LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET KAAVALUONNOS. Maakuntahallituksen hyväksymä 28.5.2018.

Sisällysluettelo Yhteenveto...4 Yhteenveto lausunnoista ja vastineet niihin...5 2.1 Kruunupyyn kunta... 5 2.2 Pietarsaaren kaupunki... 5 2.3 Luodon kunta... 6 2.4 Pedersören kunta... 6 2.5 Uudenkaarlepyyn kaupunki... 6 2.6 Vöyrin kunta... 7 2.7 Isonkyrön kunta... 8 2.8 Laihian kunta... 10 2.9 Mustasaaren kunta... 11 2.10 Vaasan kaupunki... 13 2.11 Maalahden kunta... 13 2.12 Korsnäsin kunta... 14 2.13 Närpiön kaupunki... 16 2.14 Kaskisten kaupunki... 16 2.15 Kristiinankaupungin kaupunki... 17 2.16 Kauhavan kaupunki... 19 2.17 Teuvan kunta... 19 2.18 Uumajan kunta... 19 2.19 Etelä-Pohjanmaan liitto... 19 2.20 Satakuntaliitto... 19 2.21 Liikenne- ja viestintäministeriö... 20 2.22 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 20 2.23 Länsstyrelsen i Västernorrland... 23 2.24 Länsstyrelsen i Västerbotten... 23 2.25 Region Västerbotten... 23 2.26 Museovirasto... 23 2.27 Liikennevirasto... 25 2.28 Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi... 27 2.29 Finavia... 27 2.30 Puolustusvoimat... 28 2.31 Metsähallitus... 28 2.32 Suomen metsäkeskus... 29 2.33 Geologian tutkimuskeskus... 31 2.34 Fingrid Oyj... 32 2.35 Vapo Oy... 32 2.36 Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy... 33 2.37 Aktion Österbotten r.f.... 34 2.38 Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur... 34 2.39 Länsirannikon ympäristöyksikkö... 34 2.40 Merenkurkun neuvosto... 35 2.41 Österbottens svenska producentförbund r.f.... 35 2.42 Suomen luonnonsuojeluliitto, Pohjanmaan piiri ry... 36 2.43 Lausuntopyyntö lähetettiin myös seuraaville tahoille... 40 2 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

Yhteenveto mielipiteistä ja vastineet niihin... 41 3.1 Åbo akademi... 41 3.2 EPV Energia Oy... 41 3.3 Vaasan sähkö... 42 3.4 Vaasan sähköverkko... 42 3.5 PVO-Lämpövoima Oy... 42 3.6 Keski-Pohjanmaan yrittäjät... 43 3.7 Vasa miljöförening... 43 3.8 Skogsvårdsföreningen Österbotten... 45 3.9 BirdLife Finland rf... 45 3.10 Älvbyarna i östra Korsholm rf... 46 3.11 Korsnäs bys samfällighet... 46 3.12 Björkö delägarlag... 46 3.13 Sundom bygdeförening... 47 3.14 Landskapsplanens medborgarforum... 47 3.15 Johan-Erik Fant... 49 3.16 Gunvor Granlund (ombud för Per-Olof Ståhl, Gösta Ståhl och Solveig Hildén)... 49 3.17 Carita Häger... 49 3.18 Dan-Anders Jusslin, Ab Jusslins Eco-Trend Oy... 49 3.19 Ronnie Juthbacka... 50 3.20 Emely Lithén... 51 3.21 Lena och Rune Lithén... 51 3.22 Johan Nygård... 52 3.23 Karin Nykvist, Mikael Nykvist och Helena Bruun... 52 3.24 Hans-Erik Nysand... 52 3.25 Staffan och Helge Nysand... 53 3.26 Erik Sjöberg... 53 3.27 Sture Sundell... 53 3.28 Monika Sundholm... 54 3.29 Pirkko Virtanen... 54 3.30 Caj Waxlax... 54 3.31 Christoffer Östberg och Jan-Erik Ravals... 54 3.32 Anders Öster... 55 Karttapalvelun kautta tulleet kommentit... 56 4.1 Yleistä... 56 4.2 Kommentit ja vastineet... 56 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 3

1 Yhteenveto Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 29.1.2018, että Pohjanmaan maakuntakaavaluonnos 2040 asetetaan nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä 5.2. 9.3.2018. Lausuntoja pyydettiin 87 viranomaiselta, organisaatiolta ja keskeiseltä järjestöltä. Samanaikaisesti tiedotettiin suurelle joukolle osallisia kuten yliopistoille, yhdistyksille, työryhmille ja yrityksille kaavaluonnoksen nähtävillä olosta, ja siitä, että kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteensä. Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksen 2040 nähtävilläolosta tiedotettiin kuulutuksilla seuraavissa sanomalehdissä: Pohjalainen, Vasabladet, Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten. Tiedotusvälineille kerrottiin tiedotteilla nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta. Suurelle yleisölle ja yhteistyökumppaneille tiedotettiin asiasta myös liiton Facebook-sivuilla ja verkkosivustolla www. obotnia.fi. Maakuntakaavaluonnosta esiteltiin kunnille Närpiössä 12.2.2018, Pedersöressä 13.2.2018 ja Vaasassa 15.2.2018 sekä suurelle yleisölle Närpiössä 12.2.2018, Pietarsaaressa 13.2.2018 ja Vaasassa 14.2.2018. Yhteensä saapui 42 lausuntoa ja 32 mielipidettä. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana oli myös mahdollista kommentoida kaavaluonnosta digitaalisessa karttapalvelussa. Yhteensä annettiin 39 avointa kommenttia. Lyhyttä yhteenvetoa on vaikea tehdä niistä asioista, jotka lausunnoissa nostettiin esille. Kunnat tapaavat tarkastella vain omia alueitaan ja nostavat harvoin esille seutua tai koko maakuntaa koskevia kysymyksiä. Sama koskee sektoriviranomaisia, järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka keskittyvät omaan sektoriinsa tai intresseihinsä. Lausunnoista ei voida päätellä, täyttääkö Pohjanmaan maakuntakaava 2040 sille asetetun tavoitteen luoda edellytykset kilpailukykyiselle maakunnalle, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö. Tieasiat, ja erityisesti ohjeellinen tielinjaus Helsingby Vassor, kiinnostavat eniten yksityishenkilöitä ja myös yhdistyksiä. Tämä koskee sekä kirjallisia mielipiteitä että karttapalvelun kommentteja. Pohjanmaan maakuntakaavaluonnokseen 2040 ei tehdä merkittäviä suoranaisia muutoksia lausuntojen, mielipiteiden ja kommenttien perusteella, mutta joistakin asioista keskustellaan asianomaisten kuntien, muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi Vaasan laatukäytävä, laaja teollisuus- ja varastoalue Pietarsaaren seudulle, Högbackin kauppapaikka sekä pienvenesatamaverkosto. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen 2040 valmistelua varten selvitetään modernit kulttuuriympäristöt, keskustarajaukset, kevyen liikenteen väylät, moottorikelkkareitit, karjankasvatusalueet ja valosaaste. Lausuntojen ja mielipiteiden yhteenvedosta sekä niiden vastineista keskusteltiin maakuntakaavan viiteryhmässä 5.4.2018 ja kuntien kanssa 26.4.2018 sekä hyväksyttiin maakuntahallituksessa 28.5.2018. 4 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

2 Yhteenveto lausunnoista ja vastineet niihin 2.1 KRUUNUPYYN KUNTA 1. Maakuntakaavassa voisi maa-ainestenottoa selvittää paremmin. Kaavaselostuksessa sanotaan, että maakunnassa suurimmat hiekka- ja soravarat ovat Uudessakaarlepyyssä, mutta Uudenkaarlepyyn urakoitsijoilla on nykyisin kuitenkin maa-ainesten ottoluvat Kruunupyyssä. 2. Valtatiellä 8 koko väli Edsevö Kokkola tulee osoittaa Uutena tai parannettavana tielinjana liittymäjärjestelyineen ja mainita kaavaselostuksessa. Liikenneviraston kortissa on maakunnasta Vaasan ja Oulun väliltä erityisesti huomioitu kaksi kohtaa, joissa on tarve ohituskaistalle, maakuntakaavassa osoitettu osuus Vassor Kärklax ja Edsevö Kokkola. 3. Hopsalan risteys ja Murikan risteys Alavetelissä tulee osoittaa maakuntakaavassa uusina eritasoliittyminä. 4. Lentokentän ja Alavetelin välille tarvitaan uusi tieliikenneyhteys. 5. Torgaren pappilan alueen voisi osoittaa virkistys-/matkailukohteena. 6. Huhta-Oton luolan vaellusreitti tulee osoittaa ohjeellisena ulkoilureittinä. 7. Koskien laajoja metsäalueita ja hiljaisia alueita on tärkeää muistaa, että Emmesin pohjoispuolisella alueella on myös litiumesiintymiä ja että siellä on kaivostoimintaan liittyviä suunnitelmia. 8. Maakuntakaavassa tulee Kruunupyyn teollisuusalue ja Pelostrandens/Salobackan teollisuusalue osoittaa teollisuus- ja varastoalueina. 9. Pietarsaaren seudulle tulee osoittaa johonkin sopivaan paikkaan laajempi yhtenäinen teollisuus- ja varastoalue (noin 300 500 ha), jos jonkun suuremman laitoksen sijoittuminen tulee ajankohtaiseksi. 2.2 PIETARSAAREN KAUPUNKI 1. Merkinnät ja määräykset Pietarsaaren kaupungin alueella ovat hyvin perusteltuja ja tukevat sekä kaupungin että seudun kehittämistä. 2. Teemakartat ovat havainnollisia ja antavat hyvän kuvan maakuntakaavan eri osa-alueista ja eri maakuntakaavaan liittyvistä sel- LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 1. Maa-ainesten ottoa voidaan selvittää sitten kun maakuntakaavaa päivitetään seuraavan kerran, jos on resursseja. 2. Maakuntakaavassa osoitetaan sellaiset liikennehankkeet ja toimenpiteet, joilla on laajempi vaikutus muuhun maankäyttöön. 3. Liikennemäärät eivät vielä edellytä eritasoliittymiä. Myös tiesuunnitelmia puuttuu. Asia voidaan huomioida liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. 4. Asia tulee selvittää liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Uutta tieliikenteen yhteystarvetta varten tarvitaan lisäselvityksiä ja perusteluita. 5. Torgaren pappilalla on merkintä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, mikä kertoo alueen erityispiirteistä ja osoittaa, että alueella on arvoa matkailuun liittyvänä käyntikohteena. 6. Tiet ja vaellusreitti, jotka johtavat Huhta-Oton luolaan, osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 ohjeellisena ulkoilureittinä niin, että reitti yhdistetään Bredviksfjärdenin-Åsenin ulkoilureittiin ja pyöräilyreittiin, joka kulkee pitkin tietä nro 7497. 7. Merkitään muistiin. 8. Kruunupyyn teollisuusalue osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 teollisuus- ja varastoalueen aluemerkinnällä taajamatoimintojen aluemerkinnän sijasta. Pelostranden/Salobackan teollisuusalue osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 teollisuus- ja varastoalueen kohdemerkinnällä. Molemmat alueet tukevat yhdyskuntarakennetta ja sijoittuvat valtatien varteen. 9. Asia vaatii paitsi Pietarsaaren seudun ja Kokkolan seudun yhteistä sitoutumista asiaan kuin myös lisäselvityksiä. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 potentiaalinen alue voidaan mahdollisesti osoittaa selvitysalueena. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 5

vityksistä. 3. Kuntien edustajien kanssa järjestetyt lukuisat yhteistyötilaisuudet ovat turvanneet hedelmällisen vuoropuhelun osallisten kanssa. 2.3 LUODON KUNTA 1. Maakuntakaavassa tulisi osoittaa elinvoimaiset kylät. 2. Maakuntakaavassa tulee osoittaa Vidmossenin teollisuusalue. 3. Maakuntakaavassa tulee osoittaa Nabbsundetin vieressä oleva taajamatoimintojen alue niin, että se on yhtenevä osayleiskaava-alueen kanssa. 2.4 PEDERSÖREN KUNTA 1. Edsevö on maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu palvelujen alueena (p) sekä teollisuus- ja varastoalueena (t). Alue toimii myös joukkoliikenteen liityntäasemana. Koska Edsevön kauppa- ja teollisuusalue sijoittuu Pietarsaaren laatukäytävälle, alueelle, jossa on hyvät edellytykset elinkeinoelämälle ja kaupallisille palveluille, on alue sopiva tilaa vaativan kaupan sijoittumiselle. 2. Kaavaluonnoksessa on Pedersören osalta osoitettu Långskogen ja Stormossen seudullisesti merkittävinä tuulivoimaloiden alueina. Vuodelta 2013 olevan kunnan tuulivoimaselvityksen mukaan on edellisten lisäksi yhdeksän potentiaalista tuulivoimaloiden aluetta, joilla ei ole seudullista merkitystä. 3. Ala-Ahtävällä sijaitsevalla teollisuusalueella on nykyisin kahdeksan yritystä, jossa on noin 75 työpaikkaa. Koska Pedersören kunnan tavoitteena on, että aluetta kehitetään seudullisesti merkittäväksi teollisuusalueeksi, tulisi alue osoittaa maakuntakaavassa. 4. Virkistysalueen, jossa Remson Golf sijaitsee, nimi tulisi muuttaa Lövöstä yleisesti käytettyyn nimeen Remson. 2.5 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI 1. Maakuntakaavalle asetetut tavoitteet ja päämäärät on hyvin perusteltu. 2. Vaikutukset joihinkin osa-alueisiin on arvioitu liian positiivisiksi. 3. Hyvien yhteyksien ylläpitäminen on erityisen tärkeää Pohjanmaan maakunnalle myös tästä eteenpäin. Tämä tulee vaatimaan resursseja sekä yleisen tieverkon parantamista että ylläpitoa varten. 4. Maakuntakaava ottaa aika hyvin huomioon 3. Merkitään muistiin. 1. Maakuntakaavaa varten laadittiin selvitys keskusverkostosta Pohjanmaalla. Osana tätä selvitystä arvioitiin seudullinen kyläverkosto. Maakuntahallitus päätti kuitenkin, että maakuntakaavassa ei osoiteta kyliä. 2. Vidmossenin teollisuusalueella on edellytykset kehittyä seudullisesti merkittäväksi teollisuusalueeksi, ja se tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alue osoitetaan Pohjanmaanmaakuntakaavaehdotuksessa 2040 teollisuus- ja varastoalueena. 3. Nabbsundetin alue osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 taajamatoimintojen alueena. 1. Kauppa on teema, jota ei käsitellä Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 vaan vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnät on siirretty suoraan Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 1. Maakuntakaavassa ei osoiteta julkisen liikenteen liityntäasemaa Edsevöhön. Edsevötä tulisi ensin tarkastella lähemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja tehdä liityntäasemaa koskien tarkempi selvitys. 2. Merkitään muistiin. 3. Ala-Ähtävällä sijaitsevaa teollisuusaluetta voidaan kehittää seudullisesti merkittäväksi teollisuusalueeksi. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 sille osoitetaan teollisuus- ja varastoalue- kohdemerkintä (t). 4. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 Lövön virkistysalueen nimi muutetaan Remsoniksi. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 3. Merkitään muistiin. 4. Merkitään muistiin. 6 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

Uudenkaarlepyyn kehittämistarpeet. 5. Uudenkaarlepyyn keskustan taajamatoimintojen aluetta tulee laajentaa etelään ja länteen päin, tai vaihtoehtoisesti voisi laajentumissuunnat osoittaa nuolilla. 6. Teollisuus- ja varastoaluetta keskustan pohjois-, itä- ja eteläpuolella tulee laajentaa, tai vaihtoehtoisesti voisi laajentumissuunnat osoittaa nuolilla. 7. Ytterjeppo tulee osoittaa palvelujen alueena. 8. Kaavassa tulisi osoittaa Bådanin pienvenesatama. 9. Maakuntakaavasta tulee poistaa Adamsfallin lähellä oleva tuulivoima-alue. 2.6 VÖYRIN KUNTA 1. Vaasan kaupunkikehittämisen vyöhykkeen rajausta tulee muuttaa niin, että se käsittää kehittämiskäytävän Vassorinlahdelta Larvintietä pitkin Vöyrin keskustaan. Vaihtoehtoisesti voisi rajaus käsittää myös Vähänkyrön ja Merikaarron keskustatoimintojen alueet. 2. Maakuntakaavassa tulee osoittaa Vassorin ja Ölisin välissä oleva teollisuusalue voimassa olevan Maksamaan osayleiskaavan mukaisesti. 3. Maksamaan A-aluetta tulee laajentaa käsittämään koko Finnholmenin kaava-alue lähiympäristöineen. 4. Maakuntakaavassa voisi osoittaa kaksi uutta melontareittiä: toinen Särkimo-brunnarnan kautta ja toinen Österö-brunnarnan vierestä. 5. Fjärdsändan/Kaffestugan tulee osoittaa virkistys-/matkailukohteena. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 5. Uudenkaarlepyyn keskustan taajamatoimintojen alueen rajauksista tulee keskustella Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa ja rajaukset tarkistaa Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040. 6. Uudenkaarlepyyn keskustaan liittyvän teollisuus- ja varastoalueen rajauksista tulee keskustella Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa ja rajaukset tarkistaa Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040. 7. Tässä vaiheessa Ytterjeppo ei täytä seudullisesti merkittävän palvelualueen kriteerejä, vaikkakin alueen kehittämiseksi on olemassa tiettyjä suunnitelmia. 8. Maakuntakaavan pohjaksi on tehty Pohjanmaan kala- ja pienvenesatamista selvitys, jossa on tarkistettu satamatoiminnot, palvelut ja satamien kehittämispotentiaali. Selvityksestä on pyydetty kommentit kunnilta. Kunnille on annettu myös mahdollisuus ehdottaa maakuntakaavaan uusia satamia. Tätä selvitystä tullaan täydentämään kesän 2018 aikana, jolloin kunnilla on uusi mahdollisuus kommentointiin. 9. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä tuulivoimaa, vaan kaikki tuulivoimala-alueet on suoraan siirretty siihen Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 2. Täten tuulivoimala-alueita ei voi poistaa Pohjanmaan maakuntakaavasta 2040. 1. Vaasan kaupunkikehittämisen vyöhyke -merkinnällä osoitetaan Vaasan kaupunkiseudun keskeiset alueet, joilla kaupunkivaikutus on merkittävä. Rajaus on tehty analyysillä, jossa on Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä metodilla tutkittu kaupungin tulevia kehysalueita. 2. Maakuntakaavaluonnoksessa on Maksamaalle osoitettu yksi teollisuus- ja varastoalue. Teollisuusalue Ölisin ja Vassorin välissä on osoitettu Maksamaan osayleiskaavassa, joka on vuodelta 2005, mutta ei ole johtanut yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen tai laitosten sijoittumiseen alueelle. Siksi alueella ei voida katsoa olevan seudullista merkitystä. Maakuntakaava ei kuitenkaan estä uusien laitosten sijoittumista alueelle. 3. Maksamaalla taajamatoimintojen aluetta tarkennetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 niin, että se tulee käsittämään koko Finnholmenin kaava-alueen. 4. Melontareitteinä osoitetaan maakunnan päävesistöt. Kaavaselostuksessa todetaan, että Merenkurkku kokonaisuudessaan tarjoaa hyvät melontamahdollisuudet, eikä täten saaristoon ole tarvetta osoittaa melontareittejä. 5. Pohjanmaan maakuntastrategiassa nostettiin maailmanperintö esiin teemana, jolla on kor- 7

6. Kimojokisuun voisi osoittaa luo-alueena. Tulisi selvittää, täyttääkö alue valtakunnallisesti merkittävän linnustoalueen vaatimukset. 7. Maakuntakaavassa tulee osoittaa päävesijohdon yhteystarve Kulmajärven pohjavesialueen ja Vöyrin keskustan välille sekä Särkimon ja Oxkangarin välille. 8. Olemassa oleva vesijohto ja siirtoviemäri Kärklaxin ja Vöyrin välillä on piirretty väärin. Siirtoviemäri Kaitsorin ja Vöyrin välillä tulee muuttaa siirtoviemärin yhteystarpeeksi (ei ole tänä päivänä olemassa). 9. Maakuntakaavassa tulee osoittaa olemassa olevat teollisuusalueet ja turkistarha-alueet (esim. entinen Helvesin koetarha ja Vassorin tarha-alue). 10. Vöyrin olemassa olevat ampumaradat tulee ottaa mukaan kaavaan. 11. Ohjeellinen pyöräilyreitti Rökiön ja Kalapään välillä on osoitettu vaikeakulkuiseen maastoon ja sen voisi sen sijaan muuttaa ohjeelliseksi ulkoilureitiksi. 12. Maakuntakaavassa on osoitettu Finnholmenin uimaranta poikkeuksena muista kunnallisista uimarannoista. Maakuntakaavassa tulisi osoittaa kaikki ympäristöterveystarkastajan säännöllisen valvonnan alla olevat uimarannat. 13. Vöyrin kirkon ympärillä oleva alue tulisi tarkistaa, jotta saadaan selville, täyttääkö se valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaatimukset, sekä onko virkistysalueen rajaus oikea. 2.7 ISONKYRÖN KUNTA 1. Maakuntakaavaluonnoksessa huomioitu valtatien 18 ja Kyrööntien risteys on Isonkyrön kannalta erityisen tärkeä. 2. Maakuntakaavassa tulee huomioida Tervajoen osayleiskaavassa osoitettu valtatien 18 eritasoliittymä Olkitien ja Asematien nykyisten liittymien välissä, Ylipään osayleiskaavaan sisältyvä valtatie 18:n eritasoliittymä kein prioriteetti, kun on kysymys matkailuelinkeinon kehittämisestä ja virkistyksestä. Fjärdsändan, joka on maailmanperintöalueen pohjoinen portti, on osoitettu aluemerkinnällä RM, vapaa-ajan- ja matkailupalvelujen alue, joka mahdollistaa matkailuun liittyvän toiminnan toteuttamisen. 6. Maakuntakaavassa Kimojokisuulla on merkintä S2, maakunnallinen suojelualue, ja se on linnustonsuojelualue. 7. Maakuntakaavakarttaa täydennetään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 osoittamalla päävesijohdon yhteystarve viivamerkinnällä Kulmajärven pohjavesialueen ja Vöyrin keskustan välille sekä Särkimon ja Oxkangarin välille. 8. Vesijohdon ja siirtoviemärin linjaus välillä Kärklax Vöyri tarkistetaan. Siirtoviemäri-merkintä Kaitsorin ja Vöyrin välillä muutetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 siirtoviemärin yhteystarve -viivamerkinnäksi. 9. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät teollisuusalueet. Turkistarhausta on selvitetty kaavaprosessin aikana. Etujärjestöjen, kuntien ja viranomaisten edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena päätettiin, ettei maakuntakaavassa osoiteta turkistarha-alueita. 10. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävä ampumarataverkosto. Tätä verkostoa täydentävät ampumaradat, joilla on paikallista merkitystä, mutta joita ei osoiteta maakuntakaavassa. 11. Reitti on piirretty https://www.opencyclemap.org/ mukaisesti ja seuraa olemassa olevia teitä ja polkuja. Pyöräilyreitti voi vastata maastopyöräilyreitin tarpeeseen. 12. Maakuntakaavassa osoitetaan virkistysalueverkosto sekä verkosto virkistys-/matkailukohteista, mikä ei sulje pois paikallisesti tärkeitä kohteita. 13. Vöyrin kirkko ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RKY 2009, kohde ID 689). Virkistysalueen V rajaus on tehty Pohjanmaan liiton ja Vöyrin kunnan kanssa pidetyssä yhteisessä kokouksessa. Tarkistus voidaan tehdä Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 sen jälkeen kun kunta on antanut ehdotuksensa. 1. Merkitään muistiin. 2. Mainitut eritasoliittymät eivät ole nousseet esille liikennetyöryhmätyöskentelyn aikana. Liikennemäärät eivät edellytä vielä eritasojärjestelyitä. Suunnitelmia tai tarveselvityksiä ei ole tehty. Isonkyrön keskustan kohdalle maakuntakaavassa on osoitettu eritasoliittymä, jonka toteutumista voitaneen pitää todennä- 8 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

Napuen kohdalla ja rautatien alikulkukäytävän sijainti. 3. Tervajoen kauppa-alueella Isonkyrön ja Vaasan rajalla on tällä hetkellä n. 20 000 k-m 2 :n verran paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa, mikä merkitsee sitä, että maakuntakaava mahdollistaa alueelle paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan laajentamisen n. 30 000 k-m 2 :llä. Tervajoen paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa keskittyy tällä hetkellä Isonkyrön alueelle. 4. Kattiharjun tuulivoimaloiden aluetta tulisi laajentaa kaakon/etelän suuntaan. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto (maakaapeli) pitää merkitä maakuntakaavaan. 5. Tervajoen juna-aseman ja Isonkyrön linja-autoaseman suunnittelumääräykset ja suunnittelusuositukset ovat Isonkyrön kunnan tavoitteiden mukaiset. 6. Isonkyrön keskustan keskustatoimintojen alue, taajamatoimintojen alueet keskustassa ja Tervajoella ovat asianmukaiset. 7. Maakuntakaavassa on kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettava vesihuoltoyhteys Isonkyrön vesilaitoksen ja Vaasan Vedenojan vesilaitoksen välille lisäämään vesihuollon varmuutta. 8. Maakuntakaavan selostuksessa pitää huomioida Isonkyrön ja Seinäjoen alueella oleva pohjavesialue Kokkokankaan ja Sarvikankaan alueella. 9. Hyyriän jätevedenpuhdistamo on huomioitava maakuntakaavassa. 10. Harvakylän, Hevonkosken, Napuen, Perttilänmäki-Laurolan ja Orismalan siirtoviemärit pitää merkitä seudullisesti merkittävinä siirtoviemäreinä. 11. Lapinmäen ampumarata ja Orismalan ampumaratakeskus Eräsalossa pitää merkitä maakuntakaavaan. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS köisimpänä. Rautateiden alikulkukäytäviä ei osoiteta maakuntakaavassa. Hankkeita, joilla ei ole seudullisia vaikutuksia liikenteeseen tai maankäyttöön, ei käsitellä maakuntakaavassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa voidaan huomioida laajemmin liikennehankkeita, -palveluita, -suunnitelmia sekä -tarpeita. 3. Tervajoen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön merkinnän (kmt2) suunnittelumääräyksen mukaan kauppa-alueen kokonaiskerrosala on enimmillään 50 000 k-m 2, mutta määräyksessä ei oteta kantaa, miten kokonaiskerrosala jaetaan Vaasan ja Isonkyrön välillä. 4. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä tuulivoimaa, vaan kaikki tuulivoimala-alueet on siirretty kaavaan suoraan Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 2. Täten tuulivoimala-alueiden rajauksia ei voida tämän kaavoitusprosessin yhteydessä tarkistaa. Maakuntakaavassa osoitetaan olemassa olevat sekä suunnitellut 110 400 kv:n sähkönsiirtojohdot sekä voimansiirtojohtojen yhteystarpeet. Tuulivoima-alueiden sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemille tapahtuu yleensä 20 kv:n maakaapelilla, ja tämä ratkaistaan kuntien yleiskaavoissa. 5. Merkitään muistiin. 6. Merkitään muistiin. 7. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 osoitetaan vesijohtoyhteyden yhteystarve Isonkyrön vesilaitoksen ja Vaasan Vedenojan vesilaitoksen välille. 8. Kaavaselostukseen lisätään pohjavesialuetaulukko. 9. Kaavaratkaisu perustuu Vaasan seudun vesihuollon alueelliseen yleissuunnitelmaan. Suunnitelmassa esitetään jätevesien käsittelyn keskittämistä Stormossenin alueelle sijoitettavalle keskuspuhdistamolle. Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu uusi seudullisesti merkittävä keskuspuhdistamo, jossa tulevaisuudessa käsiteltäisiin Vaasan, Mustasaaren, Maalahden, Laihian, Isonkyrön ja Vöyrin jätevedet. Keskittäminen tapahtuisi vaiheittain jätevedenpuhdistamoiden tekninen elinkaari huomioon ottaen. 10. Isonkyrön jätevesiviemäriverkosto on laajentunut uusille alueille, Tervajoella Harvakylään ja Kyrönjoen varteen (Laurola, Perttilänmäki, Napue, Hevonkoski). Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 osoitetaan siirtoviemäri Orismalasta Kyrönjoen vartta pitkin keskustaan. Hevonkosken siirtoviemäri sisältyy maakuntakaavaluonnoksessa osoitettuun seudullisesti merkittävään siirtoviemäriin. Harvakylän siirtoviemäri ei ole seudullisesti merkittävä. 11. Ampumarataselvityksen mukaan Lapinmäen ampumaradalla laukausmäärä on yli 10 9

000/v. Arvioitu rataluokitus on tämän perusteella ampumarata. Ampumaratojen sijainnin soveltuvuusarvioinnissa Lapinmäen ampumarata sijoittui luokkaan 2. Luokitusten perusteella Lapinmäen ampumarata on seudullinen ampumarata, ja se osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040. Selvityksen mukaan Orismalan ampumaratakeskuksessa laukausmäärä on 9 000/v. Arvioitu rataluokitus on tämän perusteella vähäinen ampumarata. Koska vähäiset ampumaradat eivät ole seudullisesti merkittäviä, niitä ei osoiteta maakuntakaavaan. 2.8 LAIHIAN KUNTA 1. Isonkyläntien varressa sijaitsevan kiertotalousmerkinnän (eko) tilalle olisi syytä merkitä teollisuusalueen kohdemerkintä, mikä mahdollistaa muutakin teollisuutta kuin kiertotalouteen liittyvää. 2. Seudullisesti merkittävä työnantaja Laihian Mallas Oy Miettylässä tulee merkitä teollisuusalueen tai työpaikka-alueen kohdemerkinnällä. 3. Valtatien 3 ohitus Laihian keskustan eteläpuolelta on syytä poistaa, sillä viimeisimmän tiesuunnitelman mukaan valtatie 3 parannetaan nykyisellä paikalla. Hulmin liittymä valtatielle 3 tulisi merkitä ohjeellisena eritasoliittymänä. 4. Isonkylän, Miettylän ja Jakkulan alueiden maankäytön kehittymisen myötä muodostuu tarve tutkia mahdollisen eritasoliittymän sijoittumista valtatielle 3, ja tämä tulisi huomioida myös maakuntakaavassa. 5. On hyvä, että liityntäasema on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa ja sen lisäksi myös rautatie parannettavana rataosuutena. 6. Alapään kylänimi tulee korjata valtatien pohjoispuolella Ruto-nimiseksi kyläksi. 7. Laihian ja erityisesti Jakkulan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden rajaukset on syytä tarkistaa vuoden 2018 loppuun mennessä valmistuvan pohjavesiselvityksen mukaisesti. 1. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu kiertotalousalue-kohdemerkintä (eko1) ei sulje pois sitä, että alueelle voisi tulevaisuudessa sijoittua muutakin teollisuutta kuin kiertotalouteen liittyvää. Alueen asemakaavan / kem-merkki otetaan huomioon Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040, jos asemakaavoituksen yhteydessä konsultaatiovyöhykkeeksi määräytyy vähintään1000 m. 2. Laihian Mallas Oy:n tehdasaluetta ei ole osoitettu kaavaluonnoksessa, koska työpaikkojen määrä on alle 100. Seudullisen merkittävyyden ja hyvän sijainnin perusteella alue osoitetaan teollisuus- ja varastoalue -kohdemerkinnällä (t) Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040. 3. Valtatie 3:n ja Hulmin osalta toimenpiteet ovat käynnissä Laihian keskustan alueella. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on käynnistämässä moottoritien jatkeen suunnittelun. Vt 3:n ja Hulmin kohdan liittymäjärjestelyt sekä keskustan eteläpuolisten ja nykyisten tielinjausten yhteensovittamistarpeet tulee ratkaista käynnistyvässä suunnittelussa, jolloin ne tulevat huomioiduksi seuraavaan maakuntakaavaan. Tässä vaiheessa ei ole vielä syytä poistaa varauksia. 4. Maakuntakaavassa osoitetaan vain uudet tai parannettavat eritasoliittymät, mutta ei eritasoliittymien selvitystarpeita. Eritasoliittymät huomioidaan, kun niiden rakentamiselle on selvät perusteet. Nykyinen maankäyttö ja nykyiset liikennemäärät eivät edellytä eritasoliittymää. 5. Merkitään muistiin. 6. Kylänimet ovat osa maakuntakaavan taustakarttaa eivätkä osa maakuntakaavaa. Alapään kylänimi muutetaan Ruto-nimiseksi kyläksi. 7. Jos Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tekemä pohjavesiselvitys koko Pohjanmaan maakunnan alueelta valmistuu ajoissa, tarkistetaan kaikki pohjavesialueiden rajaukset selvityksen mukaisesti. Muuten tarkistus tapahtuu vasta maakuntakaavan seuraavassa päivityksessä. 10 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

8. Pohjavesialueiden rajauksien tarkentuessa tulee Jakkulan ampumaradalle saada ampumaradan merkintä maakuntakaavaan. 9. Kattiharjun tuulivoima-alue tulee rajata kokonaan pois Laihian kunnan puolelta, sillä Puolustusvoimien lausunnon mukaan alueelle ei voi sijoittaa tuulivoimaloita. Rajavuoren tuulivoima-alueen rajaus tulee muuttaa vastaamaan Rajavuoren tuulivoima-alueen yleiskaavaa. 10. Rajavuoren tuulivoimala-alueelta tulisi merkitä voimansiirtojohdon yhteystarve Maalahden suuntaan. 11. Rajavuoren virkistysaluetta saisi pienentää Rajavuoren tuulivoima-alueen yleiskaavassa esitetyn rajauksen mukaisesti. 12. Sutikan alueelle Laihian kunnan eteläosaan on syytä osoittaa maanottoaluemerkintä. 13. Kyrönkankaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjauksen voisi poistaa Laihian keskustaajaman ja radan väliseltä alueelta. 2.9 MUSTASAAREN KUNTA 1. Vaasan-Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke tulisi ulottaa Karperöntiehen asti. 2. Lähipalvelukeskuksen (ca) alue, joka nyt osoitetaan Bölen Länsiniitylle kokonaan Vaasan kaupungin puolelle, tulee siirtää Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan väliselle rajalle. 3. Vaasan laatukäytävän merkintä ei enää täytä tarkoitustaan, ja siksi se tulee ensi kädessä poistaa kokonaan. Vaihtoehtoisesti merkintä tulee ulottaa kauemmaksi niin, että se jatkuu Vaasan pohjoispuolelle aina Koivulahteen asti. Käytävä voitaisiin osoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta, pienteollisuutta, energian tuotantoa, kiertotaloutta ja paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa varten. 4. Tölbyn-Vikbyn, Singsbyn, Karperön ja Raip- LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 8. Pohjanmaan liiton vuonna 2015 laatiman ampumarataselvityksen mukaan Jakkulan ampumaradan laukausmäärä/v. on 9000 9500. Arvioitu rataluokitus on tämän perusteella vähäinen ampumarata. Ampumaratojen sijainnin soveltuvuusarvioinnissa Jakkulan ampumarata sijoittui luokkaan 3, huonosti kehittämiselle soveltuvat kohteet. Luokituksen kriteereinä olivat mm. ampumaradan etäisyys asutukseen ja pohjavesialueeseen. Seudulliset ampumaradat valikoituivat luokittelujen perusteella. Jakkulan ampumaradan seudullisuutta voidaan kaavaehdotusvaiheessa arvioida uudestaan pohjavesialueille tehtävien tarkistusten valmistuttua. 9. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä tuulivoimaa, vaan kaikki tuulivoimala-alueet on suoraan siirretty siihen Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 2. Täten tuulivoimala-alueiden rajauksia ei voida tämän kaavoitusprosessin yhteydessä tarkistaa. 10. Voimansiirtojohdon yhteystarve Rajavuoren tuulivoimala-alueelta Maalahden suuntaan ei ole noussut esille aikaisemmin kaavaprosessin aikana. Linjaus lisätään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 voimansiirtojohdon yhteystarpeena. 11. Jokamiehenoikeuksien perusteella tuulivoimala-alueet eivät sulje pois virkistyskäyttöä alueella. Virkistysalueiden toimintojen/palveluiden (vaellusreitit, taukopaikat jne.) toteuttamiseksi tulee olla maanomistajan suostumus. 12. Maa-ainesten ottoa voidaan selvittää sitten kun maakuntakaavaa päivitetään seuraavan kerran, jos on resursseja. 13. Kyrönkankaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa Liikenneviraston Suomen museotiet ja sillat -luokituksen mukaisesti. 1. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei ole käsitelty kauppaa vaan kauppaa koskevat merkinnät mukaan lukien Vaasan-Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke on siirretty Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 1. Vyöhykkeen rajausta ei voida muuttaa tässä kaavaprosessissa. 2. Lähipalvelukeskuksen alueen (ca-merkintä) sijainnista Bölessä tulee keskustella Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kanssa. 3. Kehityskäytävä Vaasan ja Koivulahden välillä ei ole kaavaprosessin aikana noussut esille kunnan kanssa käydyissä keskusteluissa eikä kokouksissa sidosryhmien kanssa. Ehdotuksesta tulee keskustella Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kanssa. 4. Tölbyn-Vikbyn, Singsbyn, Karperön ja Raippaluodon taajamatoimintojen alueiden ra- 11

paluodon taajamatoimintojen alueita tulee laajentaa ja Koivulahden taajamatoimintojen aluetta pienentää. 5. Seudullisesti merkittävän kevyen liikenteen väylän tarve tulee osoittaa Rantatietä pitkin moottoritieltä Maalahteen. 6. Venesatamina (VS) tulee osoittaa Svedjehamn, Norra Vallgrund, Köklot, Petsmo-Vikminne, Västerhankmo-Kastet ja Petsmo-Tankarskatan. Lisäksi tulee osoittaa veneväylä Petsmon Tankarskataniin. 7. Svedjehamnin ja Klobbskatin merkintöjen tulee mahdollistaa majoituskapasiteetin laajentamisen ja matkailuelinkeinon edistämisen. Svedjehamnin suojelumerkinnät eivät saa rajoittaa sataman tulevaa siirtoa. 8. Maakuntakaavassa voitaisiin osoittaa rautatien yhteystarve lentokentän ja logistiikkakeskuksen kautta. 9. Tieliikenteen yhteystarve (Satamatie) tulee kunnan aiemman kannanoton mukaisesti siirtää kulkemaan siltana Vaskiluotoon, ei Sulvan, Tölbyn ja Vikbyn kautta. 10. Vikbyn kauppa-alueen mitoitus (6 000 k-m 2 ) ei ole riittävä. Tulevissa maakuntakaavan päivityksissä mitoitusta tulee korottaa 30 000 k-m 2 :iin. 11. Tieliikenteen yhteystarve Raippaluoto Vallgrund ja Grönvikin ohitus tulee yhä edelleen osoittaa maakuntakaavassa. 12. Vallgrundissa pitäisi satamaan osoittaa tieyhteystarve Mustasaaren kunnan strategisen yleiskaavan mukaisesti. 13. Raippaluodon satama, Sulvan liikunta-alue ja hiihtolatu, Grönvikin uimaranta, Österhankmon uimaranta ja Karikaberget Österhankmossa tulisi osoittaa virkistys-/matkailukohteena. Kyrönjoenvarren vaellusreittiä Koivulahdessa tulee täydentää valtatien 8 eteläpuolelle osoitetulla vaellusreitillä. 14. On kyseenalaista, tuleeko Fjärdskärin ja Bergskärin RM-alueen kattaa myös Kymansholmarnan saari, joka on yksityisomistuksessa eikä ole erityisen helppokulkuinen. 15. Sepänkylän teollisuusalueelle tulisi sallia myös muutakin kuin teollisuutta, esimerkiksi kauppaa. jauksista tulee keskustella yhdessä Mustasaaren kunnan kanssa. 5. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu kevyen liikenteen reittien yhteystarpeita. Sitä vastoin on osoitettu ohjeellinen pyöräilyreittiverkosto. Selvitetään, onko maakuntakaavassa mahdollista osoittaa kevyen liikenteen reittejä. 6. Maakuntakaavan pohjaksi on tehty Pohjanmaan kala- ja pienvenesatamista selvitys, jossa on tarkistettu satamatoiminnot, palvelut ja satamien kehittämispotentiaali. Selvityksestä on pyydetty kommentit kunnilta. Kunnille on annettu myös mahdollisuus ehdottaa maakuntakaavaan uusia satamia. Tätä selvitystä tullaan täydentämään kesän 2018 aikana, jolloin kunnilla on uusi mahdollisuus kommentointiin. Maakuntakaavassa osoitetaan laiva- ja veneväylät Liikenneviraston luokkien 1 5 mukaisesti. 7. Svedjehamnissa ja Klobbskatilla virkistysalue-merkintään V liittyy rakennusmääräys, joka sallii rakentaa rakennuksia, jotka mahdollistavat virkistys- ja luontomatkailupalvelujen toteuttamisen. 8. Rautatien yhteystarpeen osoittamista Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 harkitaan. Asiasta tulee keskustella Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston sekä Vaasan seudun liikennejärjestelmätyöryhmän kanssa. 9. Vaasan satamatie osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeena välillä Vaasan satama ja valtatie 8 ilman että otetaan kantaa linjaukseen. Täten maakuntakaava ei sulje pois muitakaan vaihtoehtoisia tielinjauksia. 10. Merkitään muistiin. 11. Maakuntakaavassa ei ole nykytilanteessa tarvetta osoittaa tieliikenteen yhteystarvetta Raippaluodon ja Vallgrundin välille eikä ohjeellista Grönvikin ohi menevää tielinjaa. Tilanne muuttuu, jos tieyhteystarve Vallgrundissa olevalle selvitysalueelle tulee ajankohtaiseksi. 12. Satamaa varten osoitetun selvitysalueen ja siihen liittyvän infrastruktuurin tarpeesta tulee keskustella asiaan liittyvien viranomaisten ja Vaasan seudun päättäjien kanssa. 13. Maakuntakaavassa osoitetaan virkistysalueverkosto sekä verkosto virkistys-/matkailukohteista, mikä ei sulje pois paikallisesti tärkeitä kohteita. Kyrönjoen varren ohjeellista ulkoilureittiä täydennetään ohjeellisella ulkoilureitillä valtatie 8:n eteläpuolella välillä Koivulahti Skatila. 14. Fjärdskäretiin, Raippaluodon siltaan, Bergskäretiin ja Kymansholmsörarnan länsiosaan rajoittuvan RM-alueen rajaus on yhtenevä Mustasaaren kunnan strategisen yleiskaavan vastaavan rajauksen kanssa. 15. T-kohdemerkintä sijaitsee taajamatoimintojen alueella, mikä on myös alueen pää- 12 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

16. Mustasaaren kunta katsoo, että maa-ainesten ottoalueet tulee selvittää ja osoittaa maakuntakaavassa. 17. Pohjanmaan liiton tulisi tehdä visiosuunnitelma Pohjanmaan satamien sijainnista tulevaisuudessa. 18. Pohjanmaan liiton tulisi tehdä visiosuunnitelma merialueista, joista tulevaisuudessa tulee sisäjärviä niin kuin esimerkiksi Luodonjärvestä on tullut. 19. Kappaletta Muu palvelu kaavaselostuksen sivulla 17 voisi täydentää (katso lausunto). 2.10 VAASAN KAUPUNKI 1. Vaasan moottoritien loppuosan muuttaminen kaduksi on pitkään ollut tavoite Vaasassa, mikä on huomioitu sekä alueen yleis- että asemakaavoissa. Suunnitelmien mukaan kiertoliittymiä tulee sekä Ruutinkellarintien että uuden Sairaalakadun risteyksiin. Maakuntakaavassa olisi syytä merkitä moottoritie kaduksi Kauppapuistikon pään ja Korkeamäen väliseltä osalta. 2. Seudullisesti tärkeä tavoite on järjestää raideliikenneyhteys Vaasan lentokentälle. Miten tämä käytännössä tulisi järjestää, vaatii tarkempaa tutkimusta ja suunnittelua. Maakuntakaavaan tulisi tässä vaiheessa lisätä raideliikenteen yhteystarve lentokentälle. 3. Maakuntakaavaluonnoksessa merkityt lähipalvelukeskukset (ca) vastaavat pääosin kaupunkiosakeskusselvitystyössä tunnistettuja keskuksia. 4. Sundomista Vaasan keskustaan menevän ohjeellisen pyöräilyreitin pitäisi kulkea mahdollisimman suoraan Moottorikadun varrella Vaskiluodon siltaan asti, kun kyseessä kuitenkin on ohjeellinen reitti. 5. Olisi tärkeä kannanotto lisätä pyöräilyreitti Vaasanpuistikkoa pitkin Vaasan keskustan läpi Hietalahteen asti sekä samalla tavalla Palosaaren sillasta suoraan keskustan läpi Hietalahteen asti. Tämä osoittaisi sekä pyöräilyn edellytysten kehittämistarvetta keskustassa ja pyöräilyn tärkeyttä kulkumuotona kaupunkialueen sisällä. 6. Sivulla 130 on ilmeisesti kirjoitusvirhe. Pohjanmaan merkittävimmät tieliikennemelua aiheuttavat tiet lienevät valtateiden 3 ja 8 lisäksi Rantatie. 7. Laajat metsäalueet -kartta on sekä sivulla 60 että sivulla 99. 2.11 MAALAHDEN KUNTA 1. Åminnen satama-alue on osoitettu kalasatamana (KS- kohdemerkintä) mutta se pitäisi myös osoittaa venesatamana (VS-kohdemerkintä). LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS maankäyttö. Alueen rajaus määritellään yksityiskohtaisimmissa kaavoissa. Alueella voi olla myös pienimuotoista kauppaa. Tärkeää on, ettei alueelle suunnitella eikä sijoitu sellaista toimintaa, joka voi rajoittaa teollisuusja varastoalueen toteutumista. 16. Maa-ainesten ottoa voidaan selvittää sitten kun maakuntakaavaa päivitetään seuraavan kerran, jos on resursseja. 17. Merkitään muistiin. 18. merkitään muistiin. 19. Kaavaselostusta täydennetään ehdotuksen mukaisesti. 1. Maakuntakaavaan merkitään moottoritie kaduksi Kauppapuistikon pään ja Korkeamäen väliseltä osalta. 2. Rautatien yhteystarpeen osoittamista Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 harkitaan. Asiasta tulee ensin keskustella Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston sekä Vaasan seudun liikennejärjestelmätyöryhmän kanssa. 3. Merkitään muistiin. 4. Ohjeellisella pyöräilyreittimerkinnällä on mm. haettu linjauksia, jotka tarjoavat elämyksellisyyttä. 5. Keskustatoimintojen alueen kaavamerkinnän suunnittelumääräyksessä sanotaan, että edellytyksiä toimivalle kävelykeskustalle tulee luoda ja osoittaa riittävät kevyen liikenteen väylät keskustaan sekä pyöräilyreittejä keskustassa. 6. Mahdolliset virheet korjataan. 7. Sekä luvussa 6.5 Viheraluejärjestelmä Pohjanmaan maakunnassa että 6.9 Alkutuotanto Pohjanmaan maakunnassa käsitellään laajoja metsäalueita, ja siksi kartta on molemmissa luvuissa. 1. Maakuntakaavassa käytetään vain yhtä kohdemerkintää yhdelle ja samalle alueelle. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät kalasatamat merkinnällä KS. Kalasataman suunnittelumääräys mahdollistaa 13

2. Åminnen satama-alue käsittää matkailu- ja virkistyspalveluihin liittyvää toimintaa, ja satama-alueen kehittämiseksi on suunnitelmia ja visioita samoin suunnitelmia ruoppaustöistä. Åminnen satama-alueelle voitaisiin antaa myös RM-merkintä tai vastaava merkintä kohdennettuna saaristokuntaan maailmanperintöalueen sijaan. 3. Perisgrund, joka on osa Aurinkoreittiä, tulisi osoittaa venesatamana (VS-kohdemerkintä) maakuntakaavassa. Parhaillaan on meneillään pitkän aikavälin hanke satama-alueen kehittämiseksi vierasvenesatamaksi. 4. Vaasan satamatielle tulisi osoittaa myös Eteläisen Kaupunginselän yli menevä vaihtoehto. 5. Rantatiellä on paikoitellen korkeammat keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät kuin yksittäisillä tieosuuksilla valtatiellä 8. Siksi tulisi tutkia lähemmin, onko perusteita osoittaa osia Rantatiestä maakuntakaavassa merkinnällä Uusi tai parannettava tielinjaus. Erityisen tärkeä on Rantatien ja valtatien 8 eritasoliittymä. 6. Maakuntakaavaan tulee sisällyttää määräyksiä ja rajauksia, jotka turvaavat pohjavesivaroja. Tämä koskee erityisesti Kolnebackenia. 7. Olisi toivottavaa, että liitto osoittaa kaavakartassa tärkeät vesiuomat (joet ym.) ja että kaavamerkinnän määräyksen perusteella voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä teemakartta. 2.12 KORSNÄSIN KUNTA 1. Harrströmin, Taklaxin ja Moikipään kylät tulisi osoittaa maakuntakaavassa. satama-alueen kehittämisen sekä kalasatamana että venesatamana, jossa on virkistystä ja matkailua sekä muuta toimintaa. 2. Åminnen alueen virkistysaluemerkintä V muutetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 RM-merkinnäksi, vapaa-ajan ja matkailunpalvelujen alue. Åminnen alueella on useita matkailuun ja matkailun käyntikohteisiin liittyvää elinkeinotoimintaa, jota kehitetään jatkuvasti, ja Maalahti on ainoa saaristokunta maakunnassa sekä yksi maailmanperintökunnista. 3. Maakuntakaavan pohjaksi on Pohjanmaan kala- ja pienvenesatamista tehty selvitys, jossa on tarkistettu satamatoiminnot, palvelut ja satamien kehittämispotentiaali. Selvityksestä on pyydetty kommentit kunnilta. Kunnille on annettu myös mahdollisuus ehdottaa maakuntakaavaan uusia satamia. Tätä selvitystä tullaan täydentämään kesän 2018 aikana, jolloin kunnilla on uusi mahdollisuus kommentoida selvitystä. 4. Vaasan satamatie osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeena välillä Vaasan satama ja valtatie 8 ilman että otetaan kantaa linjaukseen. Täten maakuntakaava ei sulje pois muitakaan Satamatien ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkittuja tielinjauksia. 5. Maakuntakaavassa osoitetaan vain sellaisia liikennehankkeita, joilla on seudullista merkitystä muuhun maankäyttöön. Muut hankkeet ja suunnittelutarpeet käsitellään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tai Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimenpideohjelmassa. Rantatien ja valtatien 3 eritasoliittymä on osoitettu maakuntakaavassa. 6. Maakuntakaavassa osoitetaan ne pohjavesialueet, jotka sisältyvät Suomen ympäristökeskuksen numeeriseen pohjavesiaineistoon, joka on päivitetty 15.11.2016. 7. Maakuntakaavassa huomioidaan vesistöt suhteessa yhdyskuntarakenteeseen lähinnä ottamalla huomioon tulvariskit. Jokia on myös osoitettu melontareitteinä. Sen sijaan kuntien täytyy tehdä hulevesisuunnitelmat ja sillä tavoin varmistaa toimiva valumavesien hallinta. Muilta osin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on vastuu siitä, että muun muassa heidän laatimillaan tulvariskien hallintasuunnitelmien avulla varmistetaan valumavesien hallinta. Tulvavaara-alueita esittävään teemakarttaan lisätään päävesistöt ja päävedenjakajat. 1. Harrströmin, Taklaxin ja Moikipään kylät eivät täytä palveluvaatimusta niin, että ne voitaisiin osoittaa lähipalvelukeskuksina. Niitä ei myöskään voida osoittaa taajamatoimintojen alueina, koska niiden väestömäärä on alle 1000. Sitä paitsi maakuntahallitus päät- 14 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

2. Rantatiellä välillä Korsnäsin kirkonkylä Moikipää on hyvin suuri tien parannuksen tarve, ja se tulisi maakuntakaavassa osoittaa parannettavana tielinjauksena. 3. Bjurbäckvägen, Strandmossavägen ja Råbackavägen tulisi osoittaa maakuntakaavassa yhdystienä, johon sisältyy ohjeellinen pyöräilyreitti. 4. Maakuntakaavassa tulee osoittaa uusi pienvenesatama Långbådanissa. Koska maakuntakaavassa on osoitettu useimmat väylät, tulisi kaavassa osoittaa myös pienemmät satamat. Myös venereitti Harrströmin Storhamniin tulee osoittaa kaavassa. 5. Waterloo tulisi maakuntakaavassa osoittaa virkistys-/matkailukohteena. 6. Kaavaselostuksesta tulisi esitettyä selkeämmin tulla esiin, että luonnonsuojelualueita voidaan käyttää virkistykseen mukaan lukien muun muassa metsästyksen ja kalastuksen harjoittamiseen. 7. Maakuntakaavassa tulee osoittaa teollisuusja varastoalueena alue, jossa Dermoshop toimii. 8. Maakuntakaavassa tulee osoittaa siirtoviemäri Korsnäsin kirkonkylästä Korsbäckin kautta Petolahteen. 9. Myös pienet ja luonteeltaan paikalliset ampumaradat ovat tärkeitä, kun ajatellaan ampumarataverkoston kattavuutta, ja siksi ne tulisi osoittaa maakuntakaavassa. ti, että kyliä ei osoiteta maakuntakaavaan. 2. Maakuntakaavassa osoitetaan ainoastaan sellaiset liikennehankkeet, joilla on seudullista merkitystä muuhun maankäyttöön. Pienemmät liikennehankkeet käsitellään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tai Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimenpideohjelmassa. 3. Maakuntakaavassa osoitetaan yhdysteinä merkittävimmät yhdystiet, joilla ajoneuvomäärä on keskimäärin yli 350 ajoneuvoa/ vrk. Ehdotetuilla teillä liikennemäärät eivät yllä tähän. Maakuntakaavassa osoitetut ohjeelliset pyöräilyreitit muodostavat verkoston, joka yhdistää maakunnan virkistysalueet, virkistys- /matkailukohteet, valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelualueet toisiinsa. Selvitetään, onko maakuntakaavassa mahdollista osoittaa kevyen liikenteen väylät. 4. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullinen venesatamaverkosto. Tätä verkosta täydentävät pienemmät paikalliset venesatamat, mutta niitä ei tulla osoittamaan maakuntakaavassa. Maakuntakaavan pohjaksi Pohjanmaan kala- ja pienvenesatamista on tehty selvitys, jossa on tarkistettu satamatoiminnot, palvelut ja satamien kehittämispotentiaali. Selvityksestä on pyydetty kommentit kunnilta. Kunnille on annettu myös mahdollisuus ehdottaa maakuntakaavaan uusia satamia. Tätä selvitystä tullaan täydentämään kesän 2018 aikana, jolloin kunnilla on uusi mahdollisuus kommentoida selvitystä. Maakuntakaavaan sisältyy laiva- ja veneväylät Liikenneviraston luokkien 1 5 mukaisesti. 5. Koska Waterloo on ensisijaisesti ampumarata, ei sitä osoiteta virkistys-/matkailukohteena. 6. Luonnonsuojelualueilla sallittavat toiminnot vahvistetaan lainsäädännön ja hoito-ohjelmien kautta eikä maakuntakaavalla. 7. Työpaikalla on seudullinen merkitys. Alueella tapahtuvalla toiminnalla ei ole sellaisia vaikutuksia, jotka vaatisivat teollisuus- ja varastoaluemerkintää. Alue osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 merkinnällä työpaikka-alue. 8. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 osoitetaan siirtoviemäri Korsnäsin kirkonkylästä Korsbäckin kautta Petolahteen ja samalla poistetaan jätevedenpuhdistamon merkintä (etj) Korsnäsin kirkonkylästä. 9. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävien ampumaratojen verkosto. Tätä verkostoa täydentävät paikalliset ampumaradat, joita ei osoiteta maakuntakaavassa. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 15

2.13 NÄRPIÖN KAUPUNKI 1. Kaavamerkintä Uusi tai parannettava tielinjaus liittymäjärjestelyineen tulee ulottaa Bäcklideniin asti eikä lopettaa valtatie 8:n ja seututie 673:n risteykseen. 2. Högback-Nixbackin liikealue tulisi osoittaa merkinnällä Vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Koska alueen liiketilasta on jo toteutunut noin 29 700 k-m 2, josta 22 700 k-m 2 on tilaa vaativaa kauppaa ja 7 000 k-m 2 on erikoistavarakauppaa, ei erillistä selvitystä tarvittane, koska maakuntakaavaa oli myös mahdollista täydentää Torkkolan tuulivoimapuistolla. 2.14 KASKISTEN KAUPUNKI 1. Aqua Botnican rakentama paineviemäri tulisi merkitä maakuntakaavaan. Kartalle merkittyä siirtoviemäriä ei ole, joten se pitää poistaa tai merkitä mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa toteutettavaksi siirto-/ paineviemäriksi. 2. Uudessa asemakaavassa on merkitty T/ kem-merkintä myös satamaan. Myös maakuntakaavassa Kaskisten satamaan tulisi osoittaa T/kem-merkintä sataman uuden asemakaavan mukaisesti. 3. Maakuntakaavaan ei ole merkitty Kaskisten Energian kaukolämpöyksikköä. Se tulisi merkitä maakuntakaavaan. 4. Kotilammen majan ulkoilureitti ja näkötorni olisi syytä olla näkyvissä maakuntakaavassa. 5. Eskilsön lossireitti tulee merkitä maakuntakaavaan. 6. Kaskisten satama kuuluu eurooppalaiseen TEN-T-satamien verkostoon. Tämä tulee merkitä maakuntakaavaan kuten myöskin liikenneyhteys Ruotsiin (NECL). 7. Maakuntakaavassa on tuotava esille Suupohjan kehityskäytävän tärkeys Kaskisille ja koko alueelle. Maakuntakaavan tulee osoittaa Kaskisten olevan tärkeä osa Pohjanmaan maakuntaa. Kaavan muodossa tulee tukea teollisuuden sekä muiden tahojen investointeja alueelle, tehostaa kehityskäytävää sekä valtatie 8:n toimintoja. Maakuntakaavassa on myös osoitettava alueen infrakehityshankkeiden kiireellisyys. 1. Kaavamerkintää jatketaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 Bäcklideniin asti. 2. Tätä selvitetään yhdessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. 1. Maakuntakaavassa on Kaskisten jätevedenpuhdistamo osoitettu seudullisesti merkittävänä jätevedenpuhdistamona. Sinne johdetaan jätevedet käsiteltäväksi Kaskisten kaupungin lisäksi Teuvalta ja Närpiöstä. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät toteutuneet siirtoviemärit. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 näyttää tilanteen vuonna 2040. Pitkällä aikavälillä Kristiinankaupungin jätevedet voitaisiin johtaa Kaskisiin. Kaavassa tämä on osoitettu siirtoviemärin yhteystarpeena. 2. Kaskisten satamassa on Tukesin mukaan T/ kem-laitos, jolla on 200 metrin konsultointivyöhyke. Maakuntakaavassa on osoitettu T/ kem-alueet, joissa konsultointivyöhyke on vähintään 1000 m. 3. Maakuntakaavan T-aluemerkinnän suunnittelumääräykseen tullaan lisäämään lause, joka mahdollistaa energiahuollon alueella. 4. Maakuntakaavassa osoitetaan maakuntatasolla verkosto virkistysalueista sekä virkistys- ja matkailukohteista, mikä ei sulje pois tärkeitä kohteita paikallisella tasolla. 5. Eskilsön lossireitti Kaskisissa merkitään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040. 6. Maakuntakaavaan ei ole merkitty liikenneväylien ja -alueiden statuksia, edunvalvonnallisia hankkeita tai muita yhteistyöalueita, kuten TEN-T- tai Eurooppatie-statuksia, North-East Cargo Link (Necl) tai Midway Alignment -käytäviä. Kaavassa osoitetaan vain keskeisimmät maankäytölliset asiat. Kaavaselostus täydennetään tältä osin. 7. Maakuntakaavassa osoitetaan kolme kehitysvyöhykettä, jotka ulottuvat maakuntarajan yli. Yksi niistä on Suupohjan kehitysvyöhyke, jolla osoitetaan vyöhykettä, jossa kehitetään Kaskisten ja Seinäjoen välistä tavaraliikennettä ja työmatkaliikennettä. Suupohjan kehitysvyöhyke -merkinnällä osoitetaan Suupohjan rata, kantatie 67 ja Kaskisten satama ja niitä tukevaa maankäyttöä. Suunnittelu- 16 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

määräyksessä nostetaan esille työvoiman ja tavaran liikkumisen edistäminen, toimivien liikenneketjujen ja niiden solmukohtien kehittäminen sekä Suupohjan radan tavarajunaliikenteen turvaaminen. Tämä vyöhyke on myös yksi Pohjanmaan kärkihankkeista. 2.15 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI 1. Suupohjan kehitysvyöhykettä tulee laajentaa käsittämään tie Karhusaaren satama-alueelta valtatie 8:lle sekä kantatielle 67. 2. Valtatie 8 Kristiinankaupungista etelään kohti Poria tulee olla yksi maakunnan liikenteen ja logistiikan kärkihankkeista. 3. Metsäkylässä Öströmin Perunatuote -yrityksen sisääntulo valtatieltä 8:n on vaarallinen. Valtatien kohta tulee osoittaa kaavamerkinnällä Parannettava tielinja liittymäjärjestelyineen. Tämä koskee myös tietä 663 Karijoen suuntaan. 4. Karhusaaren teollisuusalue tulee osoittaa merkinnällä, joka mahdollistaa kaikki teollisuustoiminnot, sekä eko-merkinnällä, joka ei rajoita muuta teollista toimintaa. 5. Tiukantien teollisuusalue tulee maakuntakaavassa osoittaa teollisuus- ja varastoalueena. 6. Siipyyn merituulivoimapuisto tulee Kristiinankaupungin valtuuston päätöksen mukaisesti ottaa pois maakuntakaavasta. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 1. Maakuntakaavassa osoitetaan kolme kehitysvyöhykettä, jotka ulottuvat maakuntarajan yli. Yksi niistä on Suupohjan kehitysvyöhyke, joka on liikenteen, pääasiassa tavaraliikenteen (metsäteollisuuden, metsäkemianteollisuuden sekä maatalouden massa- ja bulkkitavaraliikenteen) kehityskäytävä. Tällaista tavaraliikennettä ei ole Karhusaaren satamassa. Suupohjan kehitysvyöhykkeeseen liittyvässä suunnittelumääräyksessä painotetaan erityisesti tavaraliikennettä Suupohjan radalla sekä kantatiellä 67. Kehitysvyöhyke-merkintä on kehittämisperiaatemerkintä ja sen rajaus on informatiivinen. Satama on kuitenkin osoitettu maakuntakaavassa satama-alueena. 2. Liikennejärjestelmätyöryhmistä tulleiden ehdotuksien perusteella maakuntahallitus valitsi Pohjanmaalta neljä liikenteen kärkihanketta: valtatie 3 Tampere Vaasa, valtatie 8 Vaasa Oulu, Merenkurkun yhteys ja Suupohjan kehityskäytävä. Valtatie 8 välillä Kristiinankaupunki Pori ei voi olla kärkihanke nykyisten liikennemäärien eikä ennustettujen liikennemäärien perusteella. 3. Maakuntakaavassa osoitetaan vain sellaiset liikennehankkeet, joilla on seudullista merkitystä muuhun maankäyttöön. Pienemmät hankkeet, suunnitelmat ja suunnittelutarpeet käsitellään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Öströmin Perunatuoteyrityksen sisääntulo ja tie 663 Karijoen suuntaan kuuluvat toimenpiteisiin, jollaisten tulisi kuulua Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimenpideohjelmaan. 4. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 lisätään Karhusaaren teollisuusalueelle eko-kohdemerkintä, joka tulee ottaa huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 5. Tiukantien teollisuusalueella on edellytyksiä kehittyä seudullisesti merkittäväksi teollisuusalueeksi, mikä tukee lisäksi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 alue osoitetaan teollisuusja varastoalueena. 6. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.1.2018, että Siipyyn merituulivoimapuiston tulee olla mukana Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040, koska maakuntavaltuuston 15.11.2017 tekemää päätöstä ei voida pitää lopullisena päätöksenä. Tuulivoimala-alueita ei ole käsitelty laadittaessa Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040, vaan kaikki 17

7. Maakuntakaavassa tulee esitettyä selkeämmin tuoda esille, että olemassa olevia voimalinjakatuja tulee hyödyntää sekä maakaapeleita tulee priorisoida vedettäessä uusia voimalinjoja. 8. Kaavaselostuksessa sanotaan, että Kristiinankaupungista jätevedet voitaisiin pitkällä aikavälillä johtaa Kaskisiin. Kartalla tämä osoitetaan siirtoviemärin yhteystarve -merkinnällä. Tämä maininta sekä kaavamerkintä tulee ottaa pois kaavasta, koska kunta itse päättää, minne se jätevetensä johtaa. 9. Kristiinankentän urheilualue tulee ottaa mukaan virkistyskohteena kaavaselostuksen sivulla 62 olevaan taulukkoon. 10. Kanuunakallion virkistysaluetta tulee pienentää itäpuolelta niin että mahdollistetaan vapaa-ajan asuntojen alueen laajentaminen. 11. Pyhävuoren virkistysalue ei saa estää voimassa olevan vapaa-ajan asuntojen rakentamisen mahdollistavan asemakaavan toteuttamista. 12. Myös Pyhävuoren alue tulisi merkitä matkailun ja virkistyksen kehittämisen alueeksi. 13. Kristiinankaupungin keskustan taajamatoimintojen aluetta tulee laajentaa etelään Skataan päin. 14. Kaavaselostuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa tekstiä tulee täydentää tekstillä, joka kuvaa tilannetta Kristiinankaupungissa (katso lausunto). 15. Kaavaselostuksen elinkeinoelämää ja osaamista koskevaa tekstiä tulee täydentää tekstillä, joka kuvaa matkailuelinkeinoa. 16. Kaavaselostuksen alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevassa tekstissä voisi mainita Kristiinankaupungin yhteistyön Karijoen, Teuvan ja Kauhajoen kanssa. tuulivoimaloiden alueet kokonaisuudessaan on siirretty kaavaan Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030 ja vaihekaavasta 2. 7. Voimansiirtojohtoa ja voimansiirtojohdon yhteystarvetta koskevassa suunnittelumääräyksessä sanotaan, että mahdollisuuksien mukaan tulee käyttää nykyisiä johtokäytäviä vahvistettaessa ja rakennettaessa uusia voimansiirtojohtoja sekä että tarkemmassa suunnittelussa tulee selvittää tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Lisäksi kaavaselostuksessa sanotaan, että mahdollisuuksien mukaan tulee käyttää maakaapelia. Maakaapelin käyttö nostetaan kaavaselostuksessa ja voimansiirtojohdon yhteystarpeen suunnittelumääräyksessä voimakkaammin esille. 8. Maakuntakaavassa osoitetaan Kaskisten ja Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamot seudullisesti merkittävinä jätevedenpuhdistamoina. Pitkällä aikavälillä jätevedet voitaisiin johtaa Kristiinankaupungista Kaskisiin. Maakuntakaavassa tämä osoitetaan yhteystarpeena. Tulevaisuutta silmällä pitäen yhteystarve on hyvä osoittaa, jotta se tekee mahdolliseksi jätevesien johtamisen vain muutamaan seudullisesti merkittävään jätevedenpuhdistamoon. Tähän ratkaisuun on tultu kokouksissa ja työpajoissa kaavaprosessin aikana. 9. Kristiinankentän urheilualue osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 virkistys-/matkailukohteena. 10. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 Kanuunalahden virkistysaluetta tarkistetaan kaupungin toivomusten mukaisesti. 11. Virkistysaluemerkintä (V) muutetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 kahdeksi erilliseksi virkistys-/matkailukohdemerkinnäksi (v) yhtenäisellä ulkoilureittiverkostolla, joka sitoo alueet toisiinsa ja maakunnalliseen ulkoilureittiverkostoon. 12. Maakuntakaavassa osoitetaan matkailun ja virkistyksen kehittämisen alueina ne alueet, jotka on nostettu esiin maakuntastrategiassa. Pyhävuori ei ole tässä mukana mutta kylläkin Kristiinankaupungin puutalokaupunki. 13. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 Kristiinankaupungin taajamatoimintojen aluetta laajennetaan etelään Skataan päin. 14. Kaavaselostuksen kolmannessa luvussa kuvataan Pohjanmaan maakuntaa lyhyesti ja annetaan yleiskuva sosiaali- ja terveydenhuollosta maakunnassa. Teksti on otettu Pohjanmaan maakuntaohjelmasta 2018 2021. 15. Kaavaselostusta täydennetään tekstillä matkailuelinkeinosta. 16. Kaavaselostusta täydennetään tekstillä yhteistyöstä Kristiinankaupungin ja Karijoen, Teuvan ja Kauhajoen välillä. 18 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

2.16 KAUHAVAN KAUPUNKI Ei huomautettavaa. 2.17 TEUVAN KUNTA Ei huomautettavaa. 2.18 UUMAJAN KUNTA Ei anna lausuntoa. 2.19 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 1. Maakuntakaavaluonnos on asiantuntevasti laadittu, ja kaava-aineistot ovat visuaaliselta ilmeeltään varsin onnistuneita. Kaavakartta ja teemakartat ovat karttateknisesti ja informaatiosisällöltään selkeitä ja digitaalinen karttatuote hieno palvelu kaavan käyttäjille. 2. Kaavaprosessin aikainen vuorovaikutus on ollut välitöntä ja toimivaa. Etelä-Pohjanmaan liitto toivoo vuorovaikutuksen säilyvän aktiivisena myös jatkossa. 3. Maakuntakaavan linjaukset koskien liikennettä ja logistiikkaa ovat onnistuneita (Vaasa-Seinäjoki kehittämisvyöhyke ja Suupohjan kehittämiskäytävä ja kt 67:n osoittaminen parannettavana tieyhteytenä). 4. Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa vt 19 on merkitty pääosin parannettavaksi kohteeksi. Olisi hyvä, jos vt:n 19 Pohjanmaan puolelle ulottuva osuus merkittäisiin niin ikään parannettavana tieyhteytenä, jotta koko yhteysvälin yhtenäinen kunto saadaan varmistettua. Merkintää puoltaa myös yhteysvälin osoittaminen raskaan liikenteen runkoväylänä Keskeisen päätieverkon toimintalinjat -selvityksessä. 5. Valtion runkoverkkopäätös tulee osaltaan ohjaamaan tie- ja raideverkon kehittämistä ja kunnossapitoa, ja valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee määrittämään valtakunnalliset kehityshankkeet. Näiden merkittävien linjausten vaikutukset olisi syytä tunnistaa ja käsitellä kaavaehdotuksessa. 6. Isonkyrön kunta siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2020 alussa. Tarvittaessa Isonkyrön kuntaan kohdistuvista merkinnöistä ja määräyksistä voitaneen pitää työkokous maakuntaliittojen ja Isonkyrön kunnan kesken. 2.20 SATAKUNTALIITTO 1. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet ovat hyvät. 2. Yhteistyö on sujuvaa ja osallistuminen ja vuorovaikutus Satakunnan eri tahojen kanssa on hyvin hoidettu. 3. Ei huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 3. Merkitään muistiin. 4. Lähtökohtana on ollut osoittaa maakuntakaavassa pelkästään sellaiset liikennehankkeet, joilla on seudullista merkitystä muuhun maankäyttöön. Valtatieltä 19 on osoitettu Ytterjepon risteysalueen rakentaminen eritasoliittymänä. 5. Merkitään muistiin. 6. Merkitään muistiin. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 3. Merkitään muistiin. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 19

2.21 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1. On oleellista, että tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja ja että yhdyskuntarakennetta eheytetään siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja liikenteen päästöt vähenevät. 2. Lentopaikkojen melualueisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota ja kaavoitusta asuinrakentamiselle pitää välttää alueilla, jotka rajaisivat lentopaikkojen kehittämistä. 3. On tärkeää, että lopullisen kaavan sisällytetyt liikenneratkaisut on sovittu yhteen liikenne- ja viestintähallinnon kantojen kanssa. Kaavapäätöksellä ei oteta kantaa yksittäisen hankkeen suunnitteluun, rahoitukseen ja ajoitukseen. 4. Tuulivoimarakentamisen osalta on kaavoituksessa tärkeä huomioida liikenne- ja viestintäministeriön ohjeistukset. 2.22 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS 1. Kaavaselostus on laadittu selkeästi, ja se sisältää perustelut kaavaratkaisulle. Esim. Pohjanmaan luonto- ja ympäristöolosuhteet on hyvin kuvattu. Kaavakartta on selkeä, mikä edistää kaavan toteutumista. 2. Siirtyminen rullaavaan maakuntakaavoitukseen on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Näin saadaan edistettyä maakuntakaavan ajanmukaisuutta eikä vaikeasti arvioitavia vaihekaavoja tarvita. 3. Viranomaisyhteistyö on ollut hyvin järjestettyä ja toimivaa, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen aikaisemmat näkökulmat on laajasti huomioitu. 4. Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat voimaan 1.4.2018 ja tulevat koskemaan nyt laadittavaa maakuntakaavaa. 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tulevat muutokset ja niiden vaikutukset alueja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluverkostoon ovat jääneet maakuntakaavaluonnoksessa käsittelemättä. 6. Lähipalveluista tehtyä selvitystä ei ole lausunnonantajien käytettävissä. 7. Perusteet ja lähtökohdat kaupallisten palveluiden verkoston huomioimisesta maakuntakaavassa on esitetty selkeästi. Lähipalveluiden säilyminen kuntien keskusta-alueilla käy jatkossa vaikeammaksi, kun vähittäiskaupan suurmyymälän koko on laissa nostettu 4 000 k-m2:iin. Voidaanko kehitykseen vaikuttaa esim. linjaamalla maakuntakaavan yleismääräyksissä periaatteita suuryksikköä pienempien kauppapalvelujen sijoittamisessa? 8. Vesien ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan kaikki pohjavesialueet on tarkasteltava ja luokiteltava uudelleen. Työ 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 3. Merkitään muistiin. 4. Merkitään muistiin. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 3. Merkitään muistiin. 4. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 huomioidaan uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 5. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 käsitellään maakuntakaavatasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tulevat muutokset ja niiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluverkostoon tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. 6. Lähipalvelut on selvitetty selvityksessä Centrumnätverket i Österbotten, joka on julkaistu sivulla https://www.obotnia.fi/omradesplanering/osterbottens-landskapsplan-2040/ utredningar/ ja joka on mainittu ja linkitetty kaavaselostuksen lähdeluettelossa. Linkki lisätään myös kaavaselostuksen tekstiin. 7. Kauppaa koskevasta mahdollisesta yleismääräyksestä keskustellaan kuntien kanssa. 8. Kaavaselostusta täydennetään maininnalla, että jo kaavoitustyön aikana joihinkin pohjavesialueiden rajoihin ja luokituksiin tulee muutoksia. 9. Suunnittelusuositukseen siirretään virke siitä, että maankäytön suunnittelu tulee tehdä kuntarajat ylittävänä yhteistyönä. 20 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

on vasta alkanut. Kaavaselostusta voi täydentää maininnalla, että jo kaavoitustyön aikana joihinkin pohjavesialueiden rajoihin ja luokituksiin tulee muutoksia. 9. Erilaisia vyöhykkeitä koskevissa suunnittelumääräyksissä määrätään, että maankäytön suunnittelu tulee tehdä kuntarajat ylittävänä yhteistyönä. Tällainen määräys on mahdollista antaa ainoastaan suunnittelusuosituksena. 10. Suunnittelumääräystä työvoiman liikkuvuuden edistämisestä ei voida antaa, koska tällainen määräys ei ole tarpeen maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa. 11. Taajamatoimintojen merkinnän kuvauksen osa, jonka mukaan nämä alueet tulee asemakaavoittaa, on epäselvänä jätettävä pois. 12. Natura 2000 -verkoston kohteet, jotka toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla, tulisi merkitä SL-merkinnällä ja muun lainsäädännön mukaisesti toteuttavat S-merkinnällä. Ängesholmenin alue tulisi osoittaa SL-merkinnällä. 13. Natura-alueiden merkintätavoista on syytä järjestää työneuvottelu, johon osallistuu Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohella myös Metsähallituksen luontopalvelujen edustaja. 14. Useiden Natura-alueiden läheisyyteen on osoitettu voimajohtojen yhteystarve. Natura-arvoja ei saa heikentää. 15. Virkistyskohteiden suunnittelumääräyksiin tulisi lisätä esim. seuraavan tapainen muotoilu: Natura 2000 -verkostoon sisältyvillä kohteilla virkistyskäyttöä voidaan harjoittaa alueiden suojeluarvojen mahdollistamalla tavalla. Luonnonsuojelulain perusteella suojeltujen luontotyyppien alueella virkistyskäyttöä tulee harjoittaa siten, että luontotyyppien ominaispiirteet eivät vaarannu. 16. Positiivista on, että maakuntakaavatyön yhteydessä on ollut mahdollista tarkistaa seutukaavan maakunnalliset suojelukohteet, tarkastella ekologisia yhteystarpeita ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita osana viheraluejärjestelmää. Informatiivista on, että soidensuojelutyöryhmän valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdottamat suot käyvät ilmi kaavaselostuksen kartoista. 17. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, mitä kohteita osoitetaan SL8-suojelumerkinnällä. 18. Osa suojelualueista (S) olisi syytä osoittaa SL8-merkinnällä eli luonnonsuojelulain nojalla toteutettavina. 19. Metsien vapaaehtoisen suojeluohjelman Metson ja SUOMI 100 -kampanjan tuloksena suojeltuja alueita olisi tarkoituksenmukaista osoittaa kaavatekniikan mahdollistamalla tavalla SL8-merkinnällä. 20. Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteet, kuten myös perusteet sille, minkä mukaan kohteet on arviointiin sisällytetty, ovat asian- LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 10. Suunnittelumääräyksen ymmärtämisen parantamiseksi ilmaisu työvoiman liikkuvuus vaihdetaan sanaan pendelöinti. Maankäytön suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa pendelöintiin. 11. Poistetaan taajamatoimintojen alueen merkinnän kuvauksesta virke Taajamatoimintojen alueet tulee asemakaavoittaa. 12. Natura 2000 -verkoston kohteet, jotka toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla, merkitään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 SL-merkinnällä ja muun lainsäädännön mukaisesti toteutettavat S-merkinnällä siltä osin kun ne on joko hankittu valtion omistukseen tai toteutettu luonnonsuojelulain tai muun lainsäädännön nojalla, esim. Ängesholmen. Tämä edellyttää, että Pohjanmaan liitto saa tarvittavat tiedot Shapefile-muodossa. 13. Työneuvottelu järjestetään lähiaikoina Pohjanmaan liiton, kaavan vaikutusselvityksen konsultin, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja Suomen metsäkeskuksen edustajien kanssa. 14. Merkitään muistiin. 15. Virkistys- ja matkailukohteiden kaavamerkinnän suunnittelumääräyksessä on sanottu, että suunnittelussa ja toimenpiteissä tulee erityisesti huomioida luontoarvot. 16. Merkitään muistiin. 17. SL8-alueet on lueteltu ruotsinkielisessä kaavaselostuksessa mutta ovat vahingossa jääneet pois suomenkielisestä. SL8-merkinnällä osoitetut alueet ovat Hälsingön Luodossa, Orismalan harju Isossakyrössä, Storträsket Kristiinankaupungissa ja Bredmossen Närpiössä. 18. Maakuntakaavassa ei ole pelkkää S-merkintää. On S1, joka on koskiensuojelulain perusteella uusilta voimalaitoksilta suojeltu vesistö, ja on S2, joka on maakunnallinen suojelualue. Jos kyseessä on S2-alueiden muuttaminen SL8-alueiksi, voidaan todeta, että Pohjanmaan liitto on pyytänyt useamman kerran kaavaprosessin aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta tietoja S2-alueiden mahdollisesta toteuttamisesta luonnonsuojelulain nojalla tai muun lain nojalla niin, että ne voisi merkitä SL8-merkinnällä. Mutta emme ole saaneet asiaan vastausta niin, että olisimme voineet käsitellä niitä kaavaluonnosta laadittaessa. 19. Pohjanmaan liitto on pyytänyt useamman kerran kaavaprosessin aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta tietoja metsien vapaaehtoisen suojeluohjelman Metson ja SUOMI 100 -kampanjan tuloksena suojelluista alueista, mutta emme ole saaneet asiaan vastausta niin, että olisimme voineet käsitellä niitä kaavaluonnosta laadittaessa. 20. Natura-tarveharkinnasta on syytä järjestää työneuvottelu, johon osallistuu Pohjanmaan 21

mukaiset. Analyysin tulos on oikea sen osalta, mille 11 alueelle arvioidaan tarvittavan yksityiskohtaisempi Natura-arvioinnin tarveharkinta. Tarkempi tarveharkinta tarvitaan myös Merenkurkun saariston, Pyhävuoren, Tiilitehtaanmäen ja Pohjoislahden metsän osalta. 21. Kaavassa tulee osoittaa kohdemerkinnöin luonnonsuojelulain perusteella suojellut luontotyypit. Kohteet sijaitsevat ainakin osittain samoilla alueilla kuin tietyt ge-merkinnällä osoitetut kohteet. Kaavamääräyksistä tulisi käydä ilmi, että luontotyyppien ominaispiirteitä ei saa muuttaa. 22. Maakuntakaavassa on merkitty useita virkistyskohteita Natura 2000 -alueille. Alueiden pääkäyttömuoto on luonnonsuojelu, ja virkistyskäyttö ja sitä palvelevat rakenteet tulee toteuttaa siten, että alueiden luontoarvot eivät vaarannu. Virkistyskohteita voi merkitä Natura- ja luonnonsuojeluohjelmien kohteille, mikäli se ei ole ristiriidassa alueen suojeluarvon kanssa. Virkistyskäytön vaikutukset alueiden luontoarvoihin tulee arvioida. 23. Kaavaluonnoksessa on osoitettu virkistyksen aluevarausmerkintöjä luonnonsuojeluun varatuille Natura 2000 -alueille. Nämä olisi hyvä muuttaa virkistyskohdemerkinnäksi. 24. On tärkeää, että kaikki tiedossa olevat tieverkon parantamissuunnitelmat sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet löytyvät maakuntakaavakartalta. Merkinnällä Uusi tai parannettava tielinjaus liittymäjärjestelyineen pitäisi merkitä seuraavat tieosuudet: valtatie 8:n Vaasa Oulu-yhteysvälin hankekortissa osoitetut ohituskaistojen kohdat Ytterjepon, Kovjoen ja Edsevön kohdalla valtatie 8:n väli Stormossen Koivulahti Vaasan eteläpuolelle esitetty satamatie valtatien 3 ja seututien 717 välille, koska tieyhteys on jo esitetty alueen yleiskaavaluonnoksissa 25. Koivulahden uuden eritasoliittymän kohta tulisi siirtää Vaasaan päin uuden tieverkkosuunnitelman mukaisesti. 26. Merkinnän Uusi tai parannettava tielinjaus liittymäjärjestelyineen voisi poistaa seuraavilta tieosuuksilta: yhdystie 17663 väli Sundom Maalahti seututie 673 väli valtatie 8 seututie 687 27. Parannettavat ja uudet eritasoliittymät olisi hyvä erotella eri merkinnöillä, koska niiden rahoitus on eri luokkaa, rakennetaanko täysin uusi eritasoliittymä vai tehdäänkö parannuksia. 28. Taajamatoimintojen, työpaikkojen, palveluiden ja kaupan alueiden kaavamerkintöihin olisi hyvä lisätä suunnittelumääräys saavutettavuuden turvaamisesta joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. liiton ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi myös Natura-tarveharkinnan tekijä. 21. Arvokkaiden geologisten muodostumien suunnittelumääräyksessä sanotaan, että maankäyttö ja toimenpiteet tulee alueella suunnitella niin, että turvataan geologiset ja biologiset erityispiirteet. 22. Merkitään muistiin. 23. Virkistysaluemerkinnällä osoitetut alueet muutetaan virkistys- ja matkailukohdemerkinnäksi. 24. Ytterjepon, Kovjoen ja Edsevön ohituskaistoja sisältävät tieosuudet sekä Stormossen Koivulahti-väli osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen. Valtatie 3 mt 717 (Vähänkyröntie) väli on merkitty ohjeellisena tielinjauksena, sillä se antaa enemmän liikkumavaraa tien sijainnin suhteen. 25. Tarkistetaan suunnitelmista, onko eritasoliittymän siirrolle olemassa riittävät edellytykset. 26. Maakuntakaavassa osoitetaan tie 17663 Sundom Maalahti yhdystienä eikä uutena tai parannettavana tielinjauksena. Maantie 673 Närpiöstä Teuvan suuntaan välillä valtatie 8 kantatie 67 on tullut esiin liikennejärjestelmätyössä seudun pendelöintiliikenteen ja erikoiskuljetusten tarpeista tien pienipiirteisyyden (kapeahko poikkileikkaus) ja huonon kunnon takia. 27. Maakuntakaava huomioi maankäytölliset kysymykset, joilla on vähintään seudullista merkitystä ottamatta kantaa toimenpiteiden hintaan. Kustannukset voidaan parhaiten huomioida liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Uusi ja parannettava eritasoliittymä eivät eroa toisistaan maankäytöllisesti katsottuna. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 muutetaan olemassa olevat ja parannettavat eritasoliittymät merkittäviksi yhdellä kaavamerkinnällä sekä uudet eritasoliittymät toisella. 28. Taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräyksessä sanotaan, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen verkostoa tulee kehittää, jotta julkisten ja kaupallisten palvelujen sekä virkistysalueiden saavutettavuutta voidaan parantaa. Palvelujen alueen ja työpaikka-alueen suunnittelumääräyksissä sanotaan, että saavutettavuuteen ja liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää huomiota. Suunnittelumääräystä voidaan muuttaa niin, että huomiota tulee kiinnittää saavutettavuuteen erityisesti joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Kauppaa ei käsitellä tässä kaavassa, joten kaupan aleen suunnittelumääräystä ei tässä yhteydessä muuteta. 22 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

2.23 LÄNSSTYRELSEN I VÄSTERNORRLAND Ei huomautettavaa. 2.24 LÄNSSTYRELSEN I VÄSTERBOTTEN 1. On myönteistä, että Pohjanmaan liitto korostaa yhteistyön merkitystä yli Merenkurkun. 2. Pohjanmaan maakuntakaavaluonnos 2040 on hyvin linjassa ruotsalaisen merialuesuunnitelman kuulemisversion kanssa. 2.25 REGION VÄSTERBOTTEN 1. Pohjanmaalle tärkein teema kansainvälisten verkostojen osalta on TEN-T-ydinkäytävän mahdollinen jatkaminen Perämerenkaaren ympäri, millä olisi merkittävä vaikutus Pohjanmaan, naapurimaakuntien ja koko Suomen asemaan Euroopan alueiden verkostossa. Maakuntakaavan liikennemerkinnät ja tavoite laiva- ja lentoliikenteen jatkuvuudesta kytkeytyvät myös kansainväliseen saavutettavuuteen. 2. Region Västerbotten toivoo, että hedelmällinen yhteistyö Pohjanmaan kanssa yhteisten etujen ajamisessa, kuten TEN-T-työssä ja merialuesuunnittelussa Itämeren alueella, jatkuu. 2.26 MUSEOVIRASTO 1. Maakuntakaavassa tuodaan esille monipuolinen ja -muotoinen kulttuuriympäristö ja -perintö ja ne nähdään hyvän elämän ja elinympäristön vahvuuksina. 2. Digitaalinen esitystapa on informatiivinen ja mahdollistaa ajantasaisen ja päivittyvän tiedon saatavuuden. Kaavan esittämistapa mahdollistaa myös ns. rullaavan kaavoituksen. 3. Kulttuuriympäristön arvot on huomioitu kaavaluonnoksessa ja esitelty selkeästi kaavaselostuksessa. 4. Uudemman rakennuskannan ja teollisuusympäristön selvitysten tekeminen olisi tarpeen. 5. Perinnebiotooppien inventointi on tehty 1990-luvulla, ja näin ollen sillä on päivittämistarvetta. 6. Muinaisjäännösten kannalta on erityisen hyvä, että digitaalisen kaavakartan kohdemerkinnästä on yhteys Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunaan/muinaisjäännösrekisteriin, jolloin on mahdollista tarkastaa ajantasainen ja päivittyvä tieto. 7. Vedenalaisten muinaisjäännösten tiedot ovat puutteelliset vedenalaisinventointien lähes kokonaan puuttuessa. Myös maassa olevien muinaisjäännösten inventoinneissa on epätasaisuutta ja päivittämistarvetta. OAS:n vastineessa Pohjanmaan liitto toteaa, että muinaisjäännösinventointien tekeminen kuu- LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 3. Merkitään muistiin. 4. Tavoitteena on tehdä yhteinen maakunnallisesti arvokkaan modernin kulttuuriympäristön inventointi yhdessä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien kanssa, niin että mahdolliset maakunnallisesti arvokkaat kohteet voidaan osoittaa maakuntakaavaehdotuksessa. Teollisuusympäristö voidaan käsitellä seuraavassa maakuntakaavassa riippuen käytössä olevista resursseista. 5. Perinnebiotooppien päivitysinventointi on ELY-keskusten vastuulla. 6. Merkitään muistiin. 7. Selvitykset ovat maakuntakaavatasolle riittävät ja päivittyvät sitä mukaa kuin Museoviraston rekisterit päivittyvät. 23

luu Museovirastolle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan maankäytön suunnittelijan vastuulla on huolehtia kullekin kaavatasolle riittävän ja ajantasaisen tiedon hankkimisesta kaavaratkaisujen ja niiden vaikutusten arvioinnin tarpeisiin. 8. Suoalueiden kulttuuriperinnön huomioiminen on tärkeää. Liiton OAS:n vastineen mukaan siirryttäessä rullaavaan maakuntakaavoitukseen kiinnitetään huomiota myös soiden kulttuuriperintöön. 9. Tieverkon parannettavat ja uudet linjaukset liittymäjärjestelyineen vaikuttavat merkittävästi kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Tämä koskee mm. seuraavia tiesuunnitelmia: tieliikenteen yhteystarve Sundom Sulva, tieliikenteen yhteystarve Öjen Maalahti, ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tielinjaus Vikby Martoinen Kuni, valtatie18 ohituskaista Orismala Leväluhdantie, valtatie 8 ohituskaistan uusi tai parannettava tielinjaus liittymäjärjestelyineen Oravaisissa, valtatie 8 ohituskaista Pirttikylässä. Tielinjausten sovittaminen kulttuuriarvoihin ja -maisemaan vaatii huolellista suunnittelua kaikilla kaavatasolla. 10. Tiestöön liittyvään kulttuuriperinnön selvityksissä on päivittämistarvetta. 11. Merenkurkun maailmanperintökohteen suunnittelumääräystä voisi täydentää niin, että myös kulttuurihistorialliset arvot on säilytettävä. On tärkeää, että Merenkurkun arkeologinen ja rakennettu kulttuuriperintö säilyy osana maailmanperintökohteen monimuotoista maisemaa. 12. Tuulivoimapuistojen suunnittelutyön yhteydessä tulee huolehtia arkeologisen kulttuuriperinnön inventointien päivittämisestä. 13. Merituulivoimaloiden suunnittelumääräykseen pitäisi lisätä, että on varauduttava vedenalaisen kulttuuriperinnön selvityksiin hankkeiden valmistelun yhteydessä. Nykyinen määräys ei ole riittävän selkeä eikä huomioi sitä, ettei muinaisjäännösrekisterissä ole kattavaa tietoa vedenalaisista muinaisjäännöksistä vaan niihin liittyy selvitystarpeita. 14. Osia maailmanperintöalueesta on teemakartalla merkitty ns. hiljaisen alueen merkinnällä, mutta kaavaluonnoksessa maailmanperintöalueelle on myös esitetty uuden tieyhteyden tarvetta. 15. Kaavakarttoihin sisällytetty ja tiivistetty tietomäärä vaikeuttaa paikoitellen graafista esittämistä ja sen tulkintaa. Kulttuuriympäristöt ovat muodoltaan ja väriltään lähellä toisiaan. Niiden erottaminen pelkästään karttaa tarkasteltaessa on paikoitellen vaikeaa. Erityisesti päällekkäiset merkinnät maakunnallisten pienten alueiden kohdalla ja rajaviivan puuttuminen merkinnöistä vaikeuttavat kohteiden hahmottamista. Valtakunnallisesti 8. Merkitään muistiin. 9. Tieliikenteen yhteystarpeen suunnittelumääräyksessä sanotaan, että tieyhteyttä suunniteltaessa tulee selvittää, onko sille tarvetta sekä alustavasti tunnistaa sen vaikutukset ja merkitys seudulle. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvot. Ohjeellisen tai vaihtoehtoisen tielinjauksen suunnittelumääräyksessä sanotaan, että jatkosuunnittelussa tulee huomioida kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvot. Uusien tielinjausten vaikutukset kulttuuriympäristöön arvioidaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040. 10. Selvitykset ovat riittävät maakuntakaavatasolle ja päivittyvät sitä mukaa kuin Museoviraston ja Liikenneviraston rekisterit päivittyvät. 11. Merenkurkun saaristo on julistettu maailmanperinnöksi geologisin perustein. 12. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä tuulivoimaa, vaan kaikki tuulivoimala-alueet on suoraan siirretty siihen Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 2. Tuulivoimaloiden alueen suunnittelumääräyksessä sanotaan, että alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset kulttuuriympäristöön ja että tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita siihen, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. 13. Pohjanmaan liiton mielestä nykyinen suunnittelumääräys, jonka mukaan merituulivoimaloiden alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset muinaisjäännöksiin, on riittävä. 14. Hiljaiset alueet -teemakarttaan on potentiaalisina melulähteinä merkitty kaikki tieliikenteen yhteystarpeet. Itse analyysissä ei ole voitu ottaa huomioon tieliikenteen yhteystarpeita, koska mahdollisten tulevien teiden nopeusrajoituksista eikä vuorokausiliikennemääristä ei ole tietoa. 15. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt menevät joskus päällekkäin. Siksi maisema-alueet osoitetaan vaakasuoralla viivoituksella ja rakennetut kulttuuriympäristöt pystysuoralla viivoituksella. Jos molemmat esiintyvät samalla alueella, kartalle muodostuu ruudutus. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt erottuvat näistä 24 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohdalla on käytetty kahta merkitsemistapaa. 16. Digitaalisessa kaavaluonnoksessa kohteita ja alueita merkintöineen on helppo tarkastella monella eri tasolla. 17. Muinaisjäännösten suojelumääräystä voisi muuttaa: Muinaismuistoja ja niiden rauhoitusaluetta koskevissa toimenpiteissä tai suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Rauhoitusaluetta ja sen rajaamia muinaisjäännöksiä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista kuin myös lähiympäristön maankäyttötavan muutosaikeista on kuultava hyvissä ajoin etukäteen museoviranomaista (Museovirasto tai maakuntamuseo). Määräys koskee kaikkia kiinteitä muinaisjäännöksiä, myös niitä, joita ei ole viety Museoviraston rekisteriin. 2.27 LIIKENNEVIRASTO 1. Liikennevirasto viittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon maanteiden osalta. 2. Kaavaluonnoksessa on paljon uusia eritasoliittymiä, joista merkittävää osaa koskee lähinnä olemassa olevan eritasoliittymän parantamistarve. Uuden tai parannettavan eritasoliittymän kaavamerkinnän voisi jakaa uuden eritasoliittymän merkinnäksi ja parannettavan eritasoliittymän merkinnäksi. 3. Maanteiden kaavamerkinnät voisi ryhmitellä uudelleen siten, että osoitetaan valtatiet ja kantatiet samalla merkinnällä sekä seututiet ja yhdystiet samalla merkinnällä. Merkittävästi parannettavat kohteet ja moottoritiet ja useampikaistaiset osuudet voisi erotella muista omilla merkinnöillään. 4. Valtatiellä 8 ohituskaistat pitäisi osoittaa uusimpien selvitysten mukaisiin paikkoihin. Koivulahden uuden eritasoliittymän paikkaa tulisi siirtää uusimpien selvitysten mukaisesti ja valtatien 3 ja kantatien 717 välisen uuden yhteyden merkinnän ohjeellisuus poistaa. 5. Vaasan kohdalla valtatien 8 ja Vaasan yhdystien kehittämisessä tulee ottaa huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen tavoite valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisestä ja kuljetusketjujen turvaamisesta. 6. Seinäjoen ja Kaskisten väliseltä Suupohjan radalla tulisi poistaa merkittävästi parannettavan radan kaavamerkintä. Rata voidaan esittää ainoastaan yhdysratana. Merkintään mahdollisesti liitettävässä suunnittelumääräyksessä voi todeta: Rataosuudella varaudutaan liikenteellisiin selvityksiin perustuviin, tarpeen mukaisiin perusparantamistoimenpiteisiin. Suupohjan kehityskäytävästä tulee poistaa radan kehittämisen linjaus, koska kehittäminen tapahtuu maantien 67 kautta. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS siten, että niillä ei ole rajaviivaa. Tarkistetaan, miten nämä alueet näkyisivät ja erottuisivat paremmin myös silloin kun kyseessä ovat pienet alueet. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on osoitettu alue-, viiva- ja kohdemerkinnöillä. Pienet alueet on osoitettu kohteina johtuen maakuntakaavan mittakaavasta. Vanhan Vaasan kanaali on osoitettu viivamerkinnällä. 16. Merkitään muistiin. 17. Muinaisjäännösten suojelumääräys muutetaan seuraavasti: Rauhoitusaluetta ja sen rajaamia muinaisjäännöksiä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista kuin myös lähiympäristön maankäyttötavan muutosaikeista on kuultava museoviranomaista. Määräys koskee kaikkia kiinteitä muinaisjäännöksiä, myös niitä, joita ei ole viety Museoviraston rekisteriin. 1. Merkitään muistiin. 2. Maakuntakaava huomioi maankäytölliset kysymykset, joilla on vähintään seudullista merkitystä, ottamatta kantaa toimenpiteiden hintaan. Kustannukset voidaan parhaiten huomioida liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Uusi ja parannettava eritasoliittymä eivät eroa toisistaan maankäytöllisesti katsottuna. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 osoitetaan olemassa olevat ja parannettavat eritasoliittymät yhdellä kaavamerkinnällä sekä uudet eritasoliittymät toisella. 3. Pyrkimyksenä on ollut erotella valta- ja kantatiet mm. viivapaksuuden perusteella. Lisäksi maanteille on merkitty kirjainlyhenteet vt/ kt/st/yt niiden erottamiseksi toisistaan. Tämä ei kuitenkaan ehkä tule riittävän hyvin esiin digitaalisessa kaavaluonnoksessa, ja asia selvitetään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040. 4. Ohituskaistojen paikat tarkistetaan. Suunnitelmista tarkistetaan, onko Koivulahden eritasoliittymän siirrolle olemassa riittävät edellytykset. Valtatie 3 mt 717 (Vähänkyröntie) väli on merkitty ohjeellisena tielinjauksena, sillä se antaa enemmän liikkumavaraa tien sijainnin suhteen. 5. Merkitään muistiin. 6. Yksi maakunnan kärkihankkeista on Suupohjan kehityskäytävä. Suunnittelumääräyksen mukaan Suupohjan radalla tavarajunaliikenne tulee turvata. Kehityskäytävällä pyritään Suupohjassa huomioimaan sekä kt 67, raideliikenne että niitä tukeva maankäyttö symbioosissa toisiaan tukien. Puolustusvoimat näkevät radalle tarvetta myös varautumista ajatellen. Suupohjan rata on merkitty kaavaluonnoksessa yhdysradaksi. Merkittävällä parantamisella viitataan lähinnä radan toiminnallisuuden parantamiseen (mm. 25

7. Vesiväylien ylläpito- ja kehittämistoimenpiteiden kuten ruoppauksen ja turvalaitteiden asentamisen ja huollon ei tule vaarantua tai hankaloitua siitä, että kaavassa on osoitettu suojelua koskevia kaavamerkintöjä. 8. Tuulivoimaloiden alueen suunnittelumääräykseen pitäisi lisätä maininta vesiväylien, vesiliikenteen ja tutkajärjestelmien huomioon ottamisesta. 9. Merialueille esitettyjen yhteystarpeiden toteutuksessa tulee turvata vesiliikenteen toimintaedellytykset sekä olemassa oleva vesiväylästö niin väylästön ylittävien kuin alittavienkin hankkeiden osalta. 10. Lentoliikenteen osalta Liikennevirasto viittaa liikenne- ja viestintäministeriön, Finavian ja Trafin lausuntoihin. 11. Taajamatoimintojen, työpaikkojen, palvelujen ja kaupan alueiden kaavamerkintöihin olisi hyvä lisätä suunnittelumääräys saavutettavuuden turvaamisesta joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. 12. Julkisen liikenteen liityntäasemien ja matkakeskusten suunnittelumääräyksiin tulisi lisätä maininta siitä, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet. 13. Pyöräilyreitit on maakuntakaavaluonnoksessa esitetty oikeusvaikutteiseksi. Usein maakuntakaavoituksessa tavoitteelliset pyöräreitit esitetään selostuksen liitekartoilla. Ensiarvoisen tärkeätä on sitoa kaupunkien ja kuntakeskusten taajaan asutut alueet, kauppa, palvelut ja työpaikka-alueet sekä virkistysalueet toisiinsa taajamien sisäisellä jalankulkuja pyörätieverkostolla. 14. Palvelujen alueet (p) on kaavamerkintöinä esitetty selostuksessa epäselvästi kaupan merkintöjen yhteydessä. Mistään ei kunnolla selviä, mitä toimintoja palvelujen alueille on tulossa ja mitkä ovat niiden liikenteelliset vaikutukset. Liikenteellisesti ongelmallisia kaupan ja palvelujen alueita ovat kmt-merkintä Kruunupyyssä (etäällä Kruunupyyn keskustatoimintojen alueesta), P Pietarsaaressa (sijoittuu maantien 68 kummankin puolen), p Närpiössä (etäällä taajama-alueesta) ja p Kristiinankaupungista (etäällä taajama-alueesta). 15. Valtatie 3, Vaasan lentoaseman ja Seinäjoki Vaasa-radan väliin osoitettu laaja teollisuus- ja varastoalue, T/kem, on riittävästi perusteltu. 16. Ekologisten yhteyksien huomioon ottamistapa ja ajankohta ratkaistaan yksityistapauksittain, ja niiden toteutus tapahtuu usein muiden parantamistoimenpiteiden yhteydessä. 17. Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole tarkemmin kuvattu, miten maakuntakaavan laatiminen tapahtuu suhteessa merialuesuunnitteluun. 18. Ehdotusvaiheeseen mennessä Pohjanliikenneturvallisuus, kohtuullinen liikennöintinopeus (nopeusrajoitus 30 km/h ei ole kohtuullinen) tarvetta vastaavaksi. Tarkoituksena eivät ole ylimitoitetut investoinnit vaan tukea aluekehitystä ja luoda sille edellytyksiä tarpeiden mukaan. 7. Merkitään muistiin. 8. Merituulivoimapuistojen suunnittelumääräys muutetaan saman sisältöiseksi muiden tuulivoimaloiden alueiden suunnittelumääräysten kanssa ja siihen lisätään merenkulku. 9. Merkitään muistiin. 10. Merkitään muistiin. 11. Taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräyksessä sanotaan, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen verkostoa tulee kehittää, jotta julkisten ja kaupallisten palvelujen sekä virkistysalueiden saavutettavuutta voidaan parantaa. Palvelujen alueen ja työpaikka-alueen suunnittelumääräyksissä sanotaan, että saavutettavuuteen ja liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää huomiota. Suunnittelumääräystä voidaan muuttaa niin, että huomioita tulee kiinnittää saavutettavuuteen erityisesti joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen tulee kiinnittää huomioita. Kauppaa ei käsitellä tässä kaavassa, joten kaupan alueen suunnittelumääräystä ei tässä yhteydessä muuteta. 12. Julkisen liikenteen liityntäasemien ja matkakeskusten suunnittelumääräyksiin lisätään maininta siitä, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet. 13. Ohjeellinen ulkoilureitti, ohjeellinen pyöräilyreitti ja melontareitti muutetaan kehittämisperiaatemerkinnöiksi. 14. Palvelujen alueet esitetään selkeämmin Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen 2040 selostuksessa. Kaikki mainitut alueet ovat olemassa olevia seudullisesti merkittäviä kaupan tai palvelujen alueita. 15. Merkitään muistiin. 16. Merkitään muistiin. 17. Maakuntakaavan ja merialuesuunnittelun suhde ei ole vielä selvä. Suhdetta kuvataan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040. 18. Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit- 26 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

maan maakuntakaava 2040 tulisi arvioida 1.4.2018 voimaan tulevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. 19. Kaavaselostus tulee maakuntakaavaehdotuksessa selkeästi erottaa merkinnöistä ja määräyksistä, koska kaavamerkinnät ja -määräykset yhdessä kaavakartan kanssa tulevat oikeusvaikutteiseksi kaavaksi. Selostus ei tule oikeusvaikutteiseksi. 2.28 LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO, TRAFI 1. On hyvä, että selvityksissä on nostettu esille liikenteen päästövähennystavoitteet, hajarakentamisen hallinta ja liikkumisvyöhykkeiden toteuttaminen. 2. Vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen joukko- ja henkilöautoliikenteessä on tärkeää. 3. Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole osoitettu liikenteen kaavamerkintöjen perusteella lainkaan alueita lentoliikenteelle. 4. Lentomelualueelle ja sen välittömään läheisyyteen on viisasta kaavoittaa vähemmän meluherkkiä toimintoja. 55 db:n käyrä kuvaa lentomelun vuorokausikeskiarvoa ja melutapahtumien eli liikenteen mahdollinen lisääntyminen kasvattaa melualuetta. Tähän mahdollisuuteen on hyvä varautua kaavoituksessa. 5. Kaavahankkeissa olisi hyvä tehdä tieturvallisuusarviointi, jossa tarkasteltaisiin liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. 6. Kaavoituksessa tulisi huolehtia VAK-väylien, erityisesti pääkuljetusreittien, kunnossapidosta ja kehittämisestä. 7. Kaavoituksessa tulisi huomioida ja mahdollistaa älyliikenteen käyttö. 2.29 FINAVIA LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 1. Finavia on varautunut jatkamaan Vaasan lentoaseman kiitotietä pohjoiseen. Jatkeen toteuttaminen ei ole toistaiseksi ajankohtaista, mutta se on säilytettävä varauksena ja huomioitava suunniteltaessa alueen maankäyttöä. 2. Vaasan ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien LL-alueita on kaavaluonnoksessa pienennetty voimassa olevasta maakuntakaavasta. Finavia laatii tarkastelun LL-alueiden rajauksesta. Vaasan lentoaseman sivukiitotie on poistettu käytöstä, ja sen osalta LL-alueen rajausta voidaan pienentää. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman sivukiitotie on toistaiseksi käytössä, joten sen tilavaraus tulee LL-alueen rajauksessa säilyttää. 3. Lentokonemelualueiden merkintätapa tulisi muuttaa aaltoviivamuotoon. 4. Maakuntakaavaluonnokseen on sijoitettu uusi taajamatoimintojen alue Vaasan lenteet huomioidaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040. 19. Jo kaavaluonnosvaiheessa oli nähtävillä asiakirja nimeltään Planbeteckningar och planeringsbestämmelser Kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset. 1. Merkitään muistiin. 2. Asiaa ei voida ratkaista maakuntakaavatasolla. 3. Maakuntakaavaluonnoksessa on aluevarausmerkinnällä osoitettu kaksi lentoliikenteen aluetta; valtakunnallisesti merkittävät Vaasan ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemat sekä ominaisuusmerkinnällä näiden 55 db:n lentomelualueet. Tämä ei ehkä tule riittävän selvästi esille karttapalvelussa. 4. Lentomelualueille ja niiden läheisyyteen ei ole maakuntakaavassa osoitettu uutta meluherkkää toimintaa. Runsorin taajamatoimintojen alueen rajaus tarkistetaan. 5. Turvallisuusarviointi on tarkoituksenmukaista tehdä vasta laadittaessa yleissuunnitelmaa ja tiesuunnitelmaa, kun tiehankkeesta on riittävästi tietoa sen tekemiseen. 6. Vaarallisten aineiden kuljetuksen väylät on huomioitu maakuntakaavassa. 7. Älyliikenteestä ja digitalisaatiosta on keskusteltu kaavaprosessin aikana, mutta siihen, miten tämän pitäisi näkyä maakuntakaavassa, ei ole löytynyt vastausta. Maakuntakaavassa on osoitettu erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko. 1. Vaasan lentoaseman kiitotien mahdollinen jatkaminen pohjoiseen on huomioitu maakuntakaavassa. 2. Pohjanmaan liitto jää odottamaan Finavian tekemää Vaasan ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien aluerajausten tarkastelua. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman LL-alueen rajaus palautetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa vastaamaan nykyistä rajausta, ellei Finavian selvitys osoita, että sivukiitotien poistaminen on mahdollista. Ehdotus Kokkola-Pietarsaaren kentän LL-alueen rajauksesta on tullut Kruunupyyn kunnalta. 3. Melualueiden merkintätapa on maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön yhteisen maakuntakaavamerkintöjen päivitystyöryhmän ehdotuksen mukainen. 4. Alue on Vaasan yleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, AP. Alue on jo pitkälti toteutunut. 27

toaseman koillispuolelle kiitotien jatkeen läheisyyteen. Uusia asuinalueita ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa lentoaseman läheisyyteen. 5. Lentoasemien saavutettavuutta tulisi kehittää. Vaasassa etelästä ja läntiseltä kaupungin ohitustieltä tulisi lentoasemalle olla sujuvammat tieyhteydet. Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle tulisi parantaa tieyhteyttä valtatieltä 8. 2.30 PUOLUSTUSVOIMAT 1. Kaavakarttaan tulee muuttaa Puolustusvoimien aluetta osoittava ep-merkintä kiinteistön 475-401-3-254 rajojen mukaiseksi. 2. Tuulivoimaa koskevaan kaavamääräykseen tulee lisätä seuraava lause: Aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet. 3. Koska kuntakaavoilla sekä rakennus- ja toimenpideluvilla voidaan ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, pitäisi alueelle laadittaviin kunnallisiin rakennusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin myös muihin kuntakaavoihin lisätä seuraava yleismääräys: Yli 50 metriä korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto puolustusvoimien Pääesikunnalta. Myös alle 50 metriä korkeista pientuulivoimaloista tulee pyytää Pääesikunnan lausunto, jos kiinteistö jolle voimala rakennetaan, rajoittuu Puolustusvoimien käytössä olevaan alueeseen. 4. Kaavoitus- ja rakennustöitä tehdessä tulee huomioida alueella ja sen läheisyydessä mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat. Linjojen sijainti tulee selvittää vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. 5. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät lausunnot on pyydettävä puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE Oy). 2.31 METSÄHALLITUS 1. Suojeluohjelmien ja Naturan osalta luonnonsuojelulailla toteuttavat kohteet tulee merkitä SL-merkinnällä, muun lainsäädännön mukaisesti toteuttavat kohteet S-merkinnällä. Merkintä myös suojeluohjelmiin kuulumattomien alueiden osalta. 5. Olemme samaa mieltä. Asiaa olisi hyvä pohtia samalla kun suurteollisuusalueen yhteyksiä mietitään. Tähän liittyen pidetään kokous seudun kuntien ja viranomaisten kesken. 1. Maalahdessa sijaitseva puolustusvoimien alue osoitetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 aluevarausmerkinnällä (EP) mainitun kiinteistön rajojen mukaisesti. 2. Tuulivoimaloiden alueiden nykyisissä suunnittelumääräyksissä, paitsi koskien Siipyyn ja Korsnäsin merituulivoimapuistoja sekä Bergön maatuulivoimapuistoa, sanotaan, että alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Siipyyn ja Korsnäsin merituulivoimapuistojen sekä Bergön maatuulivoimapuiston suunnittelumääräys muutetaan saman sisältöiseksi muiden tuulivoimaloiden alueiden suunnittelumääräysten kanssa. 3. Ei kuulu maakuntakaavoitukseen. 4. Ei kuulu maakuntakaavoitukseen. 5. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksesta 2040 pyydetään lausunto Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE Oy). 1. Asianomaisten viranomaisten on ensin syytä käsitellä ne Natura 2000 -alueet, joiden merkintä on esitetty muutettavaksi maakuntakaavan ehdotusvaiheessa suojelualuemerkinnäksi. Lähtökohtana on, että vain valtion omistamat tai jo suojellut alueet osoitetaan maakuntakaavassa suojelualuemerkinnöillä. Silloin kun Natura-alue on tarkoitettu toteutettavaksi muodostamalla luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, käytetään aluevarausmerkintänä luonnonsuojelualueen merkintää SL. Jos Natura-alue on tarkoitettu toteutettavaksi muun lainsäädännön kuin 28 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

2. Kaavaan tulisi ottaa mukaan myös valtion suojelualueet, jotka eivät ole Natura-alueita eivätkä välttämättä kuulu suojeluohjelmiin (tai kuuluvat harjujensuojeluohjelmaan, jota kaavassa ei ole huomioitu) mutta ovat kuitenkin luonnonsuojeluun varattuja valtion suojelualueita. Tällaisia kohteita ovat esim. METSO-kohteet tai maanhankinnan yhteydessä hankitut suojeluohjelmia ja Naturaa laajemmat kohteet. Niistä isoimmat tulisi olla S-aluevarausmerkinnällä ja pienimmät S-kohdemerkinnällä. 3. Virkistyksen aluevarausmerkinnät tulee poistaa luonnonsuojeluun varatuilta valtion Natura 2000 -alueilta, koska näiden alueiden päämaankäyttö on luonnonsuojelu. Virkistyskäyttö voidaan sallia luonnonsuojelun mahdollistamissa rajoissa. 4. Risön kohdalle on osittain Natura-alueen sisälle osoitettu voimansiirtojohdon yhteystarve. Tämän merkinnän kohdalla sijaitsee arkeologisesti inventoimattomia jäänteitä kalastajatorpparien asumuksista, joiden luonne ja laajuus tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä. 5. Maailmanperintötien yhteystarvemerkinnän viereen on osoitettu pyöräilyreitin ohjeellinen reitti, joka kulkisi Metsähallituksen suojeluun varatun kiinteistön läpi. Uusi pyöräilyreitti suojeluun varatulla valtion kiinteistöllä ei lähtökohtaisesti ole mahdollista. Lisäksi pyöräreitti Uddströmmenin yli edellyttäisi penkereen tai sillan rakentamista, jonka vaikutukset Natura-alueeseen tulisi selvittää. 6. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen kohdistuvassa Natura-tarveharkinnassa tulee huomioida uuden laivaväylän (Kristiinankaupunki Kaskinen) merkinnän mahdolliset vaikutukset. 2.32 SUOMEN METSÄKESKUS 1. Pohjanmaan maakuntakaava on kattava ja siinä on laaja-alaisesti onnistuttu kuvaamaan Pohjanmaalle ominaisia vahvuuksia ja haasteita. 2. Kaavaluonnoksessa ei oteta kantaa metsään luonnonvarana. Bioenergia mainitaan, mutta metsä antaa niin paljon enemmän. Metsästä saatavat tuotteet voivat tulevaisuudessa muodostaa yhä suuremman osan raaka-aineiden kulutuksesta ja korvata tuotteita, jotka nyt valmistetaan uusiutumattomista raaka-aineista. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 3. Vaikutusten arvioinnissa sanotaan, että kaavalla ei ole suoria maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä vaikutuksia, vaan vaikutus syntyy alemman tason kaavoituksen kautta. Vaikutukset tulee selvittää myös maakuntakaavan seurausten osalta, eli mitä tapahtuu alemman tason kaavoituksen yhteydessä. Metsätalouteen vaikuttavia merkinluonnonsuojelulain nojalla, käytetään kaavassa suunnitellun käyttötarkoituksen mukaista aluevarausmerkintää. 2. Pohjanmaan liitto on kaavaprosessin aikana pyytänyt useamman kerran Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta tietoja metsien vapaaehtoisen suojeluohjelman Metson ja SUOMI 100 -kampanjan tuloksena suojelluista alueista sekä S2-alueiden mahdollisesta toteuttamisesta luonnonsuojelulain nojalla tai muun lain nojalla niin että ne voitaisiin merkitä SL8-merkinnällä, mutta emme ole saaneet asiaan vastausta niin, että olisimme voineet käsitellä niitä kaavaluonnosta laadittaessa. 3. Virkistysaluemerkinnällä osoitetut alueet muutetaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 virkistys- ja matkailukohdemerkinnäksi. 4. Voimaansiirtojohdon yhteystarpeen suunnittelumääräyksessä lukee, että tarkemmassa suunnittelussa tulee selvittää tarkoituksenmukaisin vaihtoehto muuta maankäyttöä ajatellen sekä huomioida kulttuuriympäristöarvot. 5. Ohjeellisen pyöräilyreitin suunnittelumääräyksessä lukee, että suunnittelussa ja toimenpiteissä tulee erityisesti huomioida luontoarvot. 6. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen kohdistuvassa Natura-tarveharkinnassa huomioidaan laivaväylän (Kristiinankaupunki Kaskinen) merkinnän mahdolliset vaikutukset. Väylä on osoitettu laivaväylänä jo nykyisessä Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030. 1. Merkitään muistiin. 2. Sidosryhmien toivomuksesta maakuntakaavassa ei osoiteta seudullisesti merkittäviä metsäalueita. Kaavaselostuksessa ei ole mahdollista käsitellä yksityiskohtaisesti metsää luonnonvarana, mutta seudullisesti merkittävien metsäalueiden suunnittelumääräyksessä olisi voinut kuvata, miten metsää voidaan hyödyntää luonnonvarana. Jos seudullisesti merkittävät metsäalueet olisi merkitty omalla merkinnällä, metsätalous olisi ollut ensisijainen maankäyttömuoto myös alueilla, jotka on osoitettu alueen erityisominaisuuksia kuvaavalla merkinnällä esim. valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, maakunnallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi sekä luo-alueiksi. 3. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi tulee tehdä maakuntakaavatasolla eli maakuntakaavan välittömät vaikutukset ja niiden mer- 29

töjä ovat esim. uudet pitkät voimansiirtojohdot, laajat luo-alueet ja suojelualueet. 4. Ekologisen yhteystarpeen merkinnän suunnittelumääräykseen tulisi lisätä, että merkintä ei vaikuta maa- ja metsätalouteen. 5. Voimansiirtojohdon yhteystarvemerkinnän suunnittelumääräyksessä tulisi korostaa alkutuotannon edellytysten turvaamista yksityiskohtaisemmissa kaavoissa. 6. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä osoittavien merkintöjen suunnittelumääräyksiin tulisi lisätä, että merkintä ei vaikuta metsätaloustoimenpiteisiin. 7. Koska kaikkia muinaisjäännöskohteita ei voida merkitä kartalle ja muinaismuistolaki on voimassa kaikkialla, maakuntakaavassa ei pitäisi osoittaa muinaismuistokohteita lainkaan. 8. Luo-merkintä on harhaanjohtava, koska se koskee vain merkittäviä linnustoalueita. Luo-merkintä pitäisi poistaa maakuntakaavasta, jotta siitä ei aiheutuisi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa merkittäviä vaikutuksia metsätaloudelle. Vaihtoehtoisesti merkintää voisi muokata niin, että käy selkeästi ilmi, että se koskee vain linnustoalueita. 9. Arvokkaan geologisen muodostuman merkinnän suunnittelumääräyksestä tulisi poistaa maininta biologisten erityispiirteiden turvaamisesta. 10. Tuulivoima-alueiden suunnittelumääräyksessä pitäisi mainita, että voimansiirtojohdot alueen sisällä ja alueelta on suunniteltava siten, että tuottavaa metsämaata menetetään mahdollisimman vähän. 11. Yksityismaille osoitettavien virkistysalueiden suunnittelumääräykseen tulisi lisätä, että merkintä on voimassa kaksi vuotta. Tänä aikana on neuvoteltava maanomistajan kanssa virkistysalueen perustamisen ehdoista. 12. Maakuntakaavasta on poistettava suojelualueet, joiden ei ole edes tarkoitus saada virallista suojeluasemaa (S2). Mikäli merkintä säilyy, kaavaehdotuksesta on selkeästi käytävä ilmi, miten alueiden suojelu on tarkoitus toteuttaa. Metsälaki ei ole voimassa maakuntakaavassa suojelualueiksi merkityillä alueilla, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että maanomistaja ei voi saada tukea metsätaloustoimenpiteisiin eikä ympäristötukea. kittävyys tulee tunnistaa. Koska maakuntakaava voidaan toteuttaa yleiskaavoilla, jotka sisällöltään eroavat olennaisesti toisistaan, maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkoituksenmukaista arvailla tulevien tarkempien kaavojen vaikutuksia. Vaikutusten arviointi täydennetään ehdotusvaiheessa. 4. Merkinnällä osoitetaan ekologisen yhteyden tarve. Yhteystarpeiden toteuttamiseen otetaan kantaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toimenpiteitä suunniteltaessa. 5. Voimansiirtojohdon yhteystarvemerkinnän suunnittelumääräyksessä sanotaan, että tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata alkutuotannon edellytykset. Tätä selvemmin asiaa ei voi ilmaista. 6. Suunnittelumääräystä täydennetään sanoilla sekä metsät hoidettuina, jotka liitetään jatkoksi virkkeeseen Tavoitteena tulee olla, että alueen pellot säilyvät avoimina ja maanviljelykäytössä. 7. Merkintä kuvaa alueen erityisominaisuuksia ja antaa siten tietoa yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toimenpiteitä varten. Suojelumääräyksessä viitataan Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin, jota päivitetään jatkuvasti. Virkettä Muinaisjäännöksiin vaikuttavasta maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelusta tulee neuvotella Museoviraston kanssa jatketaan lauseella sekä hyödyntää suunnittelussa Museoviraston muinaismuistorekisteriä. Kaavakartalla esitetyt muinaisjäännökset päivitetään rullaavan kaavoitusprosessin yhteydessä. 8. Merkinnän kuvaukseen lisätään sana FINI- BA seuraavasti: Informatiivisella merkinnällä osoitetaan tärkeimmät valtakunnallisesti merkittävät linnustoalueet (FINIBA). 9. Osalla arvokkaita geologisia muodostumia on luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä, joten maininta biologisten erityispiirteiden turvaamisesta jää suunnittelumääräykseen. 10. Tuulivoimapuistojen alueet on siirretty Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030 ja sen 2. vaihekaavasta. Koska teemaa ei käsitellä Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040, suunnittelumääräyksiä ei voida muuttaa. Sekä tuulivoima-alueiden että voimansiirtojohtojen suunnittelumääräyksissä sanotaan, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja muissa toimenpiteissä tulee turvata alkutuotannon edellytykset. 11. Maakunta- ja yleiskaavoissa osoitetut virkistysalueet toteutetaan asemakaavoituksen kautta, ja ennen sitä neuvotellaan maanomistussuhteista ja ehdoista. 12. Asia selvitetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Pidetään yhteinen kokous Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen kanssa. 30 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

13. Luonnonsuojelulain perusteella suojeltu tai suojeltava alue -merkinnän tulisi olla voimassa vain kaksi vuotta. Mikäli neuvottelut maanomistajien kanssa eivät ole tänä aikana edenneet niin pitkälle, että merkintä on perusteltu, se poistetaan määräajan umpeuduttua. Merkintään ei pidä sisältyä soidensuojelun täydentämiseksi ehdotettuja alueita. 14. Hiljaisia alueita koskeva yleismääräys tulisi poistaa, tai sen tulisi koskea vain kuntien tai valtion omistamia virkistys- tai suojelualueita. 15. Yleistä suunnittelumääräystä soille tulisi muuttaa niin, että maininta tarkemmasta kaavoituksesta poistetaan ja korvataan tekstillä, jonka mukaan soidensuojelu toteutetaan vapaaehtoisen METSO-ohjelman keinoin. 2.33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1. Huoltovarmuuden, säätövoiman ja työllisyyden kannalta on turvetuotanto tarpeen säilyttää energian tuotantomuotona. 2. Pohjanmaan maakuntakaavassa on syytä selvästi osoittaa turvetuotannolle soveltuvia alueita. GTK:n turvetutkimusten avulla Pohjanmaan maakunnasta on osoitettavissa sopivia soita sekä energia- että kasvuturvetuotannolle. Lämmön ja energian tuotannossa turpeella on jatkossakin merkittävä rooli. Edelleen kun lasinalaisviljely on maakunnassa merkittävä elinkeino, on laadukkaan kasvuturpeen saanti turvattava jatkossakin. Myös turkistarhoilla ja muilla eläintiloilla tarvitaan kuiviketurvetta. 3. Sulfaattimaita käsitellään kaavaselostuksessa ympäristöuhkana asiallisesti, mutta sulfaattimaiden aiheuttamat haasteet rakentamisessa ovat jäänet vähemmälle huomiolle. 4. Selostuksen kappaleessa 3.1 Luonnonympäristö voisi mainita maaperän osalta myös jäätiköitymisen jälkeiset Itämeren kerrostumat, joita tavataan laajoilla alueilla jokiuomien varsilla. 5. Geoenergia tukee maakunnan vähähiilistä energiantuotantoa sekä edistää osaltaan tavoitetta maakunnan energiaomavaraisuudesta. Geoenergiaa tulisi maakuntakaavassa tarkastella paitsi energiantuotantomuotona, myös osana vesi- ja maa-ainesvarojen kestävää käyttöä. Teknistaloudellisesti soveltuvimmat alueet seudullisesti merkittäville geoenergian hyödyntämismahdollisuuksille voidaan merkitä maakuntakaavan teemakartaksi Geologian tutkimuskeskuksen laatimien arvojen pohjalta. 13. Asia selvitetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Merkintään ei sisälly soidensuojelun täydentämiseksi ehdotettuja alueita. 14. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu hiljaisia alueita, vaan niistä on laadittu informatiivinen teemakartta ja annettu yleismääräys. Tarkoituksena on varmistaa, että hiljaisten alueiden kokeminen on mahdollista tulevaisuudessa, ja tuoda niitä esiin potentiaalisena metsien luonnonvarana esim. matkailuelinkeinon kehittämiseksi hiljaisilla metsäalueilla. 15. Soita koskevan yleisen suunnittelumääräyksen virkettä Suoalueet, jotka soidensuojelutyöryhmän raportissa ehdotetaan luokiteltavaksi valtakunnallisesti arvokkaiksi, tulee huomioida tarkemmassa kaavoituksessa siten, että niiden suojeluarvot eivät tule uhatuiksi jatketaan lauseella ja yksityismailla olevien soiden suojelu toteutetaan METSO-ohjelman kautta. 1. Merkitään muistiin. 2. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä turvetuotantoa ja näin ollen kaavaluonnoksessa ei osoiteta tuotantoalueita. Turvetuotantoa voidaan käsitellä seuraavassa maakuntakaavassa riippuen käytössä olevista resursseista. 3. Merkitään muistiin. 4. Kaavaselostukseen lisätään virke Laajoilla alueilla jokiuomien varsilla esiintyy jäätiköitymisen jälkeisiä Itämeren kerrostumia. 5. Geoenergiaa voidaan käsitellä seuraavassa maakuntakaavassa riippuen käytössä olevista resursseista. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 31

2.34 FINGRID OYJ 1. Kaavaluonnoksessa Suomen ja Ruotsin välinen merikaapeliyhteystarve on merkitty Fingridin esityksen mukaisesti. 2. Tuulivoimalle soveltuvien alueiden suuren määrän ja alustavan suunnitteluvaiheen vuoksi maakuntakaavassa ei ole edellytyksiä esittää tarkasti tuulivoimapuistojen verkkoon liityntään tarvittavia voimajohtoja, joten yhteystarvemerkinnän käyttäminen on perusteltua. Tuulivoima-alueiden varsinainen verkkoon liittymisen määrittäminen voidaan tehdä vasta hankkeen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, kun hanke on täsmentynyt laajuudeltaan mukaan lukien tuulivoimahankkeen tuotantokapasiteetti. 2.35 VAPO OY 1. Pohjanmaalla turvetuotantoala on varsin pieni ja tällä hetkellä turpeen käyttö katetaan naapurimaakuntien alueella tuotetulla turpeella. 2. Turvetuotanto tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun suunnitellaan Pohjanmaan maakunnan luonnonvarojen käyttöä. Kaavaluonnoksessa on merkintöinä otettu huomioon ainoastaan nykyisin toiminnassa olevat tuotantoalueet. Näiden lisäksi kaavassa tulee huomioida myös potentiaaliset uudet tuotantoalueet. Vähintään turvetuottajien hallinnassa olevat alueet, jotka on hankittu turvetuotantoa varten, tulee voida merkitä kaavaehdotukseen potentiaalisina turvetuotantoalueina. Potentiaalisten turvetuotantoalueiden huomioiminen kaavassa tukisi pyrkimystä paikalliseen energiantuotantoon ja omavaraisuuden lisäämiseen. Turvetuotannolle osoitettavien uusien alueiden suunnittelu tulee toteuttaa yhteistyössä turvetuottajien kanssa. Vapo Oy haluaa tuoda esiin mielenkiintonsa osallistua Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan 2040 valmistelutyöhön. 3. Ympäristöturpeiden tuotantomahdollisuuksien lisääminen Pohjanmaan ja koko Länsi-Suomen alueella nähdään välttämättömänä keinona turvata kotimaisen tuotantoeläinten kuivikemateriaalin sekä kasvualustaraaka-aineen riittävyys tulevaisuudessa. 4. Soidensuojelutyöryhmän periaate siitä, että yksityismaiden suojelu toteutetaan vapaaehtoisin keinoin eikä alueiden kuuluminen soidensuojelun täydennysehdotukseen aiheuta alueiden maanomistajille uusia maankäyttöä rajoittavia oikeusvaikutuksia olisi hyvä tuoda nykyistä selkeämmin esiin kaavaselostuksessa. 5. Maakuntakaavassa on hyvin laajoja luo-alueita, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä linnustoalueita. Närpiön kunnan itä- 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 1. Merkitään muistiin. 2. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä turvetuotantoa ja näin ollen kaavaluonnoksessa ei ole osoitettu nykyisiä eikä potentiaalisia tuotantoalueita. Turvetuotantoa on maakuntakaavoituksen yhteydessä käsiteltävä koko maakuntaa kattavana teemana, joten yksittäisiä turvetuottajien hallinnassa olevia alueita ei voida osoittaa maakuntakaavassa. Turvetuotantoa voidaan käsitellä seuraavassa maakuntakaavassa riippuen käytössä olevista resursseista. Silloin uusien tuotantoalueiden suunnittelu tehdään yhteistyössä turvetuottajien kanssa. 3. Merkitään muistiin. 4. Lisätään kaavaselostukseen, että yksityismaiden suojelu toteutetaan vapaaehtoisin keinoin eikä alueiden kuuluminen soidensuojelun täydennysehdotukseen aiheuta alueiden maanomistajille uusia maankäyttöä rajoittavia oikeusvaikutuksia. Soita koskevaa yleistä suunnittelumääräystä täydennetään lauseella ja yksityismailla olevien soiden suojelu toteutetaan METSO-ohjelman kautta. 5. Luo-merkinnällä osoitetut alueet ovat, kuten kaavaselostuksesta ilmenee, Suomen arvokkaita lintualueita (Finnish Important Bird 32 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

osaan on rajattu laaja luo-alue, mutta epäselväksi jää, millä perusteilla luo-merkintä on määritelty eikä taustaselvityksistä löydy perusteita laajalle aluemerkinnälle linnuston kannalta, saati muutoin. Luo-merkinnän käyttö kaavassa on ongelmallinen, koska merkinnän oikeusvaikutukset eivät ole selvät. Merkintä saattaa aiheuttaa merkittäviäkin rajoitteita maankäyttöön. Luo-merkintä pitää poistaa maakuntakaavasta ainakin Vapon omistamilta maa-alueilta. Tällainen on Siulannevan alue Närpiössä. 2.36 KRISTIINANKAUPUNGIN ELINKEINO- KESKUS OY 1. Karhusaaren sataman Kristiinankaupungissa tulee sisältyä Suupohjan kehitysvyöhykkeeseen, koska Karhusaaren satamaa kehitetään kiertotalouskeskukseksi. Kaavan tulee olla kehittämisen työkalu eikä ainoastaan nykytilanteen analyysi. 2. Kaavaselostuksen sivulla 27 tulee mainita, että Kristiinankaupunki on aloittanut strategisen yleiskaavan laatimisen. 3. Kaavaselostuksen sivulla 27 tulee mainita perunaelinkeino. 4. Öströmin Perunatuotteen ympärillä oleva alue valtatie 8:n varrella Metsäkylässä tulee osoittaa merkinnällä parannettava tielinja liittymäjärjestelyineen. Areas, FINIBA) edustavia alueita ja perustuvat BirdLife Suomi -yhdistyksen ja Suomen ympäristökeskuksen kartoitukseen ja siitä luotuun rekisteriin. FINIBA-alueet ovat valtakunnallisesti tärkeitä uhanalaisten lajien pesimis- ja kokoontumisalueita. Rekisteri ei ole virallinen ohjelma, mutta se voi toimia pohjana maankäytön suunnittelussa ja luonnonsuojelun toteuttamisessa. Luo-alueilla alueen päämaankäyttötarkoitus on maakuntakaavassa joku muu kuin suojelu, joten kaavamerkintä ei estä eri maankäyttömuotoja. 1. Maakuntakaavassa osoitetaan kolme kehitysvyöhykettä, jotka ulottuvat maakuntarajan yli. Yksi niistä on Suupohjan kehitysvyöhyke, joka on liikenteen, pääasiassa tavaraliikenteen (metsäteollisuuden, metsäkemianteollisuuden sekä maatalouden massa- ja bulkkitavaraliikenteen) kehitysvyöhyke. Tällaista liikennettä ei ole Karhusaaren satamassa. Suupohjan kehitysvyöhykkeeseen liittyvässä suunnittelumääräyksessä painotetaan erityisesti tavaraliikennettä Suupohjan radalla. Kehitysvyöhyke-merkintä on kehittämisperiaatemerkintä, ja sen rajaus on informatiivinen. Karhusaaren satamaa voidaan kehittää kiertotalouskeskukseksi vaikka se ei kuulu Suupohjan kehitysvyöhykkeeseen. Liikennejärjestelmätyöryhmistä tulleiden ehdotusten perusteella valitsi maakuntahallitus Pohjanmaalta neljä liikenteen kärkihanketta: valtatie 3 Tampere Vaasa, valtatie 8 Vaasa Oulu, Merenkurkun yhteys ja Suupohjan kehityskäytävä. Maakuntahallituksen päätöksen liitteenä olevassa kartassa esitettyjä kehityskäytävien rajauksia on pidettävä suuntaa-antavina, ja niitä on tarkennettu maakuntakaavaluonnoksessa. Karhusaaren satama osoitetaan kuitenkin satama-alueena maakuntakaavassa. 2. Kaavaselostuksen sivulla 27 (suomenkielisessä selostuksessa s. 28) mainitaan ainoastaan seudullisia suunnitelmia kuten Pietarsaaren ja Vaasan kaupunkiseutujen rakennemallit. Kuntien omia kaavoja ja suunnitelmia ei mainita. 3. Kaavaselostuksen sivulla 27 ((suomenkielisessä selostuksessa s. 28) mainitaan ainoastaan tehdyt selvitykset. 4. Maakuntakaavassa osoitetaan vain sellaiset liikennehankkeet, joilla on seudullista merkitytä muuhun maankäyttöön. Pienemmät hankkeet käsitellään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Öströmin Perunatuoteyrityksen sisääntulo kuuluu projekteihin, jollaiset sisältyvät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimenpideohjelmaan. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 33

5. Suupohjan kehitysvyöhyke tulee mainita kaavaselostuksessa kehityskäytävänä. 6. Karhusaareen tulee osoittaa myös eko-merkintä, koska alueelle suunnitellaan kiertotaloutta. 7. Botnia Bolt tulee osoittaa kaavamerkinnällä T. 8. Öströmin Perunatuotteen alue tulee osoittaa kaavamerkinnällä T. 2.37 AKTION ÖSTERBOTTEN R.F. 1. Maakuntakaava ja sen selostus on kattava ja hyvin laadittu. 2. Aktion Österbotten tukee ja rahoittaa toimia, jotka ovat sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa. 3. On tärkeää, että koko maaseutu pidetään elävänä ja että asukkaat voivat tulevaisuudessa toimia, asua ja työllistyä maaseudulla. Nämä asiat on kaavoituksessa asetettava etusijalle. 4. Kaavoituksessa on syytä olla jossain määrin pidättyväinen paikallisväestön pitkään ylläpitämien alueiden rauhoittamisessa ja omimisessa. 5. Maakuntakaavassa voisi korostaa ja vahvistaa suurpetotoimikunnan kaltaisia valiokuntia. 6. Myönteistä on, että kaavaselostuksessa mainitaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020, EU:n kalastuspolitiikka ja kansallinen kalankasvatusstrategia. Tekstiin tulisi kuitenkin lisätä maininta Leader-ryhmien merkityksestä. 5. Maakuntakaavassa osoitetaan kolme kehitysvyöhykettä, jotka ulottuvat maakuntarajan yli (Vaasan-Seinäjoen, Pietarsaaren-Kokkolan ja Suupohjan kehitysvyöhykkeet) sekä kaksi kehityskäytävää (Vaasan ja Pietarsaaren laatukäytävät). Kehitysvyöhykkeillä keskitytään lähinnä liikenteeseen, laatukäytävillä työpaikkoihin. 6. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 lisätään Karhusaaren teollisuusalueelle eko-kohdemerkintä. 7. Tiukantien teollisuusalueella, jossa Botnia Bolt sijaitsee, on edellytyksiä kehittyä seudullisesti merkittäväksi teollisuusalueeksi, mikä tukee lisäksi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 alue osoitetaan teollisuus- ja varastoalueena. 8. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät teollisuus- ja varastoalueet. Lähtökohtana on ollut 100 työpaikkaa ja se, että alue tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 3. Maakuntakaavan tavoitteena on muun muassa aluerakenne, joka edistää elinkeinoelämää sekä taajamissa että maaseudulla ja alue, jossa kaupungit, taajamat ja maaseutu ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja jossa on erilaisia asumismuotoja, palveluja ja työmahdollisuuksia kaikille. Kaavaluonnos antaa hyvät edellytykset maa- ja metsätaloudelle, koska siinä pyritään siihen, etteivät yhtenäiset maa- ja metsätalousalueet pirstoudu ja että samanaikaisesti ylläpidetään hyviä tieyhteyksiä elinkeinoja varten. Maakuntakaavassa on myös osoitettu seudullinen kalasatamaverkosto, joka luo hyvät edellytykset kalastuselinkeinon jatkumiselle. 4. Maakuntakaavalla ei rauhoiteta alueita. Kansallisiin luonnonsuojeluohjelmiin sisältyvät luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet viedään kaavaan maakuntakaavojen laatimista koskevan ohjeistuksen mukaisesti. 5. Tämä ei ole maakuntakaavoituksen tehtävä. 6. Kaavaselostuksen tekstiin lisätään maininta Leader-ryhmien merkityksestä. 2.38 SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND FÖR UTBILDNING OCH KULTUR Ei huomautettavaa. 2.39 LÄNSIRANNIKON YMPÄRISTÖYKSIKKÖ 1. Tuulivoima-alueita on osoitettu runsaasti erityisesti maakunnan eteläosiin. Alueita voisi poistaa kokonaan ja toisia pienentää. Sii- 1. Tuulivoimapuistojen alueet on siirretty Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030 ja sen 2. vaihekaavasta. Koska teemaa ei käsitel- 34 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

pyyn merituulivoimapuisto voitaisiin poistaa kaavasta. 2. Ero tv-1- ja tv-2-alueiden välillä on epäselvä ja käytännössä merkityksetön. 3. Uusien voimansiirtojohtojen ja suurmuuntoasemien suunnittelussa tulee noudattaa Säteilyturvakeskuksen suosituksia. Uudet voimajohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina. 4. Koska pohjavesialueiden rajauksia päivitetään parhaillaan, alustavat uudet rajaukset tulisi osoittaa maakuntakaavassa. Mukaan voitaisiin sisällyttää myös kuvaus uudesta luokituksesta. 5. Alkutuotannon vedenhankinnan kannalta tärkeät vesistöt voitaisiin sisällyttää maakuntakaavaan. 6. Marianrannan leirintäalue ja sen vieressä oleva EU-uimaranta voitaisiin lisätä virkistys-/matkailukohteeksi. 2.40 MERENKURKUN NEUVOSTO 1. Maakuntakaavaluonnos on hyvin linjassa useimpien niiden kysymysten kanssa, joita Merenkurkun neuvosto ajaa, toisin sanoen Merenkurkun yhteistyön vahvistamista, toimivaa liikennejärjestelmää, johon sisältyy hyvät yhteydet sekä idän suuntaan että lännen suuntaan, kytkennän vahvistamista TEN-T-käytäviin sekä rajat ylittävän maailmanperintöalueen Korkean Rannikon-Merenkurkun saariston kehittämistä. 2. Kaavaselostusta tulee täydentää tekstillä yhteistyöstä Merenkurkun alueella (katso lausunto). 2.41 ÖSTERBOTTENS SVENSKA PRO- DUCENTFÖRBUND R.F. 1. Maakuntakaavaa laadittaessa on tärkeää kuulla alkutuotantoa ja ottaa huomioon sen LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS lä Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040, alueita ei voi poistaa eikä niiden rajauksia muuttaa. Maakuntavaltuusto päätti syksyllä 2017, että Siipyyn merituulivoimapuisto poistetaan maakuntakaavasta. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.1.2018, että Siipyyn merituulivoimapuisto osoitetaan maakuntakaavassa. 2. Tv-2-alueet sijaitsevat luo-alueilla, minkä vuoksi niiden suunnittelumääräykseen on lisätty määräys alueiden biologisen monimuotoisuuden/luonnonarvojen säilymisen edistämisestä. 3. Säteilyturvakeskuksen suositukset otetaan huomioon voimansiirtojohtojen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, eikä asiaa tarvitse mainita maakuntakaavassa. Kaavaselostuksessa sanotaan, että maakaapeleita tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan. Maakaapeleiden käyttöä korostetaan enemmän kaavaselostuksessa ja voimansiirtojohdon yhteystarpeen suunnittelumääräyksessä. 4. Maakuntakaavassa osoitetaan ne pohjavesialueet, jotka sisältyvät 15.11.2016 päivitettyyn Suomen ympäristökeskuksen numeeriseen pohjavesialueaineistoon. Uudet luokitukset ja rajaukset voidaan viedä maakuntakaavaan vasta sitten, kun ne ovat saatavissa kaikista Pohjanmaan pohjavesialueista. 5. Maakuntakaavassa osoitetaan tärkeinä pintavesialueina vain Kyrönjoki, Pilvilampi ja Ähtävänjoki, joista Vaasan ja Pietarsaaren kaupungit ottavat raakavetensä. 6. Marianrannan leirintäalue ja sen vieressä oleva uimaranta sisällytetään Sjöbobacken Kaskisten urheilukeskuksen virkistys-/matkailukohdemerkintään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040. 1. Merkitään muistiin. 2. Kaavaselostusta täydennetään tekstillä yhteistyöstä Merenkurkun alueella. 1. Alkutuotantoa koskevat selvitykset ja varsinainen kaavaratkaisu on laadittu yhteistyös- 35

kehitys- ja laajentumistarpeet sekä mahdollistaa kaupunkien ja maaseudun rinnakkaiselo. 2. Suunniteltu tielinjaus Öjen Maalahti (Sundomin ohikulkutie) kulkee asutuksen läpi ja hankaloittaa maatalouden harjoittamista. Sopivampi linjaus olisi ylempänä metsässä eli linjaus siirtyisi etelämmäksi. 3. Vaasan satamatie vie liikaa peltomaisemaa ja rajoittaa maataloutta ja maankäyttöä. Tien tarvetta pitäisi harkita hyvin tarkasti. 4. On myönteistä, että Stormossen Martoinen ja Närpiö Pirttikylä osoitetaan parannettavana tielinjauksena. 5. Ekologiset yhteydet eivät saa rajoittaa maankäyttöä tai maa- ja metsätalouden harjoittamista eivätkä estää esim. navettojen tai keinovalolla valaistujen kasvihuoneiden rakentamista. 6. Alueilla, joilla riistaeläinten aiheuttama paine ja niistä johtuvien liikenneonnettomuuksien vaara on suuri, tulee teiden parantamisen tai leventämisen yhteydessä rakentaa eläimille alikulkuja. 7. Kulttuuriympäristöiksi osoitetuilla alueilla ei saa rajoittaa maankäyttöä tai maa- ja metsätaloutta eikä estää rakentamista. 8. On tärkeää, että käytetään rakentavia merkintöjä, joilla on yhteiskunnan kehityksen kannalta tavoite ja tarkoitus. Hiljaiset alueet on merkintä, jota voidaan pitää kyseenalaisena. On käynyt ilmi, että niillä voi olla yhteiskunnan kehitystä rajoittava vaikutus. Hiljaisiksi alueiksi merkityillä alueilla ei saa rajoittaa maankäyttöä tai maa- ja metsätaloutta eikä estää rakentamista. 9. Potentiaalisten aurinkoenergia-alueiden laajuus on epärealistinen. Aurinkopaneeleja ei missään olosuhteissa voi tulla jokaiselle metsäkukkulalle. Tässä kohtaa suunnittelija olisi voinut olla kaukaa viisas ja todeta, että asiaa seurataan ja se otetaan mukaan jatkuvasti päivitettävään prosessiin, joka on leimallista tulevaisuuden kaavoitusprosessille. 2.42 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO, POHJANMAAN PIIRI RY 1. Pohjanmaan maakuntakaava on pääosin laadultaan ja esitystavaltaan hyvä sekä selkeä ja aihepiireiltään melko kattava. Kaava on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn kaltainen. Kaava antaa laajan kuvan maakunnan kehittämistarpeista ja vallitsevasta tilanteesta. 2. Maakuntakaava on suunnitelmallinen, ja siitä on nähtävissä selkeä visio ja tavoitetila maakunnan osalta. Kaavassa on esitetty sä sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. Maakuntakaavan yhtenä tavoitteena on alue, jossa kaupungit, taajamat ja maaseutu ovat vuorovaikutuksessa keskenään. 2. Tielinjaus Öjen Maalahti eli Sundomin ohikulkutie on ohjeellinen, ja sen tarkka sijainti määräytyy jatkosuunnittelussa. Linjaus periytyy nykyisestä maakuntakaavasta ja aikaisemmista selvityksistä. 3. Vaasan satamatie osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeena Vaasan sataman ja valtatien 8 välillä ottamatta kantaa linjaukseen. Maakuntakaava ei siis sulje pois muita vaihtoehtoisia tielinjauksia. 4. Merkitään muistiin. 5. Merkinnällä osoitetaan ekologisen yhteyden tarvetta. Yhteystarpeiden toteuttamiseen otetaan kantaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toimenpiteitä suunniteltaessa. 6. Tämä ei ole maakuntakaavan tehtävä. 7. Kulttuuriympäristömerkinnät ovat alueiden erityisominaisuuksia kuvaavia merkintöjä, joiden suunnittelumääräyksessä sallitaan rakennuspaikkojen muodostaminen maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Suunnittelumääräykseen sisältyy myös tavoite, että alueen pellot säilyvät avoimina ja maanviljelykäytössä. Suunnittelumääräystä täydennetään sanoilla sekä metsät hoidettuina. 8. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu hiljaisia alueita, vaan niistä on laadittu informatiivinen teemakartta ja annettu yleismääräys. Tarkoituksena on varmistaa, että hiljaisten alueiden kokeminen on mahdollista tulevaisuudessa, ja tuoda niitä esiin potentiaalisena metsien luonnonvarana esim. matkailuelinkeinon kehittämiseksi hiljaisilla metsäalueilla. 9. Potentiaaliset aurinkoenergia-alueet -teemakartalla osoitetaan ne alueet, jotka jäivät jäljelle, kun aurinkoenergialle soveltumattomat alueet oli karsittu pois ei-analyysin avulla. Maakuntakaavassa ei sinänsä oteta kantaa siihen, missä aurinkoenergiaa tulisi tuottaa. Kaavassa on vain yleismääräys, jossa todetaan, minne laajat aurinkoenergian tuotantoalueet tulee ensisijaisesti sijoittaa ja mitä suunnittelussa on otettava huomioon. 1. Merkitään muistiin. 2. Merkitään muistiin. 36 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

olemassa olevien asioiden lisäksi selkeästi myös tulevaisuuden tarpeita ja etenkin kaavaselostuksessa on melko rohkeasti tuotu esiin maakunnan tahtotila sen tulevasta roolista ja vahvuuksista. Siitä kaavasuunnittelu ansaitsee kiitoksen. 3. Kaavassa ei ole osoitettu mitään merkintöjä uusiutumattomalle energialle, mikä on erittäin hyvä asia ja ohjaa maakuntaa uusiutuvien energiamuotojen suuntaan. 4. Maakuntakaavassa tuulienergian lisäämisen painotus on liian voimakas, joskin olemassa olevat alueet on jo hyväksytty voimassa olevassa maakuntakaavassa. Toisaalta, nyt valmisteltavassa kaavassa on täysin mahdollista poistaa kaavasta alueita, joiden katsotaan olevan toteutumiskelvottomia tai jollakin tavoin haitallisia toteutettavaksi. 5. Painotus tuulienergiaan on liian voimakas, ja muut tulevaisuuden energiamuodot jäävät liian vähälle huomioille. 6. Suuret bioenergialaitokset käyttävät usein suuren määrän energiaa omiin prosesseihinsa, eivätkä siis tuota energiaa maakuntaan kuin osan kapasiteetistaan. Huomattavaa on, että osa näistä isoista laitoksista kuluttaa huomattavan määrän myös uusiutumatonta energiaa. Kristiinankaupungissa on suunnitteilla mittava bioetanoli- ja biohiililaitos, jonka vaikutuksia ympäristöön ei vielä kokonaisuudessaan osata täysin arvioida. 7. Biokaasun tuotannon osalta olisi kaavaan voitu merkitä potentiaalisia voimalayksikön paikkoja, jotka sijaitsevat keskeisillä alueilla raaka-aineen tuotantoon nähden. 8. Ollaanko maakuntakaavatasolla kokonaan luopumassa vesivoimasta? Tämä olisi hyvä asia luonnon kannalta. 9. Tulisi lopettaa Lapuanjoen voimalaitos, poistaa Ähtävänjoesta, Kyrönjoesta, Kimonjoesta ja Tiukajoesta kalan nousuesteet sekä poistaa Lapväärtinjoen vanhat vesivoimarakenteet. 10. Geotermiseen energiaan on suuret potentiaaliset mahdollisuudet. 11. Westenergyn jätteenpolttolaitosta ei voida pitää Pohjanmaan ilmastostrategian mukaisena eikä ympäristöystävällisenä kokonaisuutena, vaan mallia tulisi ottaa Ekoroskin toiminnasta. 12. Raideliikenteen osalta tulee miettiä, miten suuria satsauksia Pohjanmaan maakunnassa ollaan valmiita sijoittamaan Suupohjan radan säilymiseen ja myös henkilöliikenteen mahdollistamiseen. 13. Vaasan satamatiehanke tulisi ratkaista, mutta sen ympäristöön kohdentuvat vaikutukset ovat merkittäviä lähes jokaisessa toteutusesityksessä tunnelia lukuun ottamatta. 14. Saariston rengastiehanke on paikallinen, eikä sen esittäminen maakuntakaavassa ole tarpeen. Tiehankkeen luontovaikutukset ovat LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 3. Merkitään muistiin. 4. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä tuulivoimaa, vaan kaikki tuulivoimala-alueet on suoraan siirretty siihen Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 2. Tuulivoimaa pitäisi käsitellä kokonaisuutena ennen kuin yksittäisiä tuulivoimala-alueita voidaan poistaa maakuntakaavasta. 5. Maakuntakaavan energiaa koskeva tavoite on, että 55 % tuotetaan tuulivoimalla. 6. Merkitään muistiin. 7. Maakuntakaavan pohjaksi tehty bioenergiaselvitys osoitti, että uusia seudullisesti merkittäviä bioenergialaitoksia Pohjanmaalla ei tarvita. Maakuntakaavassa ei osoiteta paikallisesti merkittäviä laitoksia. 8. Vesivoiman osuus sekä energia- että sähköntuotannosta on Pohjanmaalla melkein 25 %. Pohjanmaalla ei kuitenkaan tuoteta paljon vesivoimaa, yhteensä 0,84 TWh vuonna 2016, joten sitä tuodaan pääosin muualta. Maakuntakaavan tavoite on olla omavarainen energian suhteen. 9. Ei ole maakuntakaavoituksen asia. 10. Geoenergiaa voidaan käsitellä seuraavassa maakuntakaavassa riippuen käytössä olevista resursseista. 11. Maakuntakaavassa Stormossen Mustasaaressa ja Pirilö Pietarsaaressa on osoitettu kiertotalousalueina (EKO). Tämän lisäksi kiertotalousalueen kohdemerkinnällä on osoitettu Laihian Pöpelikön alue ja Jepuan biokaasulaitos Uudessakaarlepyyssä. 12. Suupohjan kehitysvyöhyke on yksi maakuntahallituksen hyväksymistä kärkihankkeista ja siksi osoitettu maakuntakaavassa. 13. Vaasan satamatie osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeena välillä Vaasan satama ja valtatie 8 ottamatta kantaa tielinjaukseen. Täten maakuntakaava mahdollistaa kaikki vaihtoehdot. 14. Maailmanperintötie osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeena, ja sillä voi olla suurikin matkailullinen vaikutus. Hankkeen YVA on 37

hyötyihin nähden aivan liian haitalliset, ja koko tiehanke suorastaan kyseenalainen. Tie on poistettava kaavasta kokonaan. 15. Kaavaselostuksessa esitetty viheraluerakenne on hyvin koostettu ja huomioi erityisesti luonnon yhteystarpeita. Vihreän infrastruktuurin strategian kehittäminen on hieno tavoite, jota myös tämä kaava edistää. 16. Ekologiset yhteydet on esitetty vain lähinnä Natura-alueiden välisille alueille. Ikään kuin Natura-alueita pidettäisiin luonnon keskittyminä ja riittää, että näiden alueiden välillä on yhteys. Pelkät yhteydet eivät muodosta verkostoa eivätkä huomioi kuin muutamia lajeja verkostojen välisessä liikehdinnässä. Ekologisten yhteyksien väliin tulee osoittaa myös luo-merkinnöillä ja muilla tavoin korostaen paikallisempia tärkeitä luontoalueita ja yhteyksiä myös ristikkäissuunnassa pääsuuntiin nähden. Erittäin sopivina ja monimuotoisina käytäväverkostoina voidaan pitää peltoalueiden rajapintoja. 17. Maakuntakaavassa on osoitettava ekologisten yhteyksien osana tarvittavia teknisiä rakenteita, joita tarvitaan ainakin 8-tien ylityksen osalta useassa paikassa. Näitä tulisi ohjeellisesti korostaa kaavassa ja kaavaselostuksessa. 18. Vaasan kaupungin osalta on tärkeää, että kaupunkialueelle osoitetaan yhteyden tarve, jotta ekologinen reitti pystytään varmistamaan jatkossakin kaupungin laajentuessa. 19. Maakuntakaavassa vesistöjen käyttö ekologisena käytävänä on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Rannikolla nämä on lähinnä flada- ja glojärvien reittejä ja tärkeimpiä sisämaahan johtavia vesireittejä ovat tietenkin joet. Vaeltaville kaloille kaavassa on pystyttävä osoittamaan vapaat kulkuyhteydet läpi koko maakunnan. 20. On erittäin hyvä, että maakuntakaavassa on huomioitu alueen suuret metsäalueet. Ne muodostavat keskeisen tekijän ekologisten verkostojen muodostumisessa. Valitettavasti hyvin monelle alueelle on osoitettu laajaa tuulivoimarakentamista. 21. Tunnettujen liito-oravien esiintymien päälle on piirretty taajamarakentamista. Kaavasta puuttuu kokonaan Vaasan yleiskaavan viheralueverkosto. 22. Koska luo-aluemerkintä ei ole sitova vaan informoiva, tulisi sitä käyttää rohkeasti, ja sillä tuoda esiin alueellisia ja merkittäviä paikallisia luontokohteita ja huomiota vaativia luontoalueita. Näiden merkintöjen lisäämisellä voidaan rakentaa ekologisia verkostoja. 23. Merenkurkun ominaispiirteet tulee säilyttää, ja maiseman on oltava arvokkaana pidetty ja häiriötön. Merenkurkussa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen pinta-alaa tulisi kasvattaa siten, että tähän alueeseen tulisi pohjoisen Merenkurkun suojelualueet meneillään. Ohjeellisen tielinjauksen osoittaminen maakuntakaavaehdotuksessa riippuu YVA:n tuloksista. 15. Merkitään muistiin. 16. Maakunnallisella tasolla esitetty ekologisten käytävien tarve perustuu laajaan lähtötietomateriaaliin, joka on kuvattu selostuksessa. Käytävät tarkentuvat tarkemmassa kaavoituksessa, suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. 17. Asia ei kuuluu maakuntakaavoitukseen. 18. Maakuntakaava tukee Vaasan viheraluejärjestelmää. Maakuntakaavatasoisessa mittakaavassa ei esitetä yksityiskohtaisesti kuntakaavatasoisia maankäyttöratkaisuja. Keskustoimintojen alueiden suunnittelumääräyksessä todetaan, että luontoarvot tulee huomioida ja että vihreille alueille, joilla on suuri arvo virkistykselle ja/tai kaupunkiympäristölle, ei tule rakentaa. 19. Merkitään muistiin. 20. Merkitään muistiin. 21. Keskustatoimintojen alueen kuvauksessa sanotaan, että alue sisältää myös puistoja, ja suunnittelumääräyksessä, että Vihreille alueille, joilla on suuri arvo virkistykselle, ei tule rakentaa. Taajamatoimintojen alueen kuvauksessa sanotaan, että alue sisältää myös virkistys- ja puistoalueita, ja suunnittelumääräyksessä sanotaan, että Täydennysrakentaminen on sopeutettava olemassa olevaan asutukseen sekä kulttuuri-, maisemaja luontoarvoihin. Eli viheralueet muodostavat integroidun osan kaupunkimaisemaa ja maakuntakaava tukee Vaasan viheraluejärjestelmää. 22. Maakuntakaavassa on luo-merkinnällä osoitettu FINIBA-alueet, jotka muodostavat verkoston maakunnallisella tasolla. 23. Ei ole maakuntakaavoituksen asia. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset päätetään valtakunnallisella tasolla. 38 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

Mikkelinsaariin saakka. 24. Kaavakartassa olevat virallisesti tunnetut perinnebiotoopit edustavat vain osaa olemassa olevista ja tunnetuista perinnebiotoopeista. Perinnebiotoopit sekä muut luonnon monimuotoisuutta osoittavat viljelykohteet (Lumo-kohteet) tulisi merkitä kaavakarttaan nykyistä paremmin. 25. Kaavakartassa ei ole nähtävänä perinnemaisemateemaa vaan siitä on oma karttansa selostusosiossa. Perinnemaisema-nimitys tulisi muuttaa perinnebiotoopiksi. Näin on tehty kaavaselostuksessa. 26. Kaavaselostuksessa on hiljaisia alueita käytelty varsin vähän, ja tuntuu siltä kuin aihe olisi jäänyt kesken. Se, millä kriteereillä hiljaiset alueet on määritelty, ei selostuksessa täysin selviä. Hiljaiset alueet tulisi osoittaa kaavakartassa. Hiljaisten alueiden osoittaminen ei sido maankäyttöä, mutta osoittaa maakunnan alueet, joissa ei ole vielä voimakasta asutusta tai teollistumista tai muuta häiritsevää infraa. 27. Hiljaisten alueiden lisäksi kaavassa olisi voitu esittää myös pimeät alueet. 28. On ennenaikaista merkitä päävesijohdon yhteystarve Kurikka Vaasa maakuntakaavassa. 29. Kokonaiskaavan kaikkien teemojen esittäminen yhdessä karttapohjassa tuo kaavakartassa varsin epäselvän kokonaisuuden. Yhtenä kokonaiskaavan esittämismuotona digitaalisessa ympäristössä olisi, että kaavaan voi valita haluamansa teemat omina kerroksina pohjakartan päälle. 24. Ei ole maakuntakaavoituksen asia. Perinnebiotooppien päivitysinventointi on valtakunnallisten viranomaisten tehtävä. 25. Termit tarkistetaan. 26. Hiljaisia alueita on selvitetty laajasti, ja ne on selostettu kaavaselostuksessa. 27. Pimeät alueet voidaan ehkä käsitellä maakuntakaavan ehdotusvaiheessa. 28. Maakuntakaavassa osoitetaan tilanne vuonna 2040. Ei ole ennenaikaista osoittaa maakuntakaavassa päävesijohdon yhteystarvetta Kurikka Vaasa, koska tavoitteena on saada pohjavesi käyttöön Vaasassa 2025. 29. Karttapalvelun toteuttamiseen on erilaisia vaihtoehtoja, ja karttapalvelut kehittyvät koko ajan. Kokonaismaakuntakaavaa pitäisi tulkita kokonaisuutena, ja siksi päädyttiin tähän ratkaisuun. Maakuntakaava-aineistosta löytyy myös teemakarttoja. Karttapalvelussa teemakartat löytyvät linkkinä infokuvan takaa. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 39

2.43 LAUSUNTOPYYNTÖ LÄHETETTIIN MYÖS SEURAAVILLE TAHOILLE Merikarvian kunta Isojoen kunta Karijoen kunta Kurikan kaupunki Ilmajoen kunta Seinäjoen kaupunki Evijärven kunta Lappajärven kunta Vetelin kunta Kaustisten kunta Kokkolan kaupunki Keski-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Lapin liitto Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Puolustusministeriö Sisäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pohjanmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Havs- och vattenmyndigheten VR Group Luonnonvarakeskus LUKE, Pohjanmaa Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy YHYRES-kehittämisyhdistys ry Oy Merinova Ab Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området FSKC SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Pohjanmaan kauppakamari MTK, Etelä-Pohjanmaa Österbottens fiskarförbund rf Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Vaasan seudun Matkailu Oy Suomen Metsästäjäliitto Suomen riistakeskus, Rannikko-Pohjanmaa 40 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

3 Yhteenveto mielipiteistä ja vastineet niihin 3.1 ÅBO AKADEMI 1. Högre utbildning och forskning borde omnämnas i planbeskrivningen. 2. Åbo Akademi erbjuder högre utbildning och aktiv forskning inom vårdvetenskap och tillsammans med Åbo universitet planeras utbildning inom socialt arbete. Ytterligare erbjuder Åbo Akademi utbildning och har en aktiv forskningsverksamhet inom energiteknik. 3. Universitetens och högskolornas utbildningsansvar och visioner ligger på en nationell nivå och inte på landskapsnivå. 3.2 EPV ENERGIA OY 1. Rajavuoren tuulivoimaloiden alueen rajausta tulee tarkistaa/suurentaa Rajavuoren lainvoimaisen yleiskaavan rajauksen mukaisesti, kuten Torkkolan tuulivoimaloiden alueen osalta on menetelty. 2. Rajavuoren tuulivoimaloiden alueelle tulee lisätä kaavamerkintä energiahuollon alueesta (en) osayleiskaavan mukaisesti. 3. Rajavuoren virkistysaluemerkintä tulee tarkistaa/pienentää rajaukseltaan osayleiskaavan mukaisesti. 4. Siipyyn merituulivoimapuisto tulee säilyttää maakuntakaavatasoisena varauksena. Merituulivoimalla tuotetun energian mahdollisuudet ovat edelleen pitkällä aikavälillä hyvät. 5. Voimajohtolinjaus Laihian Höysälän sähköasemalta Rajavuoren tuulivoimahankeen sähköaseman kautta Närpiön Brändskogeniin tulee merkitä maakuntakaavaan voimansiirtojohdon yhteystarvemerkinnällä. 6. Voimajohtolinjaus Teuvan Perälän sähköasemalta Kristiinankaupungin sähköasemalle tulee merkitä maakuntakaavaan voimansiirtojohdon yhteystarvemerkinnällä. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS Bemötande: 1. Högre utbildning och forskning har en mer central roll i landskapsprogrammet än i landskapsplanen och där beskrivs de även mer ingående. 2. Bristen på utbildningsplatser inom den tekniska sektorn och inom social- och hälsovårdsområdet är ett faktum och texten har tagits direkt från Österbottens landskapsprogram 2018 2021. 3. Att flera av regionens högskoleenheter styrs nationellt är ett problem för den regionala utvecklingen. : 1. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä tuulivoimaa, vaan kaikki tuulivoimala-alueet on suoraan siirretty siihen Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030. Täten tuulivoimala-alueiden rajauksia ei tämän kaavoitusprosessin yhteydessä tarkisteta. Poikkeus tästä on Torkkolan tuulivoimaloiden alue. 2. Suunnitellut 110 kv:n sähköasemat merkitään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 en-kohdemerkinnällä. 3. Virkistyskäyttö ei ole ristiriidassa tuulivoimatuotannon kanssa, joten rajautas maakuntakaavassa ei ole syytä muuttaa. Rajaukseen sisältyy Rajavuoren erä- ja vaelluskeskus, vaellusreitistö, laavut, huoltorakennukset, sauna- ja takkatupa, näköalatorni, Kurjen kierroksen lähtöpaikka, pysäköintialue jne. 4. Maakuntavaltuusto päätti syksyllä 2017, että Siipyyn merituulivoimapuisto poistetaan maakuntakaavasta. Tästä päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Merituulivoimapuisto on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.1.2018, että Siipyyn merituulivoimapuisto jää maakuntakaavaan. 5. Suunniteltu voimansiirtojohto Höysälä Rajavuori Brändskogen ei ole aikaisemmin kaavaprosessin aikana noussut esille. Linjaus lisätään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 voimansiirtojohdon yhteystarpeena. 6. Suunniteltu voimansiirtojohto Perälä Kristiinankaupunki ei ole aikaisemmin kaavaprosessin aikana noussut esille. Linjaus lisätään Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen 2040 voimansiirtojohdon yhteystarpeena. 41

7. Mikäli Laajametsän suurteollisuusalueelle sijoittuu merkittävää sähkönkulutusta, olisi kaavoihin hyvä merkitä sähkösiirron yhteystarve myös alueen pohjoispuolen alueellisesta sähkönsiirtoverkosta. 8. Vaskiluodon Voima Oy:n alueelle on maakuntakaavaluonnoksessa esitetty T-aluemerkinnällä teollisuus- ja varastoalue eikä se mahdollistaisi alueella energiahuoltoa. Alueelle on osoitettu myös en-merkintä, jolla osoitetaan sähköasemat. Vaasan alueen suurimman voimalaitoksen toiminta tulee jatkumaan pitkään vähintäänkin Vaasan seudun kaukolämpötuotannossa. Joko alue tulee muuttaa energianhuollon alueeksi tai teollisuus- ja varastoalueen kaavamääräystä tulee täsmentää. 9. Aurinkoenergian yleismääräystä tulisi muotoilla siten, että laajat aurinkoenergiahankkeet tulisi ensisijaisesti sijoittaa olemassa olevan sähköverkon läheisyyteen. 3.3 VAASAN SÄHKÖ 1. Vaskiluodon Voima Oy on maakuntakaavan 2040 luonnoksessa merkitty T-aluemerkinnällä teollisuus- ja varastoalueeksi. Voimalaitostoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja Vaasan kaupungin kaukolämmityksen turvaamiseksi alue pitää muuttaa energiahuollon alueeksi tai täsmentää kaavamääräystä siten, että kaavamerkintä mahdollistaa suuren kokoluokan energiatuotannon myös jatkossa ko. voimalaitosalueella. 3.4 VAASAN SÄHKÖVERKKO 1. Vaasan sähköverkon osalta nykyinen verkko ja tulevat tarpeet ovat luonnoksessa pääosin kohdallaan. 2. Mahdollisesti tulevalle Hietalahden sähköasemalle on merkitty kaavaan paikka ja sille myös 110 kv:n yhteydet Vaasan ja Strömbergin sähköasemille. Vaihtoehtona toiselle näistä yhteyksistä on myös yhteys Purolan sähköasemalle. Sen voisi lisätä kaavaan. 3. Runsorin ja Ratikylän sähköasemien en-merkinnät ovat hieman väärissä kohdissa, jos kyseisillä merkinnöillä tarkoitetaan noita sähköasemia. 3.5 PVO-LÄMPÖVOIMA OY 1. Kaavaselostuksen sivulla 15 mainitaan, että maakuntakaavan yhtenä tavoitteena on kehittää Kristiinankaupungissa Karhusaaren satamasta tärkeä kiertotalouskeskus vuoteen 2040 mennessä. Jotta tämä tavoite voi toteutua, tulee väylät ja tiet, jotka yhdistävät sataman valtatie 8:aan ja kantatie 67:ään, pitää raskaan ja muun tarvittavan liikenteen 7. Voimansiirtojohdon yhteystarvemerkinnän lisäämisestä Laajametsän teollisuusalueelle tullaan keskustelemaan alueellisen sähköyhtiön ja Vaasan kaupungin kanssa. 8. Maakuntakaavan T-aluemerkinnän suunnittelumääräykseen lisätään lause, joka mahdollistaa energianhuollon alueella. 9. Aurinkoenergian yleismääräyksestä poistetaan sana liityntäpisteiden. : 1. Maakuntakaavan T-aluemerkinnän suunnittelumääräykseen lisätään lause, joka mahdollistaa energianhuollon alueella. : 1. Merkitään muistiin. 2. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 osoitetaan Hietalahden ja Purolan sähköasemien välille voimansiirtojohdon yhteystarve. 3. Runsorin ja Ratikylän sähköasemien kohdat tarkistetaan. : 1. Maakuntakaavassa osoitetaan kolme kehitysvyöhykettä, jotka ulottuvat maakuntarajan yli. Yksi niistä on Suupohjan kehitysvyöhyke, joka on liikenteen, pääasiassa tavaraliikenteen (metsäteollisuuden, metsäkemianteollisuuden sekä maatalouden massa- ja bulkkitavaraliikenteen) kehitysvyöhyke. Tällaista liikennettä ei ole Karhusaaren satamassa. Suupohjan kehitysvyöhykkeen liittyvässä 42 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

mahdollistavassa kunnossa. Karhusaari tulee sisällyttää Suupohjan kehityskäytävään. 3.6 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT 1. Logistisessa kehityksessä Kruunupyyn lentokentän positiivinen kehitys sekä kapasiteetin nosto nähdään tärkeänä alueen kansainvälisen kaupan edistäjänä. Suomen elinvoimaisuuden ja liike-elämän toimintaedellytysten näkökulmasta on tärkeää turvata elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet koko Suomessa. Näihin kuuluu riittävän saavutettavuuden turvaaminen. Tähän kuuluvat erityisesti toimivat lentoliikenneyhteydet. Jos Kruunupyyn lentokentän liikennöinti päättyy, pitkäjänteinen työ pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi vaikeutuu sekä alueellisella että valtiollisella tasolla. Valtion ja maakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että elinkeinoelämän toimintaedellytykset taataan koko Suomessa ja että kaikkien alueiden saavutettavuus turvataan. 2. Nuorten määrä ja tulevaisuus on merkityksellinen Pohjanmaalla. Edellisen johdosta koulutukseen suunnatulla rahoituskehyksellä tulee varmistaa eriasteiset koulutusmahdollisuudet erityisesti Pietarsaaren seudulla. Lisäksi yritysten toimintaympäristön kehittäminen on tärkeä osa Pohjanmaan yritystoiminnan edistämistä. 3.7 VASA MILJÖFÖRENING 1. Planutkastet går inte tillräckligt långt för att trygga de ekologiska förbindelserna. I en stadsregion räcker det inte med att markera behovet av ekologisk förbindelse enbart med en krans runt staden, som dessutom inte är exakt platsbestämd. Förbindelsebehovet bör markeras på de områden där förbindelsen de facto finns. Bara på det sättet kan de ha en verklig inverkan på planläggningen på lägre nivå. 2. Flera förbindelsebehov bör även anvisas på områden där de på grund av intensifierad markanvändning riskerar försvinna. T.ex. öster om flygfältet mellan Höstves och Toby och på södra sidan om Karperöfjärden. 3. Det är positivt att flera nya områden anvisats som rekreationsområden. En brist är dock att inget större rekreationsområde anvisas i Smedsby-Böle-Singsby-Karperö-området. 4. Flera av områdena som anvisas som rekreationsområden har även stora naturvärden och borde få en mer skyddande planbeteckning än V. De områden i Öjen, Öjberget, LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS suunnittelumääräyksessä painotetaan erityisesti tavaraliikennettä Suupohjan radalla. Kehitysvyöhyke-merkintä on kehittämisperiaatemerkintä, ja sen rajaus on informatiivinen. Karhusaaren satamaa voidaan kehittää kiertotalouskeskukseksi vaikka se ei kuulu Suupohjan kehitysvyöhykkeeseen. : 1. Merkitään muistiin. Ei ole suoraan maakuntakaavoituksen asia. 2. Merkitään muistiin. Ei ole suoraan maakuntakaavoituksen asia. Bemötande: 1. Behovet av ekologiska korridorer på landskapsnivå bygger på ett omfattande bakgrundsmaterial, som tagits fram i ett brett samarbete med olika sakkunnigorganisationer. Korridorerna preciseras vid noggrannare planläggning, planering och genomförande av åtgärder. 2. Landskapsplanen är ett stöd för grönområdesstrukturen i Vasa. Markanvändningslösningar på kommunal plannivå anges inte i detalj när skalan är på landskapsplannivå. I planeringsbestämmelsen för beteckningen för område för centrumfunktioner konstateras att hänsyn ska tas till naturvärden och att gröna ytor som har stort värde för rekreation och/eller stadsmiljön inte ska exploateras. 3. Frågan tas upp i diskussioner med kommunerna. 4. Under planprocessen har Österbottens förbund flera gånger bett att få information av NTM-centralen i Södra Österbotten om vilka områden som har skyddats genom det frivilliga skogsskyddsprogrammet Metso och kam- 43

Molnträsket och Risö som i Vasa generalplan 2030 är anvisade som blivande skyddsområden (SL) borde anvisas som skyddsområde på landskapsnivå (S2) i landskapsplanen. Även de områden som Vasa stad år 2017 beslutade skydda inom kampanjen Min naturgåva till hundraåringen (Hovrättsskogen, en del av Öjen, Holmslätorna i Gerby) borde anvisas som S2-områden. Landskapsplanens informationsvärde skulle öka om alla naturskyddsområden anvisades i planen. Valsörarna är ett etablerat skyddsområde som inte finns anvisat i planutkastet. 5. Det är landskapsplaneringens uppgift att också föreslå nya skyddsområden på landskapsnivå. Vasa miljöförening, Ostrobothnia Australis och tre andra lokala naturföreningar i Vasaregionen sammanställde 2017 ett skyddsförslag för tio värdefulla skogsområden i Vasa och Korsholm. (www.sll.fi/vaasa/metsiensuojeluesitys). Informationen som förslaget innehåller borde beaktas i landskapsplanen. 6. Planeringsbestämmelsen för Objekt som ingår i UNESCOs världsarvslista borde kompletteras så att även världsarvets biologiska värden ska beaktas. 7. Världsarvsvägens alla alternativa sträckningar löper på Natura-område och etablerade skyddsområden. Världsarvsvägen borde därför inte tas med i landskapsplanen. Ett annat skäl är att vägförbindelsen planeras som en privat väg och sådana ska inte omfattas av landskapsplanen. 8. En vägförbindelse mellan riksåttans nya vägsträckning och Fågelberget skulle ha en negativ inverkan på rekreationen kring Molnträsket och på naturvärdena i området. 9. Sundom omfartsväg och datakommunikationsförbindelsen mellan Vasa och Åminne hotar skogar med mycket höga skyddsvärden i sydöstra delen av Öjen. 10. I skogsområdet närmast Myrgrund har i inventeringar påträffats en stor mängd förekomster av rödlistade arter. Området bör beaktas som ett kärnområde för gammelskogsarter både i Öjenområdet och på landskapsnivå. 11. Alla alternativa vägsträckningar för Vasa hamnväg, förutom tunnelalternativet, har stora negativa effekter på naturen och naturskyddet. Även om behovet av vägtrafikförbindelse inte är bindande kan det tolkas som en signal om att detta alternativ är det bästa. 12. Vindkraftsområdet till havs utanför Korsnäs och den nya kraftledningen mellan Korsnäs och Petalax har sannolikt stor naturpåverkan. Projektens konsekvenser borde utredas i samband med landskapsplanen så som MKB 9 förutsätter. panjen Finland 100 samt information om eventuellt inrättande av S2-områden med stöd av naturvårdslagen eller annan lag så att områdena skulle kunna anges med beteckningen SL8, men vi har inte fått något svar på detta och har därför inte kunnat behandla dem när planutkastet utarbetades. Naturskyddsområdena uppdaterar i förslaget till Österbottens landskapsplan 2040 enligt SYKEs databas. 5. Förslag till skyddsområden både på nationell och regional nivå kommer via brett tillsatta nationella arbetsgrupper där regional representation finns med. 6. Kvarkens skärgård har utnämnts till världsarv på geologiska grunder. 7. För Världsarvsvägen uppgörs en miljökonsekvensbedömning. Ifall bedömningen visar att Världsarvsvägen har för stora negativa konsekvenser anvisas den inte i planförslaget. Ifall vägen kan anläggas blir den en allmän väg. Ifall den anvisas i landskapsplanen eller inte beror dels på vägens klass och dels på hur trafikerad den är. 8. Mellan Vikby och Stormossen finns i landskapsplanen anvisat ett behov av vägtrafikförbindelse. Med beteckningen anvisas ett behov mellan Vikby och Stormossen utan att ta ställning till linjedragningen. Den slutliga linjedragningen preciseras i den mer detaljerade planeringen av vägen. 9. Vägsträckningen från Malax till Öjen dvs. Sundom omfartsväg och datakommunikationslinjen är riktgivande och dess exakta linjedragning bestäms i den fortsatta planeringen. 10. Frågan tas upp i diskussioner med staden. 11. Beteckningen anvisar ett behov av förbindelse från Vasa hamn till riksväg 8 utan att ta ställning till linjedragningen. På detta sätt utesluter inte beteckningen något av de alternativa vägsträckningarna. 12. Temat vindkraft behandlas inte i Österbottens landskapsplan 2040 utan vindkraftsområdena överförs från Österbottens landskapsplan 2030 och etapplandskapsplan 2. Därför utreds inte heller konsekvenserna för enskilda vindkraftsområden. Detta har gjorts i samband med utarbetandet av landskapsplanen 2030. Vindkraftsområdena i landskapsplanen ingår som helhet i landskapsplanens konsekvensbedömning. Mellan Molpe och Petalax anvisas i landskapsplanen ett förbindelsebehov för kraftledning. Kraftledningens utformning och placering i terrängen avgörs i den mer detaljerade planeringen. 44 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

3.8 SKOGSVÅRDSFÖRENINGEN ÖSTER- BOTTEN 1. Jordkablar bör föredras för att undvika att stora skogsarealer försvinner då nya kraftledningar byggs. 2. Planbeteckningar som i onödan påverkar primärnäringarna bör undvikas, eller särskilt noteras att skogsbruket inte påverkas. Exempel på sådana är luo-områden och S2. Dessa kan sätta markägaren i en omöjlig situation eftersom skogslagen inte gäller i dessa områden. 3. Konsekvenserna för privatskogsbruket bör utredas noggrant. 3.9 BIRDLIFE FINLAND RF 1. Maakuntakaava näyttäisi lähtökohtaisesti turvaavan tärkeimpien lintualueiden linnustollisten arvojen säilymisen. 2. Skaftung-Siipyyn merituulivoimala-alue on valtaosin päällekkäin kansainvälisesti tärkeän lintualueen (IBA) Kristiinankaupungin eteläinen saaristo kanssa. Kyseistä aluetta laajennettiin vuonna 2016. Tuulivoimaloiden rakentaminen tulisi todennäköisesti vähentämään alueen linnustollista arvoa alueen länsiosissa vesilinnustoon kohdistuvien pelotusvaikutustensa vuoksi. Merituulivoimalle varattua aluetta tulisi siirtää siten, että se sijaitsee riittävän etäällä (vähintään 1 km) tärkeän lintualueen rajasta. 3. Merenkurkun Lintutieteellisen yhdistyksen tekemässä maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeessa tärkeäksi osoitettu Harrström-Brusuddenin lintualue on kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena vain pieneltä osin. Luo-aluetta kannattaisi laajentaa maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeessa tehdyn rajauksen mukaiseksi. 4. Maakuntakaavan tausta-aineistoiksi olisi hyvä käyttää Merenkurkun ja Keski-Pohjanmaan Lintutieteellisten yhdistysten toteuttamat maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeet. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS Bemötande: 1. I planeringsbestämmelsen för (kraftledning och) förbindelsebehov av kraftledning står det att nuvarande kraftledningsgator bör i mån av möjlighet användas vid förstärkning av kraftledningar och byggandet av nya kraftledningar samt att det mest ändamålsenliga alternativet bör utredas i den mer detaljerade planeringen. I planbeskrivningen står det dessutom att jordkabel bör användas i mån av möjlighet. Användningen av jordkabel betonas mer i planbeskrivningen samt i planeringsbestämmelsen för förbindelsebehov för kraftledning. 2. På önskemål av intressenter anvisas inte regionalt betydelsefulla skogsområden i landskapsplanen. Med en egen beteckning för regionalt betydelsefulla skogsområden hade skogsbruket varit områdets primära markanvändningsform även för områden som anvisats med en beteckning för områdets särdrag som t.ex. nationellt värdefulla landskapsområden, kulturmiljöer som är värdefulla på landskapsnivå samt luo-områden. S2-beteckningen utreds med NTM-centralen i Södra Österbotten och miljöministeriet. 3. Konsekvenserna för skogsbruket utreds på allmän nivå. : 1. Merkitään muistiin. 2. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 ei käsitellä tuulivoimaa, vaan kaikki tuulivoimala-alueet on siirretty kaavaan suoraan Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 2. Täten tuulivoimala-alueiden rajauksia ei voida tämän kaavoitusprosessin yhteydessä tarkistaa. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.1.2018, että Siipyyn merituulivoimapuiston tulee olla mukana Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040, koska maakuntavaltuuston 15.11.2017 tekemää päätöstä ei voida pitää lopullisena päätöksenä. 3. Luo-alueiden rajaukset vastaavat Finiba-alueiden rajauksia. 4. Maakuntakaavassa on luo-merkinnällä osoitettu FINIBA-alueet, jotka muodostavat verkoston maakunnallisella tasolla. 45

5. Kaavaan olisi ollut helpompi tutustua, jos kaava-aineisto olisi jaettu verkkosivuilta paikkatieto-ohjelmiin vietävissä olevassa muodossa esim. WMS-tasoina. Toivottavasti Pohjanmaan liitto tarjoaa tämän mahdollisuuden tulevaisuudessa. 3.10 ÄLVBYARNA I ÖSTRA KORSHOLM RF 1. Motsätter sig vägdragningen av en riksväg från Vikby till Vassorfjärden genom Älvbyarna i Östra Korsholm. Vägen splittrar Älvbyarna i två delar och för med sig bullerproblem för byn. Vägen splittrar och förstör det nationellt värdefulla landskapsområdet Kyro älv och går igenom områden med bosättning. 2. Stöder planen på att bygga en cykelväg mellan Höstves och Merikart. 3.11 KORSNÄS BYS SAMFÄLLIGHET 1. I landskapsplanen bör en småbåtshamn anvisas för Långbådan i Korsnäs. 3.12 BJÖRKÖ DELÄGARLAG 1. Utvecklingen av Svedjehamn som turismområde, både via landsväg och vattenväg, bör säkerställas med tanke på områdets världsarvsstatus. I det nuvarande planförslaget betecknas Svedjehamn enbart som grönområde. För småbåtshamnen i Svedjehamn bör även beteckningen VS (båthamn/gästhamn) anvisas. 5. Merkitään muistiin. Pohjanmaan vahvistetut maakuntaakaavat löytyvät WMS-palveluina. Myös Pohjanmaan maakuntakaava 2040 julkaistaan WMS-palveluna sen tultua hyväksytyksi. Kaavaluonnoksen paikkatiedot voi pyydettäessä saada Esri File Geodatabase -muodossa. Bemötande: 1. Den riktgivande eller alternativa vägsträckningen mellan Helsingby och Vassor anvisas redan i Österbottens landskapsplan 2030 och anvisas med samma beteckning i Österbottens landskapsplan 2040. För vägsträckningen har gjorts lokaliseringsutredningar och den riktgivande vägsträckningen är baserad på dessa. Den slutliga placeringen av vägsträckningen preciseras samt vilka konsekvenser denna medför utreds i den mer detaljerade planeringen. 2. Anvisandet av lättrafikleder i landskapsplanen utreds. Bemötande: 1. Till grund för landskapsplanen uppgjordes en utredning över fiske- och småbåtshamnarna i Österbotten där hamnfunktioner, service och utvecklingspotential granskades. Över utredningen har begärts kommentarer av kommunerna. Kommunerna har också getts möjlighet att föreslå nya hamnar i landskapsplanen. Denna utredning kommer att kompletteras under sommaren 2018 och kommunerna har då en ny möjlighet att kommentera utredningen. Bemötande: 1. Svedjehamn omfattas av många planbeteckningar som stöder utvecklandet av besöksnäringen genom att lyfta fram de olika värdefulla särdragen i området. Utvecklingsprincipbeteckningen mv är den överordnade riktgivande beteckningen och gäller hela världsarvsområdet och anger att området bör utvecklas som nationellt och internationellt intressant besöksmål. Rekreationsområdesbeteckningen V har en byggbestämmelse som tillåter byggandet av byggnader som möjliggör förverkligandet av rekreationsoch naturturismservice. Till grund för landskapsplanen uppgjordes en utredning över fiske- och småbåtshamnarna i Österbotten där hamnfunktioner, service och utvecklingspotential granskades. Över utredningen har begärts kommentarer av kommunerna. Kommunerna har också getts möjlighet att föreslå nya hamnar i landskapsplanen. Denna utredning kommer att kompletteras under sommaren 2018 och kommunerna har då 46 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

2. Farlederna från Svedjehamn via Ytterstören vidare genom Lappörsund och även från Ytterstören till Lappörudden bör anvisas i planen. 3. Moränerna utanför Svedjehamn behöver inte ytterligare skyddas eftersom de redan ingår i Natura 2000. De områden som betecknats Värdefull geologisk formation bör planeras så att det ej medför ytterligare restriktioner på användningen av områdena och att de inte sträcker sig utanför Natura 2000-områdena. 3.13 SUNDOM BYGDEFÖRENING 1. Sundom behöver en omfartsväg eftersom trafiken genom Sundom centrum har ökat. Detta gäller såväl pendeltrafiken som den tunga trafiken. På sikt väntas trafiken på Söderfjärdsvägen öka ytterligare med 40 %. Men Sundom omfartsväg får inte dras på det nationellt värdefulla området sydväst om Söderfjärden. 2. Vasa hamnväg är en stor investering med stor och skadlig inverkan på landskapet och naturen samtidigt som nyttan av vägen är osäker. Av de i konsekvensbedömningen undersökta alternativen har Vikby och Flada mest negativa konsekvenser för Sundom. 3.14 LANDSKAPSPLANENS MEDBORGAR- FORUM 1. Utkastet till Österbottens landskapsplan är en bra och en förhållandevis realistisk och genomförbar plan. 2. Planen skapar förutsättningar för förbättrade trafiklösningar, som även för regionerna närmare varandra och underlättar utbyggnad av kollektivtrafik och pendling. 3. Planens allmänna mål med hög prioritet är ett trafiksystem och en områdesanvändning som minskar behovet av privatbilstrafik och förbättrar förutsättningarna för trafikformer med en liten miljöbelastning. De konkreta åtgärderna i planen är ändå blygsamma. I planprocessen borde undersökas megatrender då det gäller behov av att förflytta sig. 4. I landskapsplanutkastet finns betydligt mer rekreationsområden som dels bättre tillgodoser invånarnas rekreationsbehov och dels gör regionen mer attraktiv för besöksnäringen och inflyttning. Även rekreation vintertid så som snöskoterleder borde beaktas i landskapsplanen. 5. Näthandelns inverkan på markanvändningen och trafiken borde undersökas och beaktas. 6. R&D utgör en väsentlig del av regionens utvecklingspotential och borde omnämnas i planbeskrivningen. En storsatsning på ett regionalt teknologicentrum i syfte att binda LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS en ny möjlighet att kommentera utredningen. 2. I landskapsplanen ingår fartygs- och båtleder enligt Trafikverkets klassificering 1 5. 3. Beteckningen värdefull geologisk formation anger geologiska formationer som klassats som nationellt värdefulla men inte omfattas av något skyddsprogram, dvs. beteckningen är informativ och anger ett områdes särdrag. Bemötande: 1. Vägsträckningen från Malax till Öjen dvs. Sundom omfartsväg är riktgivande och dess exakta linjedragning bestäms i den fortsatta planeringen. 2. Vasa hamnväg anvisas som ett behov av vägtrafikförbindelse mellan Vasa hamn och riksväg 8 utan att ta ställning till linjedragningen. Därmed utesluter inte landskapsplanen de övriga vägsträckningarna som undersöktes i hamnvägens miljökonsekvensbedömning. Bemötande: 1. Noteras. 2. Noteras. 3. Noteras. 4. Möjligheten att anvisa snöskoterleder i landskapsplaner utreds. 5. Handeln behandlas inte i Österbottens landskapsplan 2040. Det kanske blir ett tema för nästa landskapsplan. 6. I planprocessen har det inte framkommit att det finns ett behov av ett fysiskt så stort teknologicentrum som behöver anvisas i en landskapsplan. 47

ihop industrins R&D skulle gynna landskapet och i landskapsplanen bör det finnas en reservation för en sådan kunskapsplats. 7. I planutkastet beskrivs enbart den befintliga båthamnsstrukturen. Planen tar inte ställning till hur exempelvis båtturistlederna och gästplatserna kunde förbättras, utvecklas och byggas ut. I planutkastet anvisas båtrutter av klass fem eller lägre. Det finns många flera goda båtrutter av klass sex vars ledgångsdjup kunde uppgraderas till klass fem. 8. Ge-beteckningen bör inte gälla för det område vid Svedjehamn som inte ingår i Natura 2000. 9. Det är inte tydligt på vilka grunder en del skjutbanor är med i planutkastet och andra inte och vad detta eventuellt innebär. Detta bör utredas mer ingående. 10. Även om landskapsplanens målår är 2040 borde längre tidsperspektiv tas med i planen. 11. Det borde göras en särskild bedömning av landhöjningens konsekvenser på mycket lång sikt och vilka åtgärder den kan leda till. 12. I landskapsplaneringen borde tunga infrastrukturella framtidsfrågor samt ekologiska lösningar diskuteras. Dessa kan kräva områdesreserveringar även om det under de närmaste 10 20 åren endast utreds möjligheter. Hamnen på Vasklot med därtillhörande väg är en dylik fråga. 13. I planutkastet berörs förtjänstfullt frågan om regionen i ett nationellt perspektiv, men fler förslag till kraftfulla åtgärder som skulle syfta till att förbättra regionens närhet till andra regioner i Europa bör utredas. 14. I planeringsbestämmelsen för stadsutvecklingszonerna bör tilläggas samarbete över landskapsgränserna. 15. Konsekvensbedömningen verkar i allmänhet vara tafatt och då det gäller näringslivet rätt bristfällig. 16. Det bör även finnas möjligheter att bo på landet och vid en strand. 17. Det borde göras mer för att alla ska behandlas jämlikt oberoende av var man bor. 18. Regionerna bör bättre knytas samman för att underlätta pendlingen, vilket långt betyder en förkortning av restiden. En lösning skulle vara höghastighetståg. 7. I landskapsplanen anvisas ett regionalt nätverk av båthamnar. Detta nätverk kompletteras av mindre lokala båthamnar som inte anvisas i landskapsplanen. Till grund för landskapsplanen uppgjordes en utredning över fiske- och småbåtshamnarna i Österbotten där hamnfunktioner, service och utvecklingspotential granskades. Över utredningen har begärts kommentarer av kommunerna. Kommunerna har också getts möjlighet att föreslå nya hamnar i landskapsplanen. Denna utredning kommer att kompletteras under sommaren 2018 och kommunerna har då en ny möjlighet att kommentera utredningen. I landskapsplanen ingår fartygs- och båtleder enligt Trafikverkets klassificering 1 5. 8. Beteckningen värdefull geologisk formation anger geologiska formationer som klassats som nationellt värdefulla men inte omfattas av något skyddsprogram, dvs. beteckningen är informativ och anger ett områdes särdrag. 9. I landskapsplanen anvisas endast skjutbanor av regional betydelse. I planbeskrivningen beskrivs mycket tydligt kriterierna för en skjutbana av regional betydelse. 10. Landskapsplanens målår är 2040 men för många teman, t.ex. vissa trafiklösningar är perspektivet mycket längre. Planens viktigaste utgångspunkt är landskapsöversikten 2040, som drar upp riktlinjerna för utvecklingen i landskapet. Landskapsplanen förverkligar översikten dvs. skapar de spatiala förutsättningarna. 11. Enligt Meteorologiska institutets prognoser kommer troligtvis klimatförändringen att kompensera landhöjningen. Inom projektet SmartSea utreds hur klimatförändringen kommer att påverka Bottniska viken. Resultatet beaktas i den följande landskapsplanen. 12. Trafiklösningarna baserar sig på resultat från diskussionerna i trafiksystemarbetsgrupperna. Det är i dessa grupper framtida trafikprojekt bör dryftas. 13. Noteras. 14. Vid förverkligandet av Vasa och Jakobstads stadsutvecklingszoner behövs inget samarbete över landskapsgränserna. 15. I konsekvensbedömningen beskrivs vilka konsekvenser förverkligandet av landskapsplanen har i förhållande till att ingen landskapsplan skulle göras. Här behandlas inte allmänna trender i samhället. Konsekvensbedömningen gällande näringslivet ska klargöras. 16. En av landskapsplanens målsättningar är en region där stad, tätort och landsbygd samverkar. Det är upp till kommunerna ifall de tillåter boende vid strand. 17. Noteras. Detta är egentligen inte en fråga för landskapsplanläggningen. 18. I landskapsplanen betonas vikten av kollektivtrafiken och i planeringsbestämmelser för 48 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

19. I landskapsplanen borde regionerna Vasa, Karleby+Jakobstad och Seinäjoki bättre knytas ihop till en storregion med över 200 000 invånare. De åtgärder som föreslås i planen är svaga och det finns ett behov av att utreda långt fler lösningar än de som berörs i planutkastet. 20. Frågor som bör utredas under planens verkningstid är möjligheterna att bygga landets andra storhamn i Vallgrund för att bl.a. knyta regionen närmare Västerbotten samt att sammanbinda landskapet med hjälp av höghastighetsbanor. Detta även i syfte att stärka tillgängligheten till Vasas internationella flygfält och bättre knyta Sydösterbotten till det övriga landskapet. Utlåtandet kan i sin helhet läsas på adressen: www.obotnia.fi/områdersplanering/österbottens landskapsplan 2040. 3.15 JOHAN-ERIK FANT 1. I Österbottens landskapsplan bör Grönvik omfartsväg finnas kvar med beteckningen för behov av vägtrafikförbindelse. 3.16 GUNVOR GRANLUND (OMBUD FÖR PER-OLOF STÅHL, GÖSTA STÅHL OCH SOL- VEIG HILDÉN) 1. Området för fritids- och turisttjänster kring Fjärdskär, Replotbron och Bergskär är onödigt stort. Privatägd mark borde inte ligga inom detta område. Området är tillräckligt stort även utan de privatägda områdena. 3.17 CARITA HÄGER 1. I korsningen i Kovjoki centrum borde retardationsfiler byggas för att göra trafiken smidigare och förhindra olyckor mellan jordbruksmaskiner och annan trafik. Även andra korsningar längs riksväg 8 där aktiva jordbrukare finns borde ses över. 3.18 DAN-ANDERS JUSSLIN, AB JUSSLINS ECO-TREND OY 1. Dåligt upplägg och grundinformation om planens syfte saknas. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS Vasa och Jakobstads stadsutvecklingszoner, Vasa och Jakobstads kvalitetskorridorer, Vasa-Seinäjoki utvecklingszon, Jakobstad-Karleby utvecklingszon och områden för tätortsfunktioner omnämns utvecklandet av kollektivtrafiken. Dessutom betonas vikten av en förtätad samhällsstruktur och tätare bebyggelse kring kollektivtrafikens knutpunkter. 19. Vasa-Seinäjoki utvecklingszon och Jakobstad-Karelby utvecklingszon baserar sig på pendlingsområdena. Inom dessa områden ska enligt planeringsbestämmelsen arbetskraftsrörligheten främjas. Detta är en fråga för det nya landskapets landskapsstrategi. 20. Detta är en fråga för det nya landskapets landskapsstrategi och en gemensam fråga för de tre landskapen. Bemötande: 1. I nuläget finns det inget behov av att i landskapsplanen anvisa ett behov av vägtrafikförbindelse mellan Replot och Vallgrund eller en riktgivande vägsträckning förbi Grönvik. Situationen ändras ifall ett behov av vägtrafikförbindelse ut till utredningsområdet i Vallgrund blir aktuellt. Bemötande: 1. RM-områdets avgränsning för Fjärdskäret, Replot bro, Bergskäret och Kymansholmsörarnas västra del är i enlighet med motsvarande områdesavgränsning i Korsholms kommuns strategiska generalplan. Det är i den kommunala planläggningen som den mer detaljerade markanvändningen bestäms. RM-beteckningen i landskapsplanen förutsätter inte att hela området används för fritids- och turisttjänster. Bemötande: 1. Endast planskilda korsningar som har direkt inverkan på annan markanvändning anvisas i landskapsplanen. Övriga korsningar och trafikarrangemang behandlas i den mer detaljerade planeringen. Bemötande: 1. Planens målsättningar har utarbetats i en omfattande dialog med kommunerna och övriga myndigheter, olika intressegrupper, experter och med invånare och kan läsas på 49

2. Kartan borde ha teckenförklaring. 3. Vasa hamn bör flyttas ut till Vallgrund. 4. Havsnära boende bör anvisas i området Karleby Vasa Kristinestad. 5. Följande saker borde behandlas i landskapsplanen: Väg mellan Björneborgsvägen och Vassor Trafikarrangemangen i Vasa Västervik Tågbana till Vasa logistikområde Rullbana från Vasa flygplats till Vasa logistikområde Riksväg 8 mellan Vassor och Karleby, omkörningsfiler och breddning Riksväg 8 mellan Fladan och Björneborg, omkörningsfiler och breddning Hästsportcenter och motorsportcenter Affärscentrum Industritomter t.ex. i Vassor Kärklax och Malax Vikby Uppsamlingsparkeringsplatser i Kvevlax och Vikby Lätta trafikförbindelser i Toby Kvevlax Västervik Replot och Toby Korsnäs. 3.19 RONNIE JUTHBACKA 1. Kraftledningen från Kvevlax elstation till Toby Kojola kraftledning borde inte gå över en vandringsled utan kunde gå genom ett vindkraftsområde längre söderut. sidan 8 i planbeskrivningen. 2. Till plankartorna finns ett separat dokument PlanbeteckningarA3 där alla planbeteckningar finns uppräknade. I dokumentet Planbeteckningar och planeringsbestämmelser finns alla planbeteckningar beskrivna tillika med deras bestämmelser. 3. I Södra Vallgrund finns i landskapsplanen anvisat ett utredningsområde där möjligheterna till hamnfunktioner ska utredas. Målsättningen är att Vasa hamn fortfarande år 2040 finns på Vasklot. 4. I landskapsplanen anvisas områden för centrumfunktioner, centrum med närservice och områden för tätortsfunktioner. Områden för havsnära boende har ingen regional betydelse och bör således behandlas i de kommunala planerna. 5. Vägen mellan Björneborgsvägen och Vassor finns i landskapsplanen anvisad som en riktgivande vägsträckning. Endast i de fall förbättringen av en vägsträcka påverkar omkringliggande markanvändning anvisas den i landskapsplanen. Hästsportcenter och motorsportcenter har inte egna beteckningar utan anvisas i landskapsplanen som rekreations-/turismobjekt. Endast stora detaljhandelsenheter av regional betydelse och utanför områden för centrumfunktioner anvisas i landskapsplanen. I Malax och Vikby finns i landskapsplanen anvisade industriområden av regional betydelse. I Vassor och Kärklax finns inte anvisade industriområden, men landskapsplanen hindrar inte att industritomter skapas i området. Gränsen för ett industriområde av regional betydelse är 100 arbetsplatser. Trafikarrangemangen i Vasa Västervik och uppsamlingsparkeringsplatser har ingen regional betydelse och bör behandlas i de kommunala planerna. Detsamma gäller stickspåret från Vasa Seinäjoki förbindelsebana till logistikområdet och rullbana från Vasa flygplats till Vasa logistikområde. Trafikarrangemangen från Vasa Seinäjoki förbindelsebana via flygplatsen och till Vasa hamn kommer dock att diskuteras i den fortsatta planeringsprocessen. I landskapsplanen anvisas ett heltäckande nätverk av cykelleder, som baserar sig på nationella cykel- och friluftskartor och som har tagits fram i samarbete med kommunerna. Anvisandet av lättrafikleder i landskapsplanen utreds. Bemötande: 1. Beteckningen anvisar ett förbindelsebehov för kraftledning. Den exakta linjedragningen bestäms i den fortsatta planeringen. Enligt planeringsbestämmelsen ska i den mer detaljerade planeringen den mest ändamål- 50 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

2. Bobackens område för vindkraftsverk kunde strykas ur landskapsplanen eftersom det har negativa konsekvenser för kulturlandskapet vid Kyro älv. 3. Skyddsområdet Bådaviken-Lappo åmynning är onödigt. Dessutom borde Lappo åmynning muddras för att garantera att den inte växer igen och skapar problem för fåglar och fiskar. 3.20 EMELY LITHÉN 1. Utkastet till Österbottens landskapsplan har inte marknadsförts som det borde, vilket lett till att många är ovetande om planen. 2. Den planerade vägen mellan Stormossen och Vikby borde dras så långt västerut som möjligt. 3. Den planerade vägen från Kuni till Stormossen/Vikbyvägen borde tas bort ur planen och istället kunde den befintliga nybyggda vägen vid behov breddas. Samtidigt kunde korsningen i Kvevlax åtgärdas. 4. Motorvägen mellan Helsingby och Laihela borde ersättas med en breddning av den befintliga vägen. 3.21 LENA OCH RUNE LITHÉN 1. Dragningen av den nya vägen mellan Vikby och Stormossen bör ändras och placeras längre västerut, t.ex. på västra sidan om Molnträsket. Den nuvarande dragningen går genom kulturhistoriskt värdefulla områden, rekreationsområden samt jord- och skogsbruksmark. 2. Dragningen av den nya vägen mellan Vikby och Kuni/Vassor bör slopas helt. Vägen går LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS senliga linjedragningen med tanke på övrig markanvändning utredas. 2. Vindkraftsområden har inte behandlats vid uppgörandet av Österbottens landskapsplan 2040 utan alla områden för vindkraftverk har i sin helhet överförts från Österbottens landskapsplan 2030, etapp 2. Dessutom finns det en godkänd delgeneralplan för vindkraftsområdet (Märkenkall vindkraftspark). 3. Bådaviken-Lappo åmynning är ett område som hör till det nationella skyddsprogrammet för fågelvatten och kan därför inte behandlas i landskapsplanen. Bemötande: 1. Om landskapsplanens dialog kan läsas i programmet för deltagande och bedömning. Om att landskapsplanutkastet är framlagt har informerats både i tidningar och i sociala medier. Dessutom har landskapsplanen ett eget medborgarforum där olika befolkningsgrupper och intressen är representerade. Detta forum har sammanträtt många gånger under planprocessens gång. 2. Mellan Vikby och Stormossen finns i landskapsplanen anvisat ett behov av vägtrafikförbindelse. Med beteckningen anvisas ett behov mellan Vikby och Stormossen utan att ta ställning till linjedragningen. Den slutliga linjedragningen preciseras i den med detaljerade planeringen av vägen. 3. Den riktgivande eller alternativa vägsträckningen mellan Helsingby och Vassor anvisas redan i Österbottens landskapsplan 2030 och anvisas med samma beteckning i Österbottens landskapsplan 2040. För vägsträckningen har gjorts lokaliseringsutredningar och den riktgivande vägsträckningen är baserad på dessa. Den slutliga placeringen av vägsträckningen preciseras samt vilka konsekvenser denna medför utreds i den mer detaljerade planeringen. 4. Gällande rv 8 mellan Helsingby och Laihela undersöks två olika alternativ, dvs. förbättring av riksvägen på dess nuvarande plats och en ny vägdragning söder om den nuvarande vägen. Landskapsplanen möjliggör bägge alternativen. Bemötande: 1. Mellan Vikby och Stormossen finns i landskapsplanen anvisat ett behov av vägtrafikförbindelse. Med beteckningen anvisas ett behov mellan Vikby och Stormossen utan att ta ställning till linjedragningen. Den slutliga linjedragningen preciseras i den mer detaljerade planeringen av vägen. 2. Den riktgivande eller alternativa vägsträckningen mellan Helsingby och Vassor anvisas 51

genom jordbruksmark och behovet av vägen är liten. 3.22 JOHAN NYGÅRD 1. Utkastet till Österbottens landskapsplan har inte marknadsförts som det borde, vilket lett till att många är ovetande om planen. 2. Den planerade vägen mellan Stormossen och Vikby borde dras så långt västerut som möjligt. 3. Den planerade vägen från Kuni till Stormossen/Vikbyvägen borde tas bort ur planen och istället kunde den befintliga nybyggda vägen vid behov breddas. Samtidigt kunde korsningen i Kvelax åtgärdas. 4. Motorvägen mellan Helsingby och Laihela borde ersättas med en breddning av den befintliga vägen. 3.23 KARIN NYKVIST, MIKAEL NYKVIST OCH HELENA BRUUN 1. Rekreationsområdet bör ändras så att fastigheterna RNr 16:75 och 16:87 inte ligger inom rekreationsområdet. 3.24 HANS-ERIK NYSAND 1. Vägsträckningen från Malax förbi Sundom till Öjen bör strykas ur landskapsplanen. redan i Österbottens landskapsplan 2030 och anvisas med samma beteckning i Österbottens landskapsplan 2040. För vägsträckningen har gjorts lokaliseringsutredningar och den riktgivande vägsträckningen är baserad på dessa. Den slutliga placeringen av vägsträckningen preciseras samt vilka konsekvenser denna medför utreds i den mer detaljerade planeringen. Bemötande: 1. Om landskapsplanens dialog kan läsas i programmet för deltagande och bedömning. Om att landskapsplanutkastet är framlagt har informerats både i tidningar och i sociala medier. Dessutom har landskapsplanen ett eget medborgarforum där olika befolkningsgrupper och intressen är representerade. Detta forum har sammanträtt många gånger under planprocessens gång. 2. Mellan Vikby och Stormossen finns i landskapsplanen anvisat ett behov av vägtrafikförbindelse. Med beteckningen anvisas ett behov mellan Vikby och Stormossen utan att ta ställning till linjedragningen. Den slutliga linjedragningen preciseras i den mer detaljerade planeringen av vägen. 3. Den riktgivande eller alternativa vägsträckningen mellan Helsingby och Vassor anvisas redan i Österbottens landskapsplan 2030 och anvisas med samma beteckning i Österbottens landskapsplan 2040. För vägsträckningen har gjorts lokaliseringsutredningar och den riktgivande vägsträckningen är baserad på dessa. Den slutliga placeringen av vägsträckningen preciseras samt vilka konsekvenser denna medför utreds i den mer detaljerade planeringen. 4. Gällande rv 8 mellan Helsingby och Laihela undersöks två olika alternativ, dvs. förbättring av riksvägen på dess nuvarande plats och en ny vägdragning söder om den nuvarande vägen. Landskapsplanen möjliggör bägge alternativen. Bemötande: 1. Avgränsningen för rekreationsområdet V i landskapsplanen ändras till att motsvara avgränsningen i generalplanen för Bodö-Tottesund-Öjskata. Bemötande: 1. Vägsträckningen från Malax till Öjen dvs. Sundom omfartsväg är riktgivande och dess exakta linjedragning bestäms i den fortsatta planeringen. Vägsträckningen finns anvisad i den nuvarande Österbottens landskapsplan 2030 och i Vasa stads och Malax kommuns 52 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

generalplaner. Inte heller har det i den regionala trafiksystemarbetsgruppen framkommit önskemål om att vägsträckningen borde strykas ur landskapsplanen. 3.25 STAFFAN OCH HELGE NYSAND 1. Införandet av rekreationsområde på Rönnskär i Sundom borde starkt ifrågasättas eftersom: det behövs båt för att ta sig ut till området landstigningen är svår pga. steniga grunda vikar det finns mer lättillgängliga rekreationsområden i Sundom det redan finns ett Natura 2000-område på Rönnskär och hela yttre skärgården numera är fredad det eventuella rekreationsområdet kommer att inverka på skogsbruket. 3.26 ERIK SJÖBERG 1. Planbeskrivningen innehåller inga proaktiva utvecklingsplaner eller långsiktiga målsättningar för Kvarkentrafikens utveckling. Det första avsnittet för en fast förbindelse mellan Vasa och Umeå borde påbörjas snarast eftersom uppgörandet av de olika utredningarna kommer att ta länge. 2. Varför är den felaktiga bilden på sidan 23 fortfarande kvar? 3.27 STURE SUNDELL 1. En högspänningsledning som går genom ett bebott område strider mot god miljöplanering. 2. Kartan borde ha teckenförklaring. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS Bemötande: 1. Området är i både Vasa stads fastställda delgeneralplan för skärgården och i Vasa stads strategiska plan för skärgården anvisat som rekreationsområde. Bemötande: 1. Kvarkentrafiken är ett av Österbottens spjutspetsprojekt. Satsningar görs för att utveckla en helt ny färja och Vasa och Umeå hamnområden. Målsättningen är att Vasa-Umeå ska ingå i utvidgningen av den europeiska stomnätskorridoren TEN-T (Extension to North Sea-Baltic Core Corridor). Att parallellt med detta planera för en fast förbindelse till Umeå gör dessa satsningar mindre trovärdiga. Den fasta förbindelsen är något som kommer att diskuteras vid uppgörandet av havsplanen. Kvarkentrafiken lyfts bättre fram i planbeskrivningen. 2. Bilden är tagen ur ALLI och utgör därmed den godkända eftersträvade utvecklingsbilden för regionstrukturen och trafiksystemet år 2050. Trots att Österbottens förbund under processens gång upprepade gånger lyfte fram att bilden var felaktig korrigerade miljöministeriet den inte. Österbottens förbund kan i detta skede inte göra annat än att konstatera att bilden är felaktig vad gäller förbindelsen över Kvarken och vidare till Atlanten. Bemötande: 1. Beteckningen anvisar ett förbindelsebehov för kraftledning. Den exakta linjedragningen bestäms i den fortsatta planeringen. Enligt planeringsbestämmelsen ska i den mer detaljerade planeringen den mest ändamålsenliga linjedragningen med tanke på övrig markanvändning utredas. 2. Till plankartorna finns ett separat dokument PlanbeteckningarA3 där alla planbeteckningar finns uppräknade. I dokumentet 53

Planbeteckningar och planeringsbestämmelser finns alla planbeteckningar beskrivna tillika med deras bestämmelser. 3.28 MONIKA SUNDHOLM 1. Natura-området Ljusgrunds (FI 8000134) norra del bör strykas i Österbottens landskapsplan 2040. 2. Den havsbaserade vindkraftsparken nordväst om Ljusgrund utanför Sideby bör strykas från landskapsplanen. Bemötande: 1. Natura 2000-nätverkets områdesavgränsningar baserar sig på statsrådets beslut 20.8.1998 samt en senare komplettering enligt statsrådets beslut 8.5.2002 och 2.6.2005. Dessa avgränsningar kan inte ändras i landskapsplanen. 2. Landskapsstyrelsen beslutade på sitt möte 29.1.2018 att Sideby havsvindkraftspark ska finnas med i Österbottens landskapsplan 2040 eftersom landskapsfullmäktiges beslut från 15.11.2017 inte kan anses vara ett slutgiltigt beslut. Vindkraftsområden har inte behandlats vid uppgörandet av Österbottens landskapsplan 2040 utan alla områden för vindkraftverk har i sin helhet överförts från Österbottens landskapsplan 2030 och etapplan 2. 3.29 PIRKKO VIRTANEN Ei huomautettavaa maakuntakaavaluonnoksesta. Mielipide koskee valtatietä 18 Maunulan kohdalla, joka on jo pitkälti rakennettu. 3.30 CAJ WAXLAX 1. Den planerade vägsträckan Kuni Vassor, som i utkastet till landskapsplan anvisas som riktgivande eller alternativ vägsträckning, kunde flyttas från korsningen Björneborgsvägen/Laihelavägen till att gå via korsningen av Tobyvägen/Laihelavägen. På så sätt sparas både åkermark, landskap och mycket pengar. 3.31 CHRISTOFFER ÖSTBERG OCH JAN-ER- IK RAVALS 1. Skjutbanan på Strandvägen 3682 i Korsnäs (Waterloo skjutbana) borde anvisas i landskapsplanen för att trygga skjutbanans existens i framtiden. Skjutbanan är en viktig anläggning för lokala jaktföreningar. Bemötande: 1. Med beteckningen Riktgivande eller alternativ vägsträckning (riksväg) för Vikby Martois Kuni anvisas vägsträckningen enligt de utredningar som uppgjorts över vägsträckningen, bland andra utredningen Rv 8 delen Kuni Martois, Korsholm. Inför byggande av vägsträckan görs mer detaljerade utredningar och planering där placeringen i terrängen preciseras. Bemötande: 1. I landskapsplanen anvisas ett regionalt nätverk bestående av sju skjutbanor. Av dessa är sex befintliga och en ny. Enligt definitionen i lagen om skjutbanor delas skjutbanor in i sportskyttecentrum (över 300 000 skott per år), skjutbanor (10 000 300 000 skott per år) och småskaliga skjutbanor (mindre än 10 000 skott per år). De skjutbanor som anvisas i landskapsplanen är alla per definition skjutbanor. Waterloo är per definition en småskalig skjutbana. Ett kriterium var även att nätet av skjutbanor skulle vara täckande. 99,4 % av landskapets befolkning når någon av dessa skjutbanor inom 40 minuter. Med tanke på skjutbanenätverkets täckning är även mindre och till karaktären lokala skjutbanor viktiga bl.a. med tanke på skytte- 54 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

och jaktutövarna. Det lokala skjutbanenätverket består av 16 småskaliga skjutbanor, men dessa anvisas inte i landskapsplanen. 3.32 ANDERS ÖSTER 1. Vägförslaget Kuni Martois Vikby är besvärligt med tanke på att vägen dras igenom det nationellt värdefulla kulturlandskapet vid Kyro älv och det naturligt idylliska och vackra området mellan Veikars och Kvevlax. I stället borde dragningen Stormossen Martois Vikby prioriteras, vilket skulle vara bra med tanke på transportvägen från Stormossen och Fågelberget söderut. Vägsträckningen kunde göras rakare och plankorsningen i Kvevlax smidigare. Bemötande: 1. Den riktgivande eller alternativa vägsträckningen mellan Helsingby och Vassor anvisas redan i Österbottens landskapsplan 2030 och anvisas med samma beteckning i Österbottens landskapsplan 2040. För vägsträckningen har gjorts lokaliseringsutredningar och den riktgivande vägsträckningen är baserad på dessa. Den slutliga placeringen av vägsträckningen preciseras samt vilka konsekvenser denna medför utreds i den mer detaljerade planeringen. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 55

4 Karttapalvelun kautta tulleet kommentit 4.1 YLEISTÄ 4.2 KOMMENTIT JA VASTINEET 1. Viidessätoista kommentissa vastustetaan ohjeellista tielinjausta Helsingbyn ja Vassorin välillä. Perusteluina esitetään mm. kulttuuriympäristöarvoja, melua ja haittavaikutuksia yhdistyselämälle. Yhdessä kommentissa ehdotetaan toista tielinjausta. 2. Mielipiteitä kirvoittavia muita teitä ovat ohjeellinen tielinjaus Öjen Maalahti, tieliikenteen yhteystarve Stormossen Martoinen, kaavassa tieliikenteen yhteystarpeena osoitettu Vaasan satamatie sekä kaavassa ohjeellisena tielinjauksena osoitettu moottoritien jatke Helsingby Laihia. 3. Onko mahdollista rakentaa rautatie Vaasasta pohjoiseen? 4. Waterloon ampumarata Korsnäsissä ja Veikkaalan ampumarata tulisi osoittaa maakuntakaavassa. 5. Miksi maakuntakaavassa ei ole osoitettu virallisia moottorikelkkareittejä? 6. Vaskiluodon virkistysaluetta tulisi pienentää asutuksen hyväksi, ja Västerskäretin virkistysalue on tarpeeton. 7. Vaasan hiihtokeskus voidaan siirtää Öjbergetiltä täyttömaamassoista muodostuvalle uudelle vuorelle Böleen. Karttapalvelun kommentointitoiminnon kautta saatiin yhteensä 39 kommenttia. Eniten kommentteja kohdistui Mustasaareen (22) ja toiseksi eniten Vaasaan (9). Yksittäisiä kommentteja kertyi Uudessakaarlepyyssä, Korsnäsissä, Laihialla, Maalahdessa ja Pedersöressä. Suurin osa palautteesta oli kirjoitettu ruotsiksi, vain kolme viestiä oli kirjoitettu suomeksi. Yhdessätoista tapauksessa kirjoittaja oli ilmoittanut sekä etu- että sukunimensä, muissa kommenteissa oli etunimi, nimimerkki tai ei nimeä lainkaan. et 1. Ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tielinjaus välillä Helsingby Vassor on osoitettu jo Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 ja osoitetaan samalla merkinnällä Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040. Tieosuudelle on tehty sijaintiselvityksiä, joihin ohjeellinen tielinjaus perustuu. Lopullinen tielinjauksen sijainti täsmentyy ja sen vaikutukset selvitetään tarkemmassa suunnittelussa. 2. Kaikki kyseiset tiet osoitetaan joko tieliikenteen yhteystarpeena (Vaasan satamatie ja Martoinen Stormossen) tai ohjeellisena/ vaihtoehtoisena tielinjauksena (Öjen Maalahti ja moottoritien jatke). Merkinnällä osoitetaan tieliikenteen yhteystarve kahden alueen välillä ottamatta kantaa linjaukseen. Ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus perustuu selvitykseen, yleissuunnitelmaan tai alustavaan tiesuunnitelmaan. Tielinjauksen tarkka sijainti määräytyy jatkosuunnittelussa. 3. Rautatie Vaasasta pohjoiseen vaikuttaa tällä hetkellä epätodennäköiseltä ja kaukana tulevaisuudessa olevalta hankkeelta. Asiaan voidaan palata tulevissa maakuntakaavoissa. 4. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullinen ampumarataverkosto, johon kuuluu seitsemän ampumarataa. Kaikki osoitetut ampumaradat on määritelty ampumaradoiksi, eli laukausten määrä on 10 000 300 000 vuodessa. Laukausmäärä Waterloon ja Veikkaalan ampumaradoilla on tätä pienempi. Paikallinen ampumarataverkosto muodostuu 16 vähäisestä ampumaradasta, mutta niitä ei osoiteta maakuntakaavassa. 5. Kaavaprosessin aikana selvitetään, voidaanko moottorikelkkareitit osoittaa maakuntakaavassa. 6. Vaskiluodon virkistysalue täsmentyy kuntakaavoituksessa. Västerskäret on osoitettu virkistysalueeksi sekä vahvistetussa Vaasan kaupungin saariston osayleiskaavassa että Vaasan kaupungin saariston strategisessa yleiskaavassa. 7. Merkitään muistiin. 56 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS

8. Strömsön ja Revlarna/Bengtskärin välillä pitäisi olla silta. 9. Kirjoituksia Mustasaaren Veikkaalan ja Helsingbyn nykyisistä palveluista. 10. Maanviljelijät peräänkuuluttavat kevyen liikenteen väylää Sokaluotoon. 11. Kolpin teollisuusalue Pedersöressä tulisi poistaa kaavasta, koska Flynängenin viljavat maatalousalueet eivät sovellu teollisuudelle. 12. Vesijohdon linjaus Kyrönjoen ja Bergträsketin välillä Mustasaaressa on merkitty liiaksi pohjoiseen. 13. Bobackenin tuulivoimala-alue on liian lähellä asutusta. 14. Helsingbyllä tulisi myös olla ca-merkintä. 8. Strömsön ja Revlarna/Bengtskärin välisellä sillalla ei ole seudullista merkitystä, vaan se kuuluu kuntakaavoituksessa ratkaistaviin asioihin. 9. Merkitään muistiin. 10. Selvitetään, voidaanko kevyen liikenteen väylät osoittaa maakuntakaavassa. 11. T-merkintä viittaa olemassa olevaan teollisuusalueeseen, joten sitä ei voida poistaa kaavasta. Maatalousalueet on otettu kaavassa huomioon. 12. Vesijohdon linjausta Kyrönjoen ja Bergträsketin välillä tarkistetaan niin, että kartta vastaa paremmin todellista linjausta. 13. Tuulivoima-alueita ei ole käsitelty Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laadittaessa, vaan kaikki tuulivoimala-alueet on siirretty sellaisinaan Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030, vaihe 2. Lisäksi tuulivoima-alueelle on hyväksytty osayleiskaava (Merkkikallion tuulivoimapuisto). 14. Helsingbyn ca-merkintää siirretään hieman, jotta sen sijainti vastaa paremmin tarkoitettua. Kaikki kommentit on koottu verkkokartalle osoitteessa https://arcg.is/1hsxiv. LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS 57

Sandögatan 6 - Hietasaarenkatu 6 PB - PL 174, 65101 Vasa - Vaasa Tfn - Puh. 06 320 6500 www.obotnia.fi www.facebook.com/obotnia info@obotnia.fi 58 LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET, KAAVALUONNOS