 MP12 sokkeli 0,01 * 0,09 * 0,12 * MP13 sokkeli 0,10 * 0,06 * 0,06 * MP14 sokkeli 0,09 * 0,04 * 0,07 * * Olemassa olevasta rakennuksesta mitattu tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää (valmiissa rakennuksessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan maasta perustukseen ja edelleen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vaimentumista / vahvistumista käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. 8
9 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Paikka Rungon värähtelyn yleinen Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] voimistuminen v w1,lattia [mm/s] MP1 maa 0,15 0,40 MP2 sokkeli 0,10 * 0,15 * MP3 sokkeli 0,09 * 0,08 * MP4, vk 1 maa 0,82 0,26 MP4, vk 2 maa 1,13 0,25 MP5 sokkeli 0,03 * 0,12 * MP6 sokkeli 0,06 * 0,12 * MP7 sokkeli 0,20 * 0,08 * MP8 sokkeli 0,23 * 0,21 * MP9 sokkeli 0,23 * 0,21 * MP10 sokkeli 0,08 * 0,08 * MP11 maa 0,28 0,31 MP12 sokkeli 0,18 * 0,15 * MP13 sokkeli 0,10 * 0,16 * MP14 sokkeli 0,11 * 0,13 * * Olemassa olevasta rakennuksesta mitatusta tuloksesta arvioitu yleinen voimistuminen Resonanssitarkastelu Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian voimakasta resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Arviointitulokset on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Mahdollinen ylityksen aiheuttava taajuus tai taajuudet tulee ottaa huomioon rakennuksien korkeuksien ja välipohjien mitoituksessa. 9
10 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tehty rungon resonanssitarkastelu (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Paikka Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,runko ylittää 0,30 mm/s) MP1 maa MP2 sokkeli * MP3 sokkeli * MP4, vk 1 maa 31,5 40 MP4, vk 2 maa MP5 sokkeli * MP6 sokkeli * MP7 sokkeli * MP8 sokkeli * MP9 sokkeli * MP10 sokkeli * MP11 maa 63 MP12 sokkeli * MP13 sokkeli * MP14 sokkeli * * Olemassa olevasta rakennuksesta mitatusta tuloksesta tehty resonanssitarkastelu. Taulukko 8. VTT:n menetelmällä tehty lattian resonanssitarkastelu (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Paikka Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,lattia ylittää 0,30 mm/s) MP1 maa MP2 sokkeli * MP3 sokkeli * MP4, vk 1 maa MP4, vk 2 maa 31,5 40 MP5 sokkeli * MP6 sokkeli * MP7 sokkeli * MP8 sokkeli 8 * MP9 sokkeli 12,5 * MP10 sokkeli * MP11 maa 6,3 8 ja 25 31,5 MP12 sokkeli * MP13 sokkeli 8 * MP14 sokkeli * * Olemassa olevasta rakennuksesta mitatusta tuloksesta tehty resonanssitarkastelu. 6.4 Värähtelyn taajuussisältö Mitatut tärinän taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 10
11 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 7 TULOSTEN TARKASTELU Seuraavassa on tarkasteltu mittaus ja arviointituloksia asuinrakentamisen kannalta. Toimisto ja liiketiloille suositusarvot ovat suurempia ja näin ollen mahdolliset rajoitukset lievempiä. 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Mittaustulosten ja arvioinnin perusteella kaikissa valmiissa rakennuksissa tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvo tulee olemaan alle 3 mm/s. Näin ollen arvo tulee olemaan pienempi kuin tiukinkin suositusarvo 4 mm/s (vertaa taulukko 1, tärinäalttiusluokka II). Tämän perusteella raideliikenne ei aiheuta alueella rakenteiden vaurioriskiä. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Maamittauspisteissä 1, 4 ja 11 yleisen voimistumisen perusteella arvioitu tärinän tunnusluvun arvo ylittää (ovat suurempia) uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon 0,30 mm/s. Lahdessa selvitysalueen lähistöllä aikaisemmin suoritettujen sekä muissa vastaavissa kohteissa tehtyjen mittausten perusteella tarkastelukohteen kaltainen tärinä (korkeataajuinen vaakasuuntainen tärinä) vaimenee voimakkaasti siirtyessään maaperästä rakennukseen. Näin ollen voidaan arvioida, että värähtelyn tunnusluku ei valmiissa rakennuksessa ylitä arvoa 0,30 mm/s. Muissa mittauspisteissä mittaustuloksista yleisen voimistumisen perusteella arvioitu tunnusluvun arvo alittaa (on pienempi) uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon 0,30 mm/s. 7.3 Resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelulla voidaan määrittää rakennusten korkeudet, joita ei tule käyttää, jotta vältytään resonanssi ilmiöltä. Vastaavasti lattian resonanssitarkastelulla voidaan määrittää välipohjien jännevälit, joita ei tule käyttää. Rungon resonanssi Rungon resonanssitarkastelun mukaan mittauspisteiden 4 ja 11 alueella täytyy välttää rungon resonanssitaajuuden osumista tietyille terssikaistoille. Vältettävät terssikaistat ovat välillä Hz, joten rungon resonanssi ilmiö ei käytännössä rajoita rakennusten korkeutta mitenkään, sillä jo puolitoistakerroksisen rakennuksen rungon resonanssitaajuus on välillä 5 10 Hz. Tätä korkeammilla rakennuksilla ominaistaajuus on pienempi. Lattian resonanssi Lattian resonanssitarkastelun mukaan resonanssi ilmiö asettaa rajoituksia käytettäville välipohjan jänneväleille mittauspisteiden 1, 4, 8, 9, 11 ja 13 alueella. Suunniteltaessa rakennuksia näiden mittauspisteiden alueille tulee rakennusten jännevälit mitoittaa siten, että välipohjan ominaistaajuus ei osu taulukossa 7 kunkin mittauspisteen kohdalla ilmoitetulle taajuusvälille. 7.4 Runkomelu Runkomelun arviointi värähtelysignaalista sisältää huomattavia epävarmuustekijöitä. Kokemuksemme mukaan arviointi antaa usein selvästi todellisia tasoja suurempia runkomelutasoja. Runkomelu on pääosin kovien maaperien ongelma, joten selvitysalue kuitenkin kuuluu riskialueisiin. Mittaustulosten mukaan on mahdollista, että rataa lähimmäksi suunnitellussa junaradan suuntaisessa asuinrakennuksessa 11
12 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti runkomelu ylittää A painotetun suositusarvon 35 db. Kyseisen rakennuksen osalta tulee varautua siihen, että runkomelua tulee vaimentaa ns. mattovaimentimella, jota asennetaan anturan alapuolelle (ns. korppuvalun päälle) ja sokkelin maanalaisen osan ulkopuoliseen pystypintaan. Mahdollinen runkomelu ei estä uudisrakennuksen rakentamista, vaan se vaimennetaan tarvittaessa edellä esitetyn tai vastaavan menetelmän mukaisesti. Runkomelun lopullinen vaimennustarve tulee selvittää suunnittelun edettyä rakennussuunnittelun yhteydessä. 7.5 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Mittausten aikana raideliikenne ei tiettävästi poikennut normaalista. 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätökset on jaettu kahteen osaan: 1) rataa lähinnä oleva junaradan suuntainen asuinrakennus ja 2) muut asuinrakennukset. Rataa lähin rakennus Raideliikenne ei aiheuta rakenteiden vaurioriskiä. Mittaustulosten ja kokemuksemme perusteella on epätodennäköistä, että vaakasuuntainen tärinä (rakennuksen runko) ylittäisi asumisviihtyvyyden suositusarvoa. Välipohjien jännevälien ominaistaajuuksien ei tule sijoittua 6,3 ja 8 Hz:n terssikaistojen taajuusalueille. Esimerkiksi 370 mm ontelolaatalla jännevälin ei tule olla 9 11,5 m. Runkomelun vaimentamiseksi tulee varautua ns. kumimattovaimentimien tai vastaavan menetelmän käyttöön. Muut rakennukset Raideliikenne ei aiheuta rakenteiden vaurioriskiä. Vaakasuuntainen tärinä (rakennuksen runko) ei ylitä asumisviihtyvyyden suositusarvoa. Koilliskulmassa olevissa taloissa (2 kpl, kerroksia V) välipohjien jännevälien ominaistaajuuksien ei tule sijoittua 8 Hz:n terssikaistan taajuusalueelle. Esimerkiksi 370 mm ontelolaatalla jännevälin ei tule olla 9 10 m. Muilla rakennuksilla rajoituksia ei ole. Runkomelu ei ylitä suositusarvoa 35 db(a). 12
13 Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 9 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Jani Kankare Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi 13
14 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 1 (15) 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 3,15 0,96 0, ,3 2,19 0,76 0, ,2 1,77 1,02 1, ,1 1,89 0,98 1, ,1 0,98 1,99 1, ,0 0,60 1,43 1, ,9 1,84 0,67 0, ,7 0,54 1,11 1, ,5 1,44 0,52 0, ,4 0,97 1,07 1, ,2 1,13 0,26 0, ,1 0,46 0,74 1, ,1 0,30 0,65 1, ,1 0,70 0,60 0, ,0 0,46 0,86 0,93 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :01 0, :30 0, :30 0, :04 0, :15 0, :15 0, :04 0, :01 0, : :12 0, :20 0, :04 0, :41 0, :53 0, :15 0, :01 0, :04 0, :01 0, :13 0, :15 0, :53 0, :15 0, :01 0, :31 0, :15 0, :31 0, :15 0, :53 0, :12 0, :01 0, :14 0, :24 0, :14 0, :19 0, :15 0, :24 0, :18 0, :01 0, :47 0, :47 0, :23 0, :59 0, :55 0, :14 0, :14 0,28 v w,95 = 0,66 v w,95 = 0,45 v w,95 = 0,56 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
15 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 2 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 0,27 0,23 0, ,2 0,23 0,07 0, ,2 0,19 0,14 0, ,2 0,17 0,04 0, ,2 0,17 0,09 0, ,2 0,15 0,03 0, ,1 0,14 0,03 0, ,1 0,13 0,02 0, ,1 0,12 0,07 0, ,1 0,13 0,02 0, ,1 0,10 0,11 0, ,1 0,12 0,05 0, ,1 0,11 0,06 0, ,1 0,09 0,09 0, ,1 0,11 0,02 0,03 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :39 0, :39 0, :39 0, :30 0, :24 0, :30 0, :12 0, :19 0, :24 0, :24 0, :30 0, :19 0, :04 0, :55 0, :55 0, :00 0, :29 0, :29 0, :29 0, :30 0, :40 0, :55 0, :40 0, :30 0, :19 0, :19 0, :15 0, :40 0, :12 0, :04 0, :04 0, :52 0, :19 0, :13 0, :27 0, :00 0, :32 0, :15 0, :52 0, :15 0, :47 0, :12 0, :52 0, :00 0, :47 0,01 v w,95 = 0,10 v w,95 = 0,07 v w,95 = 0,05 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
16 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 3 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,16 0,07 0, ,2 0,15 0,03 0, ,1 0,13 0,01 0, ,1 0,10 0,02 0, ,1 0,07 0,04 0, ,1 0,07 0,03 0, ,1 0,08 0,01 0, ,1 0,08 0,01 0, ,1 0,07 0,03 0, ,1 0,06 0,04 0, ,1 0,05 0,05 0, ,1 0,08 0,01 0, ,1 0,05 0,05 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,05 0,03 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :39 0, :39 0, :39 0, :54 0, :18 0, :26 0, :26 0, :00 0, :02 0, :40 0, :39 0, :06 0, :56 0, :46 0, :29 0, :05 0, :52 0, :18 0, :20 0, :28 0, :56 0, :26 0, :54 0, :05 0, :29 0, :06 0, :28 0, :09 0, :02 0, :20 0, :32 0, :23 0, :52 0, :56 0, :38 0, :56 0, :02 0, :02 0, :32 0, :28 0, :28 0, :09 0, :18 0, :28 0, :26 0,01 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,06 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
17 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 4 (15) 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,4 1,01 0,52 5, ,2 0,88 0,43 4, ,3 0,66 0,30 3, ,9 1,38 0,34 2, ,9 0,45 0,21 2, ,5 0,47 0,24 2, ,5 0,36 0,24 2, ,4 0,38 0,20 2, ,2 0,91 0,37 2, ,2 0,94 0,26 2, ,1 0,27 0,16 2, ,0 0,30 0,14 2, ,0 0,37 0,16 1, ,0 0,29 0,17 1, ,0 0,46 0,18 1,93 MP4, vk 1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :04 0, :53 0, :53 1, :13 0, :15 0, :15 1, :12 0, :04 0, :01 1, :01 0, :18 0, :30 1, :04 0, :01 0, :04 1, :53 0, :30 0, :15 1, :15 0, :15 0, :59 0, :41 0, :19 0, :02 0, :16 0, :02 0, :13 0, :18 0, :13 0, :43 0, :18 0, :38 0, :13 0, :01 0, :43 0, :18 0, :13 0, :06 0, :06 0, :40 0, :13 0, :19 0, :39 0, :59 0, :22 0,75 v w,95 = 0,40 v w,95 = 0,14 v w,95 = 1,52 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
18 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 5 (15) 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,4 1,37 0,66 6, ,7 0,99 0,41 5, ,2 0,89 0,51 5, ,0 0,92 0,44 4, ,9 0,62 0,32 4, ,6 1,04 0,44 4, ,5 0,59 0,28 4, ,4 0,59 0,32 4, ,1 0,65 0,27 4, ,9 0,60 0,33 3, ,8 0,60 0,31 3, ,8 0,42 0,24 3, ,8 0,54 0,29 3, ,7 0,47 0,24 3, ,7 0,73 0,30 3,63 MP4, vk 2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :02 0, :02 0, :11 2, :11 0, :11 0, :56 2, :29 0, :56 0, :02 1, :17 0, :29 0, :29 1, :56 0, :17 0, :17 1, :16 0, :26 0, :48 1, :35 0, :55 0, :58 1, :55 0, :23 0, :29 1, :23 0, :58 0, :14 1, :26 0, :14 0, :01 1, :19 0, :01 0, :28 1, :14 0, :48 0, :26 1, :09 0, :25 0, :23 1, :48 0, :44 0, :16 1, :21 0, :16 0, :12 1,36 v w,95 = 0,40 v w,95 = 0,19 v w,95 = 2,14 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
19 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 6 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 0,28 0,04 0, ,2 0,23 0,04 0, ,2 0,23 0,04 0, ,2 0,22 0,02 0, ,2 0,18 0,03 0, ,2 0,17 0,02 0, ,2 0,16 0,03 0, ,2 0,16 0,03 0, ,2 0,16 0,03 0, ,2 0,16 0,03 0, ,1 0,15 0,03 0, ,1 0,15 0,02 0, ,1 0,14 0,03 0, ,1 0,14 0,02 0, ,1 0,14 0,02 0,02 MP5 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :07 0, :55 0, :07 0, :51 0, :19 0, :55 0, :09 0, :30 0, :30 0, :47 0, :51 0, :09 0, :56 0, :07 0, :12 0, :22 0, :12 0, :19 0, :01 0, :41 0, :07 0, :45 0, :18 0, :47 0, :16 0, :09 0, :12 0, :07 0, :01 0, :58 0, :12 0, :16 0, :01 0, :27 0, :07 0, :18 0, :56 0, :47 0, :16 0, :01 0, :16 0, :27 0, :29 0, :38 0, :22 0,01 v w,95 = 0,08 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
20 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 7 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,24 0,04 0, ,2 0,24 0,02 0, ,2 0,24 0,04 0, ,2 0,23 0,03 0, ,2 0,22 0,05 0, ,2 0,20 0,03 0, ,2 0,20 0,04 0, ,2 0,20 0,03 0, ,2 0,20 0,02 0, ,2 0,19 0,03 0, ,2 0,18 0,03 0, ,2 0,19 0,03 0, ,2 0,18 0,04 0, ,2 0,16 0,08 0, ,2 0,17 0,04 0,03 MP6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :30 0, :39 0, :39 0, :50 0, :46 0, :48 0, :35 0, :19 0, :30 0, :02 0, :21 0, :40 0, :36 0, :10 0, :00 0, :48 0, :02 0, :02 0, :00 0, :30 0, :35 0, :00 0, :00 0, :01 0, :38 0, :36 0, :46 0, :19 0, :00 0, :23 0, :40 0, :40 0, :40 0, :59 0, :33 0, :01 0, :46 0, :38 0, :19 0, :45 0, :35 0, :40 0, :50 0, :50 0, :13 0,01 v w,95 = 0,08 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,04 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
21 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 8 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,0 0,13 0,13 0, ,2 0,18 0,12 0, ,2 0,17 0,10 0, ,2 0,16 0,11 0, ,2 0,14 0,08 0, ,2 0,14 0,07 0, ,2 0,15 0,11 0, ,1 0,15 0,02 0, ,1 0,13 0,04 0, ,1 0,11 0,02 0, ,1 0,10 0,06 0, ,1 0,10 0,05 0, ,1 0,10 0,02 0, ,1 0,08 0,02 0, ,1 0,09 0,01 0,01 MP7 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :39 0, :46 0, :46 0, :30 0, :39 0, :35 0, :15 0, :30 0, :39 0, :46 0, :33 0, :48 0, :33 0, :28 0, :54 0, :46 0, :21 0, :54 0, :48 0, :15 0, :00 0, :28 0, :21 0, :15 0, :21 0, :00 0, :55 0, :25 0, :18 0, :15 0, :15 0, :54 0, :02 0, :21 0, :21 0, :21 0, :21 0, :47 0, :26 0, :25 0, :48 0, :12 0, :00 0, :25 0, :28 0,01 v w,95 = 0,06 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,13 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
22 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 9 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,6 0,34 0,31 0, ,5 0,26 0, ,5 0,48 0,10 0, ,4 0,31 0,34 0, ,4 0,26 0,23 0, ,4 0,25 0,30 0, ,4 0,27 0,30 0, ,4 0,32 0,24 0, ,4 0,34 0,30 0, ,4 0,28 0,26 0, ,4 0,33 0,23 0, ,4 0,32 0,25 0, ,4 0,35 0,18 0, ,4 0,30 0,26 0, ,4 0,27 0,24 0,28 MP8 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :27 0, :56 0, :25 0, :53 0, :25 0, :27 0, :35 0, :29 0, :29 0, :17 0, :09 0, :32 0, :09 0, :32 0, :16 0, :29 0, :35 0, :34 0, :25 0, :21 0, :56 0, :26 0, :26 0, :49 0, :21 0, :49 0, :23 0, :26 0, :18 0, :09 0, :34 0, :27 0, :14 0, :23 0, :34 0, :17 0, :56 0, :17 0, :26 0, :18 0, :53 0, :20 0, :13 0, :20 0, :11 0,10 v w,95 = 0,14 v w,95 = 0,13 v w,95 = 0,15 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
23 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 10 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,5 0,44 0,10 0, ,4 0,16 0,28 0, ,4 0,41 0,11 0, ,4 0,21 0,41 0, ,4 0,38 0,12 0, ,4 0,18 0,38 0, ,4 0,16 0,26 0, ,4 0,38 0,11 0, ,4 0,15 0,25 0, ,4 0,37 0,12 0, ,4 0,15 0,23 0, ,4 0,33 0,11 0, ,3 0,12 0,30 0, ,3 0,20 0,32 0, ,3 0,20 0,28 0,20 MP9 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :37 0, :29 0, :25 0, :10 0, :55 0, :09 0, :47 0, :32 0, :55 0, :21 0, :17 0, :27 0, :25 0, :27 0, :49 0, :17 0, :25 0, :34 0, :54 0, :09 0, :21 0, :17 0, :18 0, :14 0, :54 0, :34 0, :53 0, :27 0, :26 0, :34 0, :29 0, :27 0, :32 0, :20 0, :28 0, :26 0, :16 0, :53 0, :17 0, :08 0, :35 0, :29 0, :24 0, :14 0, :30 0,09 v w,95 = 0,14 v w,95 = 0,15 v w,95 = 0,16 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
24 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 11 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,15 0,12 0, ,2 0,13 0,09 0, ,1 0,10 0,10 0, ,1 0,11 0,10 0, ,1 0,11 0,10 0, ,1 0,07 0,02 0, ,1 0,09 0,06 0, ,1 0,08 0,02 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,08 0,02 0, ,1 0,07 0,02 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,05 0,01 0, ,1 0,04 0,01 0,04 MP10 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :53 0, :25 0, :26 0, :25 0, :53 0, :25 0, :09 0, :26 0, :53 0, :26 0, :29 0, :29 0, :29 0, :09 0, :09 0, :50 0, :50 0, :17 0, :00 0, :45 0, :45 0, :12 0, :00 0, :45 0, :04 0, :10 0, :34 0, :34 0, :17 0, :10 0, :10 0, :34 0, :55 0, :17 0, :12 0, :12 0, :03 0, :55 0, :50 0, :45 0, : :35 0, :35 0, : :00 0,02 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,05 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
25 Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 12 (15) 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,4 1,04 4,15 1, ,9 1,54 2,79 1, ,8 1,38 2,72 1, ,6 1,28 2,50 2, ,4 1,20 2,33 1, ,9 0,91 1,80 1, ,9 1,17 1,04 1, ,9 0,77 1,88 1, ,8 1,11 1,54 1, ,8 1,52 1,33 1, ,7 1,12 1,27 1, ,4 0,66 1,42 1, ,4 1,15 1, ,4 0,52 1,21 1, ,3 1,10 1,10 0,84 MP11 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :11 0, : :16 0, :23 0, :26 1, :21 0, :26 0, :23 0, :25 0, :16 0, :29 0, :26 0, :17 0, :14 0, :31 0, :29 0, :31 0, :11 0, :35 0, :21 0, : :25 0, :11 0, :55 0, :21 0, :24 0, :16 0, :44 0, :44 0, :56 0, :26 0, :13 0, :14 0, :19 0, :26 0, :29 0, :22 0, :17 0, :55 0, :52 0, :24 0, :40 0, :09 0, :01 0, :02 0,41 v w,95 = 0,46 v w,95 = 1,22 v w,95 = 0,69 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen
RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Korttelit 4018 ja 4020, Kytömaa, Kerava
Keravan kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Tiina Hartman RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3481 TÄR01 Sivu 1 (13) Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Leena Roppola Raatihuoneenkatu 9 11 13101 Hämeenlinna Turku 22.5.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI LIIKENNETÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR TÄR1274 1 Sivu 1 (11) Lahden kaupunki Anne Karvinen Jussilainen PL 126 15141 Lahti Turku 27.12.2013 MITTAUSRAPORTTI LIIKENNETÄRINÄSELVITYS Mittaukset suoritettu 10. 17.12.2013
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila
Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3392 TÄR02 Sivu 1 (12) Salon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Virpi Elovaara Hornintie 2 4 24800 Halikko Turku 16.5.2016 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Raportin
LisätiedotLAHDEN VARIKKOALUEEN TÄRINÄSELVITYS
2 Tärinä Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Turku 3.2. Lintulahdenkatu a 0030 Helsinki Sivu (2) LAHDEN VARIKKOALUEEN TÄRINÄSELVITYS Mittaukset suoritettu 2. 26.. Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta
LisätiedotRovaniemen kaupunki Helsinki Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu Rovaniemi
116 Tärinä Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemen kaupunki Helsinki 6.9.2010 Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi TÄRINÄSELVITYS Vaaralan asemakaava-alue,
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Katilan asemakaava, Kokemäki
Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3370 TÄR01 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Vesijärvenkatu 31c 15140 Lahti Turku 19.12.2014 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tornator, Hennala,
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3379 TÄR01 Sivu 1 (11) Quorum Kehitysrahasto Ky Antti Hänninen Turku 21.1.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM
LisätiedotLIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3806 TÄR01 Sivu 1 (11) Espoon kaupunki Sari Metsälä Turku 18.4.2015 LIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR4140 TÄR01 Sivu 1 (15) Janakkalan kunta Piia Tuokko Turku 13.4.2017 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Harvialan asemakaavoitus, Janakkala Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta
LisätiedotTIE- JA RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS
3 Tärinä Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki Turku 30.. Tekniset palvelut PL 2 Sivu (3) + liitteet () 960 Rovaniemi TIE- JA RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Koskenrannan alue, kortteli 37, tontti, Rovaniemi
LisätiedotKERAN OSAYLEISKAAVAN (RANTARADAN) TÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3507 TÄR01 Sivu 1 (14) Heini Peltonen Turku 25.6.2015 KERAN OSAYLEISKAAVAN (RANTARADAN) TÄRINÄSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotTIELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Salon kaupunki Virpi Elovaara TIELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotKEINUSAARI II-ALUEEN TÄRINÄSELVITYS
3 Tärinä Hämeenlinna, Keinusaari II Hämeenlinnan kaupunki Turku 2.2.0 Päivi Saloranta Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Sivu (3) PL 30 Hämeenlinna KEINUSAARI II-ALUEEN TÄRINÄSELVITYS Mittaukset on suoritettu
LisätiedotTÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS
110 Tärinä Raportti PR-TÄR1228-1 Järvenpään kaupunki Helsinki 14.8.2012 Ilkka Holmila Kaupunkiarkkitehti Sivu 1 (10) + liitteet (5) Seutulantie 12 04401 Järvenpää TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Perhelän
LisätiedotRAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
7 Tärinä Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta Turku.2. Matti Hult Asematie 3 Sivu (7) + liitteet 030 Nummela RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju) ja vanhan kaavan
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3322 TÄR01 Sivu 1 (12) Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristöala Maankäyttö Armi Patrikainen PL 126 15101 Lahti Turku 11.12.2014 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Hennala,
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3876 TÄR02 Sivu 1 (12) NCC Property Development Oy Markus Salmela Turku 15.2.2017 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto,
LisätiedotKauniaisten kaupunki Helsinki 28.9.2012 Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie 10 02700 Kauniainen
112 Tärinä Kauniaisten kaupunki Helsinki 28.9.2012 Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie 10 02700 Kauniainen TÄRINÄSELVITYS Villa Breda, Kauniainen Mittaukset
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3981 TÄR01 Sivu 1 (14) Sipoon kunta Kehitys ja kaavoituskeskus Suvi Kaski PL 7 04131 Sipoo Turku 24.10.2016 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Talman keskustan eteläisen osan asemakaava,
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3881 TÄR01 Sivu 1 (11) YIT Rakennus Oy Sini Ruohoniemi Turku 7.10.2016 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Kortteli 502, Koivuhovi, Kauniainen Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta Suunnittelija,
LisätiedotTÄRINÄ JA RUNKOMELU, ESISELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3694 TÄR01 Sivu 1 (10) Renor Oy Vuokko Heiskanen Pursimiehenkatu 26 C PL 199 00151 Helsinki Turku 18.12.2015 TÄRINÄ JA RUNKOMELU, ESISELVITYS Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta
LisätiedotHANGONRATAPIHA-ALUE, HYVINKÄÄ RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
120 Tärinä Hyvinkään kaupunki Helsinki 2.5.2011 Tekninen keskus Suutarinkatu 2 Sivu 1 (20) + liitteet (48) 05801 Hyvinkää HANGONRATAPIHA-ALUE, HYVINKÄÄ RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Hyvinkään kaupunki Raportin
LisätiedotRaideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus
114 Tärinä Raportti nro PR-TÄR1035 VR Yhtymä Oy Tilaaja: Lasse Kajander Turku 21.6.2007 VR Yhtymä Oy Sivut 1 (14) + 5 liitettä PL 488 00101 Helsinki Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus Kohde: Sorinkatu
LisätiedotHANGONRATAPIHA-ALUE, HYVINKÄÄ RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
120 Tärinä Raportti PR-TÄR1174 Hyvinkään kaupunki Helsinki 2.5.2011 Tekninen keskus Suutarinkatu 2 Sivu 1 (20) + liitteet (48) 05801 Hyvinkää HANGONRATAPIHA-ALUE, HYVINKÄÄ RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Hyvinkään
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3423 TÄR01 Sivu 1 (10) Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Marja Pelo Kultasepänkatu 04201 Kerava Turku 12.3.2015 RAIDELKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tehtaanmäki, Kerava
LisätiedotIX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN- RAITTI. AK-MUUTOS, KAAVA NRO 8495
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinä- ja runkomeluselvitys Päivämäärä 12.4.2013 ID-numero 644145 IX (TAMPELLA) -956-1, KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN-
LisätiedotVT3 tärinämittaukset, Laihia
VT3 tärinämittaukset, Laihia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jussi Kurikka-Oja 16.6.2014 1 Taustatiedot Tässä tärinämittausraportissa kuvataan Laihialla VT3:n varrella tehtyjen tärinämittausten toteuttamistapa
LisätiedotTIE- JA RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
116 Tärinä Raportti PR-TÄR1213 Tampereen kaupunki Turku 20.2.2012 Antonia Sucksdorff Sivu 1 (16) + liitteet TIE- JA RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Kohde: Iidesjärven osayleiskaava, AK-4 kortteli ID numero:
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotTALMA NIKKILÄ-RATAOSUUS, SIPOO RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
121 Tärinä Raportti PR-TÄR1157 Sipoon kunta Helsinki 26.11.2010 Kehitys- ja kaavoituskeskus Kaavoitusyksikkö Sivu 1(21) PL 7 / Iso Kylätie 18 04130 Sipoo TALMA NIKKILÄ-RATAOSUUS, SIPOO RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
LIITE 5. Liikennetärinä Raportti PR3470 TÄR01 Sivu 1 (10) TA Asumisoikeus Oy Ari Uotila Turku 29.4.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tontti AK 78, rek.nro 1 9903 46 Raportin vakuudeksi Jani
LisätiedotLAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ
Tärinä Raportti PR TÄR1276 1 Sivu 1 (6) Vihdin kunta Matti Hult Turku 31.12.2013 LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI
LisätiedotKeskustaajaman asemakaavan päivitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotMittaustulosten mukaan tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä.
Liikennetärinäselvitys PR3169 TÄR01 ja tie ja raideliikennemeluselvitys PR3169 Y02 TIIVISTELMÄ Osoitteessa Asemakatu 7 Kuopio on suunnitteilla rakennettavaksi kaksi asuinkerrostaloa. Promethor Oy mittasi
LisätiedotAseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta
Aseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho 26.2.2016 26.2.2016 1 (9) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 2.1 Tärinän häiritsevyyden
LisätiedotLIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3390 TÄR01 Sivu 1 (13) Saajos Kiinteistöt Oy Seppo Saajos Turku 19.7.2015 LIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Puistokatu, Lohja L42 Saajos, 11. kaupunginosa Keskilohja korttelin
LisätiedotGUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Päivämäärä 19.4.2012 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN
LisätiedotHENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Orimattilan kunta Päivämäärä 6.6.2014 (täydennetty 2.7.2014) HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Viite 82141930 HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS
LisätiedotPEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI
Vastaanottaja Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 03/2010 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI LIITE 8 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Päivämäärä 05/03/2010 Laatija
LisätiedotKYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO. 8428 TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 11.5.2012 ID-numero 384941 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO.
LisätiedotNORDKALK OY:N LOUHINNAN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN SELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN
114 Tärinä, Lohjan kaupunki Raportti PR-TÄR1108-2 Lohjan kaupunki Turku 25.11.2009 Heikki Rouvinen PL 71 Sivu 1(14) 08101 Lohja NORDKALK OY:N LOUHINNAN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN SELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN Tärinän
LisätiedotTärinäselvitys Siikaluodon alue
Pietarsaaren kaupunki Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho 23.12.2015 23.12.2015 1 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 2.1 Tärinän häiritsevyyden arviointi... 2 2.2 Tärinän arviointi
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotGUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Päivämäärä 25.6.2012 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN
LisätiedotPyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta
Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja 4.9.2014 1 Taustatiedot Tämä tärinäselvitys on laadittu Siilinjärvellä, Pyöreälahden alueelle 2. kunnanosassa
LisätiedotAKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti
LisätiedotLIITE 12. Pekka Taina DI, FISE A akustiikka, FISE A tärinä
LIITE 12 Raportti 6835-3a 1(1) 5.12.216 TILAAJA: TEKIJÄT: Rakennusliike Lapti Oy Erno Ruotsalainen Itkonniemenkatu 15 75, Kuopio p. 4 822 2166 erno.ruotsalainen@lapti.fi Jarkko Punnonen DI, FISE A tärinä
LisätiedotVärähtelyselvitys, Lepolan alue, Järvenpää
Lausunto 3809-3 1(12) 14.5.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi Värähtelyselvitys,
LisätiedotLIIKENNETÄRINÄMITTAUS Toinen vaihe
Työnro: 3409 Tilaaja: Porin kaupunki 3.10.2016 Muokattu versio 7.11.2016; yhteystiedot poistettu. LIIKENNETÄRINÄMITTUS Toinen vaihe Hallituskatu ja Maaherrankatu, Pori 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT Kohteen yleistiedot:
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotTärinäselvitys, Alkkulan asemakaavan. Päiväys Tilaaja Akaan kaupunki
Tärinäselvitys, Alkkulan asemakaavan muutos Päiväys Tilaaja Akaan kaupunki Tärinäselvitys 1/9 Sisällys 1 Taustatiedot... 2 2 Tärinän voimakkuuden arviointi... 3 2.1 Tärinän häiritsevyys... 3 2.2 Tärinän
LisätiedotTampereen kaupunki Ranta-Tampellan tärinäselvitys
Ramboll Finland Oy Tampereen kaupunki Raportti 30.4.2009 Tampereen kaupunki Viite 82123898 Versio Pvm 30.4.2009 Hyväksynyt Tarkistanut Jouko Noukka Kirjoittanut Jussi Kurikka-Oja Ramboll PL 718 33101 Tampere
LisätiedotAs Oy Kauniaisten Bredanportti
Raportti 76-b (9) 3..7 TILAAJA: TEKIJÄT: Peab Oy Tommi Peltola p. 37 7 tommi.peltola@peab.fi Jarkko Punnonen DI, FISE A tärinä, FISE T akustiikka 7 9 jarkko.punnonen@helimaki.fi Tommi Saviluoto RI (amk),
LisätiedotVärähtelyselvityksen täydennys, Lepolan alue, Järvenpää
Lausunto 3809-6a 1(17) 14.1.2009 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi
LisätiedotILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi
Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790
LisätiedotIISALMEN RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS VETURINRANNAN ALUEEN 152 OSALTA Janne Nuutinen. Petri Tiitta
MITTAUSRAPORTTI LEVIÄMISMALLILASKELMA 1(13) LIITE 12 Tilaus/projekti nro: 403/2007 Tilaaja: Jukka Virtanen Iisalmen kaupunki Tekninenkeskus PL 10 74101 Iisalmi jukka.virtanen@iisalmi.fi Käsittelijä: Petri
LisätiedotOTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA POISTETTAVA ASEMAKAAVA
6-11-1-M501 K1/1 K2/1 K3/1 6-9901-0 3-9903-0 6 7 9 6 11 8 4 1 5 6 1 9 8 7 5 10 13 5 7 12 1 8 1 5 4 3 3 7 6 4 3 4:2 2 3 Sankaripuisto Ajurinkatu Hapelähteenkatu Mäkikatu Haapaniemenkatu Asemakatu Suokatu
LisätiedotKORTTELI 76, RIIHIKETO, PORI, TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja NCC Suomi Oy Päivämäärä..07 KORTTELI 76, RIIHIKETO, PORI, TÄRINÄSELVITYS KORTTELI 76, RIIHIKETO, PORI, TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä..07 Laatija Kuvaus Kirsi Koivisto Tärinäselvitys Viite Ramboll
LisätiedotHoviahontie 2, Pyhäselkä
Lausunto 5527-2a 1(13) Hoviahontie 2, Pyhäselkä Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset 5527-2a Ensimmäinen versio Lausunto 5527-2a 2(13) Sisällysluettelo
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVAN TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.213 SIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVAN TÄRINÄSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVAN TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotKarhunmäki Joensuu, syksy 2012
Raportti 5436-2b 1(15) 20.12.2012 Raideliikenteen tärinäselvitys Karhunmäki Joensuu, syksy 2012 Selvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 5436-2b 20.12.2012 Korjattu kappaletta 4 ratarakenteen vaimennusratkaisun
LisätiedotTipotie. Tampereen kaupunki Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS. Työnumero 7588
Tipotie Tärinä- ja Runkomeluselvitys 1 Työnumero 7588 Tampereen kaupunki Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Tipotie TARATEST OY PUH 03-368 33 22 * Mittaustyöt
LisätiedotLahelanpellon tärinäselvitys Tuusula
Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula 9.10.2006 Viite 82114125 Versio Pvm 9.10.2006 Hyväksynyt Tarkistanut J. Noukka Kirjoittanut J. Kurikka-Oja Ramboll PL 718 33101 Tampere
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN ASEMAKAAVA-ALUEEN RUNKOMELUN RISKIARVIOINTI, TAMPERE. Vastaanottaja Tampereen kaupunki, Juha Jaakola
Vastaanottaja, Juha Jaakola Asiakirjatyyppi Runkomeluselvitysraportti Päivämäärä 2/2011 TAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN ASEMAKAAVA-ALUEEN RUNKOMELUN RISKIARVIOINTI, TAMPERE TAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN
LisätiedotVastaanottaja Varkauden kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä VETOVOIMAKESKUS TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS
Vastaanottaja Varkauden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 25.10.2017 VETOVOIMAKESKUS TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS VETOVOIMAKESKUS TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Päivämäärä 25.10.2017 Laatija Tarkastaja
LisätiedotSärkänniemen asemakaava nro 8663
Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 30. 7.3.0 ID: 99 9 30. 7.3.0 () Särkänniemen asemakaava nro 6 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Tilaaja... 3. Tekijä... 3.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot
LisätiedotTÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ. Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki. Mauri Hähkiöniemi. Asiakirjatyyppi Tärinäselvitysraportti
Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki. Mauri Hähkiöniemi Asiakirjatyyppi Tärinäselvitysraportti Päivämäärä 14.12.2015 TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ Päivämäärä
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotNivalan yleiskaava. Tärinäselvitys NIVALA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.2.2013 P 20968
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NIVALA Nivalan yleiskaava Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 20968 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1
Lisätiedot16WWE Päivitetty Temotek Oy Teknologiantie 4F OULU. Kortteli 61, Muhos. Rautatietärinämittaukset
16WWE1124 23.06.2011 Päivitetty 10.1.2012 Temotek Oy Teknologiantie 4F 90590 OULU Kortteli 61, Muhos SISÄLLYS Kortteli 61, Muhos 16WWE1124 SaL, MiK 23.6.2011 i Sivu 1. TOIMEKSIANTO 1 2. RAUTATIETÄRINÄMITTAUKSET
LisätiedotTesoman rautatiekorttelin asemakaavamuutoksen nro 8527 tärinä- ja runkomeluselvitys ID
Tesoman rautatiekorttelin asemakaavamuutoksen nro 7 tärinä- ja runkomeluselvitys ID 96 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 9.. 9.. 9 () SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3...3 Tilaajat... 3 Akustiikkasuunnittelija...
LisätiedotKeski-Suokylän asemakaava, liikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys
Lausunto 4580-2b 1(15) Keski-Suokylän asemakaava, liikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset 4580-2b Runkomelun raja-arvoksi muutettu L prm = 35 db. Päivitetty
LisätiedotRAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
119 Tärinä Raportti PR-TÄR1214 Janakkalan kunta Turku 23.2.2012 Leena Turkka Juttilantie 1 Sivu 1 (19) + liitteet 14200 Turenki RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Raportin
LisätiedotLiikennetärinän vaikutus maankäytön suunnitteluun
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikennetärinän vaikutus maankäytön suunnitteluun Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät Jyväskylä 25. 26.3.2015 Asko Talja, erikoistutkija VTT Lifetime management Machine
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR Y2008 10 Sivu 1 (7) Oy Turku Energia Jätteenpolttolaitos PL 105 (Linnankatu 65) 20101 Turku Turku 13.11.2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Raportin vakuudeksi Olli
LisätiedotTaajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NAKKILA Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 11420 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotKalliotunnelien ratarakenteiden tärinänvaimennuksen mitoituksen ja suunnittelun perusteet
Kalliotunnelien ratarakenteiden tärinänvaimennuksen mitoituksen ja suunnittelun perusteet Lauri Uotinen 12.12.2008 1 2008 19.5. 26.11. 6 kk 2009 2 3 P 4 5 6 7 12 % 15 % 11 % 156 s. 7 % 13 % 9 % 17 % 8
LisätiedotGarden Helsinki A. Tärinä- ja runkomeluselvitys
Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys.a 3..07 Muutokset: A 3..07 Täydennetty puuttunut liite sekä lisätty kappaleeseen. arvio raitiovaunutyyppien eroista 0.0.07 Selvityksen alkuperäinen versio .A
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus
Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 31.12.2013 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ NASTOLAN KUNTA
LisätiedotKELLUVAN LATTIAN VÄRÄHTELY RUNKOMELUALUEELLA. Tiivistelmä
Pekka Taina, Tommi Saviluoto Helimäki Akustikot Oy Temppelikatu 6 B 00 HELSINKI etunimi.sukunimi@helimaki.fi Tiivistelmä Maaliikenteen runkomelualueella liikennöinti aiheuttaa maaperän värähtelyä, joka
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, TÄRINÄMITTAUKSET JA 4000-5000T JUNAMASSAT, ARVIOINTITASO 2
Vastaanottaja Haapajärven kaupunki Liite 3 Haapajärvi, Ylipään alueen asemakaavan muutos Tärinäselvitys Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 6.6.2013 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN
LisätiedotLiite 5. Vastaanottaja. Ylivieskan kaupunki. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä YLIVIESKAN ASEMANSEUTU TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS
Liite 5 Vastaanottaja Ylivieskan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.12.2017 YLIVIESKAN ASEMANSEUTU TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS YLIVIESKAN ASEMANSEUTU TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare
LisätiedotKempeleen taajaman osayleiskaava Tärinäselvitys A Muutokset Rev A: Tarkennettu suosituksia Alkuperäinen selvitys
Kempeleen taajaman osayleiskaava Tärinäselvitys.A.6.07 Muutokset.6.07 Rev A: Tarkennettu suosituksia..07 Alkuperäinen selvitys .A.6.07 (9) Kempeleen taajaman osayleiskaava SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...
LisätiedotRISTINUMMENTIE 121, KIRKKONUMMI SELVITYS MAANKAATO- PAIKAN LIIKENTEEN AI- HEUTTAMISTA TÄRINÄ- VAIKUTUKSISTA
Vastaanottaja Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy Päivämäärä 17.8.2015 RISTINUMMENTIE 121, KIRKKONUMMI SELVITYS MAANKAATO- PAIKAN LIIKENTEEN AI- HEUTTAMISTA TÄRINÄ- VAIKUTUKSISTA RISTINUMMENTIE 121, KIRKKONUMMI
LisätiedotMYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS
VANTAAN KAUPUNKI MYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS ARVIO RAIDELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA RUNKOMELUSTA 310222 2/9 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Runkomelu... 3 2.1. Yleistä runkomelusta... 3 2.2.
LisätiedotRunkomelu. Tampereen kaupunki Juha Jaakola PL Tampere
Tampereen aupuni Juha Jaaola PL 487 33101 Tampere LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN NOPEUDEN KASVATTAMISESTA RANTA- TAMPELLAN ALUEEN RUNKOMELU- JA TÄRINÄRISKIIN Ranta-Tampellan alueen tärinää on arvioitu selvitysessä
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3811 Y02 Sivu 1 (6) GrIFK Alpine ry Jussi Kattelus Turku 9.1.2017 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelumittaus 5.1.2017 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotSastamalan kaupunki. Ruotsila - Kikkerlän asemakaavanmuutos ja asemakaava
Sastamalan kaupunki Ruotsila - Kikkerlän asemakaavanmuutos ja asemakaava Asemakaavaselostuksen liitteet: LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2008 LIITE 2 Meluselvitys, Promethor 2008 LIITE 3
LisätiedotVastaanottaja Rauman kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä LAKARI - LIINALA TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.6.2018 LAKARI - LIINALA TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS LAKARI - LIINALA Päivämäärä 12.6.2018 Laatija Ville Lehtonen Kuvaus Viite 1510042250
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA
Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
LisätiedotÄHTÄRIN KAUPUNKI JUNATÄRINÄSELVITYS. Villelän alue ja entinen sahan alue
JUNATÄRINÄSELVITYS 16WWE1552 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 24.8.2011 Päivitetty JUNATÄRINÄSELVITYS Villelän alue ja entinen sahan alue Mittalinja 1 (sahan alue yllä) ja mittalinja 2 (Villelän alue alla). i Kaikki oikeudet
LisätiedotASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET
Rakennusakustiikka Raportti PR3701 R04 Sivu 1 (5) Virpi Toivio Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Turku 6.11.2015 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Mittaukset tehty 21.10.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotJunaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Muhoksen aseman ympäristössä. Muhoksen Kunta
Muhoksen Kunta Työ n:o 11011 PL 39 13.6.2011 91501 Muhos Muhoksen Kunta Junaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Muhoksen Kunta 1 SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 1 2 MITTAUSALUEEN
Lisätiedot